perjantai 22. helmikuuta 2013

Suomen suosituimmat ympäristöblogit 2013


Kuvan ©  byheaven - Fotolia.com

Medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cision julkaisi Suomen suosituimpien ympäristöblogien top 10 -listan. Cision kertoo listauksen periaatteista näin: 

"Blogin sijoitukseen listauksessa vaikuttavat lukijoiden määrä ja blogiin tehtyjen viittausten todennäköisyys muualla verkossa (esimerkiksi hakukoneiden hakutuloksissa tai Twitterissä). Cisionin menetelmässä käytetään algoritmia, joka peilaa kahta keskeistä mittaria websivustojen suosiota vertailtaessa: linkityksiä ja uniikkeja kävijöitä (kk). Muuttujia painotetaan siten, että arviossa saadaan tasapaino sen hetkisen kävijäliikenteen ja blogin tulevan aseman vaikutuksen välillä. Arvioimme siis jokaisen vertailussa mukana olevan blogin nykyisen suosion ja todennäköisen suosion tulevaisuudessa. Lisäksi top 50 -blogin osalta arvioidaan muita muuttujia, joista tärkeimmät ovat päivitystiheys, päivitysten lukumäärä sekä bloggaajan ja lukijoiden välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen laajuutta arvioimme paitsi blogin kommenteista myös blogin ulkopuolella, kuten Twitterissä ja Facebookissa, käydystä keskustelusta. Kehitämme jatkuvasti sosiaalisen median tutkimusmenetelmiämme sekä arvoimme uusia mittareita ja tietolähteitä. Pyrimme mittauksissa mahdollisimman täsmälliseen lopputulokseen."

Cisionin listauksen mukaan Suomen kymmenen suosituinta ympäristöblogia ovat seuraavat:

1. Ilmastotieto (ilmastonmuutosta ja ajankohtaisia ilmastouutisia käsittelevä blogi, jossa olen mukana yhtenä kirjoittajista)

2. Leo Straniuksen blogi (ympäristöasiantuntija Leo Stranius on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, joka kirjoittaa erittäin monipuolista blogia kaikista ajankohtaisista ympäristöasioista)

3. Forecan sääblogi (sääpalveluyritys Forecan meteorologien kirjoittama blogi)

4. Förmaaki ja puutarha (syväekologiaa ja leppoistamista (degrowth) kannattavan kotipuutarhurin kepeä, hyväntuulinen blogi)

5. Ekofokus (blogin aiheina ilmastonmuutos, ympäristö, energia, kemikaalit, väestö ja koko maailma)


7. Sääbriefing (meteorologi Pauli J. Jokisen erinomaisen perusteellinen ja ajankohtainen sääblogi)

8. Ilmastohuijaus (Hannu T. Tanskasen ilmastonmuutosskeptinen blogi)

9. Ympäristöasianajaja kommentoi (ympäristöoikeudellisiin asioihin erikoistuneen asianajajan blogi)

10. Ilmastorealismia (tuntemattoman kirjoittajan ilmastonmuutosskeptinen blogi)

Kiitos luottamuksesta, tekstieni jakamisesta (onnistuu helpoiten tekstieni alla olevista Facebook- ja Twitter-kuvakkeista) ja kirjoitusteni kommentoinnista! Onnittelut kaikkien top-blogien kirjoittajille! Luvassa lienee jatkossakin monipuolista, keskustelua herättävää ympäristöasioiden pohdintaa.

torstai 7. helmikuuta 2013

Kevään sääennuste 2013

Millainen on kevään ja kesän 2013 sää Suomessa? Tässä kokoelma kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteista. Yhdysvaltalainen ja ranskalainen pitkän aikavälin sääennustemalli antavat maaliskuuksi täysin päinvastaiset ennusteet. Muuten eri ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että Suomen kevät on hyvin tavanomainen tai pienellä todennäköisyydellä sitä lämpimämpi. Erittäin alustavissa kesän sääennusteissa koko Suomen kesä vaikuttaa tavanomaiselta, paitsi Pohjois-Suomessa saattaa olla lämpimämpää ja sateisempaa.


ECMWF: normaali kevät

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) on tehnyt vuodenaikaisennusteen, jonka mukaan Suomen alkukevät vaikuttaa lämpötiloiltaan tavanomaiselta. Samoin sademäärät näyttävät normaaleilta. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita sekä niiden päivittymistä seurataan tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

NOAA/NWS: maaliskuussa viileää, muuten normaali kevät ja kesä, Lapissa ehkä normaalia lämpimämpää ja sateisempaa

Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa kolmen kuukauden jaksojen keskimääräisiä lämpötiloja näin: maalis-toukokuussa tavanomaista (aivan eteläisimmässä ja kaakkoisimmassa Suomessa mahdollisuus tavanomaista kylmempään), huhti-kesäkuussa samoin kuin touko-heinäkuussa, kesä-elokuussa ja heinä-syyskuussakin Etelä-Suomessa tavanomaista, Lapissa hieman keskimääräistä lämpimämpää. Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät koko aikavälillä maaliskuusta syyskuuhun näyttävät koko Suomessa hyvin tavallisilta. Lämpötilojen kuukausittaisessa tarkastelussa maaliskuu näyttää koko Suomessa selvästi pitkän aikavälin keskiarvoja kylmemmältä. Sen sijaan huhtikuu, toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu näyttävät Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin tavallisilta, kun taas Pohjois-Suomessa on hieman keskimääräistä lämpimämpää, erityisesti toukokuussa. Sademäärien kuukausittaisessa tarkastelussa maaliskuu vaikuttaa hyvin kuivalta. Huhtikuu, toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu ovat sademääriltään hyvin tavallisia, vaikka ajoittain Etelä-Suomessa voikin olla keskimääräistä kuivempaa ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä sateisempaa. Edellä oleviin linkkeihin päivittyvät jatkuvasti uusimmat ennusteet. Lisää ennustekarttoja löytyy tästä linkistä.

Ranskan ilmatieteen laitos: maaliskuussa lämmintä, sen jälkeen melko tavanomaista

Ranskan ilmatieteen laitos antaa jälleen kaikkein tarkimmilta vaikuttavat ennustekartat. Ne ovat kuitenkin ilmeisesti jopa yksityiskohtaisempia kuin mihin käytetty säämalli antaa perusteita. Maaliskuuksi Suomeen ennustetaan asteen verran normaalia lämpimämpää ja kuivaa säätä. Huhtikuu näyttää Etelä-Suomessa tavanomaiselta, Keski-Suomessa puolisen astetta tavanomaista kylmemmältä ja Pohjois-Suomessa noin asteen tavanomaista kylmemmältä. Toukokuussa taas Etelä-Suomessa olisi hieman tavanomaista lämpimämpää, Keski-Suomessa normaalia ja Pohjois-Suomessa kylmempää. Suomi vaikuttaa siis olevan normaalia lämpimämmän Länsi-Euroopan ja normaalia kylmemmän Pohjois-Euroopan rajakohtana. Sademäärät ovat pitkän aikavälin keskiarvojen mukaisia sekä huhti- että toukokuussa. Kesäkuu näyttää olevan koko Suomessa lämpötiloiltaan tavanomainen, mutta varsinkin Pohjois-Suomessa sademäärät voivat olla keskimääräistä suurempia.

IRI: tavanomainen tai hieman sitä lämpimämpi kevät

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteissa jakso maaliskuusta toukokuun loppuun näyttää Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaiselta. Aivan eteläisimmässä Suomessa on pieni mahdollisuus keskimääräistä lämpimämpään säähän. Huhti-, touko- ja kesäkuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on koko Suomessa 40 %, normaalin 35 % ja normaalia kylmemmän 25 %. Touko-heinäkuun jakso näyttää lämpötiloiltaan tavanomaiselta. Sademäärät näyttävät olevan normaaleja koko kevään ja alkukesän ajan. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse "Forecast Type" -kohdasta "Temperature", jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.

Venäjän ilmatieteen laitos: lämmin, sademääriltään normaali kevät

Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa maalis-toukokuun jaksolle koko Suomeen keskimääräistä lämpimämpiä lämpötiloja. Sademäärät näyttävät tavanomaisilta.

WSI: lämmin kevät

WSI ennustaa maaliskuuksi Pohjoismaihin tavanomaista kylmempää säätä lukuun ottamatta Suomea. Huhtikuussa koko Eurooppa näyttää tavallista lämpimämmältä lukuun ottamatta Irlantia, Espanjaa ja Portugalia.

Kuinka luotettavia vuodenaikaisennusteet ovat?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ENSO-värähtely (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) ei vaikuta yhtä voimakkaasti kuin tropiikissa. Tropiikissa vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Pitkän aikavälin vuodenaikaisennusteet ovatkin vasta kehittelyvaiheessa.

Ennusteiden tulkinnassa on huomattava myös se, etteivät ne ennusta yksittäisiä säätapahtumia vaan antavat todennäköisyyksiä sille, kuinka paljon tietyn jakson (esimerkiksi maalis-toukokuun) keskilämpötila poikkeaa normaalista. Esimerkiksi poikkeama lämpimään suuntaan voi tarkoittaa joko sitä, että koko jakson ajan ollaan tavanomaisten keskiarvojen yläpuolella tai sitä, että tarkastelujakson aikana on yksi hyvin kuuma jakso ja muuten ollaan tavanomaisissa lukemissa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan vertailukautta 1981-2010, jossa lämpötilat (erityisesti talvella) ovat ilmastonmuutoksen takia lämpimämpiä kuin virallisella kansainvälisellä vertailukaudella.

Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste kuukaudeksi 

Yhdysvaltalainen AccuWeather on alkanut julkaista Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita 25 päiväksi. Tässä esimerkkeinä helmikuun ennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila). Linkeistä voit katsoa vaikkapa hiihtoloman sään jo nyt!

Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava

Muuta aiheeseen liittyvää tai ajankohtaista

Miksi kesä 2012 oli kylmä?

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Vetääkö lämpenevä maapallo hetken henkeä?

Australiassa historian pahin helleaalto

Pasi Toiviainen (Prisman tiedeblogi): Kahden asteen kiista - Ilmastonsuojelun loppu