Laskettelijoita 1980-luvulta. Kuva: Jorma Poutanen, Museoviraston kuvakokoelmat, Vuodet 1980-1989, Flickr, julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0. |
Ilmatieteen laitoksen pari tuntia sitten julkaiseman tiedotteen mukaan Merikarvialla satoi lunta vuorokaudessa (perjantaiaamusta 8.1.2016 klo 8 lauantaiaamuun 9.1.2016 klo 8) peräti 73 cm, mikä on yhden vuorokauden aikana sataneen lumen koko Suomen mittaushistorian ennätys. Vielä torstaiaamuna lumipeitteen syvyys oli vain 2 cm, mutta perjantaina lunta oli jo 75 cm. Samoihin lukemiin päästiin Merikarvian lisäksi naapurikunta Siikaisissa.
Vedeksi muutettuna tuo 73 cm vastaa 31,3 millimetriä. Tiesääasema tosin ilmoittaa sademääräksi jopa 54 mm. Syynä eroihin voivat olla paikalliset vaihtelut tai lumen pöliseminen tiesääaseman kohdalla. Todellisuudessa virallisessa mittauspisteessäkin satanut lumimäärä saattaa olla hiukan enemmän kuin kertynyt lumikerros 73 cm, koska vuorokaudessa tuollainen lumimäärä ehtii jo hieman painua kasaan.
Suuren lumisademäärän mahdollisti ns. meriefekti eli kylmän ilmamassan kulkeminen "lämpimän" (vielä sulan) Selkämeren yli. Lisäksi tarvittiin sopiva tuulen suunta, joka puhalsi kapean lumisadenauhan mantereelle juuri Merikarvian ja Siikaisten kohdalle. Muualla lunta ei runsaasti satanutkaan.
Tuo 73 cm olikin niin erikoinen lukema ympäröiviin alueisiin verrattuna, että automaattinen havainnontarkistus hylkäsi lukeman epäilyttävänä. Paikkansa se kuitenkin havaintojen mukaan pitää. Automaattien ilmoittamat lukemat on syytä tarkistaa siksi, että ne mittaavat havaintoanturin alle kertynyttä ainesta maanpinnasta erottamatta sitä, onko kyseessä lumi. Siksi esimerkiksi tuulen mukana lentävät roskat tai havaintopisteeseen taittuvat heinät voidaan tulkita lumikertymiksi. Tämän takia esimerkiksi Helsingissä automaattinen havaintoasema on ilmoittanut lämpimänä juhannuksena parin sentin lumikertymää.
Aiemmin tällä viikolla lunta oli satanut merellä vain noin 50 kilometriä Helsingistä arvioiden mukaan yli metrin verran. Valitettavasti merialueella ei luonnollisestikaan ole virallisia mittauspisteitä.
Edellinen Suomen ennätys oli Raumalla 21.11.1971 mitattu 50 cm. Lähelle tätä on päästy kahdesti Kilpisjärvellä, kun siellä satoi vuorokaudessa 48 cm sekä 3.12.2013 että 28.1.1981.
Kouvolan Utissa lumensyvyys on tänä aamuna tehdyn mittauksen mukaan edelleenkin vain 4 cm.
Mikä on koko maapallon lumisade-ennätys vuorokaudessa?
Yhdysvaltojen ja usein myös koko maapallon vuorokautiseksi lumisade-ennätykseksi ilmoitetaan 193 cm (Silver Lake, Colorado, huhtikuu 1921). Kaikkiaan 32½ tuntia kestäneen lumisateen aikana lunta kertyi 239 cm. Myös marraskuussa 2014 lunta tuli reilusti, kun Suurten järvien lähellä satoi järviefektin seurauksena lunta jopa 224 cm.
Tuoreempi maailmanennätysehdokas kuitenkin löytyy Italiasta. Siellä Capracottassa väitetään sataneen 18 tunnissa peräti 256 cm lunta (5.3.2015). Virallisessa mittauspisteessä lumisateen määräksi kuitenkin saatiin "vain" 91 cm. Myös Pescocostanzossa väitettiin tulleen tuolloin 240 cm lumisadetta. Vanhojen tietojen mukaan Roccacaramanicossa (878 m merenpinnan yläpuolella) puolestaan olisi satanut vuorokaudessa peräti 365 cm lunta joulukuussa 1961. Meriefekti eli lämpimän Adrianmeren yli koillisesta puhaltava kylmä tuuli yhdistettynä merestä nousevaan vuoristoon tekeekin alueesta yhden maailman lumisimmista paikoista, erityisesti mitattuna lumisateen nopeudella.
Edellinen esimerkki osoittaa, että viralliset havainnot ja epäviralliset tiedot voivat poiketa huomattavasti toisistaan. Epävirallisissa tiedoissa lumimäärää saattaa lisätä tuulen aiheuttama lumen kasautuminen. Toisaalta virallisia mittauspaikkoja ei ole läheskään kaikissa pisteissä, joten jossakin on hyvinkin voinut sataa enemmän kuin virallisissa mittaustuloksissa kerrotaan. Kannttaakin lukea meteorologi Juha Föhrin kirjoitus ennätyksistä ja "ennätyksistä". Näistä eri syistä johtuen Maailman ilmatieteen järjestö WMO ei pidäkään mitään virallista listaa lumisade-ennätyksistä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan maailman suurimmaksi lumisateen määräksi kuukaudessa ilmoitetaan noin 990 cm (9906 mm, Tamarack, Kalifornia, tammikuu 1911) ja maailman suurimmaksi lumensyvyydeksi 1146 cm eli yli 11 metriä (Tamarack, Kalifornia, 11.3.1911).
Toisissa tiedoissa maapallon suurimman lumensyvyyden kerrotaan olleen vielä hiukan enemmän, 1182 cm (Mt. Ibuki, Japanin Alpit, korkeus merenpinnasta yli 1500 m, 14.2.1927). Tuolla alueella sataa vuosittain keskimäärin noin 300-380 cm lunta ja auratusta tiestä muodostuu kuin lumikanjoni, mikä onkin paikallinen turistinähtävyys. Honshun länsirannikolla myös merenpinnan tasolla olevat paikat ovat meriefektin seurauksena usein hyvin lumisia. Siellä sijaitsevasta Tsukayamasta onkin merenpinnan lähellä sijaitsevien mittauspisteiden maailman ennätys yhden vuorokauden lumisademäärästä, 173 cm (30.-31.12.1960).
Alaskan Valdez on kuitenkin maailman lumisin merenpinnan tasolla oleva kaupunki. Siellä sataa vuosittain lunta keskimäärin 813 cm.
Arktisella ja antarktisella alueella lumisadetta tulee hyvin vähän, koska ilmassa ei ole paljonkaan kosteutta. Itse asiassa Etelänapa on yksi maapallon vähäsateisimmista paikoista. Kovien tuulten takia sademäärän mittaaminen on vaikeaa, mutta satavan lumipeitteen paksuudeksi arvioidaan vain 2,5-5 cm vuodessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti