maanantai 6. toukokuuta 2019

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi tänään merkittävän raportin. Se on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Kaikki luontopaneelin täysistuntoon Pariisissa lauantaina 4. toukokuuta osallistuneet yli 130 jäsenmaata hyväksyivät raportin. Sen mukaan noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto jopa vain vuosikymmenissä. Tämä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa.


Maapallolla on noin 8 miljoonaa kasvi- ja eläinlajia, joista 5,5 miljoonaa on hyönteisiä. Sukupuuttojen määrä on nyt kymmeniä tai satoja kertoja suurempi kuin keskimääräinen luontainen sukupuuttonopeus viimeisimpien kymmenen miljoonan vuoden aikana.

Alkuperäisten lajien keskimääräinen määrä on useimmissa tärkeimmissä maaelinympäristöissä laskenut vähintään 20 prosenttia pääosin vuodesta 1900 lähtien. Yli 40 prosenttia sammakkoeläinlajeista, lähes 33 prosenttia riuttoja muodostavista koralleista ja yli kolmasosa kaikista merinisäkkäistä on uhattuna. Tilanne ei ole yhtä selkeä hyönteislajien osalta, mutta käytettävissä olevat todisteet tukevat alustavaa arviota 10 prosentin uhanalaisuudesta. Vähintään 680 selkärankaislajia on hävitetty sukupuuttoon 1500-luvulta lähtien. Yli 9 prosenttia kaikista kotieläiminä pidetyistä nisäkäsrotuista oli hävinnyt vuoteen 2016 mennessä, ja ainakin tuhat muuta rotua on edelleen uhattuina.

Luonnon monimuotoisuuden pienenemiseen vaikuttavat tekijät järjestyksessä lueteltuina ovat (1) muutokset maa-alueiden ja merien käyttämisessä, (2) eliöiden suora hyödyntäminen, (3) ilmastonmuutos, (4) saastuminen ja (5) vieraslajit.

Vuodesta 1980 tarkasteltuna kasvihuonekaasupäästöt ovat kaksinkertaistuneet ja maailmanlaajuiset keskilämpötilat nousseet vähintään 0,7 celsiusasteella. Esiteolliseen aikaan verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin asteella. Vuodesta 1900 lähtien tarkasteltuna merenpinta on noussut globaalisti keskimäärin 16-21 senttimetriä. Viimeisimmän kahden vuosikymmenen aikana merenpinnan nousunopeus on kiihtynyt ja se on ollut keskimäärin yli kolme millimetriä vuodessa.

Turismin hiilijalanjälki nousi 40 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013 ja vastasi 4,5 gigatonnia hiilidioksidia. Kaikista kasvihuonekaasupäästöistä noin 8 prosenttia syntyy matkailuun liittyvästä ravinnontuotannosta ja liikenteestä.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan edelleen kasvavan tulevina vuosikymmeninä, jolloin ilmastonmuutoksen vaikutus joissakin tapauksissa ylittää maankäytön ja merien hyödyntämisen vaikutukset sekä muut vaikutukset.

Ihmisten määrä maapallolla on lisääntynyt 105 prosenttia vuodesta 1970 nykypäivään (3,7 miljardista 7,6 miljardiin). Globaalisti henkeä kohden laskettu materiaalien kulutus on kasvanut 15 prosenttia vuodesta 1980.

Ihmiskunnan toiminta on muuttanut merkittävästi kolmea neljäsosaa maaympäristöistä ja noin 66 prosenttia meriympäristöistä. Keskimäärin nämä muutokset ovat olleet pienempiä tai olemattomia alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen hallussa olevilla tai hallinnoimilla alueilla (28 prosenttia maapallon maa-alasta).

Yli kolmasosa maailman maapinta-alasta ja lähes 75 prosenttia makean veden resursseista on nyt valjastettu viljelylle tai kotieläintuotannolle. Viljelykasvien tuotanto on kasvanut noin 300 prosenttia vuodesta 1970 ja raakapuun käyttö on noussut 45 prosenttia. Uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja kulutetaan noin 60 miljardia tonnia vuodessa, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuoteen 1980 verrattuna.

Maaperän köyhtyminen on vähentänyt tuottavuutta 23 prosentilla maailman maapinta-alasta.  Pölyttäjien kato aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 577 miljardin Yhdysvaltojen dollarin riskit.

Rantaekosysteemeihin valuvat lannoitteet ovat synnyttäneet meriin yli 400 ”kuollutta vyöhykettä”, joiden pinta-ala on yhteensä yli 245 000 neliökilometriä. Lisääntynyt tulva- ja hirmumyrskyriski uhkaa 100–300 miljoonaa ihmistä rannikkoalueiden ekosysteemien tuhoutumisen vuoksi. Vuonna 2015 merten kalakannoista 33 prosenttia oli kestämättömästi kalastettuja.

Kaupunkien pinta-ala on yli kaksinkertaistunut vuoden 1992 jälkeen. Muovisaasteen määrä on kymmenkertaistunut vuoden 1980 jälkeen. Vuosittain 300–400 miljoonaa tonnia raskasmetalleja, liuottimia ja muita teollisuuslaitoksista peräisin olevia jätteitä päästetään maailman vesiin.

Vain 16 prosenttia maapallon pinta-alasta on enää jokseenkin luonnontilaista. Biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen on osoitettu paitsi ympäristökysymykseksi myös kehitykseen, talouteen ja turvallisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi sekä sosiaaliseksi ja moraaliseksi kysymykseksi.

Lähde

IPBES Media Release: Nature’s Dangerous Decline ‘Unprecedented’; Species Extinction Rates ‘Accelerating’

Lisätietoja

SITRA: 10 asiaa, jotka kaikkien on hyvä tietää uudesta luontoraportista

Lue myös nämä

Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa

Huomenna on ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Toiveet väestönkasvun roimasta hidastumisesta ennenaikaisia: 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100

Milloin maailmanloppu tulee?

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Ei kommentteja: