perjantai 31. joulukuuta 2010

Hyvää uutta vuotta 2011

Tämän riekon muotoisen jäälyhdyn myötä toivotan kaikille blogini lukijoille railakasta, hyvää ja onnellista uutta vuotta 2011!

Vuosikatsauksen säävuodesta 2010 olen julkaissut jo aiemmin. Tarkemmat päättyvän vuoden sääkatsaukset voi lukea meteorologi Pauli J. Jokisen Sääbriefing-blogista sekä Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta.

Oman blogini luetuimpia kirjoituksia vuonna 2010 olivat talven 2010-2011 sääennuste sekä vulkaaniseen tuhkapilveen liittyvät postaukseni.

Mielenkiintoista vuotta 2011 odotellen,

Jari

torstai 16. joulukuuta 2010

Rentouttavaa ja rauhallista joulua!


Montako neulasta joulukuusessa on? Montako eläintä sisälle tulee luonnonkuusen mukana? Kuinka vanha on joulukuusiperinne? Onko muovikuusi vai luonnonkuusi ekologisempi valinta?

Hyvää joulukuusen 500-vuotisjuhlaa! Väitteiden mukaan ensimmäinen koristeltu joulukuusi pystytettiin Latvian Riikaan vuonna 1510. Suomeen joulukuusiperinne lienee tullut 1800-luvun lopulla Saksasta.

Kaksimetrisen joulukuusen kasvamiseen on mennyt aikaa 8-12 vuotta. Tuona aikana aito luonnonkuusi on sitonut runsaasti hiilidioksidia, joten se on varsin ekologinen tuote.

Sen sijaan muovikuusen valmistamiseen käytetään runsaasti fossiilista öljyä. Siinä on yleensä myös metallisia osia, esimerkiksi lyijyä. Kaikkiaan yhden muovikuusen valmistamiseen ja Kiinasta Suomeen kuljettamiseen kuluu uusiutumattomia luonnonvaroja noin 27 kiloa.

Onko luonnonkuusi siis selvästi muovikuusta ekologisempi vaihtoehto? Ei välttämättä! Vastaus riippuu siitä, mistä ja miten kuusi haetaan. Jos kuusenhakumatkalla ajaa autolla 13 kilometriä, tässä kuluu jo tuo muovikuusen valmistamiseen tarvittu 27 kilogrammaa luonnonvaroja.

Ratkaisevinta onkin siis se, kuinka kuusi haetaan. Joutuuko hakumatkalla ajamaan pitkiä matkoja pelkästään luonnonkuusta kaatamaan tai muovikuusta ostamaan vai tuleeko samalla hoidettua matkan varrella tai määränpäässä muita asioita? Kuinka usein tämä hakumatka tehdään? Luonnonkuusi on haettava joka vuosi, muovikuusta käytetään keskimäärin 6-7 vuotta, vaikka se voisi kyllä hyvin säilyä yli kymmenenkin vuotta. Haetaanko kuuset yksitellen vai tuodaanko niitä kerralla esimerkiksi kuorma-autolla suurelle joukolle ihmisiä? Onko luonnonkuusi aito luonnonkuusi vai viljelty, runsaasti lannoitettu kuusi? Onko luonnonkuusi kotimainen lähituote vai kaukaa Tanskasta rahdattu?

Itse olen päätynyt hakemaan kävellen myyjältä puolen kilometrin päästä kotimaisen, aidon, viljelemättömän luonnonkuusen. En halua ostaa öljystä epämääräisissä oloissa valmistettua, kaukaa rahdattua Made in China -kuusta. Jos joku sellaisen haluaa ostaa, eipä se silti kauhean suuri ekosynti ole, onhan se sentään monivuotinen tuote. Pääasia on se, että kuusenostomatkalla käydään kävellen tai autoiltaessa tehdään samalla muutkin ostokset, ettei kerry turhia autoilukilometrejä. Missään tapauksessa en halua sortua ostamaan jostakin Tanskasta yhtä vuotta varten tänne asti rahdattua, runsaasti lannoitettua viljelykuusta.

Kuusessa on noin 20 000 - 400 000 neulasta. Jos kuusen rinnankorkeusläpimitta (rinnankorkeus = 1,3 metriä) on 2 cm, laskennallisesti siinä on 150 000 neulasta. Jos taas rinnankorkeusläpimitta on 3 cm, siinä on 300 000 neulasta.

Yhdessä luonnonkuusessa on noin 200 000 - 500 000 hyönteistä, joista suurin osa on pikkuruisia punkkeja ja hämähäkkejä. Ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia ja suurin osa niistä kuolee sisällä muutamassa vuorokaudessa.

Hyvää, rentouttavaa ja rauhallista joulun aikaa kaikille!

PS. Jouluvalot kuluttavat yleensä hyvin vähän sähköä. Niidenkin kanssa kannattaa kuitenkin muistaa kohtuus, joka on kaukana tässä videossa kuvatusta joulufanaatikon valoshow'sta.

Lähteet ja lisätietoja:

Metsäntutkimuslaitoksen joulukalenteri

Sampo Smolander: Montako neulasta on joulukuusessa?

Tiede: Kuinka ekologinen on muovikuusi?

Christmastree.org

Santa Club

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Vuosikatsaus: säävuosi 2010


Päättymässä oleva vuosi 2010 on ollut ehkä elämäni mielenkiintoisin säävuosi Suomessa.

Ennen joulua 2009 alkanut paukkupakkasten jakso jatkui helmikuun 2010 loppuun (vain välillä hieman lauhempaa). Talven kovin pakkaslukema Suomessa oli 20.2.2010 Kuhmossa mitattu -41,3 astetta. Myös lumipeite oli tavanomaista paksumpi.

Kevät oli keskimääräistä lämpimämpi, ja lumet sulivat nopeasti. Pohjois-Suomessa kevät alkoi kuukauden etuajassa normaaliin verrattuna. Terminen kevät saavutti pohjoisimman Suomen aprillipäivänä 1.4., kun pitkän aikavälin keskiarvon mukaan se tapahtuu vappuna 1.5. Meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan osissa Pohjois- ja Itä-Suomea ei ole ollut yhtä lämmintä huhtikuun alkua 50 vuoteen. Jokisen laskelmien mukaan Suomen huhtikuut ovat lämmenneet tilastollisesti merkitsevästi vuoden 1961 jälkeen. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana huhtikuut ovat lämmenneet noin 0,4 astetta. Toukokuussa helatorstaina alkanut hellejakso kesti viikon.

Juhannuksena alkoivat kesähelteet, jotka jatkuivat elokuun puoliväliin asti. Koko tällä aikavälillä oli vain muutama päivä, jolloin missään osassa Suomea ei ollut hellettä. Kouvolan Utissa ja Anjalassa oli hellettä 21 vuorokautta peräkkäin 3.7.-23.7. (kaikkien aikojen pisin yhtäjaksoinen helle Suomessa 22 vrk vuodelta 2003). Huippuhellejakso (yhtämittainen jakso, jolloin päivän ylin varjolämpötila vähintään 30 astetta) kesti Anjalassa (30,0-32,3 astetta), Utissa (31,3-33,1 astetta), Lahdessa ja Puumalassa kuusi vuorokautta 11.7.-16.7. (Suomen ennätys 7 vrk Utsjoki-Kevolta ja Oulusta vuodelta 1972).

Suomen uusi lämpötilaennätys +37,2 mitattiin Joensuun lentokentällä Liperissä 29. heinäkuuta. Heinäkuu olikin meillä kaikkien aikojen lämpimin. Puumalassa kuukauden keskilämpötila oli 23,0 astetta, mikä on Suomen kaikkien aikojen korkein kuukauden keskilämpötila.

Myös elokuussa tehtiin uusi elokuun kaikkien aikojen lämpöennätys, kun Heinolassa ja Puumalassa mitattiin 33,8 astetta 7. elokuuta ja Lahdessa päivää myöhemmin. Huomiota herättivät myös rajut, poikkeuksellisen paljon puita kaataneet myrskyt (Asta 29.7., Veera 4.8., Lahja 7.8., Sylvi 8.8.). Koko kesän aikana Kouvolan Utissa oli 48 hellepäivää. Tämäkin oli kaikkien aikojen Suomen ennätys.

Marraskuu alkoi lämpimänä, mutta kuukauden loppupuolella tulivat talven ensimmäiset kunnon pakkaset. Marraskuun lämpötilan keskiarvo jäi koko Suomessa pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Kylmintä oli Länsi-Suomessa ja Lapissa. Joillakin paikkakunnilla rikottiin jopa marraskuun kaikkien aikojen kylmyysennätyksiä.

Joulukuun alussa alkoivat Etelä-Suomen rankat lumisateet. Helsingissä on lunta jo noin 50 cm, enemmän kuin lähes sataan vuoteen tähän aikaan vuodesta. Joulukuu on myös ollut tähän mennessä lähes koko Suomessa viitisen astetta tavanomaista kylmempi. Tosin pohjoisimmassa Lapissa on ollut jopa normaalia lauhempaa, esimerkiksi Utsjoki-Kevolla lämpötila on ollut meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan +2,5 astetta yli tavanomaisen.

Maailmallakin säät ovat vaihdelleet hyvin paljon. Esimerkiksi tammikuussa Pohjois-Amerikan länsirannikolla ja Australiassa oli monin paikoin epänormaalin lämmintä, kun taas Pohjois-Amerikan itärannikolla ja Euroopassa oli hyvin talvista. Maailmanlaajuisesti tammikuu oli tilastohistorian lämpimin ja myös helmikuu oli lämmin.

Kesä-elokuussa Etelä-Amerikassa oli poikkeuksellisen kylmää, Venäjällä hurjat helteet.

Marras- ja joulukuu ovat olleet Isossa-Britanniassa ja Ranskassa kylmimpiä vuosikymmeniin, kun taas Grönlannissa on ollut paikoin yli 15 astetta tavallista lämpimämpää. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 27.-28.11.2010 Walesissa ja Pohjois-Irlannissa mitattiin kaikkien aikojen (mittaushistorian) kylmimmät marraskuun lämpötilat. MetOfficen Twitter-päivityksen mukaan lämpötila laski Walesissa (Llysdinam, Powysin kreivikunnassa) -18,0 celsiusasteeseen. Se on Walesin tilastohistorian kylmin marraskuun lämpötila ja koko Yhdistyneessä Kuningaskunnassakin kylmin marraskuun lämpötila vuoden 1985 jälkeen. Pohjois-Irlannissa marraskuun uusi kylmyysennätys on nyt -9,5 astetta (Loch Fea). Myös joulukuun alussa usealla mittausasemalla mitattiin kaikkien aikojen kylmimmät joulukuun lämpötilat.

Yhdysvaltojen Floridassa mitattiin tällä viikolla kaikkien aikojen kylmimmät joulukuun lämpötilat (Jacksonville -7, Daytona Beach -6, Orlando -4).

Maailmanlaajuisesti koko vuodesta 2010 on kuitenkin tulossa tilastohistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi. Koko maapallon tämänhetkisiä lämpötiloja ja niiden poikkeamia tavanomaisesta (anomalia) voi seurata tästä karttakuvasta vuorokauden viiveellä.

Tällä hetkellä Euroopan ja Pohjois-Amerikan itä- sekä keskiosien säätilaan vaikuttaa yhä voimakkaasti negatiivinen NAO (Pohjois-Atlantin oskillaatio, Pohjois-Atlantin värähtely), kylmä pohjoisvirtaus, joka aiheuttaa meille nyt lähes samanlaisen kylmyyden kuin viime talvena. Niinpä meillä sääolot ovat viimeisimmän vuoden aikana olleet hyvin mantereiset, sellaiset kuin yleensä 2000 kilometriä idempänä. Toisaalta tämä samainen negatiivinen NAO on syynä Grönlannin lämpimyyteen. Vastaavasti poikkeuksellisen lämpiminä talvina NAO on ollut positiivinen, joten talvien lämpimyys on tuolloin osaltaan aiheutunut tästä luontaisesta NAO:n vaihtelusta, ei pelkästään ilmaston lämpenemisestä. Joissakin uusissa tutkimuksissa on tosin saatu viitteitä myös ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Pohjois-Atlantin oskillaatioon.

Talven 2010-2011 sääennusteet ovat eri tutkimuslaitoksilla olleet kovin ristiriitaisia ja ne myös ovat muuttuneet päivityksissä paljon. Weather Services International ennustaa tällä hetkellä Eurooppaan joulukuuksi keskimääräistä kylmempää, tammikuuksi keskimääräistä lämpimämpää (pohjoisosiin keskimääräistä kylmempää) ja helmikuuksi keskimääräistä lämpimämpää. Päivitetty ennuste julkaistaan 20. joulukuuta. On mielenkiintoista vertailla tuoreimpia yhdysvaltalaisia ja venäläisiä ennusteita. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan talvi näyttää kylmältä, kun taas keväästä on tulossa keskimääräistä lämpimämpi. Näin sää tuntuisi seurailevan pitkälti viime vuoden tilannetta. Kesästä 2011 (kesäkuu, heinäkuu, elokuu) tosin näyttäisi tulevan kesän sääennusteen mukaan keskiarvojen mukainen, siis viime kesää viileämpi.

Tropiikissa pitkän aikavälin sääennusteet tai ns. vuodenaikaisennusteet pitävät kohtalaisesti paikkaansa, koska ne voidaan perustaa El Niñon vaihteluun. Sen sijaan tropiikin ulkopuolella tällaisten ennusteiden luotettavuus on melko heikko, koska El Niño ei vaikuta meille. Suomi sijaitsee mereisen ja mantereisen ilmaston välivyöhykkeessä, jossa sääilmiöt vaihtelevat nopeasti. Nämä vaihtelut eivät ole säännönmukaisia.

Omasta mielestäni tämä talvi ei vaikuta (eikä vaikuttanut viime talvikaan) mitenkään äärimmäisen poikkeukselliselta. Tällaisia talvia oli - sikäli kuin muistan - useamminkin omassa lapsuudessani 1970- ja 1980-luvuilla. Me vain totuimme 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa useisiin poikkeuksellisen lämpimiin talviin.

Miten talville sitten käy jatkossa ilmastonmuutoksen myötä? Yhden uuden tutkimuksen mukaan erityisen kylmien talvien todennäköisyys Skandinaviassa ja Suomen alueella voi aluksi kolminkertaistua ilmaston lämmetessä. Toisaalta keskimäärin talvet lämpenevät. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila voi nousta 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä. Kylmät ja runsaslumiset talvet ovat siis jatkossakin mahdollisia, mutta keskimäärin talvista tulee entistä leudompia, vaikka joukkoon mahtuu kireitäkin pakkastalvia. Talvien sateisuus ilmeisesti lisääntyy, jolloin aluksi voi tulla runsaasti lumisateita ja sitten myöhemmin ilmaston lämmetessä yhä enemmän vesisateita.

Huom.! Kannattaa tutustua tiedetoimittaja Pasi Toiviaisen uuteen blogiin "Ilmastonmuutos. Nyt". Heti ensimmäinen blogipostaus on kiinnostava kirjoitus siitä, mikseivät Suomen lumiset ja kylmät talvet ole mitenkään ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa.

perjantai 10. joulukuuta 2010

Pohjoismaisen ilmastopäivän voitto Kouvolaan

Pohjoismaisen Ilmastopäivän kirjoituskilpailussa kansallisen pääpalkinnon 1000 Tanskan kruunua (noin 130 euroa) voitti Justiina Lampila Kouvolan Lyseon lukiosta. Suuret onnittelut erinomaisesta suorituksesta!

Voittoilmoitus ja tuomariston arviointi Justiinan voitokkaasta kirjoituksesta. Tekstin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämän Ilmastopäivän viettoon osallistui lähes 300 koulua. Justiina kirjoitti ilmastonmuutoksesta biologian valinnaisella ympäristöekologian kurssilla BI3 otsikolla "Minä pyydän" minämuotoisen tekstin, jossa maapallo esittää huolestumisensa ilmastonmuutoksesta. Justiinan tekstin näkökulma on todella kiinnostava ja poikkeuksellinen, mutta silti tekstiin on mahtunut mukaan runsaasti tärkeitä faktoja mielenkiintoisella tavalla esitettynä.

Justiinan luvalla julkaisen hänen kirjoituksensa tässä:

Minä olen kaikki, minkä vuoksi te elätte. Ette ole mitään ilman minua. Kuitenkin minä rakastan teitä, haluan antaa teille kaiken mitä tarvitsette, ravintoa, jotta voisitte antaa hellyyttä, ja juotavaa, jotta jaksaisitte pysyä jaloillanne. Ilmaa, jota hengittää; maiseman, jota katsoa; äänet, joita kuulla; tilaa, mihin rakentaa koti, ja maailman, jossa pystyy elämään. Minä katson teitä, minä olen se, mitä te olette. Te rakastatte, vihaatte, hymyilette ja puukotatte selkään. Minä todella yritän täyttää toiveenne, mutta teidän ahneutenne runnoo minua, tuhoaa minua ulkoa ja sisältä. Te muutatte minua kuin tietäisitte paremminkin, tai sitten joko te ette ymmärrä miksi minä muutun tai ette ymmärrä että te ette voi hallita kaikkea. Teoilla on seurauksensa.

Jotta kotinne, pintani, olisi teille asuinkelvollinen, minun täytyy pitää se tarpeeksi lämpimänä. Luonnollinen kasvihuoneilmiö takaa sen. Kun otan tuolta kaukaa suurelta ystävältäni säteilyä, Auringon voimaa, minä en heijasta kaikkea pois. Jätän sen teidän haltuunne, teidän turvaksenne. Minä osaan säännöstellä: ei liikaa, ei liian vähää. Välillä se on vaikeampaa, eihän se voi onnistua, että pystyisin pitämään lämpöni koko ajan täysin samana. Lämpötilani vaihtelevat, joskus tulee kylmempää, joskus lämpimämpää, mutta te haluatte näköjään liian lämmintä. Te tuotatte ongelman, jonka takia tasapaino tuntuu luisuvan käsistäni.

Minä olen myös vanha, vanhempi kuin te, te olette niin nuoria. Vasta vuosisatojen ja -kymmenten aikana te, ihmiskunta, olette astuneet liian suuren harppauksen, ajattelemattomasti väärään suuntaan, voimistatte kasvihuoneilmiön. Tuotatte valtavan määrän kasvihuonekaasuja ilmakehääni.

Merkittävin kaasu, minkä te tuotatte minun antimistani, on hiilidioksidi. Se on teille vain jätettä, mutta sillä on silti merkitystä. On kuin polttaisitte minua tupakan lailla. Ensimmäinen henkäisy; kaskeatte metsiä, poltatte itsellenne tilaa. Toinen imaisu; poltatte bensiiniä, jotta pääsette päämääriinne, etsitte paikkaanne, kuljette ilmassa, maassa ja vedessä. Kolmas veto; poltatte fossiilisia polttoaineita voimaloissanne, kun haette energiaa, itseänne ylittävää voimaa. Ja joka kerta puhalluksen myötä ilmakehään tulee hiilidioksidia, jolla te ette tee mitään, mutta eihän mikään katoa. Vuosimiljoonien ajan hiilen kiertokulku on ollut tasapainossa, mutta tämä teidän upea teollinen vallankumouksenne, maailman herruuden osoituksenne, heilautti vaakakuppeja reilusti. Kun te nostitte sisältäni suuria määriä fossiilisia polttoaineita, niin hiili siirtyi väärään paikkaan liian suurella vauhdilla.

Te lisäätte myös metaanin syntyä. Tehostatte karjankasvatustanne, kaatopaikkanne suurenevat, riisinviljelynne laajenevat ja poltatte biomassaa. Metaania purkautuu ilmaanne. Lisäksi on vielä kaikkia muita kaasuja. Vieläkö te ihmettelette, miksi lämpö ei lähdekään? Te tuotatte kaasuillanne muuria ilmaan, joka suojelun sijasta tukahduttaa turvapaikkanne. Ilmasto lämpenee.

Se, että maailmanne lämpenee, voi kuulostaa turhan luonnolliselta ja sitä voi olla vaikea uskoa. Kuka haluaisikaan uskoa minun olevan niin heikko, että te ihmiskunta voisitte sitä muuttaa, mutta se on totta, eikä teillä tunnu pysyvän ohjakset käsissä.

Kerron teille todisteen. Ilmakehäni voidaan jakaa kahteen osaan; ylä- ja alailmakehään. Teidän kasvihuonekaasujen lisääminen lämmittää vain alailmakehää, koska kaasut päästävät siis vähemmän lävitseen ja näin lämpö ei pääse yhtä hyvin pois eikä siis lämmitä yläilmakehää. Jos tämä kaikki taas johtuisi teistä riippumattomasta tekijästä, Auringon säteilyvoimakkuuden kasvusta, se lämmittäisi koko ilmakehää, mutta yläilmakehäni on viilentynyt.

Minä yritän suojella itseäni. Keuhkoni, kaikki suuret metsäni, nieluni, suomaani ja mereni varastoivat hiiltä. Kasvit tuottavat kauniin hapekkaan ilmanne, jota te hengitätte. Ne imevät toimintaansa suuren määrän hiilidioksidia. Suot pitävät hiilen ja myös metaaninsa pohjavesien alla. Meret nielevät suuret määrät. Kaikella on kuitenkin vastapuolensa. Kasvit eivät tarvitse hiilidioksidia ympäri vuoden, nekin pitävät taukoa talven yli ja suurin osa mantereesta ja sitä myöten kasvillisuudesta on samalla puolella minua, viettävät lepoaan samaan aikaan. Te taas tuotatte hiilidioksidia tauotta. Kaasujen määrä kasvaa liian suurta vauhtia. Kun ilmasto alkaa lämmetä, haihtuminen lisääntyy, sitä myöten aiheutuu myös se, että suot alkavat luovuttaa sisältämäänsä hiiltään pohjavesien pinnan laskiessa. Merien kyky imeä hiiltä heikkenee, kun ilmasto lämpenee; lämpötilan nousu vähentää hiilidioksidin liukoisuutta veteen ja merivirrat alkavat kiertää heikommin pinta- ja syvienkerrosten välillä. Pinnalla pitkään kellunut vesi ei sido hiiltä tarpeeksi.

Teidän teollisuutenne lisää toisaalta myös pienhiukkasten määrää. Ne samentavat ilmakehää ja lisäävät pilvien kykyä heijastaa Aurinkomme säteilyenergiaa pois. Tämä osittain kumoaa teidän aiheuttamianne kasvihuonekaasujen tuhoja, mutta kannattaako tällaiseen laittaa toivoaan ja jatkaa vain samaan malliin? Jos minä kuitenkin auttaisin teitä muilla tavoin, jos te antaisitte ahneudeltanne sille varaa.

Pystyttekö jo ymmärtämään, että tekonne tuottavat minulle sairautta, teistä, rakkaasta ihmiskunnasta, tulee minulle kuin haitallisia bakteereja, mutta vaikka te satutatte minua, te todellakin satutatte itseänne. Tämä muutos aiheuttaa liikaa pahaa, jos te päästätte sen jatkumaan. Merenpintani nousee, vie teiltä asuintilaa. Tuotan teille äärimmäisiä sääilmiöiden voimistumisia, tulee tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä. Jään ja lumen määrä vähenee, eikö arktisilla alueilla enää halutakaan valkeaa joulua, hiihtoretkiä? Suuret jäätiköt sulavat, aiheuttavat vesipulaa. Malarian kaltaiset trooppiset tautinne leviävät. Viljelynne vaikeutuu, alueet pienentyvät, syntyy lisää nälkää. Monimuotoinen luontoni kutistuu.

Todellako te haluatte jättää minut runneltuna jälkipolvillenne? Vaikka minulla olisi tarjottavana jotain kaunista. Minä pyydän teiltä, miettikää tätä mielissänne. Voi olla, että päädytte tulokseen, mikä haluaisi kumota tämän muutoksen. Muutoksen kuuluu tapahtua teidän toimissanne, ei minun.

Justiina Lampila
Kouvolan Lyseon lukio / Ympäristöekologian ryhmä BI3

Lähteet:
Happonen et. al, BIOS 3, Ympäristöekologia, WSOY
Ilmasto.org, http://www.ilmasto.org
Ilmatieteen laitos, http://www.ilmatieteenlaitos.fi
Ympäristöatlas, Intokustannus

lauantai 4. joulukuuta 2010

Mittaushistorian 20 lämpimintä vuotta: 2010 kaikkein kuumin?

Mittaushistorian (tilastohistorian) 20 kaikkien aikojen lämpimintä vuotta brittiläisen MetOfficen (HadCRUT3), yhdysvaltalaisen NOAA:n (National Climatic Data Center) ja Nasan (GISS, Goddard Institute of Space Studies) mukaan. Kymmenen viimeisintä vuotta on tummennettu. Vuoden 2010 tiedot ovat alustavia ja perustuvat tammi-lokakuun tietoihin. Poikkeama tarkoittaa eroa celsiusasteina pitkäaikaisiin keskiarvoihin (MetOfficen vertailujakso 1961-1990, jolloin maapallon keskilämpötila oli 14,0 astetta). Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla. Taulukon tietojen lähde: MetOffice.

Vuodesta 2010 näyttää tulevan maailmanlaajuisesti mittaushistorian (1850-2010) kaikkien aikojen lämpimin vuosi – tai ainakin toiseksi lämpimin. Samaan tulokseen ovat päätyneet ennakkotiedoissaan kaikki kolme tutkimuslaitosta.

Brittiläisen MetOfficen mukaan tämä vuosi on tammi-lokakuun tietojen perusteella 0,52 celsiusastetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi, yhtä lämmin kuin tähänastinen ennätysvuosi 1998. Vuosi 2010 onkin selvästi viime vuotta 2009 lämpimämpi, vaikka tänä vuonna El Niño heikentyi ja voimakkaasti viilentävä La Niña alkoi kesällä.

Kaiken kaikkiaan El Niñon ja La Niñan vaikutus on pieni verrattuna ilmastonmuutoksen lämmitysvaikutukseen, vaikka El Niño ja La Niña voivatkin selvästi vaikuttaa yksittäisinä vuosina. Ilmasto on lämmennyt maailmanlaajuisesti noin 0,8 astetta vuoden 1900 jälkeen.

Vaikkei La Niña enää voimistukaan, se vaikuttaa edelleen vuonna 2011. Niinpä ensi vuodesta tuskin tulee ennätyslämmintä. Myös vuosi 2011 kuitenkin tulee ennustusten mukaan yltämään 0,28 – 0,60 astetta yli pitkän aikavälin keskiarvon, ellei tule suuria tulivuorenpurkauksia, joilla voi olla viilentävä vaikutus.

Kaikki kymmenen viimeisintä vuotta sijoittuvat kaikkien kolmen tutkimuslaitoksen mukaan mittaushistorian 12 lämpimimmän vuoden joukkoon. Myös ensi vuodella on hyvät mahdollisuudet sijoittua tähän joukkoon.

Lisätietoja:

MetOffice

Ilmastotieto: Ilmastodata

Talven 2010-2011 ja alkuvuoden 2011 (tammikuu, helmikuu, maaliskuu) sääennusteet