NOAA/NWS: Varsinkin maaliskuu keskimääräistä lämpimämpi, mutta keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu myös loppukeväällä ja kesällä
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa
kolmen kuukauden jaksoista lämpimin on maalis-toukokuu. Silloin lähes koko Suomessa on 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain länsirannikolla poikkeama jää 1-2 asteeseen. Huhti-kesäkuu, touko-heinäkuu ja kesä-elokuu ovat lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Heinä-syyskuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta Lapissa poikkeama on edelleen +1-2 astetta. Elo-lokakuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Maaliskuun alusta elokuun loppuun ulottuvalla jaksolla
yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on maaliskuu, jolloin koko Suomessa on 2-4 astetta lämpimämpää kuin maaliskuussa keskimäärin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Huhtikuussa Suomessa on 1-3 astetta ja toukokuussa 0,5-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Toukokuussa pienin poikkeama keskimääräiseen verrattuna on länsirannikolla ja suurin Itä-Lapissa. Kesäkuussa ja heinäkuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Pohjanmaalla poikkeama voi jäädä hieman pienemmäksi. Elokuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Ennustetuista
kolmen kuukauden jaksoista keskimääräiseen verrattuna sateisin on maalis-toukokuu, mutta silloinkin keskimääräistä sateisempaa näyttäisi olevan vain Kainuussa ja Itä- sekä Pohjois-Lapissa. Ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista keskimääräiseen verrattuna vähäsateisin on heinä-syyskuu, jolloin varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa on keskimääräistä kuivempaa.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan
yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on maaliskuu. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa sademäärät ovat keskimääräistä suurempia, mutta etelärannikolla voidaan jäädä täysin tavanomaisiin lukemiin. Huhtikuussa onkin sitten Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa jo keskimääräistä kuivempaa. Tavanomaiseen verrattuna ennustejakson kaikkein vähäsateisin kuukausi on kuitenkin elokuu, jolloin varsinkin etelärannikon sademäärä näyttäisi jäävän pieneksi. Sen sijaan Pohjois-Lapissa sademäärä on täysin tavanomainen. Toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu ovat Suomessa sademääriltään tavanomaisia, mutta heinäkuussa voi olla isoja paikallisia eroja.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
Britannian ilmatieteen laitos: Lämmin ja vähän keskimääräistä sateisempi kevät
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) maalis-toukokuu on Etelä-Suomessa 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Koko Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.
Huhti-kesäkuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Lounaisrannikolla poikkeama voi yltää 1-2 asteeseen, ja Lapissa jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin. Pohjois-Suomessa on vähän keskimääräistä sateisempaa.
Touko-heinäkuussa vallitsevat pääosin samanlaiset lämpötilapoikkeamat kuin huhti-kesäkuussa, mutta nyt myös Itä-Suomessa saattaa olla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Lapin itäisimmissä ja pohjoisimmissa osissa saattaa olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Ranskan ilmatieteen laitos: 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen kevät
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan maalis-toukokuu on lähes koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Perämeren ympäristössä poikkeama jää +0,5-1 asteeseen.
Huhti-kesäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Perämeren ympäristössä lämpötila jää täysin tavanomaisiin lukemiin.
Touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen itäosissa on 0,5-1 astetta ja Keski-Suomen länsiosissa sekä Pohjois-Suomessa 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Yhdelläkään ennustetulla kolmen kuukauden jaksolla ei näy signaalia tavanomaisesta poikkeavista sademääristä.
Italian ilmatieteen laitos: Lämmin ja sateinen kevät, sateisuus painottuu maaliskuuhun
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan maalis-toukokuu on Etelä-Suomessa 1-2 astetta ja Pohjois-Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Rannikoita lukuun ottamatta jakso on keskimääräistä sateisempi.
Huhti-kesäkuussa ja touko-heinäkuussa lämpötilapoikkeama vaihtelee aivan eteläisimmän rannikon +1-2 asteesta Pohjois-Lapin täysin keskiarvojen mukaisiin lämpötiloihin. Sademäärät ovat tavanomaisia. Touko-heinäkuussa länsirannikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa.
Saksan ilmatieteen laitos: 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen kevät
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa lähes koko Suomi on maalis-toukokuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vain Perämeren rannikolla ja Pohjois-Lapissa poikkeama saattaa jäädä +0,5-1 asteeseen. Suomen sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia, mutta Suomea ympäröi sekä etelästä, idästä että pohjoisesta keskimääräistä sateisemman sään alue.
Huhti-kesäkuussa suurimmassa osassa Suomea on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Järvi-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun tienoilla voi olla 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Käsivarren Lapissa lämpötila on täysin tavanomainen. Sademäärät ovat tavanomaisia, paitsi Pohjanlahden rannikolla voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa.
Touko-heinäkuussa suurimmassa osassa Suomea on edelleen 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Perämeren rannikolla ja Pohjois-Lapissa poikkeama saattaa jäädä pienemmäksi. Sademäärät ovat tavanomaisia, joskin Käsivarren Lapin tienoilla on pieniä viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.
Copernicus Climate Change Service: 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja itärajalla sateinen kevät
Eurooppalaisen
Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa
Copernicuksen sivuilla kohdassa
"C3S multi-system T2m".
Tämän yhdistelmäennusteen mukaan kevät (maalis-toukokuu) on koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
Sen sijaan huhti-kesäkuu on lähes koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Silloin tosin Perämeren rannikon ja Käsivarren Lapin poikkeama voi jäädä +0,2-0,5 asteeseen.
Touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen itäosissa on 0,5-1 astetta ja Keski-Suomen länsiosissa sekä Pohjois-Suomessa 0,2-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat muuten täysin tavanomaisia, mutta maalis-toukokuussa Lapissa ja muuallakin itärajalla voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.
Japanin ilmatieteen laitos: Melko tavanomainen alkukevät, Keski-Suomessa ehkä keskimääräistä lämpimämpää
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että helmi-huhtikuussa Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, joskin Keski-Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu.
Lue tästä vapun 2022 sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen
AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja
Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin vappuaatoksi melko aurinkoista ja ylimmillään +11 asteen lämpötiloja, mutta yöllä lämpötila laskee nollan tienoilla ja vappupäivänä lumikuurotkin ovat mahdollisia. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää sekä vapun aatoksi että vappupäiväksi puolipilvistä ja enintään +7 astetta. Yölläkään lämpötila ei ennusteen mukaan laske kovin paljon alemmaksi. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa
hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä
"meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi
Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava,
etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat
NAO ja
polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät
ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa keväästä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kevät on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan
vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä? 
