Miksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?

Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos ja luontainen El Niño ovat tärkeimmät tekijät, jotka ovat vaikuttaneet viime kuukausien lämpimyyteen, esimerkiksi ennätyslämpimiin heinä-, elo- ja syyskuuhun. Näiden kahden tekijän lisäksi on kuitenkin kolme muuta vaikuttavaa asiaa.

Globaaliin keskilämpötilaan vaikuttaneiden tekijöiden vaihtelu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Kullakin tekijällä on vaaka-akselilla oma kymmenen vuoden aika-asteikko. Kaavion oikeassa laidassa on kaikille tekijöille yhteinen lämpötila-asteikko, joka esittää kunkin tekijän vaikutusta globaalin keskilämpötilan muutokseen. Tekijät vasemmalta oikealle lueteltuina ovat ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, El Niñon ja La Niñan vaihtelu, aurinkosykli (Auringon aktiivisuus), Hunga Tonga -tulivuoren purkautuminen sekä meriliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen. Credit: Berkeley Earth.

Ihmiskunnan toiminnasta johtuva kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, lisääntyminen on nostanut maapallon lämpötilaa noin 0,19 °C/vuosikymmen. Tämä on pääasiallinen syy maapallon ilmaston lämpenemiselle, kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä.

Ilmakehän lämpeneminen ei kuitenkaan ole tasaista, vaan siinä havaitaan jaksoittaista vaihtelua. Lyhyellä aikavälillä on siis välillä lämpenemistä ja välillä viilenemistä. Tähän vaikuttavat erityisesti merivirroissa ja ilmavirtauksissa tapahtuvat vaihtelut, joiden seurauksena lämmön jakautuminen maapallon eri alueille vaihtelee. Tämä puolestaan näkyy pieninä muutoksina globaalissa lämpötilassa. Suurin ja tunnetuin vaikuttava tekijä on Tyynenmeren luonnollinen ENSO-ilmiö, siis El Niñon ja La Niñan vaihtelu. El Niño -vuosina globaali keskilämpötila on hieman korkeampi, joten ennätyslämpimät kalenterivuodet mitataan yleensä El Niñon aikaan ja viileät vuodet La Niñan aikaan. Nykyaikana kuitenkin La Niña -vuodetkin ovat lämpimämpiä kuin aikoinaan ennätyslämpimät El Niño -vuodet. Vuonna 2023 El Niño alkoi kesäkuussa useita vuosia kestäneen La Niña -vaiheen jälkeen. 

Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Tällä hetkellä Auringon aktiivisuus lisääntyy ja huipun arvioidaan olevan vuonna 2024 tai 2025. Huippuvaiheessa Auringon säteilymäärä kasvaa hieman, mikä pystytään erottamaan pienenä muutoksena myös maapallon lämpötiloissa.

Tongassa sijaitsevan Hunga Tonga -tulivuoren purkaus tammikuussa 2022 lienee myös osaltaan vaikuttanut viimeaikaiseen lämpenemiseen ja sääilmiöihin. Useimmista muista tulivuorenpurkauksista poiketen Hunga Tongan purkauksesta vapautui ilmakehään runsaasti vesihöyryä ja vain vähän rikkiä. Yleensä suuret tulivuorenpurkaukset aiheuttavat lyhytaikaisen viilenemisen, koska purkauksista vapautuva rikki heijastaa Auringosta tulevaa säteilyä poispäin. Hunga Tongan purkauksella on kuitenkin voinut olla lämmittävä vaikutus, koska siitä vapautui runsaasti vesihöyryä. Sitä nousi noin 150 miljoonaa tonnia stratosfääriin (ilmakehän toiseksi alin kerros) asti. Hyvin epävarman arvion mukaan tällä on maapallon ilmastoon noin 0,035 asteen lämmittävä vaikutus, joka voi kestää useampia vuosia. 

Lisäksi vuonna 2020 rajoitettiin meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuutta, mikä vähensi laivaliikenteen rikkipäästöjä noin 85 prosentilla, kun tarkastellaan suuria laivoja. Ihmisten terveyden kannalta haitallisten rikkipäästöjen vähentäminen on hyvin tärkeä asia, mutta samalla ilmakehästä vähenivät Auringosta tulevaa säteilyä poispäin heijastavat pienhiukkaset, joilla on lyhytaikainen viilentävä vaikutus. Globaalisti tämä on lisännyt lämpenemistä keskimäärin 0,02 astetta ja vilkkaimman laivaliikenteen alueilla enemmänkin verrattuna aiempaan tilanteeseen, jolloin laivaliikenne tuotti runsaammin rikkipitoisia ilmansaasteita. Aiemmin rikipäästöt siis peittivät osan ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti Pohjoisella Tyynellämerellä ja Pohjois-Atlantilla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tämänhetkisiin ennätyslämpötiloihin vaikuttavat eniten ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos ja luontainen El Niño -vaihe yhdessä, mutta myös muilla mainituilla tekijöillä on pieni vaikutus ennätyksellisen korkeisiin lämpötiloihin.

Lähteet

Robert Rohde, Berkeley Earth: July 2023 Temperature Update

Robert Rohde, Berkeley Earth: September 2023 Temperature Update

Lue myös nämä

Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin

Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa

Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso

Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin

Pohjois-Atlantin pintaveden vuorokausikohtainen keskilämpötila ylitti 25 astetta ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa

Pohjois-Atlantilla meriveden pintalämpötila on ollut ennätyksellisen korkea jo yli seitsemän kuukauden ajan, kun lämpötilaa verrataan ajankohdan pitkäaikaisiin keskiarvoihin. Koko mittaushistorian kaikkien ajankohtien uusi lämpöennätys tehtiin päivitettyjen tietojen mukaan 29. heinäkuuta 2023, kun meriveden pintalämpötila ylitti syyskuussa 2022 tehdyn aiemman ennätyksen (24,9 astetta). Lämpötila pysytteli tuon vanhan ennätyksen yläpuolella 21. syyskuuta asti. Kaikkein korkeimmat lukemat (25,4 astetta) mitattiin 30. elokuuta ja 7. syyskuuta. Senkin jälkeen Pohjois-Atlantin lämpötila on ollut ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkea.

Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomata pari asiaa. Mainen yliopistoon kuuluvan ilmastonmuutosinstituutin tiedot ovat aina alustavia noin kahden viikon ajan, kunnes kaikki data on käsitelty tarkasti. Pohjois-Atlantilla tarkoitetaan Atlantin valtameren osaa, joka on päiväntasaajan pohjoispuolella (0°–60° N).

Pohjois-Atlantin pintaveden keskilämpötilat syyskuusta 1981 alkaen päivämäärään 9. lokakuuta 2023 saakka. Vuosi 2023 on esitetty paksulla mustalla käyrällä ja vuosi 2022 paksulla oranssilla käyrällä. Musta katkoviiva kuvaa vuosien 1982–2011 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Credit: Birkel, S.D. 'Daily Sea Surface Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 11th, 2023.

Globaalisti merivesi oli sekä elokuussa että syyskuussa lämpimämpää kuin yhtenäkään aiempana mittaushistorian kuukautena ennen tätä vuotta

Globaali meriveden keskimääräinen pintalämpötila (alueella 60° S–60° N) on ollut epätavallisen korkea huhtikuusta 2023 asti. Pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan meriveden globaali keskilämpötila pysytteli viikkoja korkeampana kuin meriveden aiempi yksittäisen vuorokauden lämpötilaennätys maaliskuussa 2016 (hieman alle 21 astetta). Korkeimmillaan lämpötila oli elokuun 2023 puolivälin jälkeen useiden vuorokausien ajan noin 21,1 astetta. Tämän vuoden elokuun globaali meriveden kuukauden keskilämpötila olikin korkeampi kuin mittaushistorian yhtenäkään aiempana kokonaisena kalenterikuukautena, 20,98 astetta. Syyskuussakin globaali merivesien pintalämpötila oli vielä 20,92 astetta, mikä on korkeampi kuin yhtenäkään aiempana mittaushistorian syyskuuna ja kaikkien kuukausien tilastoissa toiseksi korkein koko kuukauden globaali meriveden keskilämpötila.

Globaalit merien pintaveden keskilämpötilat syyskuusta 1981 alkaen päivämäärään 9. lokakuuta 2023 saakka. Vuosi 2023 on esitetty paksulla mustalla käyrällä ja vuosi 2022 paksulla oranssilla käyrällä. Musta katkoviiva kuvaa vuosien 1982–2011 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Credit: Birkel, S.D. 'Daily Sea Surface Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 11th, 2023.

Lähde

Birkel, S.D. 'Daily Sea Surface Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 11th, 2023.

Lue myös nämä

Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso

Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa

Pohjoisella pallonpuoliskolla jo yli sata päivää peräkkäin ennätyksellisen lämmintä, ja syyskuu jatkoi globaalisti ennätyslämpimien kuukausien sarjaa

Päättynyt kuukausi globaalisti mittaushistorian lämpimin syyskuu ennätyssuurella erolla verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon

Copernicus-ilmastopalvelun mukaan syyskuu 2023 oli globaalisti vuodesta 1940 alkavan ERA5-mittaushistorian lämpimin syyskuu, 0,5 astetta edellistä ennätyslämmintä syyskuuta (2020) lämpimämpi ja yli 1,7 astetta esiteollisen ajan (1850–1900) syyskuiden keskiarvoa lämpimämpi. Lisäksi kuluneen syyskuun anomalia (poikkeama keskimääräisestä kyseisen kuukauden lämpötilasta) oli suurempi kuin yhdelläkään muulla kuukaudella koko ERA5-lämpötila-aineistossa.  

Myös pelkkää Eurooppaa tarkasteltaessa syyskuu 2023 oli mittaushistorian lämpimin syyskuu, 1,1 astetta edellistä ennätyslämmintä syyskuuta (2020) lämpimämpi ja 2,5 astetta vertailukauden 1991-2020 syyskuiden keskiarvoa lämpimämpi.

Yksittäisten vuorokausien globaalit keskilämpötilat 1.1.1940–30.9.2023. Vuosi 2023 on esitetty paksulla kirkkaanpunaisella käyrällä ja vuosi 2016 paksulla tummanpunaisella käyrällä. Muut vuodet on kuvattu ohuilla käyrillä, joiden värit vaihtuvat vuosikymmenten mukaan. Katkoviiva kuvaa 1,5 astetta esiteollista aikaa (vuosien 1850–1900 keskiarvo) korkeampia lämpötiloja. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. 

Vuodesta 2023 saattaa tulla mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi

Tammi-syyskuun 2023 globaali keskilämpötila oli 0,52 astetta pitkäaikaista keskiarvoa (1991–2020) korkeampi ja ylitti 0,05 asteella tähän mennessä mittaushistorian lämpimimmän kalenterivuoden (2016) vastaavien kuukausien keskilämpötilan. Esiteollisen ajan keskimääräinen tammi-syyskuiden lämpötila ylittyi 1,4 asteella.

Syyskuiden 1940–2023 keskimääräiset globaalit lämpötilat verrattuna syyskuiden 1991-2020 keskimääräiseen lämpötilaan (= diagrammin nollataso). Siniset pylväät tarkoittavat keskimääräistä viileämpiä syyskuita ja punaiset pylväät keskimääräistä lämpimämpiä syyskuita. Pitkäaikaisen lämpenemistrendin havaitseminen on tärkeämpää kuin yksittäisten ennätyslämpimien syyskuiden tarkastelu. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Syyskuussa myös merivesi edelleen ennätyslämmintä ja Antarktiksen merijään laajuuden maksimi ennätyksellisen pieni

Syyskuussa globaali merivesien pintalämpötila alueella 60°S–60°N oli 20,92 astetta, mikä on korkeampi kuin yhtenäkään aiempana mittaushistorian syyskuuna ja kaikkien kuukausien tilastoissa toiseksi korkein koko kuukauden globaali meriveden keskilämpötila. Kaikkien kalenterikuukausien ennätys on vasta elokuussa 2023 mitattu 20,98 astetta.

Antarktiksen merijään laajuus oli touko-syyskuussa koko ajan pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten (alkaen vuodesta 1979) aikakaudella vastaavina kuukausina. Kyseisinä kuukausina on eteläisen pallonpuoliskon talvi ja Antarktiksen merijää laajimmillaan vuoden kiertokulussa. Syyskuussa 2023 Antarktiksen merijään laajuuden maksimi oli satelliittimittaushistorian pienin.

Päivittäiset Antarktiksen merijään laajuudet vuodesta 1979 alkaen syyskuun 2023 loppuun. Eri vuosikymmenet on merkitty erivärisillä käyrillä. Vuosi 2022 on esitetty paksulla punaisella käyrällä ja vuosi 2023 paksulla mustalla käyrällä. Vuosien 1991–2020 mediaani on kuvattu harmaalla katkoviivalla. Data: EUMETSAT OSI SAF Sea Ice Index v2.2. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF/EUMETSAT. 

Heinä-elokuussa globaalisti 56 peräkkäistä vuorokautta, jotka kaikki olivat lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi koko mittaushistorian aikana 

Climate Reanalyzer -palvelun tiedoissa heinä-elokuussa oli tarkastettujen tietojen mukaan 56 peräkkäistä vuorokautta (2.7.–26.8.2023), jotka olivat globaalilta keskiarvoltaan lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi koko mittaushistoriassa (aiempi ennätys 16,80 astetta 13.8.2016). Päivämääräkohtaiset ennätykset jatkuivat myös koko syyskuun ajan. Lisäksi myös lokakuu on alkanut globaalisti ennätyslämpimänä. Lokakuussa ajankohdan paikallisiakin lämpöennätyksiä on rikottu ympäri maailmaa.

Koko maailman vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden lokakuun 9. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Credit: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 10th, 2023.

Pohjoisella pallonpuoliskolla yli sata päivää peräkkäin ajankohtaan nähden ennätyksellisen lämmintä

Pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut nyt yli sata ajankohtaan nähden ennätyslämmintä vuorokautta peräkkäin. Tuorein tulos on eiliseltä (9.10.2023), jolloin pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötila oli 18,44 astetta, mikä on 1,42 astetta korkeampi kuin kyseisen päivämäärän keskiarvo vuosina 1979–2000 ja noin kaksi astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla. Ennätyksellinen lämpimyys jatkuu edelleen.

Pohjoisen pallonpuoliskon vuorokausien keskilämpötilat vuodesta 1979 tämän vuoden lokakuun 9. päivään asti. Paksu musta käyrä (ylinnä) kuvaa vuotta 2023, oranssi käyrä vuotta 2022 ja musta katkoviiva vuosien 1979–2000 vuorokausikohtaisia keskiarvoja (keskiarvo ja keskihajonta ±2σ). Credit: Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA. Accessed on October 10th, 2023.

Lähteet

Birkel, S.D. 'Daily 2-meter Air Temperature', Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA.

Copernicus: September 2023 – unprecedented temperature anomalies; 2023 on track to be the warmest year on record

World Meteorological Organization (WMO): September smashes monthly temperature record

Lue myös tämä

Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso

Talven 2023-2024 sää Suomessa

Olen koonnut luettavaksenne yhdentoista kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2023-2024 säästä. Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi koko Suomessa. Useimmissa ennusteissa tavanomaista leudompia lukemia näkyy erityisesti loppusyksyn ja alkutalven aikana, mutta lopputalvea ja alkukevättä kohti edettäessä palataan lähelle normaaleja lämpötiloja. Yhdysvaltalaisen NOAA/NWS:n ennusteessa kuitenkin juuri varsinaiset talvikuukaudet joulukuun alusta helmikuun loppuun ovat ajankohdan keskimääräiseen lämpötilaan verrattuna kaikkein lämpimin kolmen kuukauden jakso, tammikuu jopa 2-3 astetta keskimääräistä leudompi. Lyhyet kireät pakkasjaksot ovat silti mahdollisia. Muista ennusteista poiketen Kanadan ilmatieteen laitos arvioi, että marraskuu tulee olemaan Suomessa keskimääräistä kylmempi. Useimmissa ennusteissa talvikuukausien sademäärät ovat joko täysin tavanomaisia tai keskimääräistä suurempia. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella. Siksi ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa, vaikka viime vuosina ne ovatkin toimineet melko hyvin. Ennusteita tarkennetaan talven edetessä, joten päivitän tietoja pitkin talvea tämän blogipostauksen kommentteihin.

NOAA/NWS: Koko Suomessa 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi, varsinkin tammikuu tavanomaiseen verrattuna leuto

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot lokakuun 2023 alusta toukokuun 2024 loppuun asti ovat Suomessa lämpimämpiä kuin kyseisten ajankohtien pitkäaikaiset keskiarvot. Kaikkein selvimmin lämpimyys näkyy juuri varsinaisina talvikuukausina eli jaksolla joulukuun alusta helmikuun loppuun. Silloin koko Suomessa on 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Pienin poikkeama on loka-joulukuussa, jolloin koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Lokakuun alusta maaliskuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on lokakuu, jolloin Etelä-Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lukemissa ja Pohjois-Suomessa 0,5-2 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Tavanomaiseen verrattuna lämpimin kalenterikuukausi on tammikuu, lähes koko Suomessa 2-3 astetta yli keskiarvon. Vielä helmikuussakin ollaan 1-3 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella, mutta maaliskuussa palataan lähes tavanomaisiin lukemiin.  

Kolmen kuukauden jaksoista loka-marraskuu on Etelä-Suomessa tavanomaiseen verrattuna runsassateisin, mutta Pohjois-Suomen sademäärät ovat täysin tavanomaisia. Muillakin ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla eri puolilla Suomea on viitteitä keskimääräistä suuremmista sademääristä, paitsi helmi-huhtikuussa ja maalis-toukokuussa koko Suomen sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisin on lokakuu, joskin silloinkin Pohjois-Suomen sademäärät jäävät täysin normaaleiksi. Selvimmin sateisuus näkyy etelärannikolla. Tammi- ja helmikuu ovat keskimääräistä sateisimpia koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

IRI: Keski- ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) vuodenaikaisennusteen mukaan talven kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-joulukuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat Etelä-Suomessa lämpötiloiltaan pitkäaikaisen keskiarvon mukaisia, Keski- ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Todennäköisyys ei kuitenkaan ole kovin suuri, joten ennuste on melko epävarma. 

Myös sademäärät ovat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Jos jotakin poikkeamaa on, todennäköisemmin on keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa, varsinkin tammi-maaliskuun jaksolla Itä-Suomessa.

Copernicus Climate Change Service: Keskimääräistä leudompi talvi, mutta poikkeamat tavanomaiseen verrattuna pienentyvät talven edetessä

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että varsinkin marras-tammikuu ja todennäköisesti myös joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä leudompia. Lokakuun ja helmikuun välillä yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on lokakuu. Kaikki muutkin kuukaudet vaikuttavat keskimääräistä lämpimämmiltä, paitsi helmikuun lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. 

Sademäärät ovat marras-tammikuussa täysin tavanomaisia, paitsi Pohjanlahden rannikolla voi olla keskimääräistä sateisempaa. Joulu-helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on keskimääräistä sateisempaa.

Britannian ilmatieteen laitos: Varsinkin Pohjois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteen mukaan Suomessa on marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Pohjois-Suomessa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat kyseisillä jaksoilla Pohjois-Suomessa keskimääräistä suurempia, Keski- ja Etelä-Suomessa tavanomaisia. Paikoin Etelä-Suomessa saattaa kuitenkin olla keskimääräistä vähäsateisempaa. 

Ranskan ilmatieteen laitos: Lähinnä Kaakkois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi ja varsinkin Etelä-Suomessa keskimääräistä sateisempaa

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan marras-tammikuu saattaa olla Itä-Suomessa ja Lapissa keskimääräistä lämpimämpi, mutta muilla alueilla lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Joulu-helmikuussa vain etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, kun taas muualla lukemat ovat keskiarvojen mukaisia. Sademäärät ovat varsinkin Etelä-Suomessa keskimääräistä suurempia. 

Italian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa leuto talvi, selvimmin sateisessa Lapissa

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varmimmin Lapissa. Sademäärät ovat lähellä tavallista, mutta Lapissa saattaa olla keskimääräistä sateisempaa. 

Saksan ilmatieteen laitos: Varsinkin alkutalvi keskimääräistä lämpimämpi

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa varsinkin loppusyksy ja alkutalvi (loka-joulukuu, marras-tammikuu) hehkuvat punaisina, mikä tarkoittaa keskimääräistä lämpimämpää. Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei enää ole yhtä suuri kuin aiemmilla kolmen kuukauden jaksoilla. Kaikilla jaksoilla suurin todennäköisyys pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpään säähän on Pohjois-Suomessa. Kolmen kuukauden sademäärät saattavat olla keskimääräistä suurempia lähinnä Länsi-Suomessa.

ECMWF: Lämmin ja sateinen talvi

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Selkeimmin lämpimyys näkyy marras-tammikuussa Itä-Lapissa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat keskimääräistä suurempia koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. 

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Lämmin ja sateinen talvi

Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Marras-tammikuussa lämpimyyden todennäköisyys on hieman korkeampi kuin joulu-helmikuussa. Yksittäisistä kuukausista erityisesti tammikuu vaikuttaa tavanomaista lämpimämmältä. Sademäärät ovat kolmen kuukauden jaksoilla monin paikoin keskimääräistä suurempia, varsinkin joulu-helmikuussa.

Kanadan ilmatieteen laitos: Keskimääräistä leudompi talvi, mutta marraskuussa kylmää ja vähäsateista

Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi sekä marras-tammikuun että joulu-helmikuun olevan Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, vaikka yksittäisistä kuukausista marraskuu saattaakin olla keskimääräistä kylmempi ja helmikuu lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Sademäärät ovat marras-tammikuussa keskimääräistä pienempiä ja joulu-helmikuussa keskimääräistä suurempia, mihin vaikuttavat erityisesti kuiva marraskuu ja sateinen tammikuu.

Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä leudompaa varsinkin Lapissa

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat marras-tammikuussa ovat Länsi-Suomessa ja Lapissa keskimääräistä korkeampia, selvimmin Pohjois-Lapissa, mutta Järvi-Suomen ja Itä-Suomen lämpötilat jäävät tavanomaisiksi. Joulu-helmikuussa koko Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Lapissa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat lähellä tavanomaista, mutta marras-tammikuussa Keski-Suomessa voi paikoin olla vähän keskimääräistä vähäsateisempaa ja joulu-helmikuussa Perämeren tienoilla keskimääräistä sateisempaa.

Lue tästä jouluaaton 2023 sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi räntäsadetta ja nollan molemmin puolin vaihtelevia lämpötiloja, jotka tuulen vuoksi tuntuvat selvästi kylmemmiltä. Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, korkeimmillaan +4 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Viime vuosina vuodenaikaisennusteet ovat olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. 

Esimerkiksi viime toukokuun alussa vuodenaikaisennusteet olivat melko yksimielisiä siitä, että Suomen kesä 2023 tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi, mutta kesäkuuta ennustettiin melko viileäksi ja loppukesää lämpimämmäksi. Todellisuudessa kesä 2023 olikin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Lapissa elokuu oli paikoin ennätyksellisen lämmin, mutta eniten hellepäiviä Suomessa koettiin kesäkuussa. Vastaavasti talven 2022-2023 säästä kirjoitin lokakuussa 2022 näin: "Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi." Ilmatieteen laitoksen maaliskuussa julkaiseman tiedotteen mukaan Suomen talvi oli aivan ennusteiden mukaisesti 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vuodenaikaisennusteille on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. 

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa 83 senttimetriä lunta

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä