YK:n alainen
Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi ennakkotiedoissaan, että vuosi 2008 on maailman kaikkien aikojen kymmenenneksi lämpimin sinä aikana, kun mittauksia on tehty (eli vuodesta 1850 alkaen). Lopulliset tilastot julkistetaan ilmeisesti maaliskuussa 2009.
Vuonna 2008 maapallon keskilämpötila (mitattuna sekä maa- että merialueilta) on ollut 0,31 astetta "normaalijaksoa" 1961-1990 lämpimämpi. Kuitenkin vuosi 2008 jää 2000-luvun toistaiseksi viileimmäksi, mikä arvioiden mukaan johtuu luontaisesta meriä viilentäneestä La Niña -ilmiöstä (El Niñon vastailmiö), joka vaikutti voimakkaasti vuoden alkupuoliskolla. Tuolloin mm. Pohjois-Amerikassa, Turkissa (kylmin tammikuu 50 vuoteen), Afganistanissa ja Kiinassa oli epätavallisen kylmää. Kaikkea tätä ei silti voi laittaa yksin La Niñan syyksi, vaan myös monet sattumanvaraiset tekijät vaikuttivat. La Niñan vaikutus ennustettiin jo alkuvuodesta. Vuoden 2008 viileneminen edellisiin vuosiin verrattuna ei siis merkitse ilmastonmuutoksen hidastumista.
Pohjoismaissa talvi 2007-2008 oli kaikkien aikojen lämpimin (sinä aikana, kun mittauksia on tehty). Kuukausien keskilämpötilat olivat paikoin jopa seitsemän astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.
Arktisen merijään pinta-ala kutistui syyskuussa 2008 lähes yhtä pieneksi kuin vuonna 2007, jolloin se oli pienimmillään. Arktisen merijään pinta-ala onkin vähentynyt tasaisesti viimeisimmän 30 kesän aikana.
Yhdysvaltojen
National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) kertoo, että maapallon keskilämpötila (maa + meri) ajanjaksolla tammikuu 2008 - marraskuu 2008 oli 0,48 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon (1900-luvun keskiarvo 14,0 astetta). Merialueiden lämpötila oli 0,37 astetta yli keskiarvon (keskiarvo 16,1 astetta) ja maa-alueiden 0,80 astetta yli keskiarvon (9,0 astetta). Vuosi 2008 oli siis maalla tehtyjen lämpötilamittausten perusteella kaikkien aikojen viidenneksi lämpimin!
NOAA:n mukaan marraskuu 2008 oli maa-alueilla kaikkien aikojen neljänneksi lämpimin mitattu marraskuu. Maailmanlaajuinen maa-alueiden lämpötila oli marraskuussa 1,17 astetta yli keskiarvon (maa-alueiden keskilämpötila 1900-luvulla marraskuussa 5,9 astetta). Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite on tänä vuonna ollut lähes joka kuukausi keskimääräistä pienempi. Marraskuussa 2008 pohjoisen pallonpuoliskon lumisen alueen pinta-ala oli 32,78 miljoonaa neliökilometriä, mikä on 1,2 miljoonaa kilometriä vuosien 1966-2008 keskiarvoa vähemmän.
Yhdysvalloissa esiintyi tammi-marraskuussa 2008 lähes 1700 tornadoa, mikä on kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä. Vuodesta 1953 asti pidettyjen tilastojen ennätysvuosi on ollut 2004. Atlantin hurrikaaneista taas on tarkat tilastot vuodesta 1944 alkaen. Tänä vuonna 2008 havaittiin ensimmäistä kertaa vähintään kolmosluokan hurrikaaneja joka kuukausi heinäkuusta marraskuuhun. Tämä vuosi näyttääkin olleen tilastoidun historian neljänneksi aktiivisin Atlantin hurrikaanivuosi. Tuhoja nämä hurrikaanit ovat tänä vuonna aiheuttaneet nykyrahaksi (dollarimääräisesti) muutettuna kaikkien aikojen kolmanneksi eniten. Rahassa mitattuna pahimmat tuhot sattuivat vuosina 2005 ja 2004.
NASA:n Goddard-instituutin mukaan vuosi 2008 saattaisi olla jopa kaikkien aikojen yhdeksänneksi lämpimin vuosi maapallolla. Instituutin mukaan yhdeksän kaikkien aikojen (mittaushistorian aikana vuodesta 1880) lämpimintä vuotta on ollut vuosina 1998-2008. Siis viimeisimmistä 11 vuodesta 9 on kuulunut tilastoidun historian lämpimimpiin!
Erityisen huolestuttaa on se, että lämpeneminen näyttää olevan poikkeuksellisen voimakasta Euraasian tundralla, mm. Siperian soilla. Niistä voi lämpenemisen myötä vapautua metaania, jolloin hiilinieluna toimineesta suosta tuleekin päästölähde.
Brittiläisen
MetOfficen mukaan 2000-luku (vuodet 2000-2008) on ollut maailmanlaajuisesti toistaiseksi 0,2 astetta viime vuosikymmentä (1990-1999) lämpimämpi. Ilmastotutkijoiden mukaan ihmisen vaikutus maapallon kokonaislämpenemiseen on ollut toistaiseksi 0,7 astetta, mutta ihmisen osuus on koko ajan kasvamassa.
Kuinka luotettavia nämä tiedot sitten ovat? Tähdennän jälleen, että mittauksissa sattuu virheitä (sekä teknisiä että inhimillisiä). Yksittäisiin arvoihin ei kannata tuijottaa liian tiukasti, mutta trendi on selvä. Ihmistoiminta (fossiilisten polttoaineiden käyttö) selvästi lämmittää maapalloa eli aiheuttaa ilmastonmuutosta. Lämpötila ei kuitenkaan ole noussut lineaarisesti päästöjen kasvaessa, koska luonnon palautetekijät voivat hidastaa - tai toisaalta toiset tekijät taas nopeuttaa - ilmaston lämpenemistä. Tällaisia palautetekijöitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin sitoutuminen meriin ja vapautuminen niistä tai muutokset pilvien määrissä. Jotkin näihin palautetekijöihin perustuvat tietokonemallit näyttävätkin, että maapallon lämpötila saattaisi väliaikaisesti jopa hieman laskea seuraavien vuosien aikana. Näihin malleihin kuitenkin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Toiset mallit ennustavatkin maapallon lämpenevän koko ajan.
Kaikista luonnon omistakaan sykleistä ei ole täyttä varmuutta. Esimerkiksi merivirrat ja tuulet vaihtelevat hieman myös luonnollisesti. Arktisen merijään sulaminenkin saattaa osittain johtua Tyynenmeren merivirta- ja tuulitekijöiden jaksottaisista muutoksista.
Atlantin hurrikaanien esiintymistaajuus taas saattaa noudattaa noin puolen vuosisadan luontaista jaksollisuutta, mikä voi ainakin osaltaan selittää nykyisen pyörremyrskyaktiivisuuden Atlantilla. Toisaalta myöskään hurrikaanien aiheuttamat rahalliset tuhot eivät edes rahan nykyarvoon muutettuna anna täysin oikeaa kuvaa myrskyjen määrän ja tuhovoiman mahdollisesta lisääntymisestä. Nykyään ihmisiä asuu entistä enemmän juuri näillä hurrikaanialueilla ja myös omaisuutta on entistä enemmän.
Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola kirjoittikin äskettäin
Helsingin Sanomissa todella viisaasti:
"Vaikka ihmisen toiminnan vaikutus ilmakehän prosesseihin on kasvanut merkittävästi, luontaiset ilmastoa muuttavat tekijät eivät ole hävinneet. Tiedämme vielä aivan liian vähän ilmaston luontaisen vaihtelun syistä, laadusta ja jaksollisuudesta. -- Ilmastonmuutoksesta huolestuneita saattaa pelottaa se, että epävarmuuden ja myönteisten uutisten esille tuominen hidastaisi toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi - aivan kuin meillä ei olisi ilmaston muuttumisen lisäksi lukemattomia muita syitä vähentää ympäristön kuormitusta, uudistaa energiapolitiikkaamme ja luoda uutta hiilestä vapaata taloutta. Toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi on ryhdyttävä - ei siksi, että tietäisimme tarkasti, miten ympäristön käy, vaan siksi, ettemme tiedä."Hyviä ilmastonmuutokseen liittyviä linkkejä olen koonnut
wiki-sivulle ja
Google Sites -sivulle.
"Lämmintä" joulun aikaa kaikille!