© milkovasa - Fotolia.com |
Joulukuusi keksittiin ilmeisesti Saksassa 1500-luvulla, mutta aluksi koristelussa käytettiin lähinnä irrallisia kuusenoksia. Väitteiden mukaan ensimmäinen koristeltu joulukuusi pystytettiin Latvian Riikaan vuonna 1510. Toisten lähteiden mukaan ensimmäinen varma tieto kokonaisesta joulukuusesta olisi Saksasta vuodelta 1605. Suomeen joulukuusiperinne lienee tullut 1800-luvun lopulla, vaikka yksittäisiä kuusia meillekin pystytettin jo aiemmin. Helsingin ensimmäinen joulukuusi lienee nähty paroni Klinckowströmin kutsuilla vuonna 1829. Tampereen torille pystytettiin joulukuusi vuonna 1893.
Kaksimetrisen joulukuusen kasvamiseen on mennyt aikaa 8-12 vuotta. Tuona aikana aito luonnonkuusi on sitonut runsaasti hiilidioksidia, joten se on varsin ekologinen tuote.
Sen sijaan muovikuusen valmistamiseen käytetään runsaasti fossiilista öljyä. Siinä on yleensä myös metallisia osia, esimerkiksi lyijyä. Kaikkiaan yhden muovikuusen valmistamiseen ja Kiinasta Suomeen kuljettamiseen kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja noin 27 kiloa.
Onko luonnonkuusi siis selvästi muovikuusta ekologisempi vaihtoehto? Ei välttämättä! Vastaus riippuu siitä, mistä ja miten kuusi haetaan. Jos kuusenhakumatkalla ajaa autolla 13 kilometriä, tässä kuluu jo tuo muovikuusen valmistamiseen tarvittu 27 kilogrammaa luonnonvaroja.
Ratkaisevinta onkin siis se, kuinka kuusi haetaan. Joutuuko hakumatkalla ajamaan pitkiä matkoja pelkästään luonnonkuusta kaatamaan tai muovikuusta ostamaan vai tuleeko samalla hoidettua matkan varrella tai määränpäässä muita asioita? Kuinka usein tämä hakumatka tehdään? Luonnonkuusi on haettava joka vuosi, muovikuusta käytetään keskimäärin 6-7 vuotta, vaikka se voisi kyllä hyvin säilyä yli kymmenenkin vuotta. Haetaanko kuuset yksitellen vai tuodaanko niitä kerralla esimerkiksi kuorma-autolla suurelle joukolle ihmisiä? Onko luonnonkuusi aito luonnonkuusi vai viljelty, runsaasti lannoitettu kuusi? Onko luonnonkuusi kotimainen lähituote vai kaukaa Tanskasta rahdattu?
Itse olen päätynyt hakemaan kävellen myyjältä puolen kilometrin päästä kotimaisen, aidon, viljelemättömän luonnonkuusen. En halua ostaa öljystä epämääräisissä oloissa valmistettua, kaukaa rahdattua Made in China -kuusta. Jos joku sellaisen haluaa ostaa, eipä se silti kauhean suuri ekosynti ole, onhan se sentään monivuotinen tuote. Pääasia on se, että kuusenostomatkalla käydään kävellen tai autoiltaessa tehdään samalla muutkin ostokset, ettei kerry turhia autoilukilometrejä. Missään tapauksessa en halua sortua ostamaan jostakin Tanskasta yhtä vuotta varten tänne asti rahdattua, runsaasti lannoitettua viljelykuusta.
Kuusessa on noin 20 000 - 400 000 neulasta. Jos kuusen rinnankorkeusläpimitta (rinnankorkeus = 1,3 metriä) on 2 cm, laskennallisesti siinä on 150 000 neulasta. Jos taas rinnankorkeusläpimitta on 3 cm, siinä on 300 000 neulasta.
Yhdessä luonnonkuusessa on noin 200 000 - 500 000 hyönteistä, joista vähintään puolet karisee pois matkalla metsästä kotiin. Hävikki on sitä suurempaa, mitä kauemmin ennen joulua kuusi on kaadettu. Suurin osa kuusen eläimistä on pikkuruisia jäytiäisiä, punkkeja ja hämähäkkejä. Erityisen paljon elämää on latvakuusissa, koska kävyissä asustelee monia lajeja.
Tiede-lehti 12/2013 mainitsee jouluukuusesta mahdollisesti löytyvän seuraavia lajeja: havukirva, kuusensiemensääski, kuusentähtikirjaaja, kolmioriippuhämähäkki, kirjanpainaja, käpykääriäinen, käpykoisa, havupunkki ja kuusijäärä. Ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia ja suurin osa niistä kuolee sisällä 1-7 vuorokaudessa kuumuuteen tai ravinnon ja veden puutteeseen. Osa talvehtivista koisista, kääriäisistä ja muista perhosista voi huoneenlämmössä kehittyä koteloista aikuisiksi. Joulukuusen hoito-ohjeet voit lukea tästä linkistä.
Millainen mahtaa olla tulevaisuuden joulukuusi? Jos kuuseen siirretään esimerkiksi meduusalta tai tulikärpäseltä loiston aiheuttava geeni, saadaan aikaan itsevalaiseva kuusi, johon ei tarvitse laittaa kynttilöitä! Vastaavalla tekniikalla on jo tehty esimerkiksi pimeässä loistava tupakkakasvi sekä fluoresoivia sikoja ja kissoja.
Muita mielenkiintoisia joulufaktoja
Joulupukin poro on mainittu ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaisessa Clement Clarke Mooren runossa A Visit from St. Nicholas (toiselta nimeltään The Night Before Christmas) vuodelta 1823. Yhdysvalloissa joulupukki tulee taloon savupiipun kautta, koska keskiajalla henkien uskottiin yleisesti kulkevan suvupiippujen kautta. Fysiikan kannalta ajatellen joulupukin lahjojenjakoreissu on melkoinen urakka.
Jouluvalot kuluttavat yleensä hyvin vähän sähköä. Niidenkin kanssa kannattaa kuitenkin muistaa kohtuus, joka on kaukana tässä videossa kuvatusta joulufanaatikon valoshow'sta.
Joulun säätilastoihin voi tutustua Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Lipeäkala eli livekala on keskiajalta peräisin oleva ruoka, joka on perinteisesti ollut ilmakuivattua turskaa eli kapakalaa, joskus myös seitiä tai koljaa. Nykyään Suomessa myytävästä lipeäkalasta 99 prosenttia on kuivattua molvaa, koska 1970-luvun loppupuolella turskakannat romahtivat Pohjois-Norjassa. Siksi kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa. Lipeäkala pehmitetään ja sen proteiineja hajotetaan liottamalla sitä emäksisessä lipeävedessä. Apuna voidaan käyttää koivutuhkasta valmistettua potaskaa, josta tulee miedompi maku kuin natriumhydroksidikäsittelystä.
Sakari Topeliuksen sanoittamassa Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan -runossa, josta on tehty Sylvian joululaulu, puhutaan Sisiliasta takaisin kaukaiseen Suomeen kaipaavasta Sylviasta. Kyseinen Sylvia on jokin kerttulintu, ilmeisesti mustapääkerttu, jonka tieteellinen nimi on Sylvia atricapilla.
Joulun hauskimmat vinkit
Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja ja kouvolalainen opettaja Aukusti Simojoki (aiemmin Simelius, 1882-1959) kirjoitti säveleen sopivat suomenkieliset sanat alunperin virolaiseen joululauluun Kilisee, kilisee kulkunen. Virossa laulun nimi on Tiliseb, tiliseb aisakell. Kannattaa kuunnella laulu YouTubesta viroksi esitettynä. Se on todella hauska!
Hilpeyttä herättää myös Viestintäviraston "virallinen joululahjojen kommentointiohjeistus".
Joulun televisio-ohjelmavinkki
Älä osta mitään -päivä kannustaa krääsättömään jouluun ja aineettomiin joululahjoihin. Teemaan sopii erinomaisesti Petri Luukkaisen Tavarataivas -dokumenttielokuva, joka esitetään Ylen TV1:llä maanantaina 23.12 kello 21.00 ja lauantaina 28.12. kello 12.30. Miltä tuntuu viedä vuoden ajaksi kaikki tavarat vaatteista, huonekaluista, kännykästä ja hammasharjasta alkaen varastoon, jäädä tyhjään asuntoon alastomana, kieltäytyä uusien tavaroiden ostamisesta ja hakea varastosta vain yksi tavara päivässä? Mitä tavaroita tarvitsee oikeasti? Luukkainen on alunperin kotoisin Kouvolasta, ja elokuvaakin on osittain kuvattu Kouvolan Elimäellä.
Elokuvan jatkoksi kannattaa katsoa netistä Luukkaisen pikadokumentti Isojen poikien ilmastopelissä.
Lähteet ja lisätietoja
Metsäntutkimuslaitoksen joulukalenteri
Sampo Smolander: Montako neulasta on joulukuusessa?
Tiede: Kuka toi joulukuusen tupaan?
Tiede: Kohta kuusi valaisee itsensä?
Tiede: Miksi joulukuusi kestää jäätymistä muttei janoa?
Tiede: Mistä tulee tapa avata joulukalenterin luukkuja?
Tiede: Miksi joulupuuro on riisipuuroa?
Tiede: Miksi joulutortun hillo polttaa suun?
Tiede: Miksi lahjanauha kihartuu, kun sitä vedetään saksen terää pitkin?
Tiede: Miksi Amerikan joulupukki tulee taloon savupiipun kautta?
Tiede: Milloin joulupukki sai poron?
Hyvää, rentouttavaa ja rauhallista joulua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti