Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"

Tiedetoimittaja ja tietokirjailija Pasi Toiviainen vieraili Kouvolan iltalukiossa. Esitystä oli kuuntelemassa noin 90 lähinnä amis- ja kauppislukion opiskelijaa sekä jokunen lyseolainen ja iltalukiolainen. Kokeneena toimittajana Toiviainen osasi esiintyä erittäin selkeästi, kohdeyleisönsä huomioon ottaen ja hyvin neutraalisti.

Pasi Toiviainen Kouvolan iltalukiossa 23.4.2013.

Toiviainen kävi 1970-luvulla kansainvälistä koulua Tansaniassa ja oppi lukemaan sekä kirjoittamaan ensin englanniksi. Kouvolan Toiviainen muistaa Taikapäivistä, joilla hän on esiintynytkin. Lukioaikoina hän nimittäin toimi taikurina - jopa Hesarin kannessa Toyotan automainoksessa! Enää Toiviainen ei tuollaiseen mainokseen menisi, eikä hän itse ole koskaan ajanut metriäkään autoa. Valokuvaajana toimiessaankin hän kuljetteli kuvauskamppeitaan julkisissa linja-autoissa.

Toiviainen työskenteli Ylen Ympäristöuutisten toimittajana ja juontajana vuosina 1998-2002. Toiviaisen ohjaama ja käsikirjoittama Venus-teoria -dokumenttielokuva vuodelta 2004 on voittanut kolme palkintoa kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Myös hänen kirjansa Ilmastonmuutos. Nyt. vuodelta 2007 on saanut erittäin hyvän vastaanoton.

Uudempaa Toiviaisen tuotantoa on televisiossa jokin aika sitten nähty Vihreä kaupunki -dokumentti (Yle ja Arte) ekologisesta rakentamisesta. Vihreä kaupunki -kirja on parhaillaan työn alla ja ilmestynee vuonna 2014.

Maapallon ilmastojärjestelmä ja ilmastonmuutoksen ennusteet

Luennossaan Toiviainen esitteli perusteellisesti ilmastojärjestelmän takaisinkytkentöjä (maaperä, lumi ja jää, pilvet, meret, ikirouta) sekä pohjoisen napapyörteen hajoamista ja sen vaikutuksia esimerkiksi Suomen alueen kylmiin talviin.

Maapallon "turvallisen" lämpenemisen rajana pidetään korkeintaan kahden asteen lämpenemistä verrattuna esiteolliseen aikaan. Päivitettyjen ennusteiden mukaan maapallo voi lämmetä tällä vuosisadalla 1,1-6,4 astetta verrattuna vuoden 1990 lämpötilaan, kun turvallinen lämpeneminen verrattuna vuoden 1990 lämpötilaan olisi korkeintaan 1,5 astetta. Lämpenemisen seurauksia tutkittaessa on selvitetty vaikutuksia lähinnä vain 2-3 asteen lämpenemiselle. Toiviaisen haastattelemista ilmastotutkijoista useimmat ennustavat lämpenemisen olevan vähintään neljä astetta.

Pohjoisen alueen pysyvä merijää on sulanut nopeammin kuin ilmastomallit ovat ennustaneet. Arktisen alueen kesäajan merijää voi hävitä 10-40 vuodessa. Myös Grönlanti on alkanut sulaa pinnalta koko alueeltaan. Jos koko maapallo lämpenisi neljä astetta, Grönlanti lämpenisi kymmenen astetta. Jo lämpeneminen kahdella asteella voisi aiheuttaa koko Grönlannin sulamisen, mutta tähän toki menisi aikaa satoja tai tuhansia vuosia. Merenpinta voisi nousta keskimäärin jopa yli seitsemän metriä.

Toiviainen kuitenkin tähdensi sitä, että ilmastomalleihin liittyy useita epävarmuuksia. Malleissa voi olla virheitä, eikä kaikkia palautemekanismeja tunneta läheskään tarpeeksi hyvin. Ilmastojärjestelmään voi sisältyä monia isoja yllätyksiä. Kun mannerjäätiköt sulavat ja meriin tulee lisää vettä, vesimassat painavat mannerlaattoja (litosfäärilaattoja) reunoilta entistä enemmän. Tämä voi lisätä tulivuorenpurkausten määrää. Tulivuorenpurkaukset puolestaan viilentävät ilmastoa. Yhden ison purkauksen vaikutus voi näkyä säätiloissa vuosien ajan. Myöskään merivirtojen muuttuminen ilmaston lämmetessä ei ole yksiselitteisen selvää.

Milloin sitten mentiin metsään? Milloin asioihin olisi pitänyt viimeistään tarttua? Ratkaiseva asia oli Toiviaisen mukaan Yhdysvaltojen presidentinvaali vuonna 2000, jolloin useiden epäselvyyksien jälkeen presidentiksi valittiin George Bush Jr. ilmastonmuutoksen vastaista taistelua esillä pitäneen Al Goren sijaan. Tai ehkä asioihin olisi pitänyt puuttua jo 1970-luvulla, jolloin ilmastonmuutos tajuttiin.

Kestävä energiatalous

Toiviaisen keskeinen keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on uusiutuvan energian käyttäminen (esimerkiksi aurinkoenergia, maalämpö ja merten tuulipuistot). Ruotsissa maalämpöä on käytetty jo paljon kauemmin kuin Suomessa, mutta toisaalta maalämmön huonona puolena on riippuvuus sähkökäyttöisistä lämpöpumpuista. Saksa taas on edelläkävijä aurinkoenergiassa ja siellä aurinkoenergiatuotteista onkin tullut taloudellisesti jo autoteollisuutta vastaava elinkeino. Uusiutuvan energian innovaatiot voisivat tuoda Suomellekin suurta rahallista hyötyä ja työpaikkoja. Sen sijaan polttomoottoreista pitäisi Toiviaisen mielestä päästä kokonaan eroon lukuun ottamatta maatalouden jätteistä ja ruokajätteistä tuotetun biokaasun käyttöä.

Peter Lundin laskelmien mukaan Suomeen olisi mahdollista rakentaa kestävä energiatalous, jos jokainen suomalainen maksaisi hankkeeseen kahvikupillisen hinnan verran päivittäin. Lisäksi rakentamisen jälkeen kestävä energiatalous olisi halvempi käyttää ja ylläpitää kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuva järjestelmä. Toiviaisen mukaan ei olisikaan mitään epäilystä, kumpi energiatalous Suomeen tehtäisiin, jos suunnittelu ja rakentaminen aloitettaisiin nyt tyhjästä. Pitäisikö kestävään energiatalouteen siirtymisestä tulla kuluttajille samanlainen pakko kuin digiboksien hankkimisesta, jotta asia olisi mahdollista toteuttaa?

Ydinvoimaan Toiviainen suhtautuu hyvin ristiriitaisesti. Toisaalta joidenkin asiantuntijoiden mukaan se saattaa olla välttämätön paha osana ilmastonmuutoksen estämistä, mutta toisaalta ydinenergiaan liittyvät esimerkiksi onnettomuusriski, pitkäikäiset jätteet ja ydinaseiden rakentamisen mahdollistavan teknologian lisääntyminen.

Puurakentaminen

Toiviainen on suuri puurakentamisen kannattaja. Hänen mukaansa puuta ei missään tapauksessa pitäisi polttaa hakkeena tai nesteytettynä puupolttoaineena. Puusta pitäisi rakentaa taloja! Esimerkkinä Toiviainen käytti Lontooseen rakennettua yhdeksänkerroksista, massiivipuista asuinkerrostaloa, joka on todellinen hiilinielu. Talon puuainekseen varastoitunut hiilimäärä vastaa rakennuksessa 30 vuoden aikana käytettävän energian päästöjä. Ruotsissa asuinkerrostaloista jo 20 prosenttia on puurakenteisia. Puurakentamisessa on sekin hyvä puoli, että näin vähennetään sementtiteollisuuden hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat globaalisti noin viisi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Ihmisten asuntojen keskittäminen keskuksiin on Toiviaisen mukaan hyvin ristiriitaista. Toisaalta tiheä asuminen on ekologista, koska infrastruktuurin rakentaminen on helpompaa. Esimerkiksi joukkoliikenne sekä viemäri- ja sähköverkko saadaan tehtyä tehokkaammin. Toisaalta kaupunkimainen elämäntapa johtaa helposti kulutuskulttuurin lisääntymiseen. Tutkimusten mukaan kaupungeissa asuvat ihmiset tuottavat enemmän jätteitä kuin maaseudulla asuvat. Tähänkin aihepiiriin palataan tarkemmin tulevassa kirjassa.

Muita keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Toiviaisen ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat myös luomutuotteet, kasvisruokavalio ja koko elämäntavan muuttaminen sekä kulutuksen vähentäminen. Toiviainen ei uskokaan ilmastonmuutoksen ratkeavan pelkillä teknologisilla keinoilla. Hänen mukaansa länsimainen kulutuskulttuuriin perustuva elämäntapa on maapallolle paljon suurempi uhka kuin maapallon väestönkasvu. Tällä hetkellä maapallolla on hieman yli seitsemän miljardia ihmistä, mutta väestönkasvun ennustetaan pysähtyvän reiluun yhdeksään miljardiin. Se on toki paljon nykyistä enemmän, mutta tätä nopeammin väestönkasvua ei Toiviaisen mielestä saada rajoitettua inhimillisin keinoin.

Lopuksi Toiviainen vetosi opiskelijoihin: "Miettikää ammatinvalintaanne, asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa näin myös itsellenne mielekäs elämä."