Toinen tällä viikolla julkaistun tutkimuksen uusista lajeista sai nimekseen Epirhyssa quagga, koska se muistuttaa väritykseltään seepraa. Kvagga (Equus quagga) on sukupuuttoon kuollut eteläafrikkalainen seepralaji.
 |
| Epirhyssa johanna. Kuva julkaisusta Hopkins et al. 2019. |
Uusi ugandalainen porapistiäinen puolestaan sai nimekseen Epirhyssa johanna. Tutkimusta vetänyt tohtorikoulutettava Tapani Hopkins kertoo lajin nimeämisestä näin: "Lajista löytyi vain yksi, ainutlaatuinen, naaras = tietenkin piti nimetä vaimoni mukaan. Sattui vieläpä ilmestymään vaimoni syntymäpäivänä." Biologivaimo arvosti tätä, mutta Iltalehti kirjoitti siitä, kuinka tutkija "nimesi kiduttajaloisen vaimonsa mukaan".
 |
| Epirhyssa johanna lähikuvassa. Kuva julkaisusta Hopkins et al. 2019. |
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari E. Sääksjärvi mainitsee muitakin biodiversiteettiyksikön tutkimustyön tuottamia hauskoja tieteellisiä lajinimiä. Clistopyga caramba -lajin lajia määrittävä osa caramba viittaa espanjankieliseen huudahdukseen "Ay caramba!", jolla ilmaistaan usein hämmästystä. Kyseinen huudahdus kuvaa hyvin myös tutkijoiden tunteita, kun he näkivät tämän lajin.
 |
| Clistopyga caramba. Kuva: Ilari E. Sääksjärvi. |
Arotes ucumari -pistiäisen lajimääre ucumari on ketšuan kieltä ja tarkoittaa silmälasikarhua. Sekä pistiäinen että silmälasikarhu lienevät levinneet Amerikan mantereelle Beringinsalmen kautta ja levittäytyneet sieltä kohti etelää. Arotes ucumari -nimellä tutkijat haluavat kiinnittää huomiota molempien näiden Andien trooppisilla alueilla elävien lajien suojeluun.
 |
| Arotes ucumari. Kuva: Ilari E. Sääksjärvi. |
Sääksjärven lempilaji on Triclistus amazopeikkus, jonka hän nimesi taannoin Kuparivuoren koulun 4B-luokkalaisten kanssa. Amazopeikkus tarkoittaa "Amazonian peikkoa" ja on yhdistelmä koululaisten ehdottamista Amazoniin viittaavista sanoista ja peikko-sanasta. Nimitys kuvaa hyvin lajin omituisia anatomisia muotoja ja tuntemattomia elinympäristöjä.
 |
| Triclistus amazopeikkus. Kuva: Ilari E. Sääksjärvi. |
Tarkka lajien määrittäminen auttaa ihmiskuntaa ymmärtämään paremmin biodiversiteettikatoa. Lisäksi monet uudet lajit voivat suoraan hyödyttää ihmisiä jollakin tavalla. Esimerkiksi tällaisia loispistiäisiä voidaan käyttää tuhohyönteisten biologisessa torjunnassa, mikä vähentää myrkyllisten aineiden tarvetta. Luonnostaankin loispistiäiset pienentävät tuhohyönteisten populaatioita, joten tällaiset lajit olisi tärkeää saada säilymään ekosysteemissä. Lajien kartoittamisella on kiire, koska elinympäristöjen tuhoutuminen ajaa lukuisia lajeja sukupuuton partaalle.
Lähteitä ja lisätietoja
Tapani Hopkins, Heikki Roininen, Simon van Noort, Gavin R. Broad, Kari Kaunisto, Ilari E. Sääksjärvi: Extensive sampling and thorough taxonomic assessment of Afrotropical Rhyssinae (Hymenoptera, Ichneumonidae) reveals two new species and demonstrates the limitations of previous sampling efforts. ZooKeys 878: 33-71.
Parasitoid wasp blog: Two new species from Africa / Kaksi uutta afrikkalaista lajia / Två nya afrikanska arter.
Turun yliopiston mediatiedote 8.10.2019: Afrikan sademetsistä löytyi suurikokoisia tieteelle tuntemattomia loispistiäisiä.
YouTube: Rhyssinae Afrikassa Hopkins et al 2019. Animaatio, jossa näkyy miten porapistiäisiä on löydetty Afrikasta viimeisen sadan vuoden ajan.
Lue myös nämä
Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet
Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?
1 kommentti:
Lisää Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden antamia hauskoja tieteellisiä lajinimiä uudessa kirjoituksessani ”Turun yliopiston tutkijat kuvasivat tänä vuonna noin 70 uutta eläinlajia”.
Lähetä kommentti