maanantai 28. helmikuuta 2022

Helmikuun keskimääräinen lumensyvyys oli Utissa digitoidun mittaushistorian 12. suurin

Helmikuun keskimääräinen lumensyvyys Kouvolassa (Utissa) vuosina 1959-2022. Diagrammin voi suurentaa klikkaamalla sen päältä. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu. Diagrammi: Jari Kolehmainen.

Helmikuussa 2022 Kouvolan Utissa keskimääräinen lumensyvyys oli 64 cm. Suurin tilastoitava lumensyvyys (mittaus kello 8 aamulla) oli 78 cm, joka mitattiin 23. helmikuuta. Hetkellisistä lumensyvyyksistä suurin oli 82 cm, joka mitattiin 22. helmikuuta keskipäivän molemmin puolin.

Koko 2000-luvun tähän mennessä suurin helmikuun keskimääräinen lumensyvyys 74 cm mitattiin vuonna 2011 ja vuodesta 1959 alkavan digitoidun mittaushistorian suurin helmikuun keskimääräinen lumensyvyys 99 cm vuonna 1962.

Digitoidun mittaushistorian suurin tilastoitava lumensyvyys Utissa on ollut 120 cm. Tämä mitattiin 17.-22. helmikuuta vuonna 1962.

Tässä Utin eri kuukausien suurimmat lumensyvyydet koko ajanjaksolta 1959-2022:

tammikuu 90 cm

helmikuu 120 cm

maaliskuu 110 cm

huhtikuu 98 cm

toukokuu 38 cm

lokakuu 30 cm

marraskuu 42 cm

joulukuu 74 cm

Kouvolan Utissa sijaitsevat lentoaseman vuodesta 1944 toiminnassa ollut sääasema ja Lentoportintien vuodesta 2008 toiminnassa ollut sääasema. Ne ovat lähellä toisiaan Utin lentokenttäalueella. Lentoportintien sääasema perustettiin, kun sade- ja lumihavaintojen kerääminen puolustusvoimien ylläpitämällä Utin lentoaseman varsinaisella sääasemalla lopetettiin. 

Olen käyttänyt tässä blogikirjoituksessani vuosilta 1959-2009 Utin lentoaseman lumensyvyystietoja ja vuosilta 2009-2022 Utin Lentoportintien lumensyvyystietoja. Niiden voidaan arvioida vastaavan toisiaan hyvin. Helmikuussa 2009 ne molemmat olivat toiminnassa. Kummassakin keskimääräinen lumensyvyys oli silloin 25 cm (lentoasemalla 25,1 cm ja Lentoportintiellä 24,7 cm) ja suurin lumensyvyys 33 cm (28. helmikuuta). 

sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Yhdeksän tutkimuslaitoksen ennusteet: Suomen kevät 2022 on keskimääräistä lämpimämpi

Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen kevään 2022 säästä. Ennusteet näyttävät melko yksimielisiltä siitä, että kevät eli maalis-toukokuun jakso tulee olemaan keskimäärin 1-2 astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Erityisesti maaliskuu on tavanomaiseen verrattuna leuto. Sen jälkeen poikkeama keskiarvoon verrattuna pienenee. Hyvin alustavien ennusteiden mukaan myös kesä 2022 näyttäisi vähän keskimääräistä lämpimämmältä. Tällaiset sään vuodenaikaisennusteet ovat kuitenkin vielä kokeiluasteella, joten niihin ei kannata luottaa liikaa. Ne antavat vain jonkinlaista suuntaa sään kehityksestä kevään ja kesän aikana.
 

ECMWF: 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Lapissa sateinen kevät

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että keväällä (maalis-toukokuussa) koko Suomessa on keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Lapissa sademäärät ovat keskimääräistä runsaampia.

Huhti-kesäkuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 astetta ja Keski-Suomessa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lapin lämpötilat ovat pääosin täysin tavanomaisia. Itä-Lapissa voi sataa keskimääräistä enemmän.

Touko-heinäkuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Lounais-Suomessa voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja Perämeren rannikolla saman verran keskimääräistä kylmempää. Eteläisimmässä Suomessa on pieniä viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

IRI: Lämmin ja sateinen kevät, kesäkin mahdollisesti keskimääräistä lämpimämpi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) tällä viikolla päivittämän ennusteen mukaan maaliskuun alusta toukokuun loppuun ulottuva kolmen kuukauden jakso on koko Suomessa ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Kaikkein varmimmin keskimääräistä lämpimämpää on Etelä-Suomessa. Lounais-Suomea lukuun ottamatta koko Suomessa on keskimääräistä sateisempaa.

Lämpötilojen osalta sama tilanne jatkuu myös huhti-kesäkuussa. Sen sijaan sademäärät ovat nyt tavanomaisempia. Kaakkois-Suomessa voi olla jopa keskimääräistä kuivempaa.

Touko-heinäkuussakin koko Suomessa on ennusteen mukaan keskimääräistä lämpimämpää, mutta todennäköisyys ei ole enää yhtä korkea kuin kahdella aiemmalla kolmen kuukauden jaksolla. Nyt suurin todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän on aivan etelärannikolla, Itä-Suomessa ja Lapissa. Etelä-Lapissa on keskimääräistä vähäsateisempaa.

Hyvin alustava kesän 2022 (kesä-elokuu) vuodenaikaisennuste näyttää edelleen koko Suomeen keskimääräistä lämpimämpää säätä, mutta todennäköisyys on pienentynyt aiempiin jaksoihin verrattuna. Paras mahdollisuus keskimääräistä lämpimämpään säähän on Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin itäosissa. Samoilla alueilla on keskimääräistä vähäsateisempaa. Länsirannikolla ja aivan kaakkoisrajalla saattaa olla keskimääräistä sateisempaa.

NOAA/NWS: Varsinkin maaliskuu keskimääräistä lämpimämpi, mutta keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu myös loppukeväällä ja kesällä

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kolmen kuukauden jaksoista lämpimin on maalis-toukokuu. Silloin lähes koko Suomessa on 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain länsirannikolla poikkeama jää 1-2 asteeseen. Huhti-kesäkuu, touko-heinäkuu ja kesä-elokuu ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Heinä-syyskuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta Lapissa poikkeama on edelleen +1-2 astetta. Elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Maaliskuun alusta elokuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on maaliskuu, jolloin koko Suomessa on 2-4 astetta lämpimämpää kuin maaliskuussa keskimäärin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Huhtikuussa Suomessa on 1-3 astetta ja toukokuussa 0,5-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Toukokuussa pienin poikkeama keskimääräiseen verrattuna on länsirannikolla ja suurin Itä-Lapissa. Kesäkuussa ja heinäkuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Pohjanmaalla poikkeama voi jäädä hieman pienemmäksi. Elokuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista keskimääräiseen verrattuna sateisin on maalis-toukokuu, mutta silloinkin keskimääräistä sateisempaa näyttäisi olevan vain Kainuussa ja Itä- sekä Pohjois-Lapissa. Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista keskimääräiseen verrattuna vähäsateisin on heinä-syyskuu, jolloin varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimääräistä kuivempaa.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on maaliskuu. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa sademäärät ovat keskimääräistä suurempia, mutta etelärannikolla voidaan jäädä täysin tavanomaisiin lukemiin. Huhtikuussa onkin sitten Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa jo keskimääräistä kuivempaa. Tavanomaiseen verrattuna ennustejakson kaikkein vähäsateisin kuukausi on kuitenkin elokuu, jolloin varsinkin etelärannikon sademäärä näyttäisi jäävän pieneksi. Sen sijaan Pohjois-Lapissa sademäärä on täysin tavanomainen. Toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu ovat Suomessa sademääriltään tavanomaisia, mutta heinäkuussa voi olla isoja paikallisia eroja.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Britannian ilmatieteen laitos: Lämmin ja vähän keskimääräistä sateisempi kevät

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) maalis-toukokuu on Etelä-Suomessa 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Koko Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.

Huhti-kesäkuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lounaisrannikolla poikkeama voi yltää 1-2 asteeseen, ja Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Pohjois-Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.

Touko-heinäkuussa vallitsevat pääosin samanlaiset lämpötilapoikkeamat kuin huhti-kesäkuussa, mutta nyt myös Itä-Suomessa saattaa olla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Lapin itäisimmissä ja pohjoisimmissa osissa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Ranskan ilmatieteen laitos: 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen kevät

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan maalis-toukokuu on lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Perämeren ympäristössä poikkeama jää +0,5-1 asteeseen.

Huhti-kesäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Perämeren ympäristössä lämpötila jää täysin tavanomaisiin lukemiin.

Touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen itäosissa on 0,5-1 astetta ja Keski-Suomen länsiosissa sekä Pohjois-Suomessa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Yhdelläkään ennustetulla kolmen kuukauden jaksolla ei näy signaalia tavanomaisesta poikkeavista sademääristä.

Italian ilmatieteen laitos: Lämmin ja sateinen kevät, sateisuus painottuu maaliskuuhun

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan maalis-toukokuu on Etelä-Suomessa 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Rannikoita lukuun ottamatta jakso on keskimääräistä sateisempi.

Huhti-kesäkuussa ja touko-heinäkuussa lämpötilapoikkeama vaihtelee aivan eteläisimmän rannikon +1-2 asteesta Pohjois-Lapin täysin keskiarvojen mukaisiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat tavanomaisia. Touko-heinäkuussa länsirannikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa. 

Saksan ilmatieteen laitos: 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen kevät

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa lähes koko Suomi on maalis-toukokuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vain Perämeren rannikolla ja Pohjois-Lapissa poikkeama saattaa jäädä +0,5-1 asteeseen. Suomen sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia, mutta Suomea ympäröi sekä etelästä, idästä että pohjoisesta keskimääräistä sateisemman sään alue.

Huhti-kesäkuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Järvi-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun tienoilla voi olla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Käsivarren Lapissa lämpötila on täysin tavanomainen. Sademäärät ovat tavanomaisia, paitsi Pohjanlahden rannikolla voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa.

Touko-heinäkuussa suurimmassa osassa Suomea on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Perämeren rannikolla ja Pohjois-Lapissa poikkeama saattaa jäädä pienemmäksi. Sademäärät ovat tavanomaisia, joskin Käsivarren Lapin tienoilla on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.

Copernicus Climate Change Service: 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja itärajalla sateinen kevät

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Tämän yhdistelmäennusteen mukaan kevät (maalis-toukokuu) on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Sen sijaan huhti-kesäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Silloin tosin Perämeren rannikon ja Käsivarren Lapin poikkeama voi jäädä +0,2-0,5 asteeseen.

Touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen itäosissa on 0,5-1 astetta ja Keski-Suomen länsiosissa sekä Pohjois-Suomessa 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat muuten täysin tavanomaisia, mutta maalis-toukokuussa Lapissa ja muuallakin itärajalla voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Japanin ilmatieteen laitos: Melko tavanomainen alkukevät, Keski-Suomessa ehkä keskimääräistä lämpimämpää

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että helmi-huhtikuussa Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, joskin Keski-Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu.

Lue tästä vapun 2022 sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin vappuaatoksi melko aurinkoista ja ylimmillään +11 asteen lämpötiloja, mutta yöllä lämpötila laskee nollan tienoilla ja vappupäivänä lumikuurotkin ovat mahdollisia. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää sekä vapun aatoksi että vappupäiväksi puolipilvistä ja enintään +7 astetta. Yölläkään lämpötila ei ennusteen mukaan laske kovin paljon alemmaksi. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. 

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa keväästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kevät on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

lauantai 5. helmikuuta 2022

Kouvolan Utissa helmikuun suurin lumensyvyys on ollut kaksinkertainen tämänhetkiseen verrattuna ja suurin helmikuun keskimääräinen lumensyvyys 99 senttimetriä

Helmikuun keskimääräinen lumensyvyys Kouvolassa (Utissa) 1959-2022. Diagrammin voi suurentaa klikkaamalla sen päältä. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu. Diagrammi: Jari Kolehmainen.

Lumensyvyys on Kouvolassa Utin havaintopisteessä tällä hetkellä (5. helmikuuta 2022 kello 13.50) 59 cm. Tämä on täsmälleen sama kuin 4. helmikuuta vuonna 2019. Lisää lunta sataa edelleen. Koko helmikuun 2022 keskimääräiseen lumensyvyyteen kuitenkin vaikuttaa myös se, kuinka paljon lumi tiivistyy ja sulaa helmikuun aikana. 

Vuonna 2019 helmikuun keskimääräiseksi lumensyvyydeksi Utissa muodostui 60 cm. Koko 2000-luvun tähän mennessä suurin helmikuun keskimääräinen lumensyvyys 74 cm mitattiin vuonna 2011 ja vuodesta 1959 alkavan digitoidun mittaushistorian suurin helmikuun keskimääräinen lumensyvyys 99 cm vuonna 1962.

Tällä hetkellä lumensyvyys Utissa on siis 59 cm. Joskus jo joulukuussa on ollut enemmän lunta. Digitoidun mittaushistorian suurin yksittäisen mittaushetken lumensyvyys Utissa on ollut 120 cm. Tämä mitattiin 17.-22. helmikuuta vuonna 1962. Silloin 5. helmikuuta oli lunta 83 cm.

Tässä Utin eri kuukausien suurimmat lumensyvyydet koko ajanjaksolta 1959-2022:

tammikuu 90 cm

helmikuu 120 cm

maaliskuu 110 cm

huhtikuu 98 cm

toukokuu 38 cm

lokakuu 30 cm

marraskuu 42 cm

joulukuu 74 cm

Lue myös nämä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Onko nyt paljon lunta?