keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Ilmastosota, osa 2: Maapallo lämpenee sittenkin - ja entistä enemmän!

Tämä kirjoitus on jatkoa kohuaiheisiin "Ilmastosota" ja "Ilmastosoppa kiehuu ja läikkyy lautasilta". Uusimpien mittaustulosten mukaan maapallo lämpenee selvästi. Vuosi 2009 jää historiaan kaikkien aikojen viidenneksi lämpimimpänä ja vuosikymmen 2000-2009 jälleen edellistä vuosikymmentä lämpimämpänä. Uusia ennätyslämpimiä vuosia saattaa olla luvassa lähivuosina.

Tänään useissa sanomalehdissä julkaistiin artikkeli, jossa suomalaiset tutkijat arvioivat Climategate (Ilmastogate) -kohua. Ainakin Turun Sanomat on julkaissut uutisesta myös lyhyen nettiversion.

Ilmastotutkijoilta varastetut sähköpostiviestit ovat kuohuttaneet mieliä vain verkkokeskusteluissa, joissa ilmeisesti hyvin pieni piiri on pyrkinyt lietsomaan epäilyksiä koko ilmastonmuutosta vastaan. Tutkijapiireissä kohua ei ole juuri syntynyt, eivätkä sähköpostiviestit horjuta ilmastotutkimuksen tuloksia. Mitään viitteitä tietojen tahallisesta manipuloinnista ja vääristelystä ei ole. Sen sijaan vuodetut sähköpostiviestit kertovat CRU:n tutkijoiden tulehtuneista suhteista ns. ilmastonmuutosskeptikoihin.

Helsingin yliopiston dosentti Jouni Räisäsen ja ympäristömuutoksen professori Atte Korholan mukaan varastetut ja venäläisillä nettipalvelimilla julkaistut sähköpostiviestit eivät aseta kyseenalaisiksi edes skandaalin keskipisteessä loistavan CRU-tutkimuslaitoksen tutkimustuloksia.

Räisänen kommentoi asiaa näin: "Kyllähän tässä on paljon porua ja aika vähän villoja. -- Ilmastoskeptikot ovat pelanneet aika likaistakin peliä ja tämä on ehkä provosoinut tutkijoita ottamaan harmaalla alueella liikkuvia keinoja (ilmastoskeptikoiden mielipiteitä julkaisevien lehtien painostus) käyttöön. -- Ei ole syytä epäillä, että CRU:n tuloksissa olisi tietoista vääristelyä. Virheitä voi olla, ja tiedot tietenkin aina tarkentuvat."

Korhola kuitenkin esittää myös - mielestäni oikeutettua - kritiikkiä: "Herää pakostakin ajatus, että on olemassa ilmastokartelli, joka ei halua jakaa tietojaan absoluuttisesta totuudesta poikkeaville. Tarvetta tieteen glasnostille on selvästi olemassa, tutkimustiedon pitäisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. -- En minä niitä (CRU:n tutkimukset maapallon keskilämpötilan muutoksesta) sarjoja kyseenalaista, en usko, että niissä on tahallista vääristelyä."

Myös hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on saanut kritiikkiä käytettyään raporteissaan 2007-2008 kohutun CRU:n tutkimustuloksia. CRU:n tulokset kuitenkin ovat raportissa vain pienehkössä osassa. Raportin ensimmäisessä osassa on noin tuhat sivua, joista CRU:n tuloksia on parillakymmenellä sivulla.

Mielenkiintoista on huomata, että aikavälillä 1901-2005 nyt kiistan kohteena olevan CRU:n arvio lämpenemisestä on korkein, +0,74 astetta (toiseksi korkein arvio on 0,67 astetta), mutta aikavälillä 1979-2005 CRU:n laskema lämpeneminen on kaikkein alin kolmesta tutkimuslaitoksesta.

Eilen Kööpenhaminassa julkaistujen uusimpien tietojen mukaan vuosi 2009 tulee ilmeisesti olemaan (lopulliset tilastot eivät tietenkään ole vielä käytettävissä) maailman kaikkien aikojen viidenneksi lämpimin vuosi sen jälkeen, kun säännölliset lämpötilamittaukset aloitettiin 160 vuotta sitten. Etelä-Aasiassa ja Keski-Afrikassa vuosi 2009 on ilmeisesti kaikkien aikojen lämpimin vuosi. Vain Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosi 2009 jää pitkäaikaisia keskiarvoja viileämmäksi.

Vuosi 1998 on ollut kaikkien aikojen lämpimin vuosi. Tähän ei kuitenkaan vaikuttanut yksin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos vaan lisäksi myös erityisen voimakas El Niño (luonnollinen, tietyin väliajoin toistuva säähäiriö Tyynellämerellä). Vuosi 2008 taas oli muita viime aikojen vuosia viileämpi (historian kymmenenneksi lämpimin) El Niñon vastailmiö La Niñan takia.

Nyt uusi El Niño on jälleen kehittymässä. Se voi yhdessä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kanssa kiihdyttää maapallon lämpenemistä entisestään. NASA arvioikin, että seuraavien parin vuoden aikana tullaan todennäköisesti saavuttamaan kaikkien aikojen (lämpötilamittausten aloittamisesta lähtien) lämpimin globaali vuosikeskiarvo.

1970-luvulta alkaen jokainen vuosikymmen on ollut edellistä lämpimämpi. Esimerkiksi 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2000-2009) on 0,18 astetta edellistä vuosikymmentä lämpimämpi. Maapallon keskilämpötilan poikkeamat eri vuosina (aikaväliltä 1850-2009) verrattuna pitkän aikavälin "standardikeskiarvoon" 1961-1990 löytyvät nyt myös kätevänä nettitaulukkona. Lisää ilmastodataa löytyy RealClimaten datakokoelmasta.

Näistä uusimmista lämpötilatilastoista ovat raportoineet esimerkiksi BBC, The New York Times ja The Financial Times.

The New York Times on julkaissut myös visuaalisen esityksen ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista. Esimerkiksi vuoteen 2070 mennessä Etelä-Euroopassa voi esiintyä kerran vuosikymmenessä niin vakavia kuivuuksia, joita ennen oli kerran vuosisadassa. Vuosisadan loppuun mennessä maapallolla 160-370 miljoonaa ihmistä voi joutua kärsimään vuosittain toistuvista tulvista. Maissi- ja vehnäsadot voivat romahtaa 40 % maapallon kaikkein vähiten kehittyneissä maissa, mm. jo nyt kuivuuden runtelemassa Afrikassa.

Netistä löytyy myös erittäin perusteellinen visuaalinen tiivistelmä havainnollisine diagrammeineen siitä, miten tutkijoiden valtaosan ja ns. ilmastonmuutosskeptikoiden mielipiteet eroavat toisistaan (ns. lätkämaila, keskiajan lämpökausi, "tietojen vääristely", Climategate-tietomurto jne.).

Lisää ilmastonmuutosskeptikoiden ja "tieteen konsensuksen" välistä keskustelua olen koonnut herkkulinkkeihini. Kannattaa tutustua myös Pew Centerin analyysiin Climategate-tietomurrosta.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Ilmastosota!

Ilmastosotaa käydään nyt monella rintamalla.

SOTA 1: Onko hiilivoima puhdasta vai saastuttavaa?

General Electric -yhtiön mainos hiilivoiman puhtaudesta:


Greenpeacen CoalFinger-mainos hiilivoiman haitoista:


Kommentti: Tieteellisyys on osin jo hämärtynyt, kun isoja rahoja käytetään puolin ja toisin omien näkemysten mainostamiseen. Totuus löytyy kyllä pikemminkin tuosta jälkimmäisestä Greenpeacen videosta. Hiilivoima lienee nykytekniikalla kaikkein pahin mahdollinen energiantuotantomuoto! Puhtaammat hiilivoimalat ovat vasta kokeilussa ja pienimuotoisessa käytössä.

SOTA 2: Tänään televisiossa ilmastonmuutosta vähättelevä sekä ilmastonmuutoksesta kauhuskenaarioita luova ohjelma - molemmat YLE:ltä!

MOT: Ilmastogate. TV1 tänään 7.12.2009 kello 20.00-20.30. "Salatut kansiot paljastavat ilmastotutkijoiden likaiset temput."

DOK: Typeryyden aikakausi (The Age of Stupid). FST5 tänään 7.12.2009 kello 21.50-23.20. "Tämä draamadokumentti sijoittuu vuoteen 2055. Ilmaston lämpeneminen on tuhonnut maapallon. Yksinäinen mies on linnoittautunut arkistoon Arktiksella ja katselee uutisia ja reportaaseja menneiltä vuosikymmeniltä."

Kommentti: Tuukka Simonen on ehtinyt jo hyvin kommentoimaan tämän illan MOT-ohjelmaa, samoin kuin aiempiakin ilmastonmuutosta käsitteleviä MOT-ohjelmia. Uskoakseni Kaj Luukkokin tulee kirjoittamaan ohjelmasta. Myös Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo pitää MOT-ohjelmia vastuuttomina. Tiede- ja ympäristötoimittaja Pasi Toiviainen on arvostellut MOT-ohjelmia YLE:n nettisivuilla blogissaan "Kuumat paikat". Sananvapaus YLE:ssä siis ainakin toimii, koska mielipiteitä voidaan esittää vapaasti suuntaan ja toiseen. Siitä aplodit Yleisradiolle! Kannattaa vilkaista myös hauska pilapiirros "MOT-ohjelma vuonna 2040". Ilmastotutkijoiden "salaisten kansioiden likaisia temppuja" kommentoin itsekin jo eilisessä blogipostauksessani "Ilmastosoppa kiehuu ja läikkyy lautasilta". Tuo "Typeryyden aikakausi" on vuonna 2008 valmistunut brittielokuva, joka sekoittaa faktaa ja fiktiota. Sinänsä pohjana ovat tieteelliset näkemykset (jotka tosin esitetään ilmeisen yksioikoisesti perustelematta), mutta tulevaisuuden tilanne ja henkilöt ovat kuviteltuja. Ohjelmaa ei siis kannata pitää tieteenä, vaikka siihen sisältyy tieteellinen kannanotto. Odotan mielenkiintoista elokuvailtaa!

SOTA 3: Lämpeneekö maapallo ennustettua enemmän vai ennustettua vähemmän?

Richard S. Lindzen ja Yong-Sang Choi väittävät tuoreessa tutkimuksessaan, että ilmastonmuutoksen myötä maapallo lämpenee huomattavasti aiemmin ennustettua vähemmän.

Nature Geoscience -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan hiilidioksidi taas lämmittää maapalloa huomattavasti aiemmin laskettua enemmän. Tämän uuden tutkimuksen mukaan aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu hiilidioksidin lämmitysvaikutus 30-50 % alakanttiin, koska kaikkia pitkän aikavälin vaikutuksia (jäätiköiden sulaminen ja muutokset kasvillisuudessa) ei ole otettu huomioon. Näiden kerrannaisvaikutusten seurauksena hiilidioksidin todellinen vaikutus tulee näkyviin vasta noin sadan vuoden kuluttua.

Kommentti: Ehkä tässäkin totuus löytyy kultaisesta (tai ilmastonmuutoksen tapauksessa vähemmän kultaisesta) keskitiestä? Lindzenin ja Choin ilmaston lämpenemistä "vähättelevästä" artikkelista on löytynyt useita virheitä, joita esimerkiksi Ari Jokimäki on todella ansiokkaasti koonnut yhteen. Myös ilmastonmuutosskeptikko Joy Spencer on kritisoinut artikkelia. Lisää keskustelua löytyy tästä linkistä. Huomattava on, että tämä Lindzenin ja Choin artikkelikin kuitenkin näyttää maapallon lämpenevän. Olen useaan kertaan blogipostauksissani yrittänyt tähdentää sitä, ettei kukaan voi varmasti ja tarkasti ennustaa maapallon lämpenemistä. Palautekytkentöjä (sekä positiivisia että negatiivisia) on paljon, eikä niitä tunneta tarkasti. Maapallo varmasti lämpenee ihmisten käyttäessä fossiilisia polttoaineita, mutta lämpenemisen suuruudesta ei ole varmuutta. Lämpeneminen voi olla suhteellisen siedettävää tai (pienellä todennäköisyydellä) dramaattisen suurta ja tuhoisaa.

SOTA 4: Mikä on piereskelyn vaikutus ilmastonmuutokseen ja kannattaako suosia kasvis- vai liharavintoa?

Liharavintoa pitäisi suosia ja kasvisravintoa vähentää, koska kasviravinto aiheuttaa voimakkaampaa suolistokaasujen muodostumista (piereskelyä). Suolistokaasuna syntyy voimakasta kasvikaasu metaania. Reijo Valta on kirjoittanut tästä erittäin hauskan blogikirjoituksen "Piereskely ilmastonmuutoksen edistäjänä".

Kasvisravintoa pitäisi suosia ja liharavintoa vähentää, koska lehmät ne vasta piereskelevätkin. Koko karjatalouden maailmanlaajuinen lämmitysvaikutus (vaikutus kasvihuoneilmiön kiihtymiseen) on noin 18 %, kun koko maapallon liikenteen vaikutus jää 13,5 %:iin. Tarkkaan ottaen lehmät eivät siis tuota määrällisesti niin paljon kuin 18 % kaikista kasvihuoneilmiötä pahentavista kaasuista, vaan laskelmassa käytetään hiilidioksidiekvivalentteja eli muut kaasut on muutettu vastaamaan vaikutuksiltaan hiilidioksidia. Karjatalouden (lehmät, lampaat, vuohet jne.) vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen voi siis olla jopa tämä 18 %. Suomen metaanipäästöistä karjatalous tuottaa noin 38 %, mikä vastaa noin 1,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Kommentti: Lehmien suolistokaasutuotanto on ihmisiin verrattuna niin suurta, että kasvisravinto on ilmastonmuutoksen kannalta huomattavasti liharavintoa parempi vaihtoehto. Jos haluaa olla tarkkana, kasviravinnossakin voi kiinnittää huomiota siihen, mitä kasvisvaihtoehtoja käyttää. Esimerkiksi marjat ja pähkinät eivät aiheuta runsasta suolistokaasujen tuotantoa. Riisiä pitäisi ehdottomasti välttää. Jo riisin tuotanto aiheuttaa suuret metaanipäästöt. Lisäksi riisi kuljetetaan meille pitkän matkan takaa.


Johtopäätöksinä kaikesta edellisestä lainaan vuoden takaista omaa blogikirjoitustani:

"Ilmastotutkijoiden mukaan ihmisen vaikutus maapallon kokonaislämpenemiseen on ollut toistaiseksi 0,7 astetta, mutta ihmisen osuus on koko ajan kasvamassa. Kuinka luotettavia nämä tiedot sitten ovat? Tähdennän jälleen, että mittauksissa sattuu virheitä (sekä teknisiä että inhimillisiä). Yksittäisiin arvoihin ei kannata tuijottaa liian tiukasti, mutta trendi on selvä. Ihmistoiminta (fossiilisten polttoaineiden käyttö) selvästi lämmittää maapalloa eli aiheuttaa ilmastonmuutosta.

Lämpötila ei kuitenkaan ole noussut lineaarisesti päästöjen kasvaessa, koska luonnon palautetekijät voivat hidastaa - tai toisaalta toiset tekijät taas nopeuttaa - ilmaston lämpenemistä. Tällaisia palautetekijöitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin sitoutuminen meriin ja vapautuminen niistä tai muutokset pilvien määrissä. Jotkin näihin palautetekijöihin perustuvat tietokonemallit näyttävätkin, että maapallon lämpötila saattaisi väliaikaisesti jopa hieman laskea seuraavien vuosien aikana. Näihin malleihin kuitenkin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Toiset mallit ennustavatkin maapallon lämpenevän koko ajan.

Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola kirjoittikin äskettäin Helsingin Sanomissa todella viisaasti: 'Vaikka ihmisen toiminnan vaikutus ilmakehän prosesseihin on kasvanut merkittävästi, luontaiset ilmastoa muuttavat tekijät eivät ole hävinneet. Tiedämme vielä aivan liian vähän ilmaston luontaisen vaihtelun syistä, laadusta ja jaksollisuudesta. -- Ilmastonmuutoksesta huolestuneita saattaa pelottaa se, että epävarmuuden ja myönteisten uutisten esille tuominen hidastaisi toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi - aivan kuin meillä ei olisi ilmaston muuttumisen lisäksi lukemattomia muita syitä vähentää ympäristön kuormitusta, uudistaa energiapolitiikkaamme ja luoda uutta hiilestä vapaata taloutta. Toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi on ryhdyttävä - ei siksi, että tietäisimme tarkasti, miten ympäristön käy, vaan siksi, ettemme tiedä.'

Hyviä ilmastonmuutokseen liittyviä linkkejä olen koonnut wiki-sivulle ja Google Sites -sivulle."

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Ilmastosoppa kiehuu ja läikkyy lautasilta




Mitä yhteistä on Teletapeilla, Paul McCartneylla ja Bob Dylanilla? Lue tämä blogipostaukseni, niin huomaat kaikkien yllättäen liittyvän tämänhetkiseen ilmastonmuutoskeskusteluun.

Krakkerit onnistuivat murtautumaan brittiläisen East Anglia Climatic Research Unitin eli CRU:n tutkijoiden sähköpostipalvelimelle. Sieltä varastettiin 160 megatavua (käsittämättömän valtava määrä!) aineistoa, mm. tutkijoiden sähköpostiviestejä.

Näistä sähköpostiviesteistä on nyt nostettu esille muutamia, joiden väitetään todistavan tutkijoiden tahallisesti liioitelleen ilmastonmuutoksen voimakkuutta. East Anglia -yliopiston ilmastokeskuksen johtaja Phil Jones on nyt vetäytynyt toistaiseksi sivuun virastaan asian selvittelyn ajaksi. Hän kuitenkin kiistää kaikki epäselvyydet yliopiston tutkimustuloksissa.

Lehti kirjoitti tietomurrosta artikkelissaan "Ilmastonmuutoksen takaa paljastui huikaiseva salaliitto" mielestäni erittäin hauskasti ja humoristisesti. Netin keskustelupalstoilla näyttää tosin siltä, että jotkut ihmiset ovat ottaneet tämän kirjoituksen aivan tosissaan.

Ilmastotutkijoiden mukaan varastettuja sähköpostiviestejä on luettu ja tulkittu väärin. Asiayhteydestä irrotettuina viestit saadaan näyttämään oudoilta ja epäilyttäviltä. Tätä ns. Climategate-tapausta (sähköpostimurtoa) ja sen seurauksia ovat ansiokkaasti jo kommentoineet esimerkiksi Jyrki J.J. Kasvi, Tuukka Simonen, Kaj Luukko, Pasi Toiviainen ja Atte Korhola.

Tämän kirjoitukseni yläosassa olevassa diagrammissa näkyy sinisellä nyt kiisteltyihin CRU:n tutkimuksiin perustuvat lämpötilan vaihtelut maapallolla. Muilla väreillä on esitetty erilaisia satelliittimittaustuloksia. Poikkeavatko käyrät oleellisesti toisistaan? Kaj Luukko on julkaissut hyvän kirjoituksen myös siitä, vastaavatko mitatut lämpötilat tietokonemallien lämpötilaennusteita.

Kymmenet tuhannet tutkijat ovat jo noin 30 vuotta olleet huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Uskooko kukaan oikeasti, että näin laaja salaliitto olisi tieteessä mahdollinen? Asian historiallista taustaa pohtii hyvin Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori Juhani Rinne artikkeleissaan "Kuinka te saatoitte?" ja "Miksi julkisuudessa ollaan niin eri mieltä ilmastonmuutoksesta?" sekä marraskuisessa esitelmässään.

Tietomurto ei ole paljastanut ilmastonmuutosta huijaukseksi. Ilmasto lämpenee selvästi ihmisen vaikutuksesta (erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena). Yksittäisissä tutkimustuloksissa voi olla (toivottavasti tahattomia) virheitä tai tutkimustuloksia voi olla valikoitu erilaisista syistä. Nyt jopa ilmastonmuutosskeptikko Joy Spencer kuitenkin myöntää, että marraskuu 2009 oli kaikkien aikojen lämpimin marraskuu satelliittimittausten aikakaudella (satelliittimittauksia vuodesta 1979). Tosin yksittäisten kuukausien perusteella ei pidä tehdä vielä mitään johtopäätöksiä.

Tietomurto kertoo silti mielestäni huolestuttavasti siitä, miten puolin ja toisin politiikka ja bisnes sekä henkilökohtaiset päämäärät sotketaan tieteeseen. Jos todella on ollut "mustia listoja epämääräisistä tutkijoista", tämä on hyvin kyseenalaista. Jokainen tutkimus erikseen pitäisi vertaisarvioida tieteellisesti.

Öljyjätti Exxon Mobil ja monet muut vastaavat yritykset ovat jo vuosikymmeniä rahoittaneet tutkijoita, jotka yrittävät kiistää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen (viime aikoina tosin myös ilmastonmuutosta tukevia tutkijoita). Parhaillaankin Yhdysvalloissa on käynnissä laaja mainoskampanja (mm. televisioissa), jolla hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä pyritään näyttämään vain positiivisena asiana. Suomessa vastaavaa viestiä on yrittänyt välittää television MOT-ohjelma, jonka tieteellisyyden perusteita Pasi Toiviainen, Kaj Luukko ja Tuukka Simonen ovat jo arvioineet.

Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta puhuneet eivät perinteisesti ole saaneet samanlaista valtavaa rahoitusta kuin ilmastonmuutosskeptikot. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut. Myös ilmastonmuutoksesta on tullut suurta bisnestä. Yhä enemmän markkinoidaan tuotteita ilmastoystävällisyyden (todellisen tai kuvitellun) perusteella.

Ex-Beatles-muusikko Paul McCartney on perustanut ilmastonmuutoksen torjumiseksi Meat Free Mondays -järjestön. Idea on erinomainen, koska maailman lihantuotannon vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat ilmeisesti suuremmat kuin koko maapallon liikenteen vaikutukset. Meat Free Mondays -järjestön toiminnassa itseäni kuitenkin häiritsee sen läheinen suhde kaupalliseen Goodlife-brändiin, joka valmistaa myyntiin esimerkiksi pakastettuja kasvisruokia.

Asian politisoitumista kuvaa myös se, että kun McCartney kävi esittelemässä ideaansa Europarlamentin "Less meat = Less heat" -seminaarissa, brittiläinen itsenäisyyspuolueen meppi Paul Nuttall ilmoitti järjestävänsä lihansyöntiä puolustavan "All you need is meat" -barbeque-tapahtuman. Näin asiasta raportoivat viralliset EU-lähteet.

The Washington Post -lehti on koonnut todella mielenkiintoisen kuvagallerian kohua herättäneistä ilmastonmuutosaiheisista mainoksista. Osa ilmastonmuutosskeptikoista pitää jopa lasten Teletapit-televisio-ohjelmassa näkyvää tuulivoimalaa piilomainontana!

Öljy-yhtiö Humble mainosti vuonna 1962 näin: "Tuottamamme öljy sulattaisi lämmöksi muutettuna päivässä 7 miljoonaa tonnia (sekunnissa 80 tonnia) vuosisatoja vanhaa jäätikköä."

Mitä suurempia ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia uumoillaan, sitä paremmin ilmastoystävälliset tavarat tai palvelut ehkä käyvät kaupaksi. Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola on jo pitkään epäillyt ilmastonmuutoksen suurimpia kauhuskenaarioita. Itsekin olen aiemmissa blogipostauksissani yrittänyt tähdentää sitä, että ilmastonmuutoksen seurauksia on mahdotonta arvioida täysin varmasti. Tiedemaailman tutkijat ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ilmasto lämpenee ihmisten toimintojen seurauksena.

Muutoksen voimakkuus ja sen seuraukset ovat kuitenkin hyvin epävarmoja ja kiistanalaisia. Monet erilaiset palautekytkennät ja niiden vaikutukset ovat tuntemattomia. Esimerkiksi otsonikato saattaa suojella Antarktista ilmastonmuutokselta. Yleensä vain suurelle yleisölle tarkoitetuissa lehdissä vaikutukset esitetään selkeän varmoina ilman todennäköisyysarviointeja.

Jonkinlaisia ennusteita nykytilan kuvauksen lisäksi tekee tieteellis-poliittinen The Copenhagen Diagnosis -raportti, jonka keskeiset kohdat Pasi Toiviainen on suomentanut. Vielä parin päivän ajan voi katsoa suomalaisten tutkijoiden ilmastonäkemyksiä myös Prisma Studiosta.

Huomenna 7.12. alkaa Kööpenhaminan suuri ilmastokous (7.-18.12.2009). Jotkut ovat epäilleet, että em. tietomurto julkaistiin tarkoituksellisesti juuri nyt tämän ilmastokouksen vesittämiseksi. Todellisissa tiedepiireissä tietomurto ei kuitenkaan aiheuttanut mitään suunnanmuutosta, vaikka YK:kin haluaa selvitellä CRU:n tutkimusten todenperäisyyttä. Varsinaiseen suunnanmuutoksen tällaisten mahdollisten yksittäisten väärinkäytösten perusteella ei kuitenkaan ole mitään syytä.

Bob Dylanin laulu "A Hard Rain's A Gonna Fall" on valittu Kööpenhaminan ilmastokokouksen tunnuskappaleeksi. Sekä YLE että BBC ja Scientific American -lehti ovat julkaisseet Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksesta erinomaiset teemasivut.

Kannattaa tutustua animoituun diagrammiin maapallon ilmastohistoriasta. Netin interaktiivisella simulaatiolla voit itsekin tutkia hiilidioksidipäästöjen vaikutusta maapallon lämpenemiseen. Guardian-lehti on julkaissut havainnollisen kuvan siitä, miten eri valtioiden hiilidioksidipäästöt ovat kehittyneet Kioton ilmastosopimuksen (v. 1997) jälkeen.

Gapminderiin laatimastani diagrammianimaatiosta näet Yhdysvaltojen (keltainen), Suomen (oranssi), Kiinan (punainen) ja Intian (sininen) hiilidioksidipäästöt asukasta kohden vuosina 1820-2005. Voit itse muokata diagrammin asetuksia (tarkasteltavat valtiot, asteikot, aikaväli jne.). Kiina ja Intia ovat jo ennen kokousta ilmaisseet halunsa rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjen kasvua, vaikka mielestäni suurempi syy päästöjen rajoittamiseen olisi monessa muussa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Lähi-idän öljyvaltioissa ja meillä Suomessakin. Perustelut löytyvät aiemmasta blogipostauksestani "Ilmastonmuutos on kiinalaisten syytä, ei minun".

Öljyntuottajajärjestö OPEC ja Lähi-idän öljyvaltiot, erityisesti Saudi-Arabia, ovat vaatineet korvauksia, mikäli Kööpenhaminan mahdollinen ilmastosopimus johtaa öljytulojen pienenemiseen. Saudi-Arabian on epäilty osallistuvan ilmastokoukseen vain päästäkseen häiriköimään kokouksen onnistumista. Öljytulot muodostivat vuonna 2008 noin 56 % Saudi-Arabian bruttokansantuotteesta. Öljytulojen avulla Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Kuwait ja Qatar ovat pystyneet tarjoamaan kansalaisilleen ilmaisen koulutuksen, sähköenergian, veden jne. Onkin hyvin ymmärrettävää, että Saudi-Arabia on huolestunut öljytulojen laskusta, vaikka ilmastonmuutos pahentaa alueen vesiongelmaa ja uhkaa romahduttaa ravinnontuotannon noin puoleen.

Toisaalta Arabiemiraatteihin kuuluva Abu Dhabi on ympäristöasioissa melko pitkällä. Sinne aiotaan avata vuonna 2016 maailman ensimmäinen jätteetön ja päästötön ekokaupunki Masdar City. Tässä 40 000 - 50 000 asukkaan kaupungissa henkilöautot kielletään. Kaikki liikkuvat joukkoliikennevälineillä, ja energia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tarkoituksena on käyttää aurinkoenergiaa, tuulivoimaa, maalämpöä ja vesivoimaa. Kaupungin ympärille tulee korkea muuri, joka suojaa kuumilta aavikkotuulilta ja vähentää koneellisen ilmastoinnin tarvetta.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Kasvihuonekaasuennätyksiä

Video: World Meteorological Organization WMO

YK:n alainen World Meteorological Organization (WMO) julkaisi eilen Greenhouse Gas Bulletin -tiedotteessaan uusimmat mittaustilaukset maapallon ilmakehän kasvihuonekaasuista vuonna 2008.

Hiilidioksidia on ilmassa nyt 385,2 ppm (= parts per million = miljoonasosaa = molekyylien lukumäärä miljoonasta kuivan ilman molekyylistä) eli 0,03852 % (vuoden 2008 eri kuukausien maailmanlaajuinen keskiarvo; blogini oikeaan laitaan päivittyvät jatkuvasti mitttaustulokset Mauna Loan observatoriosta, jossa vuoden 2008 keskiarvo oli 385,57 ppm ja vuoden 2009 keskiarvo tulee olemaan yli 387 ppm), metaania 1797 ppb (= parts per billion = miljardisosaa = molekyylien määrä miljardista kuivan ilman molekyylistä) ja dityppioksidia eli typpioksiduulia 321,8 ppb.

Nämä ovat kaikkien näiden kaasujen osalta kaikkien aikojen suurimmat mitatut pitoisuudet teollisen vallankumouksen (jonka alkuvuodeksi ja samalla näiden mittausten vertailuvuodeksi on otettu vuosi 1750) alkamisen jälkeen. Vuonna 1750 (ja noin 10 000 vuoden ajan sitä ennen!) hiilidioksidin pitoisuus oli 280 ppm eli 0,0280 %, metaanin 700 ppb ja dityppioksidin eli typpioksiduulin 270 ppb.

Vuoden 2008 hiilidioksidipitoisuus verrattuna vuoden 1750 arvoon oli siis 138 % (kasvua 38 %-yksikköä), metaanin 257 % (kasvua 157 %-yksikköä) ja dityppioksidin eli typpioksiduulin 119 % (kasvua 19 %-yksikköä). Vuoden aikana (vuodesta 2007 vuoteen 2008) hiilidiosidipitoisuus on noussut 2,0 ppm (0,52 %), metaanipitoisuus 7 ppb (0,39 %) ja dityppioksidipitoisuus 0,9 ppb (0,28 %). Vastaavasti viimeisimmän kymmenen vuoden aikana hiilidioksidipitoisuus on kasvanut vuosittain keskimäärin 1,93 ppm, metaanipitoisuus 2,5 ppb ja dityppioksidipitoisuus 0,78 ppb.

Hiilidioksidi on ihmistoimintojen (lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön) tuottamista kasvihuonekaasuista tärkein. Se aiheuttaa 63,5 ilmakehän säteilypakotteesta. Sen syytä on peräti 85 % säteilypakotteen kasvusta viimeisimpien kymmenen vuoden aikana.

Varmaa nykyisessä ilmastonmuutoksessa on vain se, että sen tärkeimpänä syynä ovat ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut, jotka lämmittävät maapalloa (tarkasteltaessa maailmanlaajuisesti ja pitkällä aikavälillä). Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi New Scientist -lehden, NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammeista. Sen sijaan kaikki ennusteet ilmastonmuutoksen seurauksista ovat vain epätarkkoja arvioita. Kukaan ei voi sanoa edes huipputietokonemallien perusteella tarkkoja lukuja vaikkapa merenpinnan nousun määrästä tai sademäärien muutoksista.

Kannattaa kuitenkin katsoa myös diagrammia, jossa on esitetty maapallon keskilämpötilan muutos (ei siis absoluuttinen keskilämpötila, viiden vuoden liukuva keskiarvo) vuosilta 1850-2008 eri tutkimuslaitosten tulosten mukaan. Lämpötilan nousu esiteollisen ajan jälkeen näyttää pitkällä aikavälillä (useiden vuosien jaksolla tarkasteltuna) erittäin selvältä, vaikka yksittäiset vuodet voivatkin poiketa tästä yleistrendistä.

perjantai 20. marraskuuta 2009

Evoluutiojuhlat!

Video: Richard Dawkins Foundation

Tiistaina 24.11. on suuri juhlapäivä. Silloin tulee kuluneeksi päivälleen 150 vuotta Charles Darwinin Lajien synty -kirjan julkaisusta.

Tervetuloa mukaan Darwinin kanssa Beagle-laivan maailmanympärimatkalle tai seuraamaan Simpsonien käsitystä evoluutiosta.

Tämä vuosi 2009 on evoluution kaksinkertainen juhlavuosi, koska helmikuussa tuli kuluneeksi 200 vuotta itse Darwinin syntymästä. Niinpä olenkin kirjoitellut evoluutiosta jo aiemmissakin blogipostauksissani ja koonnut runsaasti evoluutiolinkkejä Delicious-herkkulinkkeihini. Sieltä löydät tarkempien Darwin-tietojen lisäksi uusimpia tutkimustuloksia evoluutiosta. Käy vaikkapa kuuntelemassa Neanderthalin ihmisen simuloitua ääntä!

Paljon mielenkiintoista lisätietoa on koottu myös Evoluutiofoorumin sivuille. Kannattaa vilkaista - vähän pitempäänkin! Hyvää juhlaviikkoa kaikille!

torstai 19. marraskuuta 2009

Vuoden hauskimmat mainokset

Meneillään on jälleen parhaiden vastamainosten äänestys. Vastamainos on oikeasta mainoksesta mukailtu mainos, joka taistelee kulutusyhteiskuntaa vastaan mainonnan omin keinoin.

Mainoskupla on vuosittain järjestettävä kilpailu, johon sekä ammattilaiset että kaikki muutkin voivat lähettää omia vastamainoksiaan. Kannattaa käydä tutustumassa vuoden 2009 ehdokkaisiin Luonto-Liiton vastamainosgalleriassa.

Siellä voi vielä viikon ajan antaa pisteitä näille hykerryttävän hauskoille oivalluksille (klikkaa mainos suuremmaksi ja valitse tähtimäärä kuvan alta). Tunnistatko, minkä yritysten mainoksista nämä vastamainokset on mukailtu? Oma suosikkini on animaatio "Mistä näitä hiilijalanjälkiä oikein tulee?"

Lisää vastamainontaa voi ihailla esimerkiksi Voima-lehden nettisivuilta. Myös brittiläinen Guardian-lehti on julkaissut upean gallerian ympäristöekologisista mainoksista.

Vuoden 2009 suomalaisen vastamainoskilpailun voittajat julkistetaan torstaina 26.11.2009, joka on Älä osta mitään -päivän aatto.

Perjantaina 27.11.2009 siis vietetään Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Kannattaa vierailla nettisivulla http://www.alaosta.fi/, josta löytyy paljon sekä hauskaa että hyödyllistä materiaalia. Esimerkiksi Materiaalit-osiosta löydät aineettoman lahjalistan, hyviä vinkkejä, joilla voi korvata materialistiset kerskakulutuslahjat. Sivustolta voit myös kuunnella Telluksen Tulevaisuus -bändin KiloMegaGigaTera-biisin.

YouTubessa kannattaa tutustua edellisvuotisten Älä osta mitään -päivien materiaaleihin. Suosikkejani ovat vuoden 2003 animaatio ja varsinkin vuoden 2005 antimainoskilpailun voittajavideo.

Vieläkin lisää materiaalia löydät Kulutus.fi-sivustolta ja omista kulutuskriittisistä postauksistani.

torstai 12. marraskuuta 2009

Globaali leivänpaahdin


Oheinen taiteilija Franke Jamesin ja CO2 now -saitin luoma maailmanlaajuinen leivänpaahdin on mielestäni hyvä esimerkki havainnollisesta ympäristövalistuksesta. Se kertoo havainnollisesti todellisen tilanteen. Olemme kaikki kuin leivänpaahtimessa, kun fossiilisten polttoaineiden tuottaman hiilidioksidin (ja muiden kasvihuonekaasujen) seurauksena ilmasto lämpenee. Syyskuussa 1989 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli Mauna Loan observatorion mittausten mukaan 349,83 ppm (parts per million eli miljoonasosaa), nyt syyskuussa 2009 jo 384,78 ppm. Tavoitteeksi on asetettu pitoisuus 350 ppm. Ilmastonmuutosta pitää saada hillittyä ennen kuin kaikki paahdumme!

Kannattaa tutustua myös Franke Jamesin taiteelliseen esitykseen "Green Winter" ilmastonmuutoksen seurauksista. Kohta Kanada ei ehkä enää olekaan lumen ja jääkiekon maa? Franke James on luonut lukuisia upeita visuaalisia esityksiä ilmastonmuutoksesta.

Suomessa ympäristöongelmista kertovaa taidetta luo esimerkiksi Seppo Leinonen, joka piirtää todella hauskoja ja ajattelua herättäviä pilapiirroksia.

Lisää ilmastonmuutoslinkkejä olen koonnut herkkulinkkeihini.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Mikä on maailman vaarallisin ammatti?

Kuva: Alang, India, lähde Google Earth

Viime päivinä on puhuttu M/S Onyx -laivasta, joka lähti vihdoinkin Vaasan satamasta. Kyseessä on entinen Ruotsin-laiva, vuonna 1966 Fennia-nimellä liikennöinnin Turun ja Tukholman välillä aloittanut alus. Se oli aikoinaan Itämeren suurin ja toinen uima-altaallinen laiva.

Fennia ehti seilata Itämerellä useilla reiteillä sekä Siljan, Svea Linen että Vaasanlaivojen omistuksessa. Vuonna 2001 se siirtyi RG Linen reitille Vaasa-Uumaja, jolloin alus nimettiin Casino Expressiksi. Toissa kesänä laivan osti Attar Construction 1,4 miljoonalla eurolla eli romulaivan hinnalla. Nimeksi vaihdettiin M/S Express, ja laiva jäi seisomaan Vaasan satamaan.

Suomen ympäristökeskus ei antanut laivalle siirtolupaa ulkomaille, koska sen arveltiin päätyvän romutettavaksi kehitysmaiden alkeellisiin olosuhteisiin. Epäilyn syynä olivat laivan ikä, alhainen kauppahinta ja kyseisen yhtiön aiempi toiminta. Laivan romutuskulut Euroopassa olisivat olleet useita miljoonia euroja. Turkki ei antanut siirtää laivaa Turkkiin, koska aluksessa sanottiin olevan niin paljon vaarallista asbestia. Viime viikolla laivan omistajayhtiö pystyi vakuuttamaan laivan menevän rahtiliikenteeseen todennäköisesti Intian valtamerelle. Näin laiva pääsi lopulta lähtemään Vaasan satamasta nimellä M/S Onyx, eikä se jäänyt satamaan uppoavana ongelmajätteenä.

Meneekö laiva todellisuudessa rahtiliikenteeseen? Mahdollista on, että lyhyehkön käytön jälkeen se ajetaan romutettavaksi, jolloin todennäköinen romutuspaikka on Alang Intiassa.

Alangin rannikko Intiassa on maailman suurin laivanromuttamo. Siellä romutetaan kymmenien kilometrien pituisella rannikolla 300-400 laivaa vuodessa. Nousuveden aikaan laivat ajetaan kovalla vauhdilla päin rantaa ja laskuveden tultua aloitetaan laivojen purkaminen - usein käsityönä ilman suojavarusteita.

Alangin laivaromuttamo tuo Intiaan työtä. Siellä työskentelee 25 000 - 40 000 ihmistä. Intia saa romulaivoista myös paljon teollisuudessa tarvittavaa terästä. Kolikon kääntöpuolena kuitenkin ovat työntekijöiden epäinhimilliset olosuhteet ja meren rannikkoekosysteemin saastuminen. Asbesti, PCB, lyijymaalit, lasinsirut ja terävät metallihiukkaset pilaavat merenrannan.

Virallisesti Alangin romuttamolla kuoli vuonna 2000 noin 30 työntekijää, mutta todellisen kuolonuhrimäärän sanotaan olevan 30-360 vuodessa. Päivittäin tapahtuu lisäksi kymmeniä tapaturmia. Laivojen romuttamisen kehitysmaissa väitetäänkin olevan maailman vaarallisin ammatti. Työntekijöiden oloista kertoo esimerkiksi Palkkatyöläinen-lehti 1/2002.

Välittömien vaikutusten lisäksi haittaa aiheuttaa asbestin pitkäaikaisvaikutus, joka voi ilmetä ihmisessä jopa vuosikymmenten päästä. Asbestilla tarkoitetaan useita kuitumaisia silikaattimineraaleja, joita Suomessakin käytettiin rakentamisessa moniin eri tarkoituksiin 1920-luvulta vuoteen 1994 asti, erityisesti 1970-luvulla. Asbestin pienet hiukkaset voivat tunkeutua keuhkorakkuloihin asti. Asbesti aiheuttaakin keuhkosyöpää, asbestoosia (pölykeuhkosairaus), keuhkopussin muutoksia, kurkunpään syöpää ja mesotelioomaa (keuhkopussin tai vatsakalvon vakava kasvain).

Alangin laivanromuttamolla tunnelma on kaukana Ruotsin-laivojen hilpeästä menosta. Mahdollisesti myös "asbestilaiva" M/S Onyx kuitenkin päätyy aikanaan Alangiin. Sinne matkasi syksyllä 2008 myös Finnjet, jonka romuttamisesta Helsingin Sanomat on uutisessaan kertonut.

Alangin laivanromuttamoa voi tarkastella lähemmin Google Earthin satelliittikuvien avulla ja M/S Onyxin liikkeitä voi seurata livenä laivojen AIS-signaalin avulla. Esimerkiksi 18 minuuttia sitten laiva oli Englannin kanaalissa.

tiistai 10. marraskuuta 2009

TVTaivas avasi Palapelimedian



TVTaivas-hanke avasi Palapelimedian. Palapelimedia on Kouvolan koulujen oma portaali, julkaisukanava opettajien ja opiskelijoiden töille. Se on kaikille avoin, verkossa toimiva ja jatkuvasti täydentyvä oppimateriaalipankki ja sähköinen täydennyskoulutuskanava.

Palapelimedia sisältää videoita (mm. hauskoja oppilaiden tekemiä animaatioita) ja PowerPoint-esityksiä. Sieltä(kin) löytyy esimerkiksi yllä oleva PowerPoint-esitykseni tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä lukio-opetuksessa.

Kannattaa tutustua osoitteeseen http://www.edukouvola.fi/palapelimedia.

perjantai 6. marraskuuta 2009

Possupäivitys



Kirjoittelin sikainfluenssasta jo aiemmassa postauksessani. Tässä vain hieman tilannepäivitystä.

Oman kouluni arjessa sikainfluenssa ei vielä juurikaan näy. Jonkin verran opiskelijoita on sairaana, mutta varmuutta sikainfluenssasta ei ole. Kouvolassa on kuitenkin ryhdytty hyvin tehokkaisiin toimiin sikainfluenssan leviämisen estämiseksi. Koulujen vanhempainillat (esim. Kouvolan Lyseon lukion vanhempainilta 19.11. ja Kouvolan iltalukion vanhempainillat ammattilukiolaisille 11.11. ja 18.11.) on peruttu.

Haminan reserviupseerikoulussa on runsaasti sikainfluenssatapauksia. Siitä huolimatta siellä järjestetään tulevana viikonloppuna omaisten päivät.

Kovin eri tavoin siis eri paikoissa suhtaudutaan sikainfluenssan torjuntaan. Pienelläkin epidemian viivyttämisellä olisi kuitenkin sikäli suuri merkitys, että riskiryhmät ehdittäisiin rokottaa ennen suuremman epidemian alkua. Onneksi nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei epidemia ainakaan ensimmäisessä aallossa tule aivan niin voimakkaana kuin jossakin vaiheessa pelättiin. Uusimpien arvioiden mukaan ehkä kymmenisen prosenttia väestöstä sairastuu.



Sikainfluenssan spatiaalista diffuusiota (leviämistä) maailmalla voi seurata Googlen tai FluTrackerin maailmankartalta. Myös Suomen sikainfluenssatilanteesta ja Euroopan sikainfluenssatilanteesta on omat karttansa.

Influenssan varhaishistoriasta ja Suomen vuosien 1741-1743 influenssasta on erinomainen kirjoitus Arno Forsiuksen influenssahistoriikissa. Espanjantautipandemiasta kirjoittavat tarkkoja ja mielenkiintoisia tietoja sekä Arno Forsius (espanjantauti Lahdessa vuosina 1918-1920) että Eila Linnanmäki (espanjantauti Suomessa ja muualla, otteita yleisönosastokirjoituksista, pakinoista jne.). Vuonna 2005 Eila Linnanmäki julkaisi väitöskirjansa espanjantaudista (influenssapandemia 1918-1920) Suomessa.

Sikainfluenssasta huolimatta toivottelen hyvää isänpäivän viikonloppua! Muistakaa myös Katastrofin ainekset (TV2 8.11. klo 17.20).

torstai 5. marraskuuta 2009

Katastrofin ainekset kruunaavat isänpäivän

Eilen TV2:n Dokumenttiprojekti esitti uusintana v. 2008 elokuvateatteriensi-iltansa saaneen ja pääsiäisen 2009 tienoilla televisioonkin ehtineen suomalaisen elokuvan "Katastrofin aineksia" (voitte käydä kurkkaamassa myös leffan trailerin).

Kyseessä on Jonh Websterin omasta perheestään tekemä dokumenttielokuva. Ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöongelmista huolestunut Webster päättää laittaa perheensä vuodeksi öljydieetille, elämään ilman öljystä valmistettuja tuotteita. Webster on huolestunut siitä, että vuosittain maapallolla käytetään noin 31 miljardia barrelia öljyä (1 barreli = 159 litraa). Tämän öljymäärän polttaminen tuottaa kasvihuonekaasuja yhtä paljon kuin metsän palaminen neljä kertaa Ranskan kokoiselta alueelta. Öljyn näkymättömät kasvihuonekaasupäästöt siis vastaavat Ranskan polttamista kolmen kuukauden välein!

Websterin ideana on elää ympäristöä kunnioittaen "keskiluokkaisesta suomalaisesta elämästä tinkimättä". Käytännössä boikotoinnin kohteeksi valikoituvat muovituotteet, joiden valmistukseen kuluu paljon öljyä. Webster perustelee tätä myös sillä, että muovit ovat pitkäikäisiä jätteitä, joiden "puoliintumisaika on satoja tuhansia vuosia". Elämä ilman muovia osoittautuu kuitenkin yllättävän vaikeaksi, kun kaupassa lähes kaikki ostettavat tuotteet on pakattu muoviin. Edes hammastahnaa tai wc-paperia ei voikaan ostaa!

John Websterin perhe (vaimo Anu Webster sekä 5- ja 8-vuotiaat lapset) joutuvat koville. John-isä ryhtyy öljydieetille tunteen palosta, vaimo ja lapset taas rakkaudesta Johniin. John itse on sekä dokumenttielokuvan päähenkilö, ohjaaja, kuvaaja että äänittäjä. Vuoden projektin aikana Tuomo Hutri kuvasi perhettä 15 päivän ajan. Muuten elokuva on John ja Anu Websterin käsikameralla kuvaamaa.

Vaikka John Webster mainitaankin elokuvan ohjaajana, hän vakuuttaa kaikkien kohtausten olevan spontaaneja, suunnittelemattomia ja uusintaotottomia. Dokumentti esitteleekin perheen normaalielämää alkaen isän "hullusta ideasta" ja perheen suhtautumisesta siihen. Kannattaa seurata Anu-äidin ilmeitä ja sarkastisen kyllästyneitä kommentteja John-isän esitellessä aina vain uusia vaatimuksiaan. Ekologisen elämäntavan lisäksi elokuva dokumentoi mainiosti myös parisuhdetta. Huumoria elokuvaan tuovat vanhat arkistopätkät sekä perheen poikien vilpittömät kommentit.

Itseäni elokuvassa häiritsi Johnin keksimä ylilyönti polttaa kaikki kotoa löytyvät muovituotteet. Mitä ekologista haaskausta hävittää käyttökelpoisia tavaroita! Loppujen lopuksi elokuvassa tullaan kuitenkin järkeviin johtopäätöksiin, joiden mukaan keskiluokkaisessa elämäntavassa helpoimpia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat autoilun vähentäminen ja vihreän sähkön käyttäminen.

"Katastrofin aineksia" sai Nordisk Panorama 2008 -gaalassa parhaan pohjoismaisen dokumenttielokuvan kunniamaininnan ja Jussi 2009 -gaalassa parhaan dokumenttielokuvan palkinnon. Jussi-ehdokkaana "Katastrofin aineksia" oli myös parhaan elokuvan ja parhaan käsikirjoituksen kategorioissa.

Itse en pidä "Katastrofin aineksia" elokuvallisesti erityisen huippuna. Parisuhdekuvauksena ja ympäristökeskustelun herättäjänä se mielestäni toimii kuitenkin todella loistavasti. Lisää tietoa elokuvasta voi lukea elokuvan kotisivuilta tai Facebook-sivulta.

"Katastrofin aineksia" tulee uusintana sunnuntaina 8.11.2009 kello 17.20 TV2:lla. Ohjelman voi katsoa myös netistä YLE Areenalla 11.11. kello 22.46 asti. Suosittelen lämpimästi!

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Röhkyinfluenssa eli possu leviää Suomessa


New Yorkista kotoisin olevan lääkärin (Dr. John D. Clarke) hauska ja valistava rap-esitys sikainfluenssasta. Lähde: Dr. Clarken YouTube-sivu.

Katsokaapa myös Man and Wife TV:n videovastaus tuohon yllä olevaan rap-esitykseen. Man and Wife TV on tehnyt erittäin hauskan "vanhanaikaisen valistustietoiskun" What is H1N1 Swine Flu? How to prevent it!!!

Influenssa on tavallista flunssaa eli nuhakuumetta voimakkaampi tauti (alkaa äkillisemmin ja voimakkaammin, korkea kuume, yskä, vuotava nenä, kipeä kurkku, väsymys, ruokahalun puute, lihaskivut, mahdollisesti myös pahoinvointi, päänsärky, oksentelu ja ripuli), jota esiintyy yleensä vain talvella.

Sekä flunssa että influenssa ovat virustauteja, joten antibiootit eivät tehoa niihin. Niihin on olemassa muita lääkkeitä ja influenssan tiettyjä tyyppejä vastaan myös rokotteita. Jälkitauteja, jotka ovat bakteerien aiheuttamia, voidaan hoitaa antibiooteilla.

Pandemiat (pan = kaikki, demos = kansa) eli maailmanlaajuiset epidemiat voivat esiintyä myös kesällä. Epidemian täytyy täyttää kaksi ehtoa, jotta se voidaan luokitella pandemiaksi:

1) epidemia alkaa yhdeltä maapallon alueelta ja leviää nopeasti (0–2 vuodessa) koko maapallolle,

2) epidemian aiheuttajavirus on uudentyyppinen, eikä ihmisillä ole immuniteettiä sitä vastaan.

Sikainfluenssa on harvinainen ihmisiin ja sikoihin tarttuva A-viruksen alamuoto, todennäköisesti samaa tyyppiä kuin vuosien 1918-1920 espanjantaudin aiheuttaja. Sikainfluenssa on äkillinen ja vakava hengitystieinfektio, joka leviää yleensä siasta toiseen. Sikainfluenssaa on tavattu ihmisillä 1910-luvulta alkaen, mutta se ei ole yleensä levinnyt ihmisestä toiseen. Suomalaisessa siassa sikainfluenssaa tavattiin vuoden 2009 alussa.

Keväällä 2009 Meksikon terveysviranomaiset raportoivat viruksen muuntuneen siten, että se kykenee leviämään myös siasta ihmiseen ja ihmisestä ihmiseen. Kyseinen virus sisältää sian, linnun ja ihmisen influenssavirusgeenejä, mutta geneettisesti se on lähimpänä sian influenssavirusta.

Sikainfluenssasta käytetään myös nimitystä A(H1N1) eli kyseessä on A-influenssan alatyyppi. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.6.2009 pandemian, josta käytettiin aluksi myös nimiä meksikontauti ja uusi influenssa. WHO pitää mahdollisena, että 15-45 % maailman ihmisistä saa tartunnan.

Aiempia pandemioita (A-virus)

-Pandemioita lienee esiintynyt toistuvasti ehkä ainakin 1100-luvulta alkaen 10–60 vuoden välein.

-Ryssänkuume v. 1889-1891 (alatyyppi H3) ensimmäinen varma pandemia

-Tuhoisin espanjantauti v. 1918-1920 (alatyyppi H1N1, levisi myös kesällä, tappoi myös nuoria, 20-50 % maapallon ihmisistä sairastui, heistä jopa yli 3 % kuoli, kuolleita 21-100 milj., Suomessa 23 000, esim. kesällä 1918 punavankileireillä yli 12 000 kuollutta, suuri osa espanjantautiin mm. Viaporissa eli Suomenlinnassa). Nimitys espanjantauti kertoo virheellisesti Espanjan taudin lähtöpaikaksi. Tauti levisi aluksi sotaa käyvissä maissa, esim. Ranska ja USA, mutta sotasensuuri salasi ikävät tiedot yleisöltä. Tieto epidemiasta levisi mediassa vasta, kun se oli levinnyt maailmansodan ulkopuolella olleeseen Espanjaan. Espanjantaudin virus hävisi v. 1957 ja ilmeni uudelleen v. 1977, jolloin sitä alettiin kutsua moskovalaiseksi.

-Aasialainen (H2N2) v. 1957 (Suomessa kansakoululaisista sairastui 40-50 % ja koko väestöstä noin 30 %, Suomessa sairastuneista kuoli influenssaan ja sen jälkitauteihin, erityisesti stafylokokkibakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen 2 promillea eli 1300 ihmistä, maailmassa noin miljoona kuollutta, tässä pandemiassa oli ensimmäistä kertaa käytössä influenssarokotteita ja jälkitautien hoitoon antibiootteja)

-Hongkongilainen (aasialaisvirus H2N2 ja sorsan virus H3 yhdistyivät → H3N2) v. 1968 (700 000 kuoli)

-Moskovalainen v. 1977 (alatyyppi H1N1, sairastuneet enimmäkseen alle 25-vuotiaita)

Tässä kokoelmana hyvät linkit sikainfluenssasta H1N1 (myös tämän blogikirjoitukseni tiedot perustuvat näihin lähteisiin):

YLE:n uutisten teemasivut sikainfluenssasta

Poliklinikka.fi

Sosiaali- ja terveysministeriön sikainfluenssasivut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sikainfluenssasivut

Sikainfluenssa.org

FluTracker (maailman sikainfluenssatapaukset kartalla)

Historian influenssapandemiat (Terveysportti)

Historian influenssapandemiat (Duodecim)

Espanjantauti Suomessa, influenssapandemia 1918-1920

The Naked Scientists (pandemiat eli maailmanlaajuiset epidemiat)


tiistai 3. marraskuuta 2009

Ilmastonmuutoksen SUPIsuomalaiset vaikutukset


NTVKenya-televisiokanavan kuvaa YouTubessa maailman ensimmäisestä hallituksen vedenalaisesta kokouksesta (Malediivit lokakuussa 2009)

Viimeksi kirjoittelin siitä, millainen olisi neljä astetta nykyistä lämpimämpi maapallo. Tästä on julkaistu netissä myös hyvä interaktiivinen kartta.

Muutenkin ilmastonmuutokseen on jälleen viime aikoina kiinnitettynä paljon huomiota myös erilaisilla "sirkustempuilla". Malediiveillä hallitus piti ensimmäisenä maailmassa merenalaisen kokouksen muistutuksena siitä, että Malediivit voi hukkua ilmaston lämpenemisen nostaessa merenpintaa. Nepalissa taas ministerit aikovat kokoontua Mount Everestille 5360 metrin korkeuteen. He haluavat kiinnittää huomiota siihen, että 1,3 miljardin ihmisen vesihuolto on riippuvainen Himalajalta tulevista sulamisvesivirroista. Talvisin satava lumi ja muodostuva jää sulavat keväisin, mikä ruokkii puroja ja lähteitä. Jos ilmastonmuutoksen myötä lunta ja jäätä ei enää saada talvellakaan, yli miljardi ihmistä tulee kärsimään puhtaan (makean) veden puutteesta. Tämä taitaa itse asiassa olla yksi ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimpia seurauksia.

Kannattaa katsoa ja kuunnella myös ClimateCrisisJam-sivulta tai YouTubesta Maapallomiehen (Earthman) todella hauska mutta samalla hyvin opettavainen musiikkiesitys ilmastonmuutoksesta. Siinä tiivistyy oikeastaan kaikki: ilmastonmuutoksen syyt sekä seuraukset ja yksilön vaikutusmahdollisuudet. Mitäpä tässä enää muuta kirjoittelemaan tai opettamaan! :-)

En kuitenkaan malta olla lisäämättä vielä jotakin. Eilen nimittäin ole Helsingin Sanomissa (HS 2.11.2009 s. A5) erittäin hyvä eri asiantuntijatahojen (Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, maa- ja metsätalousministeriö, Arktinen keskus, Helsingin yliopisto) tietoihin perustuva tiivistelmä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen. Tässä joitakin keskeisiä ennusteita lyhennettynä:

-Suomen ilmaston ennustetaan lämpenevän 2-6 astetta seuraavien sadan vuoden aikana (Suomen lämpötila on jo kohonnut vuodesta 1959 lähtien 0,3 astetta / vuosikymmen).

-Suurimmat muutokset näkyvät talvella (pilvisyys lisääntyy, lumipeite vähenee, valoisasta lumitalvesta tulee pimeä sadetalvi).

-Lapissa porot tarvitsevat entistä enemmän ruokintaa (jäätyvä vesi tekee hankeen kannen, eivätkä porot pysty kuopimaan jäkälää sen alta).

-Sademäärä Suomessa kasvaa 10-30 %.

-Puuraja nousee jopa 200 metriä nykyistä korkeammalle, tunturipaljakat metsittyvät, puuttomat suot harvinaistuvat.

-Tunturien metsittymisestä kärsivät mm. jääleinikki, lapintiainen ja taviokuurna (Jäämeri estää niiden siirtymisen pohjoisemmaksi).

-Etelä- ja Keski-Suomessa lehdot yleistyvät.

-Lapissa ikiroutaiset palsasuot sulavat.

-Merten pinta kohoaa (Suomen länsirannikollakin meri valtaa yhä enemmän alaa, vaikka tapahtuu myös päinvastoin vaikuttavaa maankohoamista).

-Pohjois-Suomessa lumen määrä kasvaa aluksi ilmastonmuutoksen myötä, jolloin kevättulvat lisääntyvät.

-Järvien ja rannikovesien rehevöityminen lisääntyy (sateet ja tulvat lisäävät ravinteiden ja haitta-aineiden huuhtoutumista maalta vesistöihin).

-Teiden auraustarve vähenee, mutta suolaustarve (ja hiekotustarve) voi lisääntyä (nopeat ajokelin vaihtelut).

-Kettukannan kasvusta voi seurata kettujen välittämien tautien lisääntyminen. Esimerkiksi "ihmisen vaarallisin loinen" (Helsingin Sanomien ilmaus) myyräekinokokki-heisimato voi levitä Suomeen Keski-Euroopasta (Tanska, Puola) tai Vienanmeren itäpuolelta, mikä romahduttaisi metsämarjojen viennin. Metsämarjoja ei enää voisi syödä suoraan metsästä, vaan ne pitäisi keittää ensin. (Keski-Euroopassakin kettukannat ovat kasvaneet, mutta ilmastonmuutosta suurempi syy siellä lienee rabieksen vähentyminen.)

-Kasvukausi pitenee jopa 5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä.

-Pohjois-Suomessakin voidaan viljellä vehnää, kauraa, ohraa, pellavaa, auringonkukkaa ja hamppua (tosin kivikkoinen maaperä rajoittaa viljelyä monin paikoin) ja Keski-Suomessa maissia.

-Omenat, päärynät, luumut ja kirsikat menestyvät puutarhakasveina entistä paremmin.

-Kesän hellejaksojen aikaan kuivuus lisääntyy (perinteisen salaojituksen sijaan aletaankin tarvita kastelua).

-Viljelmillä sienitautien, homeiden ja tuhohyönteisten riski kasvaa.

-Metsien kasvu paranee, mutta myrskyt ja hyönteiset lisäävät tuhoja.

-Roudan vähentyminen vaikeuttaa puiden korjuuta.

-Jääpeitteen väheneminen on itämerennorpan (ja saimaannorpan) uhka.

-Kattohaikara voi alkaa pesiä Etelä-Suomessa.

-Villisika voi levitä Suomeen.

-Villikanit menestyvät entistä paremmin.

-Lämpenevissä vesistöissä lohikalat vähenevät ja särkikalat runsastuvat.

-Hirvieläimet hyötyvät vähenevästä lumipeitteestä.

-Lajien väliset peto-saalissuhteet muuttuvat, kun saalislajien (esim. riekko, kiiruna, metsäjänis, kärppä) valkoinen talviväri syntyy liian aikaisin ja pysyy liian pitkään (lumipeitteinen aika lyhentynyt).

-Pienpedot (kettu, supikoira, mäyrä) lisääntyvät.

Sinänsä muuten huvittavaa, että Helsingin Sanomienkin alkuperäisessä kirjoituksessa toistuu jälleen toimittajille (ja monille metsästäjille) yleinen virhe. Artikkelissa käytetään nimitystä supi, vaikka tarkoitetaan supikoiraa. Supi (eli entiseltä nimeltään pesukarhu) elää Amerikassa, ei Suomessa!

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Millainen olisi neljä astetta lämpimämpi maailma?

Hyvää kansainvälistä Blog Action Day -blogiteemapäivää 15.10.2009!

Blogiteemapäivän aiheena on tänä vuonna ilmastonmuutos. Sen kunniaksi referoin New Scientist -lehden uutista, jossa pohditaan, millainen olisi neljä astetta nykyistä lämpimämpi maapallo. Lisäksi yhdistelen New Scientist -lehden tietoja muiden lähteiden tietoihin.

Ellei kasvihuonekaasupäästöjä rajoiteta, maapallon keskimääräinen lämpötila voi nousta neljä astetta vuoteen 2055 mennessä. Näin nopea lämpötilan nousu voi olla seurauksena, jos ilmastonmuutosta voimistavat positiiviset palautekytkennät toteutuvat. Lämpimässä esimerkiksi valtameriin voi sitoutua vähemmän hiilidioksidia ja niistä alkaa vapautua sinne aiemmin liuennutta hiilidioksidia. Myös hajotustoiminta maaperässä kiihtyy.

Brittiläinen ilmastontutkimuslaitos (Met Office Hadley Centre) teki 17 eri tietokonemallia näistä positiivisista palautekehistä. Kaikkien mallien mukaan neljän asteen lämpeneminen vuoteen 2055 mennessä on todennäköistä, ellei päästöjä vähennetä. Parhaassakin tapauksessa neljän asteen lämpeneminen tapahtuu kuitenkin näiden tietokonemallien mukaan vuoteen 2070 mennessä, jos päästöjä ei ole vähennetty.

Asiantuntijat ovat hyvin eri mieltä siitä, kuinka voimakkaita nämä palautekytkennät voivat olla. Jos kuitenkin ajatellaan, että maapallo todella voi lämmetä nuo neljä astetta, niin millaista täällä sitten olisi?

Lämpötilan nousu ei ole kaikkialla tasaista. Osa maapallon alueista voi jopa viilentyä ilmastonmuutoksen myötä. Esimerkiksi Suomi voi viilentyä, jos meille nyt lämpöä tuova Golfvirta (saks. Golf = iso lahti; Golfvirta alkaa Meksikonlahdelta) tyrehtyy tai muuttaa suuntaansa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä on kuitenkin epätodennäköinen äärivaihtoehto, ja todennäköisintä on Suomenkin lämpeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena.

Hieman yleistäen lämpötilan nousu on kuitenkin sitä voimakkaampaa, mitä lähemmäksi napa-alueita mennään. Jos maapallo lämpenee keskimäärin neljä astetta, Pohjoisnapa lämpiää jopa 15 astetta! Tietyt osat arktisesta alueesta voisivat kesäaikaan olla yhtä lämpimiä kuin Napa Valley Kaliforniassa!

Stefan Rahmstorfin mukaan (Potsdam Institute for Climate Impact Research, Saksa) merenpinta nousisi jopa 1,4 metriä. Jochen Hinkel kuitenkin laskee merenpinnan nousevan "vain" 0,65 metriä vuoteen 2100 mennessä. Tämäkin kuitenkin altistaisi tulville ainakin 190 miljoonaa ihmistä.

Klimatologi Wolfgang Cramerin (Potsadam Institute for Climate Impact Research, Saksa) mukaan neljän asteen lämpötilan nousu tuhoaa 30 % Amazonin sademetsästä vuoteen 2100 mennessä. Kun myös hakkuiden ja metsäpalojen vaikutukset otetaan huomioon, yli 80 % Amazonin sademetsistä voi olla tuhoutunut vuoteen 2100 mennessä. Näissä tietokonemalleissa on jo otettu huomioon "hiilidioksidilannoituksen" vaikutus eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tehostava vaikutus metsien kasvuun. Jos metsänkasvun tehostuminen ei olekaan oletetun suuruinen, vieläkin suurempi osa Amazoniasta voi tuhoutua lopullisesti.

Myös Kaakkois-Aasian monsuunituulet eli vuodenaikaistuulet voivat heikentyä neljän asteen lämpenemisen myötä. Todennäköisesti monsuunisateet vähenevät, vaikka ajoittain voi tulla hyvinkin runsaita monsuunisateita. Kaakkois-Aasian riisinviljely on lähes täysin riippuvainen kesämonsuunin eli merimonsuunin tuomista sateista. Jos sateet vähenevät, riisinviljely voi epäonnistua. Seurauksena voi olla nälänhätää.

Merenpinta nousee veden lämpölaajenemisen seurauksena, vaikkei meriin tulisi yhtään lisää vettä. Toinen merenpintaa nostava tekijä on meriin tuleva uusi vesi manneralueiden sulavista jäätiköistä. Sen sijaan jäävuorten (meressä kelluvan jään) sulaminen ei muuta merenpintaa lainkaan, koska kelluva jäävuori syrjäyttää täsmälleen saman vesimäärän, joka siitä sulaessaan tulee.

Vuoristojäätiköiden sulaminen aiheuttaa muitakin ongelmia kuin merenpinnan nousua. Miljoonat ihmiset saavat juomavetensä Himalajan vuoristojäätiköistä kesäisin sulavasta vedestä, joka muodostaa jokia ja lähteitä. Jos ilmaston lämpenemisen myötä uutta lunta ja jäätä ei vuoristossa muodostukaan edes talvisin, myös joet ja lähteet kuivuvat. Makeasta juomavedestä tulee pulaa.

Ilmastonmuutos voi lisätä ympäristöpakolaisten määrää. Arvioiden mukaan jopa 200 miljoonaa ihmistä voi joutua pakenemaan kodeistaan vuoteen 2050 mennessä juomaveden puutteen sekä kuivuuden (esimerkiksi Mauritania, Sudan, Ghana, Kenia), merenpinnan nousun (esimerkiksi Tuvalu, Kiribati, Malediivit, Papua Uusi-Guinea), ikiroudan sulamisen (osat Alaskaa ja Siperiaa) ja tulvien (esimerkiksi Bangladesh, Vietnam) takia. Myös Australian tulipalojen määrä kasvanee entisestään.

Katastrofi ei kuitenkaan välttämättä ole ovella. Edellä kuvattujen kauhuskenaarioiden ei tarvitse välttämättä toteutua. Jos poliitikot joulukuun 2009 suuressa ilmastokonferenssissa Kööpenhaminassa onnistuvat sopimaan päästöjen leikkaamisesta 3 % joka vuosi, lämpötilan nousu maapallolla voitaneen rajoittaa "suhteellisen turvalliseen" kahteen asteeseen.

Pitäisikö edellä mainituilla katastrofeilla sitten edes pelotella ihmisiä? Mielestäni näistä asioista täytyy kertoa, vaikka ne eivät olekaan täysin varmoja faktoja. Päästöjä voidaan onnistua leikkaamaan, jolloin kauhukuvat eivät toteudu. Vaikkei päästöjä leikattaisikaan, kauhuskenaariot eivät siltikään täydellä varmuudella toteudu tällaisina. Näihin kaikkiin ennusteisiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, eivätkä tietokonemallit ole täysin luotettavia. Äärimmäisen suurella todennäköisyydellä seuraukset ovat kuitenkin erittäin haitallisia, ellei kasvihuonekaasupäästöjä rajoiteta. Siksi näistä asioista on kerrottava, mutta toisaalta samalla on tähdennettävä epävarmuustekijöitä.

Jokainen voi kuitenkin omilla toimillaan osaltaan yrittää estää ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia. Ranskalaisen keksipaketin sijaan voi ostaa suomalaisen, jonka kuljettamiseen ei ole kulunut yhtä paljon fossiilisia polttoaineita. Ainakin välillä riisi- ja naudanliha-aterian sijaan voi nautiskella kotimaisia perunoita ja papuja. Pelikonsoli, kännykkälaturi ja pyykinpesukone kannattaa irrottaa pistorasiasta silloin, kun niitä ei käytä. Lyhyet matkat voi kävellä, pitemmät kulkea ainakin välillä julkisilla kulkuneuvoilla.

Ilmastonmuutoksen estäminen ei ole kylmässä ja pimeässä värjöttelyä, vaan vaihtoehtoja on paljon muitakin! Nyt on aika osoittaa, että ihmislajilla on älyä ja mielikuvitusta, joilla tällaiset ongelmat pystytään ratkomaan!

Blog Action Dayn videokavalkadi

Tässä blogiteemapäivän piristykseksi muutama video You Tubesta:




Lähde: YouTube, Ooops





Lähde: YouTube, Sea Level Rising





Lähde: YouTube, The Animals Save the Planet - Gassy Cows (Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaikista ihmisen toimintojen tuottamista kasvihuonekaasuista 14 % on metaania. Lehmistä suolistokaasu metaania vapautuu lehmien piereskellessä ja erityisesti röyhtäillessä. Lehmien osuus kaikista maapallon kasvihuonekaasupäästöistä on 4 %. Metaania on ilmakehässä vain 0,0002 %. Yksittäinen metaanimolekyyli seurannaisvaikutuksineen on kuitenkin noin 23 kertaa niin voimakas kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Niinpä koko karjatalouden maailmanlaajuinen osuus kasvihuoneilmiön voimistumisesta on noin 18 %, kun liikenteen vaikutus jää 13,5 %:iin. Tarkkaan ottaen lehmät eivät siis tuota niin paljon kuin 18 % kaikista kasvihuoneilmiötä pahentavista kaasuista, mutta karjatalouden - lähinnä lehmien - vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen voi joidenkin laskelmien mukaan olla jopa tämä 18 %.)

torstai 8. lokakuuta 2009

Hiljaa hyvä tulee...

Tänään on Hiljan nimipäivä ja valtakunnallinen hiljaisuuden päivä, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota hiljaisuuden tärkeyteen ja jatkuvan melun haittavaikutuksiin. Hiljaisuudesta on tulossa "katova luonnonvara".

Korva.net ja Kuuloliitto sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Korva.netin alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Tulokset kauhistuttavat...

Mielenkiintoista asiaa kannattaa tsekata myös Kuuloliiton Ohi meni -kampanjan sekä TKK:n Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratorion sivuilta.

EU:n tiedotteen mukaan kannettava musiikkisoitin vaarantaa kuulon. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuuloliiton tiedotteen mukaan myös kodinkoneilla voi olla merkittävä vaikutus meluvaurioiden aiheuttajina. Keittiöstä on tullut kodin meluisin paikka!

Nautitaan syksyn hiljaisuudesta luonnossa!

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Energiansäästölamput - huippujuttu vai huijausta?

Helsingin Sanomat julkaisi nettisivuillaan tänään uutisen ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”. Uutinen myös alkaa kovin dramaattisesti: ”Hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ei aina ole ympäristöteko – päinvastoin.”

Itse uutinen kertoo Teknillisen korkeakoulun vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Jos siis lisälämmitys tuotetaan epäekologisemmin kuin sähkö, hiilijalanjäli voi jopa kasvaa. Tällainen tilanne on silloin, jos lämpiää öljyllä.

Jos talo lämmitetään sähköllä, sähkön kulutus ja ilmastotaakka eivät muutu mihinkään vaihdettaessa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Tämä tosin edellyttää sitä, että kaikki hehkulampun tuottama lämpö on saatu hyödynnettyä.

Kaukolämpötalossa ratkaisevaa on se, millä sähkö ja kaukolämpö tuotetaan. Mikäli kaukolämpö tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla (esim. hakkeella), energiansäästölamppuihin eli pienloistelamppuihin siirtyminen on hyvä ekologinen valinta. Samoin jos talo lämpiää suoraan uusiutuvilla energianlähteillä (esim. klapit, pelletit, maalämpö), energiansäästölamppuihin siirtyminen on erittäin järkevää.

Helsingin Sanomien mukaan tutkimuksen takana oleva TKK:n sähkötekniikan professori Matti Lehtonen ei silti vastusta hehkulamppujen kieltämistä. Energiansäästölamppuihin siirtyminen on järkevää, kunhan vain huolehditaan lämmön tuottamisesta mahdollisimman vähän hiilipäästöjä aiheuttavalla tavalla. Lisäksi tutkimuksen tulokset pätevät vain lämmityskaudella.

Lampputieto-sivuston (taustalla Motiva Oy, entinen Energiansäästön palvelukeskus, joka on sataprosenttisesti Suomen valtion omistama) mukaan energiaa säästetään aina, kun hehkulamppu korvataan energiansäästölampulla. 60 W:n hehkulampun vaihtaminen 15 W:n energiansäästölamppuun vähentää tehon tarvetta 45 W, jos lamppua poltetaan lämmittämättömissä tiloissa tai ulkotiloissa. Lämmitettävissä tiloissa säästö pienenee, koska hehkulampun lämpö korvaa varsinaista lämmitysenergiaa. Vuositasolla hehkulamppujen ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormasta saadaan hyödynnettyä asunnon lämmityksessä Motivan mukaan noin 70 %, jolloin nettosäästö energiansäästölampun käytöstä lämmityskaudella on silti noin 14 W.

Nämä Motivan jo ”vanhat” laskelmat eivät siis oleellisesti poikkea Hesarin uutisoimasta TKK:n tutkimuksesta, jossa on otettu huomioon vain lämmityskausi (8-9 kuukautta vuodessa). Tosin lämmityskausi on sikäli oleellisin, että silloinhan juuri suurin osa valojenkin käytöstä tapahtuu. Motiva kuitenkin huomauttaa näin:

”Vain osa hehkulampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Jotta lampun tuottama lämpö tulisi hyödynnettyä, pitäisi lämmitysjärjestelmän säätimien olla erityisen herkkiä ja hyvässä kunnossa. Lisäksi lämpiminä vuodenaikoina, jolloin lämmitystä ei tarvita lainkaan, menee hehkulamppujen tuottama lämpö kokonaan hukkaan. Energiansäästölamppu säästää energiaa siis myös lämmitettävissä tiloissa.”

Jos siis termostaatit eivät reagoi herkästi hehkulamppujen lisälämpöön, siitä ei ole hyötyä. Samoin jos katossa olevan lampun lämpö jää lämpökerrostuneisuuden takia kattoon, siitä ei ole hyötyä. Tosin asunnoissa tällainen tilanne lienee melko harvinainen.

Motiva on tehnyt myös tarkan laskelman. Suomessa on 2,4 miljoonaa kotitaloutta. Jos joka kodissa vaihdetaan vain yksi ainokainen 60 W:n hehkulamppu 15 W:n energiansäästölamppuun, vähenee energiankulutus vuositasolla noin 118 GWh (oletuksena polttoaika 3 h/vrk). Tämä energiansäästö vastaa runsaan 5 900 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian tarvetta. Kun lasketaan mukaan hehkulamppujen korvaamisesta aiheutuva lämmitysenergian lisäys, vähenee energiankulutus yhä 32 GWh eli 1 600 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian kulutuksen verran.

Vaikka energiansäästölamppujen hankintahinta on kallis, käyttöikä on erittäin paljon pitempi kuin hehkulampuilla. Kalliista hankintahinnasta huolimatta energiansäästölamppujen käyttäjä säästääkin rahaa: lamppuja tarvitsee vaihtaa harvoin ja sähkölasku pienenee. Suurin merkitys hehkulamppujen kieltämisellä on lämpimissä maissa, esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa lämmitystä ei kovin paljon tarvita. Pikemminkin liikalämpöä yritetään saada pois ja jäähdyttämiseen kulutetaan paljon sähköenergiaa.

Itsekin boikotoin energiansäästölamppuja aiemmin niiden sisältämän elohopean takia. Tälläkin asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Professori Peter Lund kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla (23.10.2007) näin:

"Jos koko Suomi saadaan mukaan lampunvaihtotalkoisiin, säästettäisiin enemmän energiaa kuin ehdotetuista Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaista ja uusista voimalaitoksista jokien alajuoksuilla saataisiin yhteensä. Ero ekologisessa jalanjäljessä näiden kahden vaihtoehdon välillä on kuin yö ja päivä. Ympäristön kannalta on muistettava, että energiansäästölamput sisältävät jonkin verran elohopeaa. Talvipakkasella marginaalisähkö tuotetaan kuitenkin kivihiilellä, jonka päästöt sisältävät enemmän elohopeaa kilowattituntia kohden.Energiansäästölampun elohopea saadaan poistettua luonnosta kokonaan, kunhan näiden kierrätys järjestetään. Näin olemme tehneet jo vuosikausia elektroniikkaromulle, loisteputkille tai paristoille."

Nyt minusta on tullut energiansäästölamppu-uskovainen.

maanantai 5. lokakuuta 2009

Aloita on-off -suhde!


Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään 5.-11. lokakuuta 2009. Maanantaina erityisteemana on lämmitys, tiistaina liikenne ja liikkuminen, keskiviikkona veden käyttö, torstaina hankinnat, perjantaina sähkön käyttö, viikonloppuna kierrätys ja energiankulutus.

Tiistain teemana on siis liikenne. Valtakunnallisesti suurin osa 1-3 kilometrin matkoista autoillaan. Omalla autolla liikkuvan kannattaa tarkkailla ajotyyliään. Taloudellinen ajaja ennakoi ja välttää tyhjäkäyntiä. Taloudellisesti ajaen voi säästää bensakuluissa helposti 10 prosenttia. Auton esilämmitys kannattaa, kun lämpötilat laskevat alle + 5 asteen. Moottorin esilämmitys vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Energia-Esterin mukaan kylmä moottori saastuttaa ensimmäisen kilometrin aikana yhtä paljon kuin lämmin moottori koko matkalla Helsingistä Ouluun!

Lisää tietoa voi lukea Easy Riderin sivulta ja hieman viihteellisemmässä muodossa Junttiauto-sivustolta.

Kannattaa tutustua myös näihin energia-aiheisiin sivuihin:
KSS Energia
Työtehoseura
Taloudellinen Tiedotustoimisto
Energia-Esteri
Energianeuvoja
Energiaa Suomessa
Helsingin Energia
Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)
Motiva
Energiateollisuus ry
Ydinreaktioita
Edu.fi
Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)
Standby
Vampire Energy (vampyyrienergia)
Jarin blogi: Energia
YLE X:n Peltsi testaa vähäenergistä dieettiä
Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

Nyt on aika aloittaa on-off -suhde! Suhdetta vaikkapa kännykkälaturin, tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

Myös Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian ryhmä osallistuu energiansäästöviikon viettoon omassa blogissaan.



Tällä viikolla vietetään myös eläinten viikkoa ja aikuisopiskelijan viikkoa. Aikuisopiskelijan viikon nettisivuilta voi lukea mielenkiintoisia tarinoita aikuisopiskelijoiden elämästä, uranvaihdoista, iloista, suruista, elämänkohtaloista jne. Lisäksi tänään on kansainvälinen opettajien päivä. Hyvää viikkoa kaikille!

perjantai 2. lokakuuta 2009

Kyvykkään eväkkään salatut elämät

Kuva: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry

Sunnuntaina 4.10.2009 vietetään Suomessa eläinten päivää sadatta kertaa. Päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit.

Myös kansainvälinen eläinten päivä järjestetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Eläinten päivästä alkaa myös eläinten viikko 4.-10.10.2009. Sitäkin vietetään Suomessa jo 51. kertaa. Tänä vuonna eläinten viikon erikoisteemana on "Kyvykäs eväkäs - kalakin tuntee ja oppii". Viikon tunnusjulisteessa komeilee Nemo-elokuvasta tuttu vuokkokala. Päävastuun viikon järjestelyistä ja tiedottamisesta kantaa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry, jonka nettisivuilta löytyy ansiokkaan monipuolisesti materiaalia eläinten oikeuksista, esimerkiksi uusi "Sukellus pinnan alla - kalojen salatut elämät" -tietopaketti.

Myös Suomen WWF on tiedotteessaan juuri kiinnittänyt huomiota kaloihin. Miksi Suomessa käytetään niin paljon tonnikaloja, joista monet ovat uhanalaisia lajeja, vaikka suomalaistakin kalaa olisi saatavilla, esimerkiksi Itämeren silakkaa? Tosin jokapäiväiseen ruokavalioon Itämeren silakka ei sovellu dioksiinipitoisuutensa takia. WWF on muutenkin koonnut hyviä vinkkejä ympäristötietoiselle ruokailijalle.

Ravinnon ympäristövaikutuksiin ja eläinsuojelullisiin näkökohtiin kiinnittävät huomiota myös Ilmastouhka-kampanja ja Irti mun munista -projekti. Näitä asioita olen pohtinut myös omissa aiemmissa blogipostauksissani, esimerkiksi "Vaikeat ekologiset ruokavalinnat". Lisää tietoa löytyy Delicious-linkkieni ruokatageista.

Ja Kouvolassa muuten järjestetään jo huomenna lauantaina 3.10.2009 Kasviskekkerit, joilla voi tutustua kasvisruokaan ja maistella ilmaiseksi vegaanista ravintoa.

Hyvää viikonloppua ja sydämellistä eläinten viikkoa!

perjantai 25. syyskuuta 2009

Ihmiskunta elää koko loppuvuoden velaksi luonnolle!











Tänään on ns. ylikulutuspäivä. Global Footprint Network ja New Economics Foundation ovat tehneet laskelman, jonka mukaan ihmiskunta on vuoden 2009 alusta laskettuna tänään käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana 2009 syntyneitä tai syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vuoden loppuun mennessä ihmiset käyttävät jo 140 % maapallolla tänä vuonna syntyvistä luonnonvaroista.

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen 31.12.1986. Sen jälkeen ylikulutuspäivä on melkein joka vuosi tullut vastaan aiemmin ja aiemmin. Tosin tänä vuonna ylikulutuspäivä saavutettiin maailmanlaajuisen laman ansiosta kaksi päivää myöhemmin kuin viime vuonna (2008).

Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,4 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Erot eri kansakuntien välillä ovat suuria. Yhdysvaltalaisten elintasolla (jos kaikki maapallolla eläisivät samoin) ei riittäisi viisikään maapalloa. Myös suomalaisten kulutus on lähellä USA:ta. Todellisuudessa tietenkään nämä laskelmat eivät voi olla kovin tarkkoja. Jotakin suuntaa ne kuitenkin antavat...

torstai 24. syyskuuta 2009

Google Earth, YouTube ja Blog Action Day kampanjoivat ilmastonmuutoksen estämiseksi


Tällä viikolla vietetään kansainvälistä ilmastoviikkoa. Lisää kampanjointia on tulossa 15. lokakuuta kansainvälisenä Blog Action Day -blogiteemapäivänä.

Bloggaajat yhdistävät voimansa vuosittain 15. lokakuuta jonkin tärkeän teeman tiimoilta. Tänä vuonna teemana on ilmastonmuutos. Kaikki bloggaajat kirjoittavat ilmastonmuutoksesta omalla, omaan blogiinsa sopivalla tyylillä. Tavoite on ylevä: saada ihmiset pyrkimään keskustelemalla kohti parempaa tulevaisuutta. Ideana on siis julkaista 15. lokakuuta 2009 omassa blogissa ilmastonmuutokseen liittyvä kirjoitus. Haastan kaikki Suomen bloggaajat mukaan!

Lisätietoja saa sivulta http://www.blogactionday.org/, jossa voi myös ilmoittaa oman bloginsa mukaan tähän tapahtumaan. Myös koulumme ympäristöekologian ryhmä osallistuu blogiteemapäivän viettoon.

Ilmastonmuutos on aiheena erittäin ajankohtainen nyt myös siksi, että joulukuussa (7.-18.12.2009) 192 maata kokoontuu suureen YK:n järjestämään Kööpenhaminan ilmastokonferenssiin. Toivottavasti Copenhagen on todellinen Hopenhagen!

Ilmastokonferenssiin ja yleensäkin ilmastonmuutokseen liittyviä projekteja on koottu Unite for Climate -sivustoon. Mielenkiintoista materiaalia löytyy esimerkiksi Seal the Deal 2009 -projektin sivuilta. Siellä on esimerkiksi vetoomusvideo, jolla on mukana myös Malediivien presidentti. Hän on aiemminkin esiintynyt ilmastonmuutosasioiden yhteydessä näyttävästi, mistä olen kirjoittanut blogissaninikin aiemmissa postauksissani.

Lisää videoita ilmastonmuutoksesta löytyy vasta avatulta YouTuben ilmastonmuutossivulta. Esimerkiksi Blog Action Day -teemapäivällä on oma videonsa.

Tällä viikolla myös Google julkaisi mielenkiintoisen tiedon. Google Earthissa on nyt nähtävillä erityinen Google Earthin ilmastonmuutososio, jossa voi tarkastella esimerkiksi kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) esittämiä tietoja. Asiasta kerrotaan tarkemmin Googlen virallisessa blogissa.