 |
| Kartassa a on esitetty kuumuudesta johtuneiden hellekuolemien määrä tutkituissa kaupungeissa miljoonaa ihmistä kohti. Kartassa b kerrotaan, kuinka suuri osuus hellekuolemista on yhdistettävissä ilmastonmuutokseen (ilmastonmuutoksen aiheuttamaan helleaallon voimistumiseen). Credit: Barnes, C., et al. (2025). Summer heat deaths in 854 European cities more than tripled due to climate change. Grantham Institute report. License: Creative Commons Attribution-Non Commercial-No Derivatives International License. |
Kesällä 2025 ilmastonmuutos nosti lämpötiloja Euroopan eri alueilla jopa 3,6 asteella. Tänään julkaistu 854 eurooppalaiseen kaupunkiin keskittynyt tutkimus osoittaa, että näissä kaupungeissa kesän aikana todetuista 24 400 kuumuudesta johtuneesta kuolemasta 68 prosenttiin vaikutti ilmastonmuutos.
Tutkituissa kaupungeissa, jotka edustavat 30 prosenttia Euroopan väestöstä, todettiin siis ilmastonmuutoksen vuoksi noin 16 500 kuolemaa (95 prosentin luottamusväli 15 013–17 864) enemmän verrattuna kesään, jota ihmiskunnan toiminta ei olisi lämmittänyt. Kesä-elokuun jakso oli näissä kaupungeissa ilmastonmuutoksen vuoksi keskimäärin 2,2 astetta lämpimämpi kuin ilman ilmastonmuutosta.
Suurimmat suhteelliset osuudet kuumuuteen liittyvistä kuolemista havaittiin Tukholmassa, Madridissa ja Bratislavassa, joissa yli 85 prosenttia arvioiduista kesän hellekuolemista johtui ilmastonmuutoksesta. Helsingissäkin 80 prosenttia kuumuuden aiheuttamista kuolemista linkittyi ilmastonmuutokseen.
Ylimääräisistä kuolemista 85 prosenttia tapahtui 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäluokassa, mikä osoittaa helteen vaarallisuutta erityisesti ikääntyvälle väestölle. Myös pitkäaikaissairaat kärsivät helteestä enemmän kuin terveet, samoin kaupunkilaiset enemmän kuin maaseudun asukkaat ja vähätuloiset enemmän kuin rikkaat. Nuorimmassa tutkitussa ikäluokassa (20–44-vuotiaat) kuumuus aiheutti vain 608 kuolemaa, joista hieman vajaa puolet (46 prosenttia) johtui ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisäkuumuudesta.
Kaupungistuminen etenee Euroopassa yhä. Tällä hetkellä 70 prosenttia eurooppalaista asuu kaupungeissa ja yli 80 prosentin odotetaan asuvan kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Kaupungit kuitenkin ovat erityisen alttiita helleaalloille, koska suuret määrät betoni- ja asfalttipintoja sitovat ja pidättävät lämpöä, jota myös liikenne ja energiankäyttö tuottavat. Siksi kaupungit ovat ympäröiviä maaseutuja lämpimämpiä, mikä tunnetaan kaupunkien lämpösaarekeilmiönä.
Helleongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä toimia ihmisten suojelemiseksi kuumuudelta että nopeaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Toisaalta sisätilojen viilentäminen lisää energiankulutusta entisestään. Ulkona viheralueiden ja vesialueiden laajentaminen vähentävät kaupunkien lämpösaarekevaikutusta ja tarjoavat ihmisille vilvoittelupaikkoja helleaaltojen aikana. Erityisen tärkeää tämä on alemmille sosioekonomisille ryhmille, jotka asuvat ahtaammin ja joilla epätodennäköisemmin on ilmastointi kodissaan.
Lähde
Lue myös nämä
Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?
Kaupunkien lämpösaarekeilmiön ymmärtäminen on avain järkevään kaupunkisuunnitteluun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti