Hyvää uutta vuotta!

Vuosi 2009 on evoluution juhlavuosi. Charles Darwin syntyi 12.2.1809, joten hänen syntymästään tulee kuluneeksi 200 vuotta. Lisäksi Darwinin evoluutiota käsittelevä kirja "Lajien synty luonnollisen valinnan vaikutuksesta" julkaistiin 24.11.1859 eli 150 vuotta sitten.

YLE Teema -kanava juhlii evoluutiota heti vuoden alussa, torstaina 8.1.2009, jolloin tulee lähetys evoluutiota käsitteleviltä Tieteen päiviltä Helsingistä sekä aloitetaan Richard Dawkinsin evoluutiota käsittelevän sarjan esittäminen. Richard Dawkins esittää kirjoissaan ja ohjelmissaan muuten oikein hyvää tieteellistä asiaa, mutta hän hyökkää aivan turhaan uskontoja vastaan. Uskonto ja luonnontiede ovat mielestäni inhimillisen maailman kaksi eri tasoa, joita ei saisi sekoittaa keskenään.

Todella hyvää lisätietoa evoluutiosta löytyy Evoluutiofoorumin nettisivuilta sekä kirjasta "Science, Evolution and Creationism" (National Academy of Sciences, Institute of Medicine, saatavissa sekä maksullisena painoksena että ilmaisena nettiversiona):

Alkava vuosi 2009 on myös Kansainvälinen tähtitieteen vuosi, sillä Galileo Galilein ensimmäisistä kaukoputkihavainnoista tulee kuluneeksi 400 vuotta. Tähtitieteen vuoden teemana on yhteinen alkuperämme, kaikkien ihmisten yhteinen menneisyys, mikä sopii hyvin myös evoluutioon. Meillä kaikilla on sekä tähtitieteellisesti että biologisesti yhteinen alkuperä, minkä pitäisi lisätä rauhantahtoisuutta ihmisten kesken.

Railakasta mutta rauhantahtoista uutta vuotta kaikille!

Jari

Vuosi 2008 historian 10. lämpimin

YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi ennakkotiedoissaan, että vuosi 2008 on maailman kaikkien aikojen kymmenenneksi lämpimin sinä aikana, kun mittauksia on tehty (eli vuodesta 1850 alkaen). Lopulliset tilastot julkistetaan ilmeisesti maaliskuussa 2009.

Vuonna 2008 maapallon keskilämpötila (mitattuna sekä maa- että merialueilta) on ollut 0,31 astetta "normaalijaksoa" 1961-1990 lämpimämpi. Kuitenkin vuosi 2008 jää 2000-luvun toistaiseksi viileimmäksi, mikä arvioiden mukaan johtuu luontaisesta meriä viilentäneestä La Niña -ilmiöstä (El Niñon vastailmiö), joka vaikutti voimakkaasti vuoden alkupuoliskolla. Tuolloin mm. Pohjois-Amerikassa, Turkissa (kylmin tammikuu 50 vuoteen), Afganistanissa ja Kiinassa oli epätavallisen kylmää. Kaikkea tätä ei silti voi laittaa yksin La Niñan syyksi, vaan myös monet sattumanvaraiset tekijät vaikuttivat. La Niñan vaikutus ennustettiin jo alkuvuodesta. Vuoden 2008 viileneminen edellisiin vuosiin verrattuna ei siis merkitse ilmastonmuutoksen hidastumista.

Pohjoismaissa talvi 2007-2008 oli kaikkien aikojen lämpimin (sinä aikana, kun mittauksia on tehty). Kuukausien keskilämpötilat olivat paikoin jopa seitsemän astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.

Arktisen merijään pinta-ala kutistui syyskuussa 2008 lähes yhtä pieneksi kuin vuonna 2007, jolloin se oli pienimmillään. Arktisen merijään pinta-ala onkin vähentynyt tasaisesti viimeisimmän 30 kesän aikana.

Yhdysvaltojen National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) kertoo, että maapallon keskilämpötila (maa + meri) ajanjaksolla tammikuu 2008 - marraskuu 2008 oli 0,48 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon (1900-luvun keskiarvo 14,0 astetta). Merialueiden lämpötila oli 0,37 astetta yli keskiarvon (keskiarvo 16,1 astetta) ja maa-alueiden 0,80 astetta yli keskiarvon (9,0 astetta). Vuosi 2008 oli siis maalla tehtyjen lämpötilamittausten perusteella kaikkien aikojen viidenneksi lämpimin!

NOAA:n mukaan marraskuu 2008 oli maa-alueilla kaikkien aikojen neljänneksi lämpimin mitattu marraskuu. Maailmanlaajuinen maa-alueiden lämpötila oli marraskuussa 1,17 astetta yli keskiarvon (maa-alueiden keskilämpötila 1900-luvulla marraskuussa 5,9 astetta). Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite on tänä vuonna ollut lähes joka kuukausi keskimääräistä pienempi. Marraskuussa 2008 pohjoisen pallonpuoliskon lumisen alueen pinta-ala oli 32,78 miljoonaa neliökilometriä, mikä on 1,2 miljoonaa kilometriä vuosien 1966-2008 keskiarvoa vähemmän.

Yhdysvalloissa esiintyi tammi-marraskuussa 2008 lähes 1700 tornadoa, mikä on kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä. Vuodesta 1953 asti pidettyjen tilastojen ennätysvuosi on ollut 2004. Atlantin hurrikaaneista taas on tarkat tilastot vuodesta 1944 alkaen. Tänä vuonna 2008 havaittiin ensimmäistä kertaa vähintään kolmosluokan hurrikaaneja joka kuukausi heinäkuusta marraskuuhun. Tämä vuosi näyttääkin olleen tilastoidun historian neljänneksi aktiivisin Atlantin hurrikaanivuosi. Tuhoja nämä hurrikaanit ovat tänä vuonna aiheuttaneet nykyrahaksi (dollarimääräisesti) muutettuna kaikkien aikojen kolmanneksi eniten. Rahassa mitattuna pahimmat tuhot sattuivat vuosina 2005 ja 2004.

NASA:n Goddard-instituutin mukaan vuosi 2008 saattaisi olla jopa kaikkien aikojen yhdeksänneksi lämpimin vuosi maapallolla. Instituutin mukaan yhdeksän kaikkien aikojen (mittaushistorian aikana vuodesta 1880) lämpimintä vuotta on ollut vuosina 1998-2008. Siis viimeisimmistä 11 vuodesta 9 on kuulunut tilastoidun historian lämpimimpiin!

Erityisen huolestuttaa on se, että lämpeneminen näyttää olevan poikkeuksellisen voimakasta Euraasian tundralla, mm. Siperian soilla. Niistä voi lämpenemisen myötä vapautua metaania, jolloin hiilinieluna toimineesta suosta tuleekin päästölähde.

Brittiläisen MetOfficen mukaan 2000-luku (vuodet 2000-2008) on ollut maailmanlaajuisesti toistaiseksi 0,2 astetta viime vuosikymmentä (1990-1999) lämpimämpi. Ilmastotutkijoiden mukaan ihmisen vaikutus maapallon kokonaislämpenemiseen on ollut toistaiseksi 0,7 astetta, mutta ihmisen osuus on koko ajan kasvamassa.

Kuinka luotettavia nämä tiedot sitten ovat? Tähdennän jälleen, että mittauksissa sattuu virheitä (sekä teknisiä että inhimillisiä). Yksittäisiin arvoihin ei kannata tuijottaa liian tiukasti, mutta trendi on selvä. Ihmistoiminta (fossiilisten polttoaineiden käyttö) selvästi lämmittää maapalloa eli aiheuttaa ilmastonmuutosta. Lämpötila ei kuitenkaan ole noussut lineaarisesti päästöjen kasvaessa, koska luonnon palautetekijät voivat hidastaa - tai toisaalta toiset tekijät taas nopeuttaa - ilmaston lämpenemistä. Tällaisia palautetekijöitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin sitoutuminen meriin ja vapautuminen niistä tai muutokset pilvien määrissä. Jotkin näihin palautetekijöihin perustuvat tietokonemallit näyttävätkin, että maapallon lämpötila saattaisi väliaikaisesti jopa hieman laskea seuraavien vuosien aikana. Näihin malleihin kuitenkin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Toiset mallit ennustavatkin maapallon lämpenevän koko ajan.

Kaikista luonnon omistakaan sykleistä ei ole täyttä varmuutta. Esimerkiksi merivirrat ja tuulet vaihtelevat hieman myös luonnollisesti. Arktisen merijään sulaminenkin saattaa osittain johtua Tyynenmeren merivirta- ja tuulitekijöiden jaksottaisista muutoksista.

Atlantin hurrikaanien esiintymistaajuus taas saattaa noudattaa noin puolen vuosisadan luontaista jaksollisuutta, mikä voi ainakin osaltaan selittää nykyisen pyörremyrskyaktiivisuuden Atlantilla. Toisaalta myöskään hurrikaanien aiheuttamat rahalliset tuhot eivät edes rahan nykyarvoon muutettuna anna täysin oikeaa kuvaa myrskyjen määrän ja tuhovoiman mahdollisesta lisääntymisestä. Nykyään ihmisiä asuu entistä enemmän juuri näillä hurrikaanialueilla ja myös omaisuutta on entistä enemmän.

Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola kirjoittikin äskettäin Helsingin Sanomissa todella viisaasti:

"Vaikka ihmisen toiminnan vaikutus ilmakehän prosesseihin on kasvanut merkittävästi, luontaiset ilmastoa muuttavat tekijät eivät ole hävinneet. Tiedämme vielä aivan liian vähän ilmaston luontaisen vaihtelun syistä, laadusta ja jaksollisuudesta. -- Ilmastonmuutoksesta huolestuneita saattaa pelottaa se, että epävarmuuden ja myönteisten uutisten esille tuominen hidastaisi toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi - aivan kuin meillä ei olisi ilmaston muuttumisen lisäksi lukemattomia muita syitä vähentää ympäristön kuormitusta, uudistaa energiapolitiikkaamme ja luoda uutta hiilestä vapaata taloutta. Toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi on ryhdyttävä - ei siksi, että tietäisimme tarkasti, miten ympäristön käy, vaan siksi, ettemme tiedä."

Hyviä ilmastonmuutokseen liittyviä linkkejä olen koonnut wiki-sivulle ja Google Sites -sivulle.

"Lämmintä" joulun aikaa kaikille!

Paha, pahempi, pullovesi!

© orelphoto - Fotolia.com

Tutustuin netissä todella hauskaan pullotetusta vedestä kertovaan videoon, jonka juontaa Mikko Kivinen.

Olen itsekin jo aiemmissa blogiteksteissäni pohtinut pulloveden käytön mielettömyyttä. Pullovesi sisältää jopa sata kertaa ja lähdevesiautomaattien vesi tuhat kertaa niin paljon mikrobeja kuin hanavesi.

Pullovesi.fi -sivu kertoo lisää mielenkiintoisia tietoja, joihin tämänkertainen blogitekstini lähinnä perustuu.

Vuonna 1968 Ranskassa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön PVC-muovista (polyvinyylikloridi) valmistettu kevyt muovipullo. Tämä taisi olla loppujen lopuksi paljon merkittävämpi uusi asia kuin samanaikainen kuun valloitus. Juomapulloteollisuus lähti suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun. Neljännesvuosisataa myöhemmin alettiin käyttää paljon PET-muovista valmistettuja pulloja. Muovien valmistamiseen kuluu aina runsaasti öljyä.

Maailmassa myydään 560 miljoonaa litraa pullotettua vettä päivässä. Vuodessa pullovettä siis kulutetaan 206 miljardia litraa. Suomessa myydään 100 miljoonaa litraa pullovettä vuodessa. Pulloihin pakatusta vedestä onkin tullut vuotuiselta arvoltaan 400 miljardin dollarin globaali bisnes, maailman kolmanneksi suurin yksittäisen tuotteen tuotannonala heti öljyteollisuuden ja sähköntuotannon jälkeen.

Muovisten pullojen tuotantoon kuluu paljon öljyä. Lisäksi vesipullojen kuljettelukin aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Täytetyt vesipullot ovat painava tuote rahdata. Pullovedellä onkin hurja hiilijalanjälki. Keskimäärin yhden pullovesilitran tuotantoon kuluu neljänneslitra öljyä. Kaikkiaan maapallolla kuluu vuodessa 52 miljardia litraa öljyä maailman pullovesien tuotantoon. Tämä vastaa Suomen kaikessa liikenteessä 12 vuoden aikana kulunutta öljymäärää!

Guardian-lehden englantilaistutkimuksen mukaan esimerkiksi Evian-lähdevesi aiheuttaa keskimäärin 0,172 kilogramman hiilidioksidipäästöt litraa kohden, Volvic-vesi jopa 0,185 kg/litra. Vastaavasti Thamesin vesiyhtiön hanaveden päästöt ovat vain 0,0003 kg/litra!

Vaikka pullojen kierrätys toimisi hyvin, sekä pullojen rahtaaminen että materiaalin käsittely tuottavat päästöjä. Aina kierrätys ei edes toimi, ei ainakaan Englannissa yhtä hyvin kuin Suomessa. Suomessakaan aivan kaikista vesipulloista ei edes saa palautettaessa hyvitystä (ei panttimaksua), vaikka materiaali olisikin kierrätyskelpoista.

Pullovesi ei edes maistu hyvältä. Tästä on olemassa useita sokkotestejä, joita on tehty sekä tavallisilla kuluttajilla että huippuasiantuntijoilla. Esimerkiksi Decanter-viinisaitin testissä sommelieerit ja muut viiniasiantuntijat maistelivat 24 tunnettua vettä. Parhaaksi asiantuntijat arvioivat Waiwera-pulloveden. Toiseksi tuli Vittel. Kolmanneksi parhaaksi arvioitiin Thamesin vesiyhtiön hanavesi (hanasta South Kensingtonista, Lontoosta). Esimerkiksi tunnettu pullovesi Evian jäi vasta sijalle 15!

Kannattaa katsoa huippuhauska Mikko Kivisen pullovesivideo. Se kestää noin kahdeksan minuuttia (mutta on niin hauska, että se tuntuu paljon lyhyemmältä) ja sen aikana maailmassa kulutetaan noin 3,2 miljoonaa litraa pullovettä.

Kun videon katsomisen jälkeen painat Lahjoita-painiketta, SodaStream lahjoittaa 11 senttiä Luonto-Liiton Itämeri-koulukiertueelle, jossa Itämeri-lähettiläät kiertävät Suomen (ja myös Pietarin ympäristön) kouluissa kertomassa Itämeren tilasta. Meilläkin kävi Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilla tällainen koululle ilmainen vierailija. Kiitokset siitä lähettiläälle, Luonto-Liitolle ja hankkeen rahoittajille! Hauskuuta siis itseäsi huvittavalla videolla ja tee samalla päivän hyvä työ, sinulle ilmainen lahjoitus hyvään tarkoitukseen Itämeren pelastamiseksi.

Sokkotestien mukaan pullovesi ei ole edes hyvän makuista. Pullovesi maistuu hyvältä vain, jos siinä näkee houkuttelevan ja tunnetun etiketin. Varsinkin meillä Suomessa on erityisen laadukas hanavesi, joka päihittää pullovedet sekä maultaan että mikrobiologiselta puhtaudeltaan. Miksi siis pitäisi ostaa pullovettä, joka on usein 100 000 prosenttia kalliimpaa ja lisäksi ympäristölle paljon haitallisempaa kuin kraanavesi?

Pullovesi voi joskus olla tarpeellista, esimerkiksi vesikatastrofien aikana, jos vesijohtovesi on pilaantunut. Normaalielämässä pullovettä ei tarvita. Mikäli esimerkiksi koulussa tai retkellä haluaa käyttää pullovettä eväänä, kannattaa ostaa vain yksi vesipullo, jonka sitten aina tarpeen tullen täyttää hanavedellä.

Pelasta siis maailma pullo kerrallaan - jätä pullovesi kauppaan! Pulloveden boikotointi on myös isänmaallinen teko. Monet pullovedet tulevat ulkomailta. Vaikka ostaisit suomalaistakin pullovettä, ainakin pullon raaka-aineet tulevat ulkomailta. Suositaan siis suomalaista hanavettä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Ilmainen joululahja - kompensoi hiilidioksidipäästösi

Seuraavan linkin kautta voit ilmaiseksi kompensoida noin 62 kilogramman hiilidioksidipäästöt. Brighter Planetin laskelmien mukaan tämä vastaa noin 5000 ilmapallollista hiilidioksidia, mikä taas on likimain yhden yhdysvaltalaisen ihmisen keskimäärin vuorokaudessa tuottama hiilidioksidimäärä.

Tämä Brighter Planetin kautta antamani joululahja - mahdollisuus ilmaiseen hiilidioksidipäästöjen kompensointiin - koskee 25 ensimmäistä oheisen linkin avaajaa. Kampanjasta vastaava Brighter Planet lupaa maksaa rahat projektiin, jossa kehitetään vaihtoehtoista energiantuotantoa Yhdysvalloissa, esimerkiksi tuulivoimaa ja biokaasun tuotantoa.

Sinulle tämä ei maksa mitään. Sinun pitää vain luvata pohtia omia päästöjäsi joulun aikana. Nyt sinulla on siis mahdollisuus lahjoittaa ilmaiseksi rahaa hiilidioksidipäästöjen kompensointiin. Kampanjan tavoite varmastikin on saada sinut tutustumaan Brighter Planetin projekteihin ja lahjoittamaan niihin myös omaa rahaasi, mutta tähän sinulla ei ole mitään velvollisuutta.

Tästä linkistä ilmaiseen lahjoitukseen:

http://oneday.brighterplanet.com/users/3961/passes/public/95U-INN

Biologi-Jarin Blogisanomat, numero 1/08

Ensimmäinen taitettu ja "sanomalehtimuotoinen" kokoelma blogikirjoituksistani on nyt ilmestynyt. Olen tehnyt tämän ilmaisten julkaisusivujen FeedJournal ja Scribd käytön harjoittelemiseksi. Olkaapa hyvät! Kirjoitus näkyy suurena, kun klikkaat "sanomalehden" oikeasta yläkulmasta ensin koko ruudun kuvaketta ja sen jälkeen avautuvalta sivulta plussaa.

Biologi-Jarin Blogiuutiset, numero 1/08

Publish at Scribd or explore others: Biology Science biologia ilmastonmuutos

Varmoja faktoja ilmastonmuutoksesta?

Kuva: Seppo Leinonen, www.seppo.net, julkaisulupa saatu

YK:n alainen World Meteorological Organization (WMO) julkaisi juuri Greenhouse Gas Bulletin -tiedotteessaan uusimmat mittaustilaukset maapallon ilmakehän kasvihuonekaasuista vuonna 2007. Hiilidioksidia on ilmassa nyt 383,1 ppm (= parts per million = miljoonasosaa = molekyylien lukumäärä miljoonasta kuivan ilman molekyylistä) eli 0,03831 %, metaania 1789 ppb (= parts per billion = miljardisosaa = molekyylien määrä miljardista kuivan ilman molekyylistä) ja dityppioksidia 320,9 ppb.

Nämä ovat kaikkien näiden kaasujen osalta kaikkien aikojen suurimmat mitatut pitoisuudet teollisen vallankumouksen (jonka alkuvuodeksi ja samalla näiden mittausten vertailuvuodeksi on sovittu vuosi 1750) alkamisen jälkeen. Vuonna 1750 hiilidioksidin pitoisuus oli noin 280 ppm eli 0,0280 %, metaanin 700 ppb ja dityppioksidin 270 ppb. Vuoden 2007 hiilidioksidipitoisuus verrattuna vuoden 1750 arvoon oli siis 137 % (kasvua 37 %-yksikköä), metaanin 256 % (kasvua 156 %-yksikköä) ja dityppioksidin 119 % (kasvua 19 %-yksikköä).

Vuoden aikana (vuodesta 2006 vuoteen 2007) hiilidiosidipitoisuus on noussut 1,9 ppm (0,50 %), metaanipitoisuus 6 ppb (0,34 %) ja dityppioksidipitoisuus 0,8 ppb (0,25 %). Vastaavasti viimeisimmän kymmenen vuoden aikana hiilidioksidipitoisuus on kasvanut vuosittain keskimäärin 2,0 ppm, metaanipitoisuus 2,7 ppb ja dityppioksidipitoisuus 0,77 ppb.

Yksityiskohtaisempaa tietoa kasvihuonekaasuista, niiden määristä ja määrien muuttumisesta kertovat nettisivuillaan Earth System Research Laboratory ja World Data Center for Greenhouse Gases.

Kaikkein voimakkain kasvihuonekaasu on vesihöyry, mutta sen määrään ihminen ei suoraan juurikaan vaikuta. Näiden muiden kasvihuonekaasujen määrää ihmistoiminta sen sijaan lisää merkittävästi. Syinä ovat fossiilisten polttoaineiden käyttäminen, maatalous, metsien hävittäminen, väestönkasvu, kaupungistuminen jne. Erityisen runsaasti viimeisimmän havaintovuoden aikana (verrattuna aiempaan) on lisääntynyt metaanin määrä. Sitä tulee esimerkiksi riisinviljelystä, lehmien suolistokaasupäästöinä ja orgaanisen aineen hajoamisesta hapettomissa oloissa esimerkiksi kaatopaikoilla. Mm. tämän syyn takia riisi ei ole ekologinen ruoka (vaikka kasvisruoka yleensä on), liharavinto ei ole ekologista (myös energiahäviö suuri verrattuna kasvisten syöntiin) ja biojäte pitäisi kerätä erikseen kompostoitavaksi eikä heittää sekajätteeseen. Vielä on ennenaikaista sanoa, tuleeko metaanipitoisuus jatkossakin kasvamaan yhtä rajusti. Metaanin vaikutuksia selostaa tarkemmin Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta Helsingin Sanomien Kysy ilmastosta -palstalla.

Maapallon lämpötila ei nouse lineaarisesti päästöjen kasvaessa. Esimerkiksi tämä vuosi 2008 tulee olamaan viime vuotta viileämpi (syynä mm. luonnollinen La Niña -ilmiö). WMO ennusti näin jo alkuvuodesta. Silti vuoden 2008 keskilämpötila noussee selvästi yli sadan viimeisimmän vuoden keskiarvon. Ilmastonmuutos ei siis ole pysähtymässä, vaan WMO:n ennusteen mukaan lähimpien viiden vuoden aikana on tulossa jälleen sekä hieman viimeaikaisia vuosia viileämpiä että ennätyskuumia vuosia.

Lämpötila maapallolla ei nouse koko ajan päästöjen lisääntyessä, koska myös luonnolliset satunnaistekijät vaikuttavat säähän sekä ilmastoon. Sellaisia luonnollisia vaikuttavia tekijöitä, joiden vaikutusta ei kuitenkaan sataprosenttisesti tunneta, ovat esimerkiksi auringon aktiivisuuden vaihtelut (auringonpilkut), merivirtojen muutokset (luontaisesti ja kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksena), meri-ilmakehä -tasapaino (mm. tarkat arvot merten kyvystä sitoa hiilidioksidia), pilvisyys jne. Esimerkiksi pilvet toisaalta estävät lämpösäteilyn pääsyä maahan, toisaalta pidättävät lämpöä alapuolellaan.

Maapallolla on ollut nykyistä lämpimämpiäkin jaksoja, ainakin 3 miljoonaa vuotta sitten ja 125 000 vuotta sitten. Ne voidaan kuitenkin selittää auringon säteilyn, maapallon kiertoradan, maapallon akselikaltevuuden ja mannerten sijainnin (mannerliikunnot) muutoksilla. Nykyisessä tilanteessa ei kuitenkaan ole kyse mistään näistä selittävistä tekijöistä. Menneissä ilmastonmuutoksissa alkuperäinen selittävä tekijä näyttääkin olleen jokin muu kuin hiilidioksidi. Hiilidioksidi on tosin on sitten näytellyt merkittävää roolia näiden muista syistä johtuvien ilmastonmuutosten voimistamisessa, koska lämpimässä meriin pystyy sitoutumaan vähemmän hiilidioksidia.

Nykyistä ilmastonmuutosta ei selitä mikään luonnollinen tekijä, vaan syynä ovat ihmisen toimintojen tuottama hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut. Tästä maapallon ilmastotutkijat ovat erittäin yksimielisiä. Viimeisimpien 650 000 vuoden aikana maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut 180-300 ppm. Nyt pitoisuus on lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena 383,1 ppm, korkeampi kuin ilmeisesti kertaakaan aiemmin kolmeen miljoonaan vuoteen!

Hiilidioksidimäärää poikkeuksellisempi nykyisessä ilmastonmuutoksessa on sen nopeus. Yhtä nopeaa muutosta ei ole tapahtunut ainakaan 50 miljoonaan vuoteen. Viimeisimmän jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni 3-7 astetta noin 5000 vuoden aikana. Nyt Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla on havaittu kolmen asteen lämpeneminen 30 vuodessa.

Ilmastonmuutos ei etene suoraviivaisesti eikä samaan tahtiin kaikilla maapallon alueilla. Tietyt alueet jopa viilenevät. Voimakkainta havaittu lämpeneminen on ollut Pohjoisnavalla. Tässä kaatuu rytinällä se myytti, että ilmaston lämpeneminen johtuisi siitä, että nykyiset mittauspisteet ovat entistä lähempänä kaupunkien keskustoja (kaupungithan ovat tyypillisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpiä lämpösaarekkeita).

Varmaa nykyisessä ilmastonmuutoksessa on vain se, että sen tärkeimpänä syynä ovat ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut, jotka lämmittävät maapalloa (tarkasteltaessa maailmanlaajuisesti ja pitkällä aikavälillä). Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi New Scientist -lehden, NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammeista. Sen sijaan kaikki ennusteet ilmastonmuutoksen seurauksista ovat vain epätarkkoja arvioita. Kukaan ei voi sanoa edes huipputietokonemallien perusteella tarkkoja lukuja vaikkapa merenpinnan nousun määrästä tai sademäärien muutoksista.

Talouden taantumasta huolimatta nyt vaaditaan tehokkaita toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suomi ja EU eivät voi yksin ongelmaa ratkaista, vaan tarvitaan maailmanlaajuisia toimenpiteitä. Otsonia tuhoavien aineiden vähentämisessä maailmanlaajuiset sopimukset toimivat hyvin, kunhan vaan ensin asian tärkeys ymmärrettiin. Olenkin optimistinen sen suhteen, että myös ilmastonmuutos saadaan sopimuksin ja uusin teknisin menetelmin (mm. hiilidioksidin talteenotto) rajoitettua siedettävälle tasolle. Pitää kuitenkin muistaa, ettei kaikkia voimavaroja keskitetä tähän asiaan. Samanaikaisesti on kiinnitettävä huomiota muihinkin ympäristöongelmiin, esimerkiksi raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden vähentämiseen, maailmanlaajuisen väestönkasvun rajoittamiseen jne.

PS. Olen nyt lisännyt blogiteksteihini uuden tunnisteen (tagin) "ilmastonmuutos", kun aiemmin käytin vain tunnistetta "sää ja ilmasto". Aiemmat ilmastonmuutokseen liittyvät kirjoitukseni löytyvät siis tunnisteen "sää ja ilmasto" alta (ks. tunnisteet sivun oikeasta laidasta).

Nyt on aika kaventaa ja tutustua hauskoihin mainoksiin

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä on jälleen julkaistu vuoden turhake. "Arvonimen" sai tällä kertaa pantiton juomapullo. Vaikka periaatteessa kaikki tällaiset muovipullot pitäisi ja voisi kierrättää, yhä on markkinoilla pantittomia pulloja, joissa myydään esimerkiksi mehuja ja lähdevettä.

Piakkoin valitaan myös vuoden vastamainos, jossa alkuperäisen mainoksen idea on käännetty päälaelleen, kuluttamisen vastaiseksi. Tänä vuonna myös yleisö pääsee äänestämään (25.11. asti) omaa suosikkiaan näistä hauskoista ja samalla vakavaan asiaan liittyvistä mainoksista. Kannattaa käydä äänestämässä tai ainakin muuten tutustumassa näihin mainoksiin Mainoskuplan ja Luonto-Liiton sivuilla. Ulkomaalaisia vastamainoksia bongaa esimerkiksi AdBustersin saitilta ja lisää suomalaista tuotantoa Voima-lehden galleriasta.

Perjantaina 28.11.2008 vietetään myös maailmanlaajuista Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Älä osta mitään -nettisivuilta löydät esimerkiksi ÄOM-television, ajanvietettä (musiikkia, peli yms.), hyviä linkkejä ja ideamateriaaleja (mm. aineeton lahjalista vaikkapa joululahjavinkeiksi). Mainonnan harhakuvat -osio käsittelee (epä)todellisuutta (valhetodellisuutta) mainosten ja lehtien kansikuvien taustalla. Teemapäivään liittyvää musiikkia saa myös Telluksen tulevaisuus -bändin sivulta.

Kannattaa vierailla myös kulutuskriittisillä Kaventajat-sivuilla ja massakulutusta halveksivan kulttuurilehti Voiman kotipesässä.

Valitsetko Telluksen tulevaisuuden vai uskotko mainonnan harhakuviin ja ryntäät ostamaan itsellesi ja joululahjoiksi lisää turhakkeita?

PS. Eilen satoi Kouvolassa ensilumi ja tänä aamuna oli pakkasta kymmenen astetta.

Maapallon terveystarkastus

Kuva: Seppo Leinonen, www.seppo.net, julkaisulupa saatu

Maailman luonnonsäätiö WWF on tehnyt ns. Living Planet -raportin kahden vuoden välein vuodesta 1998 alkaen. Tällä viikolla julkaistiin tämänvuotinen raportti, joka kertoo sekä hyviä että huonoja uutisia.

Raportissa ekologinen jalanjälki tarkoittaa sen maa- ja vesialueen kokoa (keskimääräisinä hehtaareina maailmanlaajuisesti ajatellen), joka tarvitaan tuottamaan tarvitsemamme luonnonvarat ja käsittelemään aiheuttamamme päästöt. Ekologinen jalanjälki siis mittaa ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn ja ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen määrää suhteessa luonnon hiilensitomiskykyyn.

Koko maapallon ihmisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki ylittää nykyään maapallon luonnonvarojen uusiutumiskyvyn noin 30 prosenttia. Yhden vuoden aikana kulutettujen luonnonvarojen tuottamiseen tarvitaan noin 1 vuosi ja 4 kuukautta. Vuosi vuodelta luonnonvarat siis kutistuvat. Jos ihmiskunta jatkaa samalla vaatimustasolla, tarvitsisimme vuoteen 2035 mennessä kaksi maapalloa elintasomme säilyttämiseksi!

Suurimpia luonnonvarojen kuluttajia (ekologinen jalanjälki henkeä kohti laskettuna) ovat Arabiemiraatit, Yhdysvallat, Kuwait, Tanska ja Australia tässä luetellussa järjestyksessä. Pienimmät kuluttajat ovat Bangladesh, Kongo, Haiti, Afganistan ja Malawi. Kuitenkin juuri nämä pienimmät kuluttajat kärsivät eniten muiden kulutusjuhlien seurauksista. Esimerkiksi tiheään asutuilla Bangladeshin lähellä merenpinnan tasoa olevilla rannikoilla ilmastonmuutoksen aiheuttamat merenpinnan nousu ja myrskyt kylvävät tuhoa.

Suomen asukasta kohden laskettu ekologinen jalanjälki on maapallon 16. suurin. Meillä täällä kylmässä Pohjolassa pidetään keinotekoisesti yllä suhteettoman suurta aineellista elintasoa. Yksi suomalainen kuluttaa keskimäärin 40 000 kiloa eli rekka-autollisen verran luonnonvaroja yhdessä vuodessa. Osa suomalaisista kuitenkin kuluttaa alle 4000 kiloa.

Vielä vuoden 2006 raportissa suomalaisten ekologinen jalanjälki oli maailman kolmanneksi suurin. Saamme siis olla iloisia ja ylpeitä nyt saamastamme paremmasta imagosta. Tosin kyseessä ei ole todellinen kulutustottumusten muutos, vaan laskutapaa on vaihdettu. Nyt ydinvoimaloiden hiilijalanjälki on merkitty aiemmasta poiketen nollaksi, mikä on parantanut runsaasti ydinvoimaa käyttävien valtioiden sijoitusta. En sitten tiedä, mikä laskutapa olisi järkevin ja oikein. Ydinvoimala ei tuota suoraan ilmaan hiilidioksidipäästöjä, mutta uraanin louhinta ja kuljetus sekä ydinjätteen käsittely tuottavat hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristöongelmia.

Kahdeksan valtiota (Yhdysvallat, Brasilia, Venäjä, Kiina, Intia, Kanada, Argentiina, Australia) omistavat yhteensä yli puolet maapallon biokapasiteetista (luonnonvaroista ja luonnon päästöjensitomiskyvystä). Kolme näistä valtioista kuitenkin kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä niin paljon, että niiden ekologinen jalanjälki ylittää valtion oman biokapasiteetin. Kiinalla jalanjälki on peräti 2,3-kertainen, Intiallakin 2,2-kertainen ja Yhdysvalloilla 1,8-kertainen maan omaan biokapasiteettiin verrattuna. Kiinan vikako? Kukahan niitä halpoja kiinalaisia tuotteita haluaa ostaa?

Alueellisista kokonaisuuksista vain EU:n ulkopuoliset Euroopan maat, Afrikka, Latinalainen Amerikka ja Karibian alueen valtiot pysyvät oman biokapasiteettinsa rajoissa. Sen sijaan yli ¾ maapallon ihmisistä asuu valtioissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja yli oman biokapasiteettinsa verran. Jo vuosia on siis jatkunut vakava ekologinen luottokriisi.

Ihmisten elintaso perustuu toisten alueiden luonnonvarojen riistämiseen. Jos koko maapallon ihmisillä olisi yhdysvaltalaisten kulutustottumukset, tarvittaisiin peräti 4,5 maapalloa näiden luonnonvarojen tuottamiseen! Jos koko maapallon ihmisillä taas olisi kiinalaisten kulutustaso, yksi maapallo riittäisi juuri ja juuri. Kiinalaisten kulutustaso on siis koko maapalloa ajatellen lähes kohtuuden rajoissa, mutta valtion omiin luonnonvaroihin nähden se on aivan liian suuri.

Uutuutena tämän vuoden raportissa tarkasteltiin myös vesijalanjälkeä eli eri tuotteiden tuottamiseen kulunutta veden määrää. Esimerkiksi yhden puuvillapaidan valmistamiseen (puuvillan kasvatukseen jne.) tarvitaan 2000-3000 litraa vettä. Naudanlihakilon tuottamiseen menee vettä keskimäärin peräti 15 500 - 16 000 litraa! Lasillinen (2 dl) maitoa on vienyt 200 litraa vettä. Keskimäärin yksi maapallon ihminen kuluttaa vuodessa 1,24 miljoonaa litraa vettä. Määrä vaihtelee jemeniläisten 0,62 miljoonasta litrasta yhdysvaltalaisten 2,48 miljoonaan litraan. Suomalaisten vesijalanjälki on keskimäärin 1,73 miljoonaa litraa.

Raportissa julkaistu Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen kehittämä Global Living Planet -indeksi pohjautuu 1686 lajin (lähes 5000 populaation) pitkän aikavälin tutkimuksiin. Sen mukaan maailman eläinkannat ovat pienentyneet noin 30 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2005.

Tällaiset raportit toivottavasti avaavat ihmisten silmiä. Niitä ei kuitenkaan kannata pitää lopullisena totuutena. Monet tutkimuksen tekijöiden valinnat ja mittaustavat vaikuttavat lopputuloksiin. Jotakin suuntaa tämäkin raportti kuitenkin kertoo.

Mitä vastaat, jos vuonna 2030 lapsesi kysyy: ”Mitä sinä teit vuonna 2008 ilmastonmuutoksen estämiseksi ja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi?”

On jälleen aika muistaa intiaanien (?) viisaus: ”Emme ole perineet tätä maapalloa esi-isiltämme, vaan se on lainassa lapsiltamme.”

Luontoaiheisia pilapiirroksia

Seppo Leinosen luontokuvia ja pilapiirroksia esittelevä Seppo.net -sivusto on uusittu.

Kannattaa käydä tutustumassa. Sieltä löytyy runsaasti sekä piristystä että vakavaa ajattelemisen aihetta harmaiden syyspäivien ratoksi.

PS. Jos olet Bloggeriin kirjautunut käyttäjä, voit tekstien oikealla puolella olevasta valikosta tilata blogitekstini luettaviksi suoraan omaan Bloggerin hallintapaneeliisi. Näin näet uudet tekstini heti aina kirjautuessasi Bloggeriin, eikä sinun tarvitse erikseen muistaa vierailla blogisivullani.

Viikon sitaatti

Eilen 26.10.2008 MTV3-kanavalla lähetettiin kunnallisvaalien tulosilta, jota emännöi politiikantoimittaja Eeva Lehtimäki. Kun lähetys siirtyi Helsingistä Kouvolan vaalivalvojaisiin, Eeva Lehtimäki juonsi asian näin:

"Nyt siirrymme aivan toiselle puolelle Suomea, Kouvolaan."

Aivan toiselle puolelle Suomea? Helsingin ja Kouvolan etäisyys on 130 kilometriä ja matkustusaika näiden kaupunkien välillä noin puolitoista tuntia!

Normaaliaika, vuorokauden piteneminen ja upeat luontokuvat

Sunnuntaina 26. lokakuuta siirrytään aamuyöllä kello 4.00 jälleen normaaliaikaan, josta puhekielessä käytetään usein nimeä talviaika. Sekunnilleen oikean ajan voi tsekata osoitteesta http://www.aika.fi/.

Tarkkaan ottaen ei ole olemassa mitään talviaikaa, vaan se on normaaliaika, jota ennen kesäaikakäytäntöä elettiin ympäri vuoden. Keväästä syksyyn noudatettava erillinen kesäaika otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981.

Suomen normaaliaika on UTC+2, joka on käytännössä sama asia kuin vanha GMT+2. Perinteisestihän aikavyöhykkeiden perustana on ollut GMT-aika (GMT = Greenwich Mean Time) eli Britanniassa sijaitsevan Greenwichin observatorion keskiaurinkoaika. Vuodesta 1972 noudatettu UTC-aika (UTC = Coordinated Universal Time) on kuitenkin tarkempi kuin GMT-aika. UTC-aika perustuu mm. Pariisissa sijaitsevan kansainvälisen aikakeskuksen atomikelloilla mittaamaan kansainväliseen atomiaikaan. Ajan mittauksen perustana oleva sekunti määritetään atomien värähtelyn perusteella.

Atomikello käy tasaiseen tahtiin, vaikka maapallon pyöriminen akselinsa ympäri hieman hidastuu. Tuota aikaeroa kurotaan kiinni aika ajoin UTC-aikaan lisättävillä karkaussekunneilla. Pyörimisnopeuden hidastumisen seurauksena vuorokausi on nyt 0,007 sekuntia pitempi kuin 4000 vuotta sitten. Noin 1500 miljoonaa vuotta sitten maapallon pyörimisnopeus oli niin suuri, että vuoteen mahtui 800-900 vuorokautta. Syynä hidastumiseen ovat vuorovesien kitka, kuun siirtyminen kauemmas maapallosta, tuulet ja maanjäristykset. Vuorovesien kitkan seurauksena vuorokauden pituus kasvaa vuosisadassa 0,0016 sekuntia.

Maapallon pyörähdysnopeus vaihtelee hieman myös sen mukaan, missä kohtaa rataansa maapallo on menossa. Satunnaismuutoksia aiheuttavat ilmanpaineetkin. Maapallon pyöriminen hidastuu esimerkiksi silloin, kun päiväntasaajalla on korkeapaine (paljon ilmaa eli ilmapatsaan paino maanpinnan pinta-alayksikköä kohden suuri).

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight-saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Etelämpänä Euroopassa ja samoin esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäajan on laskettu säästävän energiaa, koska illalla valot tarvitsee sytyttää vasta tuntia myöhemmin. Tämän on arveltu vähentävän myös liikenneonnettomuuksia, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia.

Kesäaika tuottaa monia ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Ongelmia siirtymisyönä tulee aina myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Matkustajan pitää muistaa, etteivät kaikki maat siirry kesäaikaan lainkaan (tai siirtyvät eri aikaan). Kellojen siirtämisen takia myös kesän aamuruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia.

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö:

"Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!"

Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

Syksyn merkki on myös vuoden luontokuvan julkistaminen. Vuoden 2008 luontokuvaksi valittiin Simo Mikkosen kantaaottava kuva "Etelä-Suomen talvi". Mustavalkoinen sadekuva muistuttaa ilmastonmuutoksesta, vaikkei pelkkä yksittäinen sääilmiö (yksittäinen talven vesisadepäivä) kerrokaan ilmaston muuttumisesta mitään. Upeiden eläin- ja maisemakuvien lisäksi muissakin sarjoissa palkittiin ajattelemisen aihetta antavia kuvia. Kuviin kannattaa tutustua vuoden luontokuvakilpailun virallisilla nettisivuilla.

Ilmastonmuutosskeptikot täysin tietämättömiä - maailman pelastaminen vain pökäleen päässä?

Uusimmassa Luonnonsuojelija-lehdessä 5/2008 Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo arvioi ilmastonmuutosta:

"Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei ole epäilystäkään."

"Skeptikot ovat yleensä joko täysin maallikkoja tai toisen alan tutkijoita, kuten astronomeja tai geologeja. Heidän perustietonsa ovat useimmiten puutteelliset, eivätkä heidän ilmakehää koskevat väitteensä kestä tieteellistä tarkastelua."

"Jos halutaan välttää yli kahden asteen keskilämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä, kasvihuonepäästöjä pitää vähentää jopa 60-80 % nykytasosta."

Ilmastonmuutosskeptikkojen väitteiden mukaan ilmakehä ei olekaan lämmennyt muutaman kilometrin korkeudessa niin kuin sen kasvihuoneteorian mukaan olisi pitänyt. Lisäksi lämpimiä ajanjaksoja on ollut maapallon historiassa aina ennenkin, mitä on selitetty auringonpilkkujen määrän vaihtelulla. Alestalo tyrmää nämäkin ilmastoskeptikoiden väitteet:

"Troposfääri lämpenee aivan kuten on laskettukin. Päivittäisen sään ennustamiseen käytetyt säähavainnot eivät vain ole olleet riittävän tarkkoja. Nyt laskentamenetelmät ovat tarkentuneet ja pystyvät havaitsemaan pienetkin trendit."

"Keskiajan lämpöjakso korostui Euroopassa, sen sijaan maapallon keskilämpötilassa muutos näkyi vaimeampana. Auringonpilkkusykli näyttäisi kyllä vaikuttavan lämpötiloihin. Mutta sen vaikutus on hyvin vähäinen, vain 10-15 % ihmistoiminnan aiheuttamasta lämmönnoususta."

Onko yksittäisen ihmisen teoilla sitten mitään merkitystä näin ison ongelman edessä? Alestalon mukaan on:

"Yhden ihmisen esimerkki voi saada muutkin tekemään samoin, ja pienistä puroista voi kasvaa joki. Maapallolla on se yhteisen pihan ongelma: jos yksi roskaa, niin muutkaan eivät viitsi siivota."

"Jonkin tahon on otettava johtajan rooli päästöjen vähentämisessä, ja olkoon se EU. Jos kehittyvät maat ottavat läntisen elintasomallin tavoitteekseen, seuraukset ovat tuhoisat paitsi ilmakehälle, myös muulle luonnolle. Mutta onko meillä moraalista oikeutta kieltää muita pyrkimästä siihen, mitä meillä jo on?"

Tv-kanava Nelonen ja Maailman luonnonsäätiö WWF ovat aloittaneet yhteisen Operaatio Maa -kampanjan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tavoitteena on kerätä miljoona euroa eri puolille maapalloa ilmastonmuutosta hidastaviin hankkeisiin. Keräyksestä käytännössä vastaava Nelonen lupaa tilittää tulot lyhentämättöminä WWF:lle.

Lisätietoa Operaatio Maa -hankkeesta löytyy sivuilta http://www.operaatiomaa.fi/ ja http://www.nelonen.fi/operaatiomaa/ .

Kampanjaan liittyy myös televisio-ohjelmia, jotka pyörivät Nelosella tiistaisin alkaen 11. marraskuuta kello 20.00. Ohjelmissa vakava asia ja viihde on yhdistetty. Julkkikset pyörittävät omia projektejaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi (lisätietoa, hupia ja ladattavaa materiaalia hankkeiden nettisivuilla):

69Eyes-yhtyeen Jyrki ja Jussi: Pirates of the Baltic Sea

Duudsonit: Operaatio Pökäle - Maailman pelastaminen on vain pökäleen päässä

Erja Häkkinen ja Matti Syrjä: Ivovon Voima

Periaatteessa suhtaudun erittäin varauksellisesti tärkeän asian ja kaupallisen viihteen yhdistämiseen, mutta ehkä se on nykymaailmassa lähes ainoa keino saada ihmiset kiinnostumaan faktoista?

Ilmastonmuutos iskee pahiten köyhiin ihmisiin

Tänään vietetään kansainvälistä Blog Action Day -blogiteemapäivää. Ideana on, että vuosittain 15. lokakuuta bloggaajat eri puolilla maapalloa kirjoittavat yhteisesti sovitusta aiheesta oman bloginsa näkökannalta katsottuna. Tänä vuonna teemana on köyhyys. Minun blogini aiheista köyhyys liittyy läheisimmin ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutos aiheuttaa kaikkein vakavimmat seuraukset köyhien kehitysmaiden köyhille ihmisille, vaikka he ovat kaikista vähiten syyllisiä ilmastonmuutokseen. Vähiten kehittyneissä maissa asuvat 0,5 miljardia ihmistä tuottavat yhteensä ainoastaan alle 0,5 % maapallon kasvihuonekaasupäästöistä!

Ilmastonmuutos lisää ympäristökatastrofeja nimenomaan trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä sijaitsevissa kehitysmaissa. Kuivuus lisääntyy, vuoristosta alkavat joet ja monet lähteet kuivuvat (vuoristojäätiköt sulavat loppuun), pohjavesi suolaantuu merenpinnan nousun myötä. Seurauksena on vesipula ja jäljelle jäävän veden laadun heikentyminen. Kaiken lisäksi köyhät kehitysmaat ovat riippuvaisia maataloudesta, jonka harjoittaminen käy nyt entistä hankalammaksi.

Ilmastostonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien seurauksena kehitysmaassa asuva ihminen jää ilman kotia neljä kertaa todennäköisemmin kuin teollisuusmaan asukas. Kaiken lisäksi kehitysmaiden ja varsinkin köyhimpien ihmisten mahdollisuudet varautua näihin ongelmiin ovat paljon heikommat kuin teollistuneissa maissa. Kehitysmaissa ei ole varaa suojarakennelmiin ja vakuutuksiin. Joidenkin laskelmien mukaan kehitysmaiden sopeutumismahdollisuuksiin on sijoitettu yhteensä 26 miljoonaa dollaria, kun Britanniassa likimain sama summa on voitu käyttää yhdessä viikossa tulvasuojien rakentamiseen. Desmond Tutu käyttää tästä tilanteesta termiä sopeutumisapartheid.

EU:n tavoitteena on rajoittaa ilmaston keskimääräinen lämpeneminen kahteen asteeseen. Tähän tavoitteeseen tuskin kuitenkaan päästään. Ennusteiden mukaan 1,5 asteen lämpötilan nousu vuoteen 2080 mennessä voisi altistaa nälänhädälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle yli 1,8 miljardia ihmistä. Vastaavasti 2,0 asteen nousu saattaisi altistaa nälälle 200-600 miljoonaa, malarialle 400 miljoonaa ja vesipulalle 1,8-2,0 miljardia ihmistä.

Jäävuorten sulaminen ei nosta merenpintaa (kelluessaan jää syrjäyttää saman vesimäärän kuin siitä sulaessaan tulee). Sen sijaan mantereella olevien jäätiköiden sulaminen ja veden lämpölaajeneminen nostavat merenpintaa. Esimerkiksi köyhän Bangladeshin asukkaista kuusi miljoonaa elää alle yhden metrin korkeudella merenpinnasta ja 30 miljoonaa alle kolmen metrin korkeudella merenpinnasta alavilla, hedelmällisillä rannikoilla ja jokisuistoissa. Jos merenpinta nousee 1,0-1,5 metriä, Bangladeshin pinta-ala pienenee likimain 20 prosenttia. Noin 15-20 miljoonaa ihmistä jää kodittomaksi. Vastaavasti jo puolen metrin merenpinnan nousu uhkaa 90 prosenttia Guyanan väestöstä.

Myös teollisuusmaiden keinot ilmastonmuutokselta suojautumiseen voivat entisestään heikentää kehitysmaiden tilannetta. Esimerkiksi kasvipohjaiset biopolttoaineet, erityisesti palmuöljy, aiheuttavat sen, että kehitysmaissa(kin) ruoan hinta nousee. Metsiä ja peltoja ei voidakaan käyttää enää omiin tarpeisiin, esimerkiksi ravinnon tuottamiseen omalle väestölle.

Kaikkein ongelmallisimmassa asemassa ovat köyhien kehitysmaiden lapset. Englannin Unicefin johtaja David Bull on todennut vapaasti suomennettuna näin: "Epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa tarkoittaa epäonnistumista myös maailman lasten suojelussa."

Ongelmat maataloudessa ja veden saannissa sekä sairauksien leviäminen heikentävät lasten kehittymistä (mistä voi jäädä pysyviä, elinikäisiä seurauksia) ja lisäävät lapsikuolleisuutta. Unicefin arvion mukaan nykyisillä kasvihuonekaasupäästöillä eteläisessä Aasiassa ja Afrikassa kuolevien lasten määrä tulee lisääntymään jopa kymmenillä tuhansilla vuosittain.

Ilmastonmuutos ei rokota vain kehitysmaiden köyhiä, vaan se vaikuttaa rikkaissa teollisuusmaissakin kaikkein haitallisimmin juuri köyhimpään väestönosaan. Vaikka Suomi saattaa aluksi hyötyä ilmastonmuutoksesta (lämmityskustannukset pienenevät, kasvukausi pitenee jne.), muutaman vuosikymmenen kuluttua meilläkin ilmastonmuutoksen kulut ylittävät hyödyt (jäähdytystarve kasvaa, tuhohyönteiset lisääntyvät jne.). Sternin raportin mukaan ilmastonmuutos voi ajaa maailman lamaan. Vaikkei jatkuva kasvu olekaan ekologisesti perusteltua, suuren laman mahdollisia seurauksia kannattaa pohtia. Taloudellisten kustannusten nousu, bruttokansantuotteen lasku ja työttömyyden lisääntyminen kohdistuvat kaikkein pahiten köyhimpiin ihmisiin.

Vielä ilmastonmuutoksen rajoittaminen "siedettävälle tasolle" ei ole myöhäistä, jos asiaan halutaan todella tarttua. Vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen aiheuttaakin kuluja, tämä on kaiken kaikkiaan tuottavampaa kuin säästöön laitettu raha. Vaikka tästä nyt saattaakin tulla kaikille joitakin lisäkuluja, pitkällä aikavälillä tämä on erityisen tärkeää ja edullista varsinkin köyhien ihmisten kannalta - sekä Suomessa että kehitysmaissa!

Lähteet ja lisätietoja:

Climate Action Network Europe

Ilmastonmuutos ja kehitys

Ilmatieteen laitos

Oras Tynkkynen

Suomen Luonnonsuojeluliitto

Time to lead

Unicef

YK:n kehitysohjelma UNDP

Hiljaa Hiljan päivänä

Tänään on Hiljan nimipäivä ja valtakunnallinen hiljaisuuden päivä, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota hiljaisuuden tärkeyteen ja jatkuvan melun haittavaikutuksiin. Hiljaisuudesta on tulossa "katova luonnonvara".

Vinkkejä hiljaisuudesta nauttimiseksi löydät Kuulonhuoltoliiton sivuilta. Erityinen teemasivusto Korva.net puolestaan tarjoaa faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Tulokset kauhistuttavat...

Nautitaan syksyn hiljaisuudesta!

Musta tiistai, surullisista surullisin päivä!

Tänään on ns. ylikulutuspäivä. Global Footprint Network ja New Economics Foundation ovat tehneet laskelman, jonka mukaan ihmiskunta on vuoden 2008 alusta laskettuna tänään käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana 2008 syntyneitä tai syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vuoden loppuun mennessä ihmiset käyttävät jo 140 % maapallolla tänä vuonna syntyvistä luonnonvaroista.

Suomalaisilla on kyseenalainen kunnia olla asukasta kohden eniten luonnonvaroja kuluttavien kansakuntien tilastossa mitalisijalla heti Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeen. Jos kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin yhdysvaltalaiset, tarvittaisiin nykyisen väestömäärän elättämiseen 5,4 maapalloa. Kanadalaisten ja suomalaisten kulutustasolla, maapalloja tarvittaisiin noin 4,2. Global Footprint Networkin sivuilla suomalaistenkin ekologisesta jalanjäljestä löytyy tarkempaa tietoa.

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen 31.12.1986. Sen jälkeen ylikulutuspäivä on joka vuosi tullut vastaan aiemmin ja aiemmin. Hiilidioksidipäästöt maapallolla ovat lisääntyneet 700 prosenttia vuodesta 1961. Näin ainakin, mikäli uskomme Global Footprint Networkin laskelmia.

Todellisuudessa tietenkään nämä laskelmat eivät voi olla kovin tarkkoja. Jotakin suuntaa ne kuitenkin antavat - ja suomalaisille paljon mietittävää!

Me olemme niitä maapallon pahimpia luihuja rosmoja, jotka ovat syöksemässä maapalloa tuhoon! Kylmä, pitkä, harvaanasuttu maa luonnollisesti aiheuttaa paineita luonnonvarojen kulutukseen, mutta kaikkea tällä perusteella ei voi antaa anteeksi. Ei voi olla oikein, että väestömäärään suhteutettuna kulutamme yli neljän maapallon luonnonvarat. On todellakin olemassa huolestuttavampiakin asioita kuin tiedostusvälineissä runsaasti julkisuutta saaneet pörssikurssien lasku ja korkojen nouseminen...

Aikuisopiskelijan viikko

Hyvää aikuisopiskelijan viikkoa 29.9.-5.10.2008! Viikon teemasivuilta löytyy mielenkiintoisia aikuisopiskelijoiden tarinoita. Kannattaa käydä tsekkaamassa!

Lisää asiaa aikuisopiskelusta löytyy esimerkiksi aikuislukioiden ja Kouvolan iltalukion sivuilta.

Autoton päivä 22.9.2008

Maanantaina vietetään kansainvälistä autotonta päivää, jonka teemana tänä vuonna ovat erityisesti ilmanlaatu ja työmatkaliikenne.

Nyt on hyvä aika palauttaa mieleen Kouvolan Sanomien 6.6.2007 julkaisemat faktat:

-Matkalla Kouvolasta Helsinkiin henkilöauto tuottaa hiilidioksidia 20 kg, vaikka päästöt olisivatkin vain 160 g/km.

-Kouvolan seudulla autoilu tuottaa kasvihuonekaasuja jopa 250 000 000 kg/vuosi.

-Kouvolan seudun kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes tulee liikenteestä.

-Raskaan liikenteen osuus on vain 15 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

-Yksityisautoilla tehtävät työ- ja asiointimatkat ovat merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja.

-Kouvolan seutu on yksi Suomen autoistuneimmista alueista; asukasmäärään suhteutettuna taakse jäävät esimerkiksi Helsinki ja Kuopio.

-Kouvolan seudulla henkilöliikenteen matkoista joukkoliikenteessä tehdään vain 2 %, Suomessa keskimäärin 4 %.

Autottoman päivän teemaan liittyvää ajattelemisen aihetta hauskasti esitettynä löytyy Junttiauto-sivustolta. Asiallisempaa faktaa eri liikennemuodoista tarjoaa vaikkapa Kulku.info.

(Kuvan lähde: http://www.jly.fi/ekoteho/esko/osio1.htm. Siellä sinäkin voit testata ekotehokkuutesi tai sieltä voit noutaa materiaalia ekotiedotukseen.)

Nettipelit, hakukoneet ja ajanviete

Olen tehnyt päivityksiä biologian ja maantieteen linkkisivuille "Biologian ja maantieteen kiehtovaan maailmaan".

Nyt sekä Wiki- että GoogleSites-sivulta löytyy oma kategoriansa opetuspeleille, nettikameroille, luonnontieteellisille kuville ja muulle biologiaa tai maantiedettä sivuavalle viihteelle:

http://biologia-maantiede.wikispaces.com/Ajanviete+ja+pelit

http://sites.google.com/site/biologiajamaantiede/opetuspelit

Myös hyvät hakukoneet ja parhaat luonnontieteelliset linkkikokoelmat ovat saaneet oman sivunsa:

http://biologia-maantiede.wikispaces.com/Linkit+ja+haku

http://sites.google.com/site/biologiajamaantiede/linkit-ja-haku

Toivotan hyviä surffailutuulia!

Huvittavat käyttöohjeet

Tasa-arvo on tullut myös huonekalujen kokoamisohjeisiin. Yllä oleva laatikoston ohje kertoo selkeästi, ettei mies saa yksin kasata laatikostoa, vaan naisen täytyy auttaa! Vai miten tulkitsette ohjeen?

Suomenkieliset käyttöohjeet ovat usein kelvottoman huonosti käännettyjä. Tässä osa erään vedenkeittimen käyttöohjeesta:

"Laite saa ainoastaan liittää vaihtovirtaan. Vesikeittäjä on pidettävä silmällä käytön aikana. Käyttäessään konetta tulee käyttää kylmä käsiote. Jos laite täytetään täpötäyteen voi kiehuvaa vettä ruiskata ulos. Käyttäessänne laitetta asettakaa se avoiselle ja tasaiselle pinta-alalle. Älkää koskaan asettako laitetta taikka johtoa kuumalle pinta-alalle. Lapset eivät kiinnitä huomiota vaaroihin, jotka voivat syntyä sähkölaitteiden käyttäessä. Lapsien on sen takia pidettävä poissa laitteesta. Älkää antako johtoa riippua alas. Lapsien läsnäollessa on oltava erityisen huomaavainen. Tämä vesikeittäjä on valmistettu moitteettomasta makuneutraalisesta ja ruokafysioloogisesta materiaalista. Saranainen kansi helpottaa täyteenkaatamisen. Vesimäärämittaaja astian sisäpuolella näyttää täyttömäärän litrassa. Kääritkää johto kokonaan auki johtosukkulasta ja pistäkää se suojamaateltuun seinäpistokkeeseen. Laite aloittaa lämmittämisen, tarkkailulamppu palaa. Laitteen virta katkeaa pari sekuntia sen jälkeen kun kiehuvapiste on saavutettu. Kiehuvapiste-katkoautomaatio: Siisänrakennettu lämpötila-aistin reagoi voimakkaseen höyryyn. Keittopysähtys-automaatio lopettaa keittämisen kiehuvapisteen saavutettua muutaman sekunnin kuluttua. Ennen kaatamista pistokytkin pois pistokkeesta! Tällä vesikeittäjällä on kuivamenosuoja, joka suojaa laitetta menemästä rikki jos sitä käyttää väärin tai laite on kovin likainen. Väärinkäyttäessä voi lämpölevy värjääntyä. Välttäkää kuivanmenoa! Jos jostakin syystä sittenkin kuivamenosuoja tulee käyttöön poistakaa varmuuden vuoksi myös pistokytkin pistokkeesta ja antakaa lämmitys jäähtyä pari minuuttia. Varokaa: sihisevä vesi voi aiheuttaa palovammoja jos se pääsee riuskumaan kuumalle lämpölevylle. Lisä-lämötilavaroke: Tämä lisäsuojatoimipide taataa abc-laitteelle parhaan mahdollisen lämpösuojan. Huhdelkaa sisäsäiliötä sillion ja tällöin. Huomatkaa että pistokytkin ainostaan saa käyttää kuivana."

Näin puolestaan kertoo varmaankin automaattisella kielenkääntöohjelmalla käännetty tietokoneen näytön kirjallinen (suomenkielinen?) ohje:

"Alusta kanisteri olla hajalla tokko te hyökkäys järjestäjä taaksepäin aikana määrätty 25 arvo. Kytkeytyä sinun järjestäjä jotta tietokone. Ampua tietokone ja järjestäjä eksponentti kaapeloida ardor lähellä kanava."

Koska tämä on biologian ja maantieteen blogi, täytyy tähän löytää myös luonnontieteellinen esimerkki. Lasten Rölli-tietokoneen ohje opastaa tällä tavalla:

"Toiminto 5: Lajin tunnistaminen. Näytölle tulee erilaisia kuvia ja niiden jälkeen kysytään onko kuvan hahmo itikka, eläin, hedelmä vai kasvi?"

Siis itikkako ei ole eläin ja hedelmäkö ei ole kasvi?

Enää en ihmettele opiskelijoiden koevastauksia, joissa kirjoitetaan "linnut ja eläimet" tai "puut ja kasvit". Kohta varmaan joku keksii erotella "miehet ja ihmiset"...

Jäätikkö suli, puro sanoi puli puli

Helsingin Sanomien tuoreen uutisen mukaan Pohjois-Kanadan jäätiköt sulavat ennusteita nopeammin.

Vielä keväällä Quebecin yliopiston tutkijat arvioivat, että noin 4000 vuotta vanha Ellesmeren jäätikkö kutistuisi kesän 2008 aikana noin 20 neliökilometriä. Todellinen sulamisvauhti on ollut tänä kesänä yli kymmenkertainen! Noin 23 % tästä 4000 vuotta vanhasta jäätiköstä on sulanut yhtenä kesänä!

Jäätiköiden sulaminen on erityisen huolestuttavaa siksi, että tähän asti vaalea jäätikkö on tehokkaasti heijastanut auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Kun jää sulaa, entistä enemmän auringosta tulevaa lämpöä sitoutuu meriin, mikä voimistaa ilmastonmuutosta ehkä ennusteitakin nopeammin.

Onneksi pohjoisilla alueilla on nyt tulossa syksy ja tämän vuodenaikaiskierron seurauksena Ellesmeren jäätikkökin alkaa taas kasvaa. Normaalisti jäätikön laajenemisen olisi pitänyt jo alkaa tässä vaiheessa syksyä, mutta tänä vuonna näin ei ole vielä tapahtunut, vaan jäätiköstä lohkeilee irti uusia isoja lauttoja. Monet aiemmin jään peittämät alueet ovat nyt avomerta.

National Sea and Ice Data Center julkaisee päivittäin kuvia jäätikön laajuudesta. State of the Canadian Cryosphere puolestaan esittää sivuillaan havainnollisia animaatioita jäätiköiden muutoksista.

Raikasta syksyä kaikille!

Täsmähakukone, aurinko ja kuu päivitetty

Olen tehnyt päivityksiä tähän blogisivuuni. Lisäsin sivun oikeaan laitaan auringonpaistekartan, kuvan kuun vaiheesta ja biologian + maantieteen täsmähakukoneen.

Auringonpaistekartasta näkyy reaaliaikaisesti päivän ja yön vaihtelu maapallolla. Pilvet päivittyvät satelliittikuvista kolmen tunnin välein.

Biologian ja maantieteen täsmähaku on toteutettu Googlen tekniikalla. Se mahdollistaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen, evoluutioon, säätietoihin, karttoihin tai matkailuun liittyvien tietojen etsimisen aiheen kannalta oleellisimmilta nettisivuilta. Hakua voi myös täsmentää tunnisteiden avulla. Mikäli tämä haku ei tuota toivottua tulosta, samalla hakusanalla tai hakusanoilla voi tehdä normaalin Google-haun. Biologian ja maantieteen täsmähaun Haku-laatikon saa jokainen vapaasti lisätä omaan blogiinsa tai muulle kotisivulleen hakusivun alareunassa olevasta linkistä.

Maaoravasta tuli tikutaku!

(kuvan  (c) Megan Lorenz - Fotolia.com)

Nisäkäsnimistötoimikunta on tänään julkaissut ehdotuksensa maailman nisäkkäiden uusiksi suomenkielisiksi nimiksi. Toimikunta on tehnyt perusteellista työtä. Kaikilla maailman 4629 tunnetulla nisäkäslajilla on nyt suomenkielinen nimi. Valtava työ on ollut noin 3500:n kokonaan uuden suomenkielisen nimen keksimisessä. Ansiokkaasti myös virheellisiin sukulaisuussuhteisiin viittaavia nimiä on poistettu. Upeaa! Kiitos!

Toisaalta joukossa on myös todella huvittavia nimiä. Maaoravat ovat nyt virallisesti tikutakuja (paitsi edelleen virallisena nimenä säilyy lajinimi siperianmaaorava ja lisäksi on katajatiku)! Nimi tikutaku on mielestäni aivan liian disneymäinen. Miksi tällaista waltdisneyismiä suomalaisiin nimiin? Eihän nyt ole edes aprillipäivä - ja mätäkuukin päättyi juuri toissapäivänä!

Suomessakin tavattujen lajien nimiä muuttuu. Maamyyrästä tulee kontiainen (uusi suomalainen nimi), kanadanmajavasta amerikanmajava, rämemajavasta nutria, metsäkissasta villikissa, kuusipeurasta täpläkauris, saksanhirvestä isokauris, japaninpeurasta japaninkauris, valkohäntäpeurasta valkohäntäkauris, valkokuonodelfiinistä kirjokuonodelfiini.

Maamyyrän nimenmuutos on hyvin perusteltu. Maamyyrä ei ole myyrä, vaikka monet ihmiset mieltävätkin vain maamyyrän myyräksi! Usein lehtijutuissa, joissa kerrotaan myyrien syömistä istutuksista (puut, kukkasipulit jne.), on virheellisesti ollut maamyyrän kuva, vaikka se on hyönteissyöjä! Uusi nimi kontiainen toivottavasti poistaa sekavuuden. Itse asiassa nimi ei ole täysin uusi, vaan se tulee karjalan kielestä. Suomessa Kontiainen on sukunimenäkin lähes 500 ihmisellä. Toisaalta kontiainen voi aiheuttaa sekavuutta, koska se muistuttaa nimeä puutiainen (kansanomaisesti punkki). Kontiainen ja puutiainen eivät siis kumpikaan ole siivekkäitä tiaisia!

Kanadanmajavan uusi nimi amerikanmajava kuvaa lajin levinneisyyttä entistä paremmin. Toisaalta nimitys amerikanmajava on vastoin kansainvälistä käytäntöä. Sen tieteellinen nimi on Castor canadensis ja englantilainen nimi Canadian beaver.

Hirvieläimissä vain hirvi saa itseoikeutetusti kunnian nimeen hirvi ja peura (metsäpeura, poro) nimeen peura. Kaikki muut hirvieläimet ovat nyt kauriita. Vastaavasti kauriiseen viittaava nimi hylättiin vuohensukuisilta lajeilta. Esimerkiksi alppikauris on nyt alppivuohi.

Suomenkin rannikolla nähty maitovalas on nyt viralliselta nimeltään beluga. Tämä on kansainvälisistäkin yhteyksistä tuttu nimi. Toisaalta nimi on harhaanjohtava, koska samaa nimeä kantaa rinnakkaisnimenä myös kotasampi. Beluga voi siis olla nisäkäs tai kala!

Mitä nämä ovat: apinanaama, hankko, hekko, herkko, hännäkkö, imujalka, kaljuselkä, karkko, karvajalka, koirankuono, koiro, kolmikärki, lattapää, leikko, leikkonen, lenkko, lerkko, leveänenä, peikkoleikko, piippa, pitkäräpylä, pitkäsormi, putkikuono, pyörökorva, ronkko, serotiini, siippa, suppilokorva, tuppihäntä, valevampyyri, viiruselkä, villakko?

Ne kaikki ovat lepakkojen lahkoon kuuluvien eri lepakkojen nimiä! Hedelmälepakko on nyt hekko ja lentävä koira lenkko (silmälasilentäväkoira on nyt hauskasti ja ytimekkäästi rillilenkko)! Onpa tuhoton määrä opiskeltavaa, eivätkä nimet kerro maallikolle mitään! Tieteilijät taas eivät niitä tarvitse, koska käytössä ovat tieteelliset nimet. Maallikoille lepakko-päätteen säilyttäminen nimissä (esim. hedelmälepakko) olisi ollut huomattavasti havainnollisempaa ja kuvaavampaa.

Lepakoiden nimistä villakko on suorastaan harhaanjohtava. Villakothan ovat kasveja (Senecio-suku). Serotiini taas sekoittuu helposti serotoniiniin, joka on kudoshormoni ja hermoston välittäjäaine. Myös nimi serotiini on jo käytössä. Se tarkoittaa mineraalipitoista maalien, öljyjen ja lakkojen kuiviketta. Kun serotiinia lisätään esimerkiksi pellavaöljymaaliin, tervaan tai öljymaaliin, ne saadaan kuivumaan nopeammin.

Ulkomaalaisista lajeista esimerkiksi kaksivarvaslaiskiainen on nyt virallisestikin unau, joka on jo aiemmin ristisanatehtävistä tuttu sana. Pesukarhu taas on nyt virallisestikin supi, mitä nimeä siitä on käytetty rinnakkaisnimenä aiemminkin. Täytyy vain muistaa, että supi ei tarkoita samaa kuin supikoira. Ne ovat eri lajeja. Kun Suomessa mennään metsälle, metsästetään siis supikoiria, ei supia!

Jotkut nimistä ovat muuttuneet nimeämistyön aikana. Väliaikatietona kerrottiin aiemmin afrikantupsuhäntäpiikkisian nimen muuttuvan muotoon savannitupsupiikikkö, mutta siitä tulikin tupsupiikikäs! On se ainakin ytimekkäämpi nimi kuin alkuperäinen, mutta ehkä kuvaavuus on kärsinyt. Tupsupiikikäs voisi olla kasvi tai eläin, kun taas alkuperäisen nimen afrikantupsuhäntäpiikkisika kaikki mieltävät eläimeksi. Välivaiheen nimi savannitupsupiikikkö olisi kuulostanut vieläkin enemmän kasvilta.

Sassabiantilooppi on nyt topi, ecuadorinpussipäästäinen on kolumbiansupiaisopossumi, pussirotta on kolokolo, silkkipussirotta on kolokolo-opossumi (ei siis kolo-opossumi), pussimäyrä on pusseli, sireenieläin on seireenieläin, vuorimajava on murrikka, arokissa on manuli, kissafretti on kakomisti, puutarhapäästäinen on puutarhasupiainen, intiannorsu on aasiannorsu, preeriakoira on preerikko, kääpiöliito-orava on kääpiöliituri, amerikankääpiöorava on amerikanoravainen, kaljurotta on kaljumyyrikkö ja maasika on termiittikaivaja. Mangosta (eläin!) tuli kusimanse ja itäafrikanmangustista kongonkusimanse. Terveisiä Tampereelle!

Pseudomys-suvusta löytyvät australianhiirulit, Allactodipus-suvusta kyzylkuminjerbot, Sigmodontinae-alaheimosta hiirut, myyryt sekä ratut ja Calomyscinae-alaheimosta hamstrukkaat.

Kaikki muut nimet sulatan jotenkuten, mutta tikutaku tökkii pahasti. Se tuntuu kuin vitsiltä Mauri Kunnaksen kirjassa Herra Hakkaraisen aakkoset: "Quite-tequan-quiqqa-tuiqqa-tiqu-taqu-kukkula."

Hyvää Perttulin päivää!

Tällä viikolla (24.8.) vietämme Perttulin (Pertun, Perttelin, Pärttylin) päivää Pyhän Bartolomeuksen muistoksi. Legendan mukaan Intian ja Armenian alueella evankelioinut Pyhä Bartolomeus nyljettiin elävältä.

Perttulia on vanhan kalenterin ja perinteiden mukaan pidetty kesän loppumisajankohtana. "Perttu heittää kolmannen kylmän kiven kaivoon." Elokuun puolivälin jälkeen on oikea aika rukiin kylvöön tulevaa vuotta varten, mutta "Perttuna pivo kiinni". Eli näin myöhään kylvöä ei kannata jättää.

Karjalassa vietettiin ennen vanhaan Perttulin potakkajuhlaa: perunoiden ja nauriiden syöminen aloitettiin. "Mikäli nauttii nauriita ennen Perttulia, tulee rupia ja pahkoja takapuoleen."

Perttulina on myös ennustettu tulevien viikkojen säätä. "Mitä päivä Perttulina, sitä kuukautta eteenpäin." Toisen perimätiedon mukaan kolmantena päivänä Perttulin jälkeen oleva sade tai pouta jatkuu yli kuukauden eteenpäin.

23.8. päättyy mätäkuu. Nimen mätäkuu ajatellaan usein tulevan siitä, että ruoat pilaantuvat helposti ja ihohaavat märkivät heinäkuun lopun ja elokuun alkupuolen helteillä. Tämän on taas ajateltu heijastuvan kaikkeen muuhunkin. "Mätäkuun aikaan alkanut avioliitto katkeaa pian."

Mikael Agricolan kalenterissa kylpeminen ja uiminen olivat mätäkuussa kiellettyjä, koska veteen luultiin syntyvän tuolloin paljon bakteereja ja matoja.

Historioitsijoiden mukaan nimi mätäkuu on kuitenkin pelkkää väärinkäsitystä, käännösvirhe. Jo Kustaa Vilkuna kiinnitti huomiota siihen, että mätäkuusta muualla Euroopassa käytettävä nimi on jo paljon ennen meidän mätäkuun nimeä ollut koirakuu tai koirapäivät. Nimi lienee käännetty meille muotoon mätäkuu, kun eri kielten sanat mätä ja koira muistuttavat toisiaan. Ehkä mätäneminen ei olekaan antanut mätäkuun nimeä, vaan nimi on laittanut mielikuvituksen liikkeelle. "Nomen est omen."

Niin on käynyt myös koirakuun osalta. Ihmiset Keski-Euroopassa alkoivat aikoinaan kuvitella nimen tarkoittavan sitä, että koirat muuttuvat hulluiksi koirakuun aikana. Niinpä väitetään koiria tapetun jopa pyövelin johdolla.

Todellisuudessa nimen koirakuu pohjana on taivaamme kirkkain tähti, vanhalta nimeltään Koira tai Orionin Koira, joka koirakuun alkupäivinä kohoaa taivaanrannalle.

Mätäkuun loppuminen ja Perttulin päivä ovat ennen olleet jonkinlainen tauon paikka. Vähitellen ulkotyökiireet ovat loppuneet. Pimenevinä iltoina on ollut hyvä hetki kääntää aatteet kohti tulevaa. On ollut aikaa pohtia, valita töitä ja tehdä aikatauluja.

Ehkä näin kesän ja syksyn taitekohdassa meidän nykyajan ihmistenkin olisi hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään omaa aikabudjettiamme...

"Tee tänään kaikki, mitä voit tänään tehdä." Ehkäpä silloin aika riittää lopulta entistä paremmin lepäämiseenkin?

Blogivoimaa köyhyyden voittamiseksi!

Bloggaajat yhdistävät voimansa vuosittain 15. lokakuuta jonkin tärkeän teeman tiimoilta. Tänä vuonna teemana on köyhyys. Kaikki bloggaajat kirjoittavat köyhyydestä omalla, omaan blogiinsa sopivalla tyylillä. Tavoite on ylevä: saada ihmiset pyrkimään keskustelemalla kohti parempaa tulevaisuutta. Ideana on siis julkaista 15. lokakuuta 2008 omassa blogissa köyhyyteen liittyvä kirjoitus. Haastan kaikki Suomen bloggaajat mukaan!

Lisätietoja: http://blogactionday.org/

Todistiko kesä 2008 ilmastonmuutoksen perättömäksi?

Kesä alkaa kallistua loppupuolelle. Vakiopuheenaihe tänä kesänä on ollut kylmä ilma. Lämpimien kesien jälkeen tämä kesä on tuntunut poikkeuksellisen viileältä ja sateiselta. Ilmastonmuutosskeptikot ovat saaneet tukea myös näistä uutisista:

-Australian Sydneyssä lunta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1836 (27.7.2008)

-Pohjoisnavan jääpeite vahvistui vastoin ennustuksia (30.7.2008)

Australian lumiuutista tosin tarkennettiin myöhemmin. Kyseessä olivatkin ilmeisesti voimakkaan raekuuron jäljiltä sulavat rakeet, ei oikea lumi.

Joissakin ennusteissa arveltiin etukäteen, että Pohjoisnavan jääpeite voisi sulaa tänä kesänä hyvin radikaalisti. Aivan näin ei kuitenkaan käynyt. Tänä kesänä Pohjoisnavan jääpeite on hieman suurempi kuin vuonna 2007, jolloin se oli ennätyspieni. Jääpeitteen laajuus jää selvästi pienemmäksi kuin pitkän aikavälin keskiarvot. Mitään selkeää jäätikön laajenemista ei siis ole tapahtunut, vaan sulaminen ei ole jatkunut aivan yhtä voimakkaana kuin pelättiin.

Suomessa heinäkuu 2008 oli hieman keskimääräistä viileämpi. Alueittain vaihtelu oli kuitenkin suurta. Lounais-Suomessa ja käsivarren Lapissa heinäkuu oli jopa hieman keskimääräistä lämpimämpi.

Puhuvatko seuraavat yksittäiset uutiset ilmastonmuutoksen puolesta?

-Pekingin olympialaisten järjestäjät syyttävät saasteongelmasta poikkeuksellisen pitkään jatkunutta poikkeuksellisen lämmintä säätä. (30.7.2008)

-Pohjoisnapajäätiköstä irtosi kaksi useiden neliökilometrien laajuista palaa. Tämä on suurin jäätikön murtuma Pohjoisnavan alueella vuoden 2005 jälkeen. (31.7.2008)

-Reykjavikissa kirjattiin ennätyshelle 25,7 astetta. Näin helteistä Reykjavikissa ei ole ollut kertaakaan sääkirjanpidon aloittamisen (v. 1870) jälkeen. Koko Islannin lämpöennätys on itäosan 30,5 astetta vuodelta 1939. (1.8.2008)

Todellisuudessa nämäkään uutiset eivät yksinään todista yhtään mitään ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi Islannin helteen selittää yksittäinen poikkeuksellinen sääilmiö, voimakas tuuli suoraan lämpimältä Euroopan mantereelta.

Koskaan yksittäistä poikkeuksellista sääilmiötä ei saa käyttää perusteluna ilmastonmuutoksesta tai sen perättömyydestä. Esimerkiksi Suomessa viime talvi oli poikkeuksellisen lämmin, kun taas heinäkuu oli hieman tavanomaista viileämpi. Kiinassa puolestaan talvi oli epätavallisen kylmä ja nyt kesällä (ainakin olympialaisjärjestäjien mukaan) on ollut normaalia lämpimämpää.

Yksittäisen vuoden maailmanlaajuisetkaan havainnot tai yksittäisen valtion monenkaan vuoden tilastot eivät vielä riitä johtopäätösten tekemiseen. Pitkän aikavälin keskiarvot muodostuvat juuri vaihteluista suuntaan ja toiseen. Myöskään ilmastonmuutos (esimerkiksi ilmaston lämpeneminen) ei etene suoraviivaisesti.

Maailman parhaat ilmastoasiantuntijat (WMO) ennustivat jo 5.4.2008 julkaistussa uutisessa, että vuodesta 2008 tulisi hieman edellisiä vuosia viileämpi. Syynä on luonnollinen ja jaksottainen sääilmiö La Niña (El Niñon vastailmiö).

Kesä 2008 - tai pitemmän aikavälin havainnot - eivät todista ilmastonmuutosta perättömäksi. Päinvastoin ilmastotutkijat toteavat liikuttavan yksimielisesti ilmastonmuutoksen (useimmilla alueilla lämpenemisen) jatkuvan ennusteiden mukaisesti. Esimerkiksi WMO:n mukaan lähimmän viiden vuoden aikana on jälleen odotettavissa ennätyslämpimiä vuosia.

Rentouttavaa kesää!

Maailman ympäristöpäivä 2008

Tänään on maailman ympäristöpäivä, jota koordinoi YK:n ympäristöjärjestö UNEP. Tänä vuonna teemana on hiilidioksidin käytön vähentäminen ja ilmastonmuutoksen estäminen.

Mielenkiintoista lisätietoa löytyy seuraavilta sivuilta:

Maailman ympäristöpäivän kotisivu
http://www.unep.org/wed/

Flash-animaatio
http://www.unep.org/wed/2008/english/Flash-Audio-Visual.asp

Video
http://www.unep.org/NewsCentre/videos/UNEP_CNnet_Fragile.wmv

Farkkujen hoito-ohjeet
http://www.unep.org/wed/2008/images/VERSION-anglaise.mov

Climate Neutral
http://www.unep.org/climateneutral

Onko hiilidioksidipäästöjen aiheuttaminen todellakin vain paha tapa, jota olisi helppo vähentää melko pienin ponnistuksin? Siinäpä meille kaikille pohdittavaa näin ympäristöpäivänä.

Onnittelut kevään 2008 ylioppilaille ja eri ammatteihin valmistuville!

Totuuskomissio selvittämään ilmastokaaoksen vähättelyä?

Tänään jälleen joku ihmettelee Kouvolan Sanomien Napakoissa, uskooko kukaan enää oikeasti ilmastonmuutokseen näiden yöpakkasten jälkeen. Kyllä uskoo! Minä uskon ja oikeat tiedemiehet uskovat!

Asioita ei voi päätellä yhden pienen Suomen yhtenä toukokuuna esiintyneiden (eikä edes tavattoman poikkeavien) yöpakkasten perusteella. Päättynyt talvi oli Suomessa poikkeuksellisen leuto, maailmanlaajuisesti kylmin 14 vuoteen.

Ilmastonmuutoksen etenemistä ei voi kuitenkaan katsoa muutaman kuukauden perusteella. Kaikki pitkän aikavälin havainnot osoittavat kiistatta ilmaston epäluonnollisen lämpenemisen. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi New Scientist -lehden, NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammeista.

Opettaja-lehdessä 18-19/2008 lintutieteilijä, tiedetoimittaja Pertti Koskimies kirjoitti juuri hyvän artikkelin "Ilmastokaaos on totta", jossa hän arvioi kahta merkittävää ilmastonmuutosta käsittelevää kirjaa:

-Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. Otava 2007.

-James Lovelock: Gaian kosto. Green Spot 2006.

Nämä molemmat kirjat valottavat ilmastonmuutosta todella asiantuntevasti ja silti helppotajuisesti. Suosittelen kirjoja kaikille. Hyviä kirjoja vaikkapa ylioppilaslahjaksi luonnosta kiinnostuneille ylioppilaille!

Toiviainen on koonnut erittäin vakuuttavan faktapaketin ja onnistuu esittämään asiat tieteellisen puolueettomasti. Sen sijaan Lovelockin kirjan perustana olevat teoriat ja johtopäätökset ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat osin kiistanalaisia. Toivottavasti kirjat herättävätkin paljon keskustelua. Koskimiehen mukaan erityisesti kaikkia päättäjiä pitäisi vaatia tenttimään Toiviaisen kirja.

Jopa pelottavan suorapuheisessa tekstissään Koskimies arvelee, että pian perustetaan totuuskomissioita lynkkaamaan ilmastokaaosta vähätelleitä poliitikkoja, johtajia ja toimittajia, kun kansalaiset huomaavat, miten todellinen ja koko maapalloa uhkaava vaara ilmastonmuutos on. Ilmastonmuutos ei ole mielipide tai uskon asia vaan tieteellinen fakta, jota tietyt tahot omaa etuaan ajaessaan haluavat vähätellä...

Puolikielisiä puolitotuuksia ilmastonmuutoksesta

Google tarjoaa nyt ilmaisen käännöskoneen, jolla voi kääntää kirjoitetun tekstin tai valitun nettisivun kieleltä toiselle, vaikkapa englannista tai saksasta suomeksi.

Saksankielisessä GEO-lehdessä 12/2007 ja nettisivuilla on erinomainen juttu 12 ilmastomyytistä, puolitotuuksista, joilla asiaan vihkiytymättömiä huijataan ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä puhuttaessa.

Kokeilin tämän saksankielisen GEO-artikkelin kääntämistä Googlen käännöskoneella. Tuli tosi hauskaa ja huvittavaa tekstiä, mutta kyllä siitä silti selvän sai! Kannattaa kokeilla!

Mitä tiedät Länsimerestä?

Helsingin Sanomien Itämeri-sivulla voit ilmaiseksi testata Itämeri-tietoutesi ja vaikutuksesi Itämeren saastumiseen. Jokainen testin tehnyt myös auttaa kartuttamaan rahasummaa, jonka Helsingin Sanomat lupaa maksaa Puhdas Itämeri -hankkeeseen.

Puhdas Itämeri -hankkeen sivuilta löydät myös kauniita Itämeri-aiheisia taustakuvia tietokoneeseesi.

PS. Oletko koskaan ajatellut, kuinka hullu tuo nimi Itämeri on? Se on suora väännös ruotsin kielen sanasta Östersjön, vaikka oikeasti Itämeri on länsipuolellamme! Viron kielessä nimi on Läänemeri eli suomeksi Länsimeri, mikä olisi meilläkin paljon järkevämpi nimi.

Istutko sademetsälinnun pesäpuun päällä?

Luonnonsuojelujärjestöt (Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Greenpeace) ja Kuluttajaliitto julkaisivat jälleen toissa päivänä vuotuisen tutkimuksen trooppisen puun (sademetsäpuiden) käytöstä eri kauppaketjujen myymissä puutarhakalusteissa.

Tavallisia Suomessa myytäviä uhanalaisia sademetsien puulajeja ovat balau, kapur, nyatoh, meranti ja keruing. Monet kaupat kertovat myyvänsä "kovapuuta" tai "kovapuukalusteita". Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa kerro lajeista ja puun alkuperästä yhtään mitään. Käsite kovapuu sisältää myös monia hyvin uhanalaisia puulajeja.

Suurista puutarhakalusteketjuista jälleen vain Sotka ja Prisma pääsivät vihreälle vastuullisten kauppiaiden listalle.

Sen sijaan sademetsäpuuta kalusteissaan käyttävien tai tietojen luovutuksen kieltäneiden ketjujen punaiselle listalle jäivät Bauhaus, Etola, Euromarket, HongKong, Koti-Idea, K-Rauta, Masku, ON24, Stemma, Tarjoustalo, Tokmanni ja Vepsäläinen.

Säälittävää ja vastuutonta toimintaa suurilta kauppaketjuilta!

Tarkemmin asiasta voi lukea Sademetsäselvityksen kotisivulta.

Lisää asiaa sekä mielenkiintoisia kuvia ja videon löydät WWF:n sademetsäsivuilta.

Leppikset liikkeellä

Ensimmäiset leskenlehdet ja liikkeellä olevat leppäkertut bongattu tänään Kouvolassa. Tulppaaneissakin jo melko isot nuput.

Koaloiden ja ihmisten mahat kovilla

Tänä viikonloppuna uutisissa on jälleen puhuttu paljon muotiaiheesta eli ilmastonmuutoksesta.

YK:n alainen World Meteorological Organization (WMO) ennustaa vuoden 2008 keskimääräisen lämpötilan viilenevän asteen murto-osalla viime vuosista (syynä luonnollinen La Niña -ilmiö). Silti vuoden 2008 keskilämpötila noussee selvästi yli sadan viimeisimmän vuoden keskiarvon. Ilmastonmuutos ei siis ole pysähtymässä, vaan WMO:n ennusteen mukaan lähimpien viiden vuoden aikana on tulossa jälleen ennätyskuumia vuosia.

Espanjassa ollaan huolestuneita ilmastonmuutoksen pahentamasta vesipulasta. Koko Espanjan vesivarat ovat vähentyneet 20 % kymmenessä vuodessa. Nyt vesivarat ovat enää alle puolet Espanjan vesikapasiteetista. Vettä joudutaan kuljettamaan esimerkiksi laivoilla Ranskasta Espanjaan. Kaikkein pahin vesipula on Kataloniassa, mm. Barcelonan alueella.

Australiastakin on kuulunut lisää ongelmia. Myös koalasta eli pussikarhusta voi tulla ilmastonmuutoksen uhri. Lisääntyvän hiilidioksidin seurauksena eukalyptuksen lehdet voivat muuttua syömäkelvottomiksi. Niiden ravintoarvo laskee ja tanniinimäärä nousee. Lehdet muuttuvat nahkamaisiksi, entistä hitaammin sulaviksi ja ravintoarvoltaan huonommiksi. Koaloiden täytyy syödä lehtiä entistä enemmän, eikä tämäkään välttämättä auta. Myös muutamat muut pussieläimet ja monet hyönteiset ovat riippuvaisia eukalyptuspuun lehdistä.

Australialaiset lääkärit puolestaan varoittavat, että monet sairaudet, esimerkiksi tulehdustaudit, hengityselinten sairaudet, mahataudit ja denguekuume, voivat lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä. Luulisin kuitenkin, että tulehdus- ja hengityselinsairauksien lisääntyminen liittyy enemmänkin yleiseen saastumiseen kuin nimenomaan ilmastonmuutokseen. Mahatautien ja denguekuumeen yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä on hyvin ymmärrettävää.

Kesäaika

Viikonloppuna siirryttiin kesäaikaan ja sääkin muuttui sen mukaiseksi. Päivälämpötilat jo plus kymmenen asteen paikkeilla, jopa ylikin. Talvi jäi siis viikon mittaiseksi.

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirretään kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight-saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Etelämpänä Euroopassa ja samoin esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäajan on laskettu säästävän energiaa, koska illalla valot tarvitsee sytyttää vasta tuntia myöhemmin. Tämän on arveltu vähentävän myös liikenneonnettomuuksia, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan.

Toisaalta kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa myös monia ongelmia. Hämärämmät aamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Monikohan kärsii väsymyksestä tällä viikolla viisarien siirtelyn takia? Jos kelloa (esimerkiksi jotakin yksittäistä kelloa) on unohtanut siirtää, myös myöhästymisiä on odotettavissa. Ongelmia siirtymisyönä tulee aina myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Matkustajan pitää muistaa, etteivät kaikki maat siirry kesäaikaan lainkaan (tai siirtyvät eri aikaan). Kellojen siirtämisen takia myös kesän aamuruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia.

Paljon on siis kesäajasta sekä hyötyä että haittaa. Onkohan koskaan tehty kattavaa tieteellistä tutkimusta, jossa näiden kaikkien asioiden vaikutuksia olisi selvitelty kattavasti? Kun esimerkiksi liikenneonnettomuuksien on sanottu vähenevän liikenteen keskittyessä paremmin valoisaan aikaan, toisaalta kevätaamuisin aamutokkuraisena rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia.

Normaaliaikaan (kansanomaisesti "talviaikaan"), joka on siis se oikea aika, jota noudatettiin aina ennen kesäaikakäytäntöä (Suomessa kesäaika vuodesta 1981 alkaen), siirrytään sitten taas sunnuntaina 26. lokakuuta 2008 kello 4.00.

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö:

"Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!"

Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

Sekunnin tarkkuudella oikean kellonajan voi tsekata osoitteesta http://www.aika.fi/ .

Hyvää kesäaikaa!