Viikonloppuna Fidžillä riehunut Winston oli mittaushistorian voimakkain eteläisen pallonpuoliskon myrsky

Mittaushistorian voimakkaimmat maa-alueelle edenneet trooppiset syklonit. Nopeudet on ilmoitettuna yhden minuutin keskimääräisenä tuulen nopeutena myrskyn rantautuessa (pyöristettynä alaspäin tarkkuuteen 5 km/h). Lyhyiden puuskien nopeudet ovat suurempia. Supertaifuuni Haiyanin nopeudeksi ilmoitettiin aluksi yli 310 km/h, mutta se on tarkastuksessa pudotettu lukemaan 305 km/h. Vastaavasti Camille-hurrikaanin nopeus on muutettu arvosta 305 km/h lukemaksi 280 km/h. Huomaa myös se, että useimmiten tuulen nopeutta mitataan kymmenen minuutin keskituulena. Lähde: Dr. Jeff Masters' WunderBlog.

Lauantaina 20. helmikuuta 2016 Winston-syklonin tuulen nopeudeksi Fidžin saaristovaltioon kuuluvan Koro-saaren päällä arvioitiin satelliittihavaintojen perusteella noin 295 km/h. Näin Winston on yhdessä vuoden 1959 Joan-taifuunin ja vuoden 1935 suuren Labor Day -myrskyn kanssa mittaushistorian toiseksi voimakkain luotettavien tietojen mukaan maa-alueelle rantautunut trooppinen sykloni. Tiettävästi vain vuoden 2013 Haiyan-supertaifuuni Filippiineillä on saapunut maalle voimakkaampana. Satelliittitietoa on kuitenkin saatavissa vain vuodesta 1970 alkaen ja korkealaatuisia satelliittikuvia vuodesta 1990 lähtien.

Nyt noin neljän kuukauden aikana sekä läntisellä että eteläisellä pallonpuoliskolla on koettu mittaushistorian tiettävästi voimakkaimmat trooppiset myrskyt. Lokakuun loppupuolella nähtiin Tyynellämerellä Meksikon edustalla mittaushistorian voimakkain hurrikaani Patricia ja nyt siis viikonloppuna Fidžillä eteläisen pallonpuoliskon voimakkain myrsky Winston.

Trooppinen sykloni Chapala rantautui marraskuussa 2015 Jemeniin hirmumyrskynä, mutta se vaimeni nopeasti maalle edetessään. Erittäin historiallista on kuitenkin se, että Chapala on Jemenin koko havaintohistorian ensimmäinen varsinainen trooppinen sykloni (kansainvälisissä uutisissa käytetty nimeä hurrikaani, vaikkei kyseessä ole varsinainen hurrikaanien esiintymisalue). Pienempiä myrskyjä siellä on ollut ennenkin. Hurjimpien arvioiden mukaan Chapala toi Jemeniin kahdessa vuorokaudessa yhtä paljon sadetta kuin siellä normaalisti sataa kymmenessä vuodessa. Vajaata viikkoa myöhemmin jo toinen trooppinen sykloni, hirmumyrsky Megh, iski Jemeniin, jossa vastaavia myrskyjä ei ole havaittu ainakaan noin 40 vuoteen.

Vuonna 2015 maapallolla oli kaikkiaan yhdeksän Saffir-Simpsonin asteikon mukaista korkeimman eli viidennen luokan myrskyä, yhtä monta kuin vuosina 2004 ja 2014. Tätä enemmän näin voimakkaita myrskyjä on ollut vain Super - El Niñon vuonna 1997. Runsaaseen voimakkaiden myrskyjen määrään ovat osaltaan vaikuttaneet ilmastonmuutoksen myötä meriin kertynyt lämpö, ennätyslämpimät pintavedet ja El Niño, jotka kietoutuvat osittain yhteen. Koska meret ovat nyt huomattavasti lämpimämpiä kuin muutama vuosikymmen sitten, trooppiset syklonit saavat niistä entistä enemmän voimaa. Lisäksi Winstonin syntyaikoihin myös viikkojen aikajänteellä vaihteleva Madden-Julian -oskillaatio suosi myrskyjen syntyä keskisellä ja läntisellä Tyynellämerellä.

Ilmastonmuutoksen myötä valtamerten pintaosiin on absorboitunut vuosittain 43 kertaa niin paljon energiaa kuin Yhdysvalloissa käytettiin koko vuonna 2012. Merenpinta on noussut, meret ovat lämmenneet ja niistä haihtuu entistä enemmän vesihöyryä. Ilmastonmuutoksen ei kuitenkaan voi sanoa aiheuttavan näitä myrskyjä, vaan ilmastonmuutos tekee syntyvistä myrskyistä aiempaa voimakkaampia.

Lähteet ja lisätietoja

Discover Magazine: How Winston became Earth’s strongest Southern Hemisphere storm in recorded history

Dr. Jeff Masters' WunderBlog: Earth's Nine Category Five Storms of 2015: 2nd Most on Record

Dr. Jeff Masters' WunderBlog: Incredible Destruction and at Least 21 Deaths in Fiji From Tropical Cyclone Winston

Dr. Jeff Masters' WunderBlog: Winston's 185 mph Winds in Fiji: Southern Hemisphere's Strongest Storm on Record

Foreca: Hurrikaanin, taifuunin ja trooppisen syklonin ero

Foreca: Patricia – miten syntyy maailman voimakkain hurrikaani?

NOAA: What is the MJO, and why do we care?

Lue myös nämä

Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa

Supertaifuuneja, liiallista hygieniaa, autovarkaita ja opetusmateriaalia ilmastonmuutoksesta

Sandy-myrsky, Suomen sateet, hukkaan heitetty ruoka, älypuhelimet ja ilmastonmuutos

Uusi tutkimus: Merenpinta nousee tällä vuosisadalla ilman päästörajoituksia 0,5-1,3 metriä ja Pariisin sopimusten toteutuessa 0,2-0,6 metriä

Viimeisimmän vuosisadan aikana merenpinta nousi globaalisti erittäin todennäköisesti nopeammin kuin ainakaan lähes 3000 vuoteen. Lähes varmasti yli puolet 1900-luvulla tapahtuneesta merenpinnan noususta johtuu ihmiskunnan vaikutuksesta, mahdollisesti jopa koko nousu. Ilman ilmastonmuutosta merenpinnan muutos olisi 1900-luvulla ollut -3:sta +7:ään senttimetriin, kun todellisuudessa nousua tapahtui noin 14 senttimetriä. Ellei kasvihuonekaasujen päästöjä rajoiteta, merenpinta nousee tällä vuosisadalla 50-130 senttimetriä ja Pariisin sopimustenkin toteutuessa 20-60 senttimetriä. Nämä tiedot selviävät kahdesta eilen julkaistusta tutkimuksesta.

Voisivatko Dubain keinotekoisen Palm Jumeirah -saaren kaltaiset rakennelmat auttaa Kiribatin asukkaita merenpinnan noustessa ilmastonmuutoksen myötä tällä vuosisadalla 0,2-1,3 metriä? Kuvan © MiklG - Fotolia.

Vuosina 0-700 jKr. merenpinta nousi 0,1 ± 0,1 millimetriä vuodessa ja vuosina 1000-1400 jKr. merenpinta laski 0,2 ± 0,2 millimetriä vuodessa, mikä liittyi maapallolla tapahtuneeseen noin 0,2 celsiusasteen viilenemiseen. Merkittävä merenpinnan nousunopeuden kiihtyminen alkoi 1800-luvulla ja voimistui 1900-luvulla nousuksi, joka erittäin todennäköisesti (P ≥ 0,95) oli nopeampaa kuin kertaakaan aiemmin 27 edellisen vuosisadan aikana.

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa sekä veden lämpölaajenemisen että jäätiköiden sulamisen seurauksena. Ilman ihmiskunnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta nousua olisi tapahtunut 1900-luvulla erittäin todennäköisesti (P = 0,95) alle 51 prosenttia havaitusta noususta, joka oli 13,8 ± 1,5 senttimetriä.

Merenpinta nousee globaalisti todennäköisesti 50-130 senttimetriä tämän vuosisadan loppuun mennessä, ellei kasvihuonekaasupäästöjä rajoiteta nopeasti. Jo aiheutetut kasvihuonekaasupäästöt johtavat siihen, ettei merenpinnan nousua voi kokonaan pysäyttää. Vaikka Pariisin vuoden 2015 ilmastokokouksen sopimukset pantaisiin täytäntöön, merenpinta nousee ennusteiden mukaan noin 20-60 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisella on kuitenkin mahdollista huomattavasti hidastaa merenpinnan nousunopeutta.

Merenpinnan nousu aiheuttaa ongelmia esimerkiksi Kiribatin saarivaltiolle, jonka 33 koralliatollista valtaosa sijaitsee alle kuuden metrin korkeudella merenpinnasta. Australialaiset tutkijat ovat australialaisen uutistoimiston mukaan havainneet merenpinnan kohonneen Kiribatin alueella vuoden 1992 jälkeen keskimäärin 7,3 millimetriä vuodessa. Kiribatin hallituksen väitteen mukaan osa ihmisistä on jo joutunut hylkäämään kotinsa merenpinnan nousun vuoksi.

Nyt Kiribatin viranomaiset ovat kääntyneet Arabiemiirikuntien puoleen, jotta kiribatilaisille olisi mahdollista rakentaa uusia asuinalueita vastaavalla tekniikalla kuin Dubain Palm Jumeirah, maapallon suurin ihmisen tekemä saari. Rakentaminen kuitenkin on äärimmäisen kallista ja auttaisi kiribatilaisia ehkä vain 1-2 sukupolven ajan. Väliaikainen ratkaisu tästä kuitenkin saattaisi löytyä, jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa pois omalta kotiseudultaan.

Eilen julkaistu tutkimus menneistä merenpinnan muutoksista

Kopp, R.E., Kemp, A.C., Bittermann, K., Horton, B.P., Donnelly, J.P., Gehrels, W.R., Hay, C.C., Mitrovica, J.X., Morrow, E.D., Rahmstorf, S. (2016): Temperature-driven global sea-level variability in the Common Era. Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) [DOI:10.1073/pnas.1517056113]

Eilen julkaistu tutkimus tulevista merenpinnan muutoksista

Mengel, M., Levermann, A., Frieler, K., Robinson, A., Marzeion, B., Winkelmann, R. (2016): Future sea-level rise constrained by observations and long-term commitment. Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) [DOI:10.1073/pnas.1500515113]

Potsdam Instituten (PIK) tämänpäiväinen lehdistötiedote eilen julkaistuista tutkimuksista

Sea-level rise past and future: robust estimates for coastal planners

Artikkeli Kiribatin ongelmista

Abc.net.au: Kiribati looks to artificial islands to save nation from rising sea levels

Suurin osa Yhdysvaltojen tulvista yhteydessä ilmastonmuutokseen

Bloomberg Business: Most U.S. Flooding Linked to Climate Change

Erittäin hyvä tiivistelmä merenpinnan nousuun liittyvistä tutkimuksista

Real Climate: Millennia of sea-level change

Tutkimus lämpölaajenemisen ja jäätiköiden sulamisen osuudesta merenpinnan nousuun

Jarin blogi: Miksi merenpinta on noussut tällä vuosituhannella?

ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa

#ReilutBlogit vol. 2 -haasteen taustaa

Tällainen esiintyminen ei taida olla merileijonille kovin luontaista.

Vuosi sitten Facebookissa ja Twitterissä syntyi kohu, kun suomalaisen matkanjärjestäjän Instagram-profiilissa mainostettiin Thaimaan epäeettistä tiikeriturismia. Pian Iltalehtikin kirjoitti aiheesta artikkelin. Tämän keskustelun jatkoksi Tarinoita maailmalta -blogin Annika ja Matkakuume-blogin Gia haastoivat muut blogien pitäjät kirjoittamaan aiheesta teemalla #ReilutBlogit. Annika oli itse kirjoittanut jo aiemmin erinomaiset kannanotot "Turisti, joka katkaisi elefantin selän" ja "Tiikeriturismi & miksi en matkusta Aasiaan".

Vastasin haasteeseen omalla kirjoituksellani "Matkailussa eläimiä käytetään narsistin tavoin: Onko vastuu turistilla vai matkanjärjestäjällä?" ja jatkoin asian käsittelyä kirjoituksessa "Nopeasti edennyt ReilutBlogit-kampanja haastaa pohtimaan eettistä matkailua". Haastoin matkanjärjestäjät mukaan kehittämään aidosti reilua ja eettistä matkailua jo olemassa olevien matkanjärjestäjien kaunissanaisten ympäristöohjelmien mukaisesti. Sekä Aurinkomatkat, Finnmatkat että Tjäreborg ilmoittivat ottavansa haasteen vastaan. Kiitos ja kumarrus siitä!

Sosiaalisessa mediassa nousseen kohun seurauksena Aurinkomatkat poisti kesän ohjelmistosta Lesvoksen aasisafarit ja lopetti lippujen välittämisen Hua Hin Safari Park -puistoon. Suuret kiitokset myös näistä vastuullisista teoista!

Jatkoin asian käsittelya elokuussa kirjoituksellani "Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula?", joka nousi kuukauden luetuimmaksi postauksekseni. Se mainittiin myös Viihdelehti Starassa sekä Matkailufoorumin Twitterissä ja sitä kautta Studio 55:n artikkelissa. Erityisesti Finnmatkat suhtautui ehdotuksiin eettisemmistä aktiviteettivalinnoista hyvin myönteisesti ja ilmoitti lopettavansa kaikki norsuratsastukset asteittain. Aivan mahtavaa!

Nyt Tarinoita Maailmalta -blogin Annika on uusinut haasteen: "#ReilutBlogit vol. 2 -haaste. On siis jälleen aika polkaista #ReilutBlogit kampanja käyntiin. Toivottavasti saisimme myös tälle haastelle paljon osallistujia, sillä tiedon levittämisellä riittää selvästi vielä työnsarkaa. Haasteeseen voi ottaa osaa niin lukijat kuin bloggaajatkin. - - 1. Kerro vanhasta muistostasi matkalta, joka näin jälkikäteen näyttää epäeettiseltä. On ihan ok muuttaa mielipiteitään ja toimintatapojaan. 2. Kerro yhdestä tietoisesta vastuullisesta valinnasta jonka olet matkoillasi sen jälkeen tehnyt."

Kiitos hyvästä haasteesta ja erinomaisesta kirjoituksestasi, Annika!

Omat vastaukseni

Mallorcan Marineland mainostaa olevansa eläinystävällinen ja eläinsuojelutyötä tekevä kohde. Kohteessa kuitenkin paljastui, että esimerkiksi papukaijashow'n papukaijat tekivät täysin luonnottomia temppuja vaunujen vetämisestä rullaluisteluun.

1. Itse olen vieraillut epäeettisissä eläinkohteissa esimerkiksi Mallorcalla ja Madeiralla. Mallorcan Marineland mainostaa olevansa eläinystävällinen ja eläinsuojelutyötä tekevä kohde. Näin olin lukenut etukäteen. Itse kohteessa kuitenkin paljastui, että esimerkiksi papukaijashow'n papukaijat tekivät täysin luonnottomia temppuja vaunujen vetämisestä rullaluisteluun. Myös delfiinit ja merileijonat temppuilivat, tietysti kovin pienissä altaissa. Esimerkiksi Finnmatkat mainostaa Marinelandia "täydellisenä perheretkenä". Eettisempi vaihtoehto ja meidän perheessämme myös lasten mielestä parempi oli Pirates Adventure -merirosvoshow ihmisten tekemine akrobaattitemppuineen (tämäkin myös Finnmatkojen retkivalikoimassa). Toinen hyvä vaihtoehto olisi Come Fly with me -show.

Madeiralla kävin yli kymmenen vuotta sitten Madeiran kasvitieteellisen puutarhan (Jardim Botanico) yhteydessä olevassa lintupuistossa (Jardim dos Loiros), johon pääsi samalla lipulla. Lintupuiston asukit oleilivat pienissä betonikammioissaan kaltereiden takana ilman mitään virikkeitä. Tämän kohteen olot olivat niin kurjat, että asia on huomattu lukuisissa TripAdvisor-arvioinnessakin (esim. 1, 2, 3, 4, 5, 6). Siitä huolimatta esimerkiksi Tjäreborg mainostaa tätä "tunnettua lintupuistoa" kohdeopaskirjasessaan ja Finnmatkat kaupunkikierrosretken yhteydessä. Itse suosittelen koko kasvitieteellisen puutarhan sijaan mielestäni paljon näyttävämpää Monte Palace Tropical Garden -puutarhaa.

2. Omia viime aikojen vastuullisia valintojani ovat olleet seuraavat. Teneriffalla kieltäydyin menemästä The Monkey Park -puistoon sekä Jungle Park -puistoon.

Kotimaassa boikotoin vuonna 2015 Sirkus Finlandiaa, koska siellä oli mukana merileijonia. Lähetin myös Sirkus Finlandialle toiveen, että sirkuksen 40-vuotisjuhlavuonna 2016 mukana ei olisi eläimiä. Nyt ei auta muu kuin pitää peukkuja pystyssä ja toivoa, että toiveeni otetaan huomioon. Maailmalla sirkusten eläimettömyyttä käytetään jo markkinointivalttina.

Itse haastan matkailulehdet (Mondo, Matkaopas, Matkalehti) sekä viikkolehdet Avusta Seuraan kirjoittamaan eettisistä ja muutenkin vastuullisista matkailuvalinnoista.

Vältä ainakin näitä, jos olet eläinten ystävä

Asenneilmaston muuttuminen vaikutti Särkänniemen delfinaarion sulkemiseen. Monissa matkakohteissa delfiinejä kuitenkin edelleen käytetään narsistisesti ihmisten viihdyttämiseen.

Ainakin seuraavanlaisia eläinturismin kohteita tulisi välttää:
-norsuratsastukset
-muuli- tai aasitaksit (esimerkiksi Santorinilla)
-leijonien kanssa kävely
-selfiet tiikereiden, hidaslorien (hampaat katkaistu tai vedetty pois) tai muiden vangittujen eläinten kanssa
-delfiiniesitykset
-apinaesitykset
-vangittujen eläinten kanssa järjestetyt uinnit (delfiinit, merileijonat jne.)
-krokotiilifarmit
-käärmeenlumoojat ja kobrasuutelu (myrkkyhampaat poistettu tai tukittu, usein infektioita)
-merikilpikonniin koskeminen
-eläintaistelut (härkätaistelut, kukkotappelut)
-sivettikissatarhat ja tarhatuilla sivettikissoilla tuotettu sivettikissakahvi
(Lähteet: The Dodo, News.com.au, BlouinArtInfo, SmartMeetings, BackbackerBible)

Sivettikissakahvi eli Kopi Luwak tuotetaan siten, että sivettikissa (tarkemmin sanottuna musanki) syö kahvipensaan marjoja, joiden hedelmäliha hajoaa sivettikissan ruoansulatuksessa. Sen sijaan hajoamattomina elimistön läpi kulkevat pavut kerätään talteen sivettikissojen ulosteesta, jonka jälkeen ne puhdistetaan, kuivataan, paahdetaan ja jauhetaan kahvijauheeksi. Siihen tulee oma makunsa sivettikissan ruoansulatusentsyymeistä ja mahahapoista.

Tarhoilla sivettikissat kärsivät (ks. civet coffee alla olevassa taulukossa) sekä häkkioloista että pakkosyöttämisestä, joten sivettikissakahvia nauttivan pitäisi tietää, että se on valmistettu vapaana elävien sivettikissojen avustuksella. Valitettavasti kuitenkin tarhoillakin tuotettua kahvia markkinoidaan villikahvina. Sivettikissakahvin keksijä katuukin keksintöään ja kehottaa boikotoimaan sivettikissakahvia.

Eri eläinturismikohteiden (WTA type) pisteet niiden merkityksestä eläinten suojelun kannalta (lajin säilymisen kannalta, Conservation score) ja eläinten hyvinvoinnin kannalta (Welfare score). Lisäksi taulukossa on esitetty matkailijoiden kirjoittamien negatiivisten arvioiden osuus prosentteina kaikista  ko. eläinturismityypin arvioista TripAdvisorissa, vuosittaisten kävijöiden määrä ja kyseisessä eläinturismissa käytettävien eläinten määrä (kaikkiaan globaalisti yli puoli miljoonaa eläintä). Sanctuary tarkoittaa turvakotia tai suojelualuetta. Lähteenä on lokakuussa 2015 julkaistu tutkimus "Asiakas ei ole aina oikeassa", joka osoittaa sen, etteivät turistit aina huomaa eläinten huonoa kohtelua tai eivät välitä siitä. Tutkimukseen ei otettu mukaan metsästystä, kalastusta ja eläintarhoja. Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Moorhouse TP, Dahlsjö CAL, Baker SE, D'Cruze NC, Macdonald DW (2015) The Customer Isn't Always Right—Conservation and Animal Welfare Implications of the Increasing Demand for Wildlife Tourism. PLoS ONE 10(10): e0138939. doi:10.1371/journal.pone.0138939. License: Attribution 4.0 International (CC BY 4.0).

Vuonna 2010 Thaimaassa oli vangittuina noin 1300 norsua norsuratsastuksia ja turistiesityksiä varten. World Animal Protection -järjestön mukaan kaikkein huonointa mahdollista eläinten kohtelua edustavat Nong Nooch Garden -elefanttipuisto Thaimaassa ja Cayman Turtle Farm -kilpikonnafarmi Caymansaarilla.

Thaimaan parhaat ja huonoimmat eläinkohteet voit katsoa myös tästä linkistä. Yksi huonoimmista - monia epäkohtia aiheuttavien tiikeritemppeleiden lisäksi - on Phuketin eläintarha, josta on raportoitu lukuisia eläinten kaltoinkohteluja. Tiikeritemppelin sulkemiseksi tehdyn vetoomuksen voi allekirjoittaa tästä linkistä.

Positiivisia uutisia Thomas Cookilta ja Alankomaista

Eri eläinturismikohteiden pisteet niiden merkityksestä eläinten suojelun kannalta (Conservation score) ja eläinten hyvinvoinnin kannalta (Welfare score). Nämä molemmat kriteerit ovat positiivisimmat orankien turvakodilla (OS), negatiivisimmat karhutanssissa (BD), karhunsappitiloilla (BF) ja käärmeenlumouksessa (SC). Lähes yhtä huonosti sijoittuvat myös norsuratsastusta tarjoavat elefanttipuistot (EP), kun taas norsujen suojelualueilla (ES) tilanne on täysin toinen, vaikka sielläkin turistit pääsevät tutustumaan norsuihin. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Moorhouse TP, Dahlsjö CAL, Baker SE, D'Cruze NC, Macdonald DW (2015) The Customer Isn't Always Right—Conservation and Animal Welfare Implications of the Increasing Demand for Wildlife Tourism. PLoS ONE 10(10): e0138939. doi:10.1371/journal.pone.0138939. License: Attribution 4.0 International (CC BY 4.0).

Tänä vuonna Alankomaiden matkatoimistojen liitto ja sen yli 280 jäsenyritystä ovat sitoutuneet lopettamaan norsuratsastukset ja norsuesitykset. Näin Alankomaat on tällä hetkellä maailman norsuystävällisin valtio.

Lokakuussa 2015 Thomas Cook -konserni kieltäytyi kuuntelemasta World Animal Protection -järjestöä. Tämän jälkeen 174 091 ihmistä allekirjoitti järjestön vetoomuksen Thomas Cookille. Sen seurauksena Thomas Cook ilmoitti poistavansa norsuretket ja norsushow't ohjelmistostaan. Suomalaisista matkanjärjestäjistä järjestön ehtoihin on sitoutunut Tjäreborg.

Mitä jokainen voi helposti tehdä itse eettisen eläinmatkailun edistämiseksi?

Eksoottisia häkkieläimiä tai temppuilevia eläimiä enemmän lapsia kiinnostavat usein matkakohteen kissat! Miksi siis kannattaisi tukea epäeettistä eläinturismia?

Eläinmatkailussakin on olemassa eettisempiä vaihtoehtoja. Valaita, pyöriäisiä ja delfiinejä voi käydä katsomassa niiden luonnollisissa elinympäristöissä, jos retkien järjestäjät noudattavat vastuullisen matkailun ohjeita. Thaimaassa eettisenä norsuturismin kohteena pidetään Chiang Maissa sijaitsevaa Elephant Nature Park -puistoa.

Eläinystävällisen loman ohjeet löytyvät tämän linkin kirjasesta. Lisätietoja saa esimerkiksi World Animal Protection -järjestön nettisivulta, josta voi myös tilata uutiskirjeen. Kannattaa tutustua myös tämän linkin yhteenvetoon. Eri maiden eettisiä ja epäeettisiä eläinkohteita voi tarkastella jo ennen matkaa Right Tourism -sivulta (myös tästä linkistä), jossa tällä hetkellä tarkimmin listattuina ovat Thaimaan kohteet.

Eläinten huonosta kohtelusta eläintarhoissa, sirkuksissa, delfinaarioissa ja muissa kohteissa kannattaa tehdä ilmoitus netissä (myös tästä linkistä). Lisäksi eläinten kaltoinkohtelusta on hyvä levittää sanaa myös TripAdvisorissa.

Lue nämä #ReilutBlogit vol. 2 -kirjoitukset

Matkakuume: #ReilutBlogit vol 2. Matkatoimistot, vastuullisuus ja olematon dialogi

Milja Köpsi: Eettinen matkailu Italiassa

Reilun matkailun yhdistys: #ReilutBlogit vol. 2: Matkanjärjestäjien vastuu

Siveltimellä: Everyone can be a hero, trash hero! #ReilutBlogit

Tarinoita Maailmalta:  #ReilutBlogit vol 2: Vastuullinen matkailu & matkanjärjestäjän rooli

Lue myös nämä

Matkailussa eläimiä käytetään narsistin tavoin: Onko vastuu turistilla vai matkanjärjestäjällä?

Nopeasti edennyt ReilutBlogit-kampanja haastaa pohtimaan eettistä matkailua

Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula?

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin

Anna Abreu, Jenni Haukio, Michael Monroe, Jasper Pääkkönen, Enni Rukajärvi...

Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa

Tässä tulee viikon positiivinen uutinen. Vuoden 2015 luonnonkatastrofitilastojen ja pitkäaikaisten trendien mukaan luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on selvästi vähentynyt. Hasardiriskin ymmärtäminen, riskien ehkäisy ja katastrofivalmiuteen panostaminen ovat olleet merkittäviä tekijöitä tässä positiivisessa kehityksessä. Globaalisti ennätyslämpimän vuoden 2015 aikana kuivuus oli suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut katastrofi. Yksittäisistä katastrofeista eniten kuolonuhreja aiheutti Nepalin huhtikuinen maanjäristys. Toiseksi eniten ennenaikaisiin kuolemiin vaikuttivat helleaallot. Kuitenkin riskien ennaltaehkäisyn ansiosta yhä harvemmat ihmiset kuolevat luonnonkatastrofeissa.

Kymmenen vuonna 2015 eniten kuolonuhreja aiheuttanutta luonnonkatastrofia. Maanjäristykset harmaalla, helleaallot punaisella, maanvyöry ruskealla ja tulvat sinisellä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Vuosi 2015 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousivat ennätyskorkeiksi, ja sään ääri-ilmiöt vaikuttivat monilla alueilla.

Vuoden aikana kehittyi voimakas El Niño -sääilmiö, jonka avustamana sää ja ilmasto olivat osallisina 92 prosenttiin viime vuoden luonnonkatastrofeista. Pakistanissa ja Intiassa koettiin vuoden aikana ennätykselliset sadekaudet ja myös 3 500 kuolemantapausta aiheuttanut helleaalto.

Äärilämpötilat, erityisesti helleaallot, olivatkin viime vuonna ankaria. Ne vaikuttivat 1,2 miljoonaan ihmiseen ja olivat osallisina kaikkiaan 7 346 ihmisen kuolemaan erityisesti Ranskassa, Intiassa ja Pakistanissa.

Belgialaisen CRED-tutkimuskeskuksen johtaja Debarati Guha-Sapir toteaa: "Äärilämpötilojen aiheuttamaa kuolleisuutta on paljolti aliarvioitu ja vaikutuksia pitäisikin tutkia paremmin." Toistaiseksi tutkimustulokset ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuolleisuuteen ovat hieman ristiriitaisia ja koskevat vain pieniä alueita.

Ennätyslämmin vuosi 2015 lisäsi kuivuutta, joka oli nyt suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut ja ruokapulaa voimistanut katastrofi

Miljoonina esitetty ihmismäärä, kuinka monen ihmisen elämään eri katastrofityyppien maailmanlaajuisesti merkittävimmät tapahtumat vaikuttivat vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Vaikuttavuutta arvioitaessa ei ole laskettu kaikkia katastrofialueella asuvia ihmisiä vaan ainoastaan ne ihmiset, jotka katastrofin seurauksena ovat tarvinneet välitöntä hätäapua (ruokaa, vettä, suojaa, sanitaatiojärjestelyjä tai sairaanhoitoa). Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Viime vuonna suurimpaan ihmismäärään vaikuttanut luonnonhasardi oli globaalisti ennätyslämpimän vuoden osaltaan kiihdyttämä kuivuus. Se vaikutti YK:n mukaan 50,5 miljoonan ihmisen elämään (nousua noin 40 % kymmenen vuoden keskiarvosta) kaikkiaan 32 merkittävässä kuivuustapauksessa. Tämä on enemmän kuin kaksinkertaisesti kymmenen vuoden keskiarvo, joka on 15 kuivuutta vuodessa. Vaikuttavuutta arvioitaessa mukaan on laskettu ne ihmiset, jotka katastrofin seurauksena ovat tarvinneet välitöntä hätäapua (ruokaa, vettä, suojaa, sanitaatiojärjestelyjä tai sairaanhoitoa).

Kuivuuden seurannaisvaikutukset tuntuvat pitkälle vuoden 2016 puolelle, kun noin 24 miljoonaa ihmistä joutuu kamppailemaan kuivuuden ja ruokapulan takia Afrikan sarvessa (Somalian niemimaalla) ja eteläisessä Afrikassa.

Normaalisti suurimpaan ihmismäärään vaikuttavat tulvat viime vuonna toisella sijalla

Eri tyyppeihin liittyvien maailmanlaajuisesti merkittävimpien luonnonkatastrofien lukumäärä vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK).

Toiseksi suurimpaan ihmismäärään vaikuttivat tulvat, joiden vaikutus yleensä on suurin. Lukumääräisesti tulvat kuitenkin olivat edelleen yleisin merkittävä luonnonkatastrofi. Tilastoitujen 152 tulvan vaikutuspiirissä oli 27,5 miljoonaa ihmistä, joista 3 310 kuoli.

Tilanne on kuitenkin huomattavasti kohentunut aiemmasta, sillä kymmenen vuoden aikana tulvat ovat vuosittain vaikuttaneet keskimäärin 85,1 miljoonaan ihmiseen ja aiheuttaneet 5 938 kuolemaa. Tulvissa kuolleiden määrä oli siis selvästi vähemmän kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Tulvasuunnittelu ja jatkuva nopeisiin varoitusjärjestelmiin investointi näyttävät tuottaneen tulosta.

Onnistuneen varautumisen ansiosta myrskyissä kuoli merkittävästi viimeaikaista vähemmän ihmisiä

Eri katastrofityyppien maailmanlaajuisesti merkittävimmissä tapahtumissa kuolleiden lukumäärä vuonna 2015 ja vuosina 2005-2014 yhtä vuotta kohden keskimäärin. Kustakin katastrofityypistä pienempi luku on esitetty vihreällä ja suurempi luku punaisella. Vulkanismi (tulivuoret ja muut tuliperäiset toiminnot) ei aiheuttanut vuonna 2015 yhtään kuolonuhria. Monissa katastrofityypeissä on vuosien välillä suurta vaihtelua, joten yksittäisen vuoden perusteella ei pidä tehdä trendeistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastotiedot: UNISDR (YK). 

Aasiassa ja erityisesti Tyynenmeren alueella kärsittiin viime vuonna monista myrskyistä, joista 48 voimistui trooppiseksi sykloniksi. Merenpinnan kohoaminen ja pintaveden lämpeneminen pahensivat tilannetta. Maailmanlaajuisesti myrskyt aiheuttivat 996 kuolemaa ja vaikuttivat 10,6 miljoonan ihmisen elämään. Kymmenen vuoden vuosittainen keskiarvo on 17 778 myrskyjen aiheuttamaa kuolemantapausta ja vaikutus 34,9 miljoonaan ihmiseen.

Ennaltaehkäisevien toimien ja poliittisten päätösten ansiosta Intiassa, Filippiineillä, Malawissa ja Meksikossa myrskyjen aiheuttamien kuolonuhrien määrä jäi vuonna 2015 ennätysalhaiseksi. Myrskyissä kuolleita oli näissä maissa vain 923, kun kymmenen vuoden keskiarvo vuotta kohden on 9 525 kuolemaa. Hasardiriskin ymmärtäminen, katastrofivalmiuteen panostaminen ja riskien ehkäisy ovat olleet keskeisessä roolissa siinä rohkaisevassa kehityksessä, joka johti myrskyissä menehtyneiden määrän merkittävään vähenemiseen viime vuonna. Esimerkiksi varoitusjärjestelmät ja evakuointimenetelmät ovat kehittyneet.

Havaintohistorian ensimmäinen trooppinen sykloni rantautui konfliktien repimään Jemeniin. Kaikkien aikojen voimakkain läntisellä pallonpuoliskolla kehittynyt hurrikaani Patricia osui harvaan asutuille Meksikon alueille. Yli 600 ihmistä kuoli rankkasateita seuranneessa maavyöryssä Guatemalan epävakailla rinnealueilla.

Riskien ennaltaehkäisyn ansiosta yhä harvemmat ihmiset kuolevat luononkatastrofeissa, vaikka maapallon väkiluku on kasvanut

Merkittävissä luonnonkatastrofeissa kuolleiden lukumäärät tuhansina koko maapallolla vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Guatemalan katastrofi yhdessä ainakin 8 831 kuolonuhria aiheuttaneen Nepalin maanjäristyksen kanssa osoittaa jälleen sen, kuinka tärkeää on kehittää riskien ennaltaehkäisyä. Hyvä kaupunkisuunnittelu ja rakentamismääräysten noudattaminen mahdollisilla katastrofialueilla ovat välttämättömiä tuhojen vähentämiseksi. Itse maanjäristykset eivät juurikaan tapa ihmisiä, vaan maanjäristysten seurauksena sortuvat rakennukset aiheuttavat kuolonuhreja, mikä näkyi sekä huhtikuussa 2015 Nepalissa että myös helmikuussa 2016 Taiwanissa.

El Niño toi mukanaan Atlantin hiljaisen hurrikaanikauden, mutta silti maailmanlaajuisesti koettiin 90 suurta myrskyä, kun kymmenen vuoden keskiarvo on 99 myrskyä vuodessa. Viimeisimpien 21 vuoden aikana myrskyt ovat tappaneet yli 242 000 ihmistä, joten ne ovat pitkällä aikavälillä eniten kuolonuhreja aiheuttanut säähasardi.

Kaikkiaan 98,6 miljoonaa ihmistä kärsi viime vuonna jollakin tavoin 346 merkittävästä katastrofista ja ainakin 22 773 ihmistä kuoli (kymmenen vuoden keskiarvo 76 424 kuolemaa vuodessa). Tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Tiedoissa on aukkoja erityisesti pienten katastrofien osalta. Lisäksi laskelmista puuttuvat epidemiat ja hyönteisten vaikutukset.

Merkittävien tulvien ja myrskyjen määrä on lisääntynyt, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta

Merkittävien maanjäristysten, tulvien, myrskyjen ja kuivuusjaksojen lukumäärä koko maapallolla vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Tämän blogikirjoituksen diagrammeissa lähteenä on EM-DAT -tietokanta. Siihen on tallennettuna merkittävät katastrofit eli sellaiset tiedossa olevat katastrofit, joissa täyttyy ainakin yksi seuraavista kriteereistä: vähintään kymmenen kuollutta, vaikutus vähintään sataan ihmiseen, hätätilan julistaminen tai kansainvälisen avun pyytäminen. Tilastoitujen katastrofien määrän lisääntymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet esimerkiksi ihmispopulaation kasvu ja saatavissa olevan tiedon parantuminen.

Luonnonkatastrofeissa myös vuosien välinen vaihtelu on suurta. Viime vuonna yksittäisistä katastrofeista eniten kuolonuhreja aiheutti Nepalin maanjäristys, jossa ihmishenkiä menetettiin vähintään 8 831. Aiemmin historiassa yksi trooppinen sykloni on voinut aiheuttaa 300 000, maanjäristys yli 800 000 ja tulva jopa 3,7 miljoonaa kuolemaa. Myös 2000-luvulla yksittäisessä maanjäristyksissä on ollut yli 200 000 kuollutta (Indonesian/Sumatran tapaninpäivän maanjäristys sekä tsunami v. 2004 ja Haitin maanjäristys vuonna 2010). Myanmarin Nargis-syklonissa vuonna 2008 kuolleita oli lähes 140 000, ja Euroopan helleaalto kesällä 2003 aiheutti noin 70 000 ennenaikaista kuolemaa.

Luonnonkatastrofeja tapahtuu eniten Aasiassa

Merkittävien luonnonkatastrofien lukumäärät maanosittain vuosina 1900-2015. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: D. Guha-Sapir, R. Below, Ph. Hoyois - EM-DAT: The CRED/OFDA International Disaster Database – www.emdat.be – Université Catholique de Louvain – Brussels – Belgium.

Viisi valtiota, joissa viime vuonna esiintyi lukumääräisesti eniten luonnonkatastrofeja, olivat Kiina (26 katastrofia), Yhdysvallat (22), Intia (19), Filippiinit (15) ja Indonesia (11). Rahassa mitattuna eniten vahinkoja kärsineet valtiot järjestyksessä lueteltuina ovat Yhdysvallat, Kiina, Nepal, Iso-Britannia ja Intia. Yhteensä suurimmat luonnonkatastrofit aiheuttivat maapallolla viime vuonna 66,5 miljardin Yhdysvaltojen dollarin taloudelliset menetykset (kymmenen vuoden keskiarvo 140 miljardia dollaria vuodessa).

Taloudellisten menetysten tarkastelu on kuitenkin sikäli vinoutunutta, että siinä painottuvat kehittyneet teollisuusmaat. Niissä tuhojen taloudellinen arvo on tyypillisesti korkeampi kuin monissa vähiten kehittyneissä maissa, jotka saattavat kuitenkin menettää koko vuoden bruttokansantuotteensa yhdessä katastrofissa.

Lähteet

UN News Centre: New UN report reveals devastating human toll of disasters in 'hottest year on record'

United Nations Office for Disaster Risk Reduction: Disaster lessons from the hottest year on record

Thomson Reuters: Disaster lessons from the hottest year on record

Daily Mail: Droughts dominate disasters in record-hot 2015, storm deaths low

Lue myös nämä

CRED-tutkimuskeskus (etusivulle päivittyvät pienellä viiveellä viikoittain sekä luonnonkatastrofit että teknologiset katastrofit, myös helppokäyttöinen interaktiivinen työkalu omien diagrammien ja taulukoiden tekoa varten)

Lähes mahdotonta ilman ihmisen vaikutusta: 2000-luvulla useita ennätyslämpimiä vuosia ja mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso

Nasa, NOAA, Berkeley Earth, Japanin ilmatieteen laitos ja MetOffice yksimielisiä: Vuosi 2015 ennätyslämmin ja rikkoi jopa ennätysennätyksen

NOAA hetki sitten: Vuosi 2015 ennätyslämmin ennätyssuurella erolla edelliseen ennätykseen verrattuna, vuoden aikana kymmenen ennätyslämmintä kuukautta

Kouvolan sää ja ilmasto: Vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin

Kouvolassa vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin ja kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Vuosi 2015 Suomen koko mittaushistorian lämpimin

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Ilmastonmuutoksen syytä vai ei: Viime vuonna [2013] ennätysmäärä kalliita sääkatastrofeja

Aiheuttaako lasten pienipäisyyttä zikavirus, hyönteismyrkky vai jokin muu tekijä?

Kuvan © high_resolution - Fotolia.

Mikrokefalian eli pienipäisyyden (ja samalla usein kehitysvammaisuuteen johtavan aivovaurion) aiheuttajaksi Brasiliassa on epäilty sekä zikavirusta että pyriproksyfeeni (Pyriproxyfen) -nimistä hyönteismyrkkyä, jota Brasiliassa on tietyillä alueilla laitettu 18 kuukauden ajan juomavesisäiliöihin hyttysten toukkien tappamiseksi sen jälkeen, kun toukille oli kehittynyt resistenssi eli vastustuskyky edellistä vastaavalla tavalla käytettyä hyönteismyrkkyä kohtaan.

Mitkään kokeelliset testit eivät osoita pyriproksyfeenin toimivan teratogeeninä eli kehitysvaurioiden aiheuttajana. Itse asiassa se on erittäin turvallisena pidetty hyönteismyrkky, joka esimerkiksi kaneilla tehdyissä toksikologisissa kokeissa ei ole osoittautunut Brasiliassa käytettyinä määrinä kaloille, linnuille tai nisäkkäille vaaralliseksi. Myös mansikkaviljelmillä tehdyissä kokeissa se on osoittautunut hyötyhyönteisille erittäin vähän haittaa aiheuttavaksi verrattuna yleisesti käytettäviin mansikan tuholaismyrkkyihin. Yhdysvalloissa samaa myrkkyä myydään lemmikkieläinten kirpuntorjuntaan.

Pyriproksyfeeniä epäillään mikrokefalian aiheuttajaksi vain siksi, että se joillakin hyönteisilläkin aiheuttaa kehitysvaurioita ja siksi että ajallisesti ja alueellisesti sen käytön väitetään sopivan yhteen mikrokefaliatapausten oletetun lisääntymisen kanssa. Toisaalta muistissa ovat myös 1950-1960 -lukujen vaihteen ikävät talidomiditapaukset. Raskausajan pahoinvointiin käytetty talidomidi oli todettu rottakokeissa vaarattomaksi. Ihmisellä lääke kuitenkin aiheutti pieninäkin määrinä (esim. kaksi tablettia) juuri tiettyyn aikaan käytettynä (3.-8. raskausviikko, jolloin alkionkehityksessä tapahtuu paljon induktioita) sen, että syntyi yli

10 000 epämuodostunutta lasta, joilta raajat puuttuivat tai ne olivat hyvin lyhyet. Myöhemmin on paljastunut, että rotillakin talidomidi aiheuttaa kromosomihäiriöitä. Talidomidia käytetään nykyäänkin tarkasti valvottuna joidenkin ihmisen sairauksien hoitoon nivelreumasta aidsiin tietyissä tilanteissa.

Ongelmia analyysissä aiheuttaa myös se, että mikrokefaliaa esiintyy aina jonkin verran. Sitä voivat aiheuttaa esimerkiksi sikiön alkoholimyrkytys, elohopea, säteily, vihurirokkovirus, herpesviruksiin kuuluva sytomegalovirus, toksoplasmoosi (alkueläimen aiheuttama loistauti), geneettiset syyt (mm. Downin syndrooma) tai äidin vakava aliravitsemus. Lisäksi vain pieni osa zikatautiin sairastuneista odottavista äideistä synnyttää mikrokefaliasta kärsivän lapsen.

Niinpä on vaikea osoittaa mikrokefalian yleistymistä ja sen yhteyttä zikavirukseen. Mahdollinen yhteys voi paljastua vasta jälkikäteen suuresta tilastollisesta aineistosta. Lisäksi ongelmia aiheuttaa se, ettei mikrokefalian aiemmista esiintymismääristä ennen zikavirusta ole täysin tarkkoja tilastotietoja, joten yleistymisen voimakkuutta on vaikea arvioida täysin luotettavasti.

Ranskan Polynesiassakin vastasyntyneillä esiintyi aivojen kehityshäiriöitä lokakuusta 2013 huhtikuuhun 2014 esiintyneen laajan zikatautiepidemian jälkeen. Mikrokefaliaa tai muita sikiön keskushermoston kehityshäiriöitä raportoitiin vuosina 2014-2015 peräti 17 tapausta, kun yleensä niitä on alueella keskimäärin yksi tapaus vuodessa. Tätä ennen zikataudin ei ole todettu aiheuttaneen mikrokefaliaa. Joko tällaista vain suurissa aineistoissa selvästi näkyvää tilastollista yhteyttä ei ole huomattu aiemmin pienempänä esiintyneissä zikatautiepidemioissa tai sitten viruksesta on voinut kehittyä uudenlainen ja entistä vaarallisempi muoto.

Kahdessa uudessa tutkimuksessa on löytynyt zikavirusta aivoista keskenmenoissa kuolleilta sikiöiltä sekä pian syntymän jälkeen kuolleilta lapsilta, joilla on ollut mikrokefalia. Zikavirusta on löytynyt myös sikiövesinäytteistä raskauksissa, joissa sikiön on ultraäänitutkimuksessa todettu kärsivän mikrokefaliasta.

Tieteilijät toivovatkin zikaviruksen ja mikrokefalian yhteyden varmistuvan lähiviikoina. Lisäksi zikavirusrokotteen kliinisten testien toivotaan käynnistyvän seuraavien 12-18 kuukauden kuluessa.

Toistaiseksi siis sekä zikataudin että hyönteismyrkyn vaikutus mikrokefalian syntyyn ovat vain epäilyjä. Näistä todennäköisempänä pidetään zikaviruksen vaikutusta. Lisäksi tutkitaan muita mahdollisia tekijöitä, esimerkiksi geneettisiä syitä ja useiden virusten samanaikaisen infektion vaikutuksia.

Lähteet ja lisätietoja

European Centre for Disease Prevention and Control: Zika virus disease epidemic - potential association with microcephaly and Guillain-Barré syndrome

Helsingin Sanomat: Brasilian terveysministeriö - Hyönteis­myrkky ei aiheuta zikavirukseen liitettyä pienipäisyyttä

Metabunk: Zika Virus, Pyriproxyfen, and Monsanto - What's Causing Brazil's Microcephaly Outbreak?

MTV Uutiset: Kova zikavirus-väite - Kehityshäiriöiden syynä sittenkin hyttysmyrkky?

New Scientist: Whole Zika genome recovered from brain of baby with microcephaly

Red Universitaria de Ambiente y Salud: REPORT from Physicians in the Crop-Sprayed Town regarding Dengue-Zika, microcephaly, and massive spraying with chemical poisons

Tech Times: Larvicide Manufactured By Sumitomo, Not Zika Virus, True Cause Of Brazil's Microcephaly Outbreak

The New York Times: Short Answers to Hard Questions About Zika Virus

The Telegraph: Zika virus - Brazil dismisses link between larvicide and microcephaly

Tiede-lehti: Talidomidilla lääkitään taas

Ultrasound in Obstetrics & Gynecology: Zika virus intrauterine infection causes fetal brainabnormality and microcephaly - tip of the iceberg?

Lue myös nämä

Mistä zika-virus on peräisin, mitä sen nimi tarkoittaa ja mitä virus aiheuttaa?

Uusimmat tiedot ja interaktiivinen kartta zikavirusepidemiasta

Mittaushistorian globaalisti lämpimin tammikuu ja Nasan mukaan anomalialtaan lämpimin kaikista kuukausista

Kaikkien kuukausien globaali maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila-anomalia (poikkeama vertailukauden 1951-1980 keskiarvosta, joka on diagrammin nollakohta) celsiusasteina tammikuun 1880 alusta tammikuun 2016 loppuun Nasan GISS-tilastojen mukaan. Credit: HotWhopper.

Nasa julkaisi viikonloppuna tammikuun 2016 globaalin lämpötiladatan. Jo aiemmin kerrottujen UAH- ja RSS-satelliittimittausten mukaan tammikuu oli satelliittiajan lämpimin tammikuu. Lisäksi globaali merijään pinta-ala on ollut viime aikoina satelliittihistorian pienin.

Nasan pitkäaikaisempiin pintamittauksiin perustuva GISS-aineisto maa- ja merialueet yhdistettyinä vahvistaa tammikuun olleen vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti lämpimin tammikuu, 1,13 celsiusastetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1951-1980 keskiarvo. Edellinen tammikuun ennätys oli vuodelta 2007, jolloin oli 0,95 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Eroa kahden mittaushistorian todennäköisesti lämpimimmän tammikuun välillä on siis 0,18 astetta.

Pelkkien tammikuiden globaali maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila-anomalia (poikkeama vertailukauden 1951-1980 keskiarvosta, joka on diagrammin nollakohta) celsiusasteina vuosina 1880-2016 Nasan GISS-tilastojen mukaan. Tammikuu 2016 oli siis mittaushistorian lämpimin: 0,18 astetta lämpimämpi kuin toiseksi lämpimin tammikuu 2007 ja 1,83 astetta lämpimämpi kuin kylmin tammikuu 1909. Olen korjannut diagrammiin lämpimimmäksi tammikuuksi 2016. Alkuperäisessä diagrammissa se oli virheellisesti 2015. Viimeistä kertaa tammikuu oli pitkäaikaista keskiarvoa viileämpi vuonna 1976. Credit: HotWhopper.

Samalla tammikuu rikkoi vasta joulukuussa tehdyn ennätyksen anomalialtaan (lämpötilapoikkeamaltaan verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon 1951-1980) koko mittaushistorian lämpimimpänä kuukautena. Joulukuussa 2015 poikkeama oli +1,11 astetta, tammikuussa 2016 siis +1,13 astetta.

Lokakuu 2015 oli mittaushistorian ensimmäinen kuukausi, jolloin lämpötilapoikkeama ylitti yhden asteen "maagisen" rajan. Kaikkien neljän viimeisimmän kuukauden (lokakuu 2015 - tammikuu 2016) anomalia on ollut yli yhden asteen. Viimeisimmän 12 kuukauden (helmikuu 2015 - tammikuu 2016) globaali anomalia on ollut +0,89 astetta.

Tammikuun 2016 ennätyksen on osaltaan mahdollistanut se, että lämpötilat ovat kohonneet poikkeuksellisen korkeiksi erityisesti normaalisti kylmillä arktisilla alueilla. Arktisten alueiden keskimääräinen lämpötila oli tammikuussa peräti noin 7,5 celsiusastetta yli pitkäaikaisen keskiarvon 1951-1980.

Tammikuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 tammikuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien tammikuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Global Average Temperature in January.

Myös Japanin ilmatieteen laitos julkaisi tunti sitten tammikuun 2016 globaalit lämpötilat. Tammikuu oli vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti lämpimin tammikuu, maa- ja merialueet yhdistettynä 0,52 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 tammikuiden keskiarvo ja 0,91 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun tammikuiden keskiarvo.

Japanilaisessa datassa tammikuu ei kuitenkaan ollut anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kuukausi, vaan tätä ennätystä pitää hallussaan joulukuu 2015, joka oli peräti 0,66 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Tämä anomaliaennätys meni japanilaisessa tilastossa uusiksi neljänä peräkkäisenä kuukautena: syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa. Nyt voimakkain huippu näyttäisi siis olevan ohi.

Mittaushistorian viisi lämpimintä tammikuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina tammikuu 2016 (+0,52°C yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon), jaetulla toisella sijalla tammikuut 2015, 2007 ja 2002 (+0,29°C) sekä viidentenä tammikuu 2010 (+0,21°C). Mittaushistorian aikana tammikuut ovat lämmenneet keskimäärin 0,75 astetta vuosisadassa.

Globaali maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila-anomalia (poikkeama vertailukauden 1951-1980 keskiarvosta) celsiusasteina valikoituina El Niño -vuosina kuukausittain Nasan GISS-tilastojen mukaan. Pitkäaikaisen ilmastonmuutoksen vaikutus tämänhetkisiin lämpöennätyksiin näkyy siten, että nyt globaalit lämpötilat ovat kohonneet korkeammiksi kuin aiempina El Niño -vuosina. Credit: HotWhopper.

Maapallon tämänhetkiseen lämpimyyteen on ilmastonmuutoksen lisäksi vaikuttanut erityisen voimakas El Niño -vaihe 2015-2016. Tämä El Niño on yksi mittaushistorian voimakkaimmista, mahdollisesti jopa voimakkain. Asiaa ei voi kuitenkaan täysin yksiselitteisesti sanoa, koska on monia eri tapoja mitata El Niñoa. Tärkein mittari on kolmen kuukauden keskimääräinen merenpintalämpötilan poikkeama tavanomaisesta tietyllä Tyynenmeren alueella (ns. The Oceanic Niño Index). Marras-tammikuussa tämä oli +2,3 celsiusastetta, mikä on poikkeamien jaetulla ykköstilalla yhdessä ns. Super-El Niñon 1997-1998 kanssa.

Kevään mittaan El Niñon ennustetaan heikkenevän, jolloin myös globaalit lämpöennätykset loppunevat ainakin pienen viiveen jälkeen, kunnes ennätykset voivat taas mennä uusiksi viimeistään seuraavan El Niñon aikana.

Hyvää ystävänpäivää ja lukurauhan päivää: Kukkia, suklaata ja minun vaihtoehtolahjani Sinulle

Lue aluksi faktoja kukista ja suklaasta sekä tutustu lukurauhan lakiin. Tekstin lopussa odottaa ystävänpäivän yllätykseni Sinulle, hyvä blogini lukija.

Kuvan © high_resolution - Fotolia.

Missä ihailemasi leikkokukat on kasvatettu?

Leikkokukkateollisuus syntyi Englannissa 1800-luvun lopulla. Nykyään noin 10 % maailman leikkokukkatuotannosta ja noin 60 % leikkokukkakaupasta hoidetaan Alankomaissa. Jo 1990-luvulta alkaen tuotantoa on siirretty yhä enemmän esimerkiksi Kolumbiaan, Keniaan, Ecuadoriin ja Etiopiaan, joissa ilmasto on ympäri vuoden suotuisampi ja joissa työvoimakustannukset ovat alhaisemmat.

Etiopiassa kukkien viljelyyn käytettiin 1990-luvun lopulla alle 100 hehtaaria ja vuonna 2008 jo yli 1200 hehtaaria, josta 82 % oli ruusutuotantoa. Etiopian ruusufarmeilla käytetään ainakin 212 erilaista pestisidiä eli tuholaistorjunta-ainetta. Kukkien tuotanto lisääntyy voimakkaasti myös Kiinassa, joka aikoo nousta Aasian suurimmaksi ja Alankomaiden jälkeen maailman toiseksi suurimmaksi kukkien vientikaupan hoitajaksi.

Leikkokukkien tuotanto kehitysmaissa tuo niille sekä rahaa että ympäristöongelmia

Kuvan © bbstudio_ada - Fotolia.

Valitettavasti kasvatuksessa käytetyt kemikaalit vaikuttavat haitallisesti näiden alueiden ilmaan, maaperään ja vesiin. Koska kukat eivät ole elintarvikkeita, niiden viljelyyn ei ole asetettu kovin tarkkoja tuholaismyrkkykieltoja, ja siksi ne sisältävätkin elintarvikkeita enemmän erilaisia torjunta-aineita. Arvioiden mukaan viidesosa kehitysmaissa kukkien viljelyssä käytettävistä kemikaaleista on joko kielletty tai on tuntemattomia Yhdysvalloissa.

Viljely vaatii myös paljon vettä. Virtuaali- eli piilovedellä tarkoitetaan tuotteen koko tuotannon aikana kulunutta vesimäärää. Piilovesi jaetaan kolmeen osaan: sininen vesi, vihreä vesi ja harmaa vesi. Sinisellä vedellä tarkoitetaan makeaa pinta- tai pohjavettä. Vihreällä vedellä tarkoitetaan sadevettä ja maaperään sitoutunutta vettä (pohjaveden pinnan yläpuolella maassa oleva vesi). Erityisesti sinisen veden käyttäminen vaikuttaa ekosysteemeihin haitallisesti, koska pohjavedet ja vesistöt kuivuvat. Käsite harmaa vesi puolestaan tarkoittaa ihmisen toiminnoissaan käyttämää vettä, joka on saastunutta tai muuten laadultaan huonontunutta. Laskelmissa harmaaksi vedeksi luetaan se vesimäärä, joka kuluu veteen joutuneiden haitta-ainepitoisuuksien laimentumiseksi sallitulle tasolle.

Ikävää tässä on se, että maailmalla pahasta vesipulasta kärsivät maat tuottavat vientiin tuotteita, joiden piilovesimäärä on suuri. Näin vettä ja viljelymaata ei välttämättä riitä oman valtion elintarviketuotannon turvaamiseen. Esimerkiksi Keniassa 2000 peltohehtaarin alueella viljeltävät leikkokukat muodostavat 45 % maan piilovesiviennistä. Naivasha-järven alueella yhden ruusun vesijalanjäljen lasketaan olevan 7-13 litraa. Vuosina 1996-2005 vientiin tuotettujen leikkokukkien piilovedestä 22 % oli vihreää vettä, 45 % sinistä vettä ja 33 % harmaata vettä.

Toisaalta leikkokukkien tuotanto on tuhansille ihmisille tärkeä elinkeino. Keniassa tämä on maan toiseksi suurin ulkomaisen valuutan lähde (7 % viennistä). Kukkien tuotanto on tulonlähteenä kuitenkin hyvin haavoittuvainen sekä valuuttakurssien heilahtelun, öljyn hinnan vaihtelun, ilmastonmuutoksen ja myös markkina-alueiden taloustilanteen vaihtelun vuoksi. Lisäksi pahimmillaan vain 10 % Euroopassa myydyn leikkokukan hinnasta päätyy alkuperäiseen tuotantomaahan. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi haitata kukkien viljelyä yhä enemmän.

Sekä viljelmien työntekijöiden että ympäristön hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää panostaa Reilun kaupan tuotteisiin ja Rainforest Alliance -sertifioituihin tuotteisiin.

Kuinka kukkien tuoma hetken ilo vaikuttaa ilmastoon?

Kasvihuonekasvatettujen kukkatuotteiden ilmastovaikutuksia neljässä suomalaisessa yrityksessä. Kasvihuonekaasupäästöt on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina tavallisimpia tukkumyyntiyksikköjä kohden (kg / 10 000 tulppaania tai kg / 1000 pauliinabegoniaa). Ilmastovaikutus riippuu eniten tuotannossa käytetystä energianlähteestä. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Kuvan lähde: MTT, Raportti 83.

Suurin osa Euroopassa myytävistä ruusuista tuotetaan Afrikassa. Kukkien kuljetus ja varastointi viileässä sekä kuljetusten aikana että niiden välillä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta Afrikan luonnollinen lämpö ja valo nopeuttavat kasvuvaihetta eivätkä vaadi lisäenergiaa. Sen sijaan Euroopan kasvihuoneissa hitaasti kasvavat ruusut tarvitsevat sekä keinovalaistusta että lämmitystä ja kuumina kesäpäivinä mahdollisesti myös viilennystä. Vuonna 2007 Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan 12 000 ruusun tuottaminen Keniassa ja kuljettaminen Isoon-Britanniaan aiheutti 6 000 kg kasvihuonekaasupäästöjä (hiilidioksidiekvivalentteina), Alankomaissa peräti 35 000 kg. Ilmastovaikutus riippuu eniten tuotannossa käytetystä energianlähteestä.

Tulppaaneja lukuun ottamatta Suomessa tuotetaan nykyisin hyvin vähän leikkokukkia. Kauppapuutarhaliitto ry kertoo seuraavasti: "Kotimainen leikkokukkatuotanto on lähes loppunut. Esimerkiksi neilikan ja krysanteemin tuotanto on likimain lopetettu, samoin viimeisimmäksi leikkoruusun viljelyyn käytettävä kasvihuonepinta-ala on kutistunut vuosi vuodelta. Aikaisemmin hyvin merkittävän ruusun määrä on lyhyessä ajassa pudonnut lähes kokonaan. Vuonna 2002 ruusuviljelmiä oli vielä 137. Kotimaisen leikkoruusun tuotanto loppui lähes kokonaan vuonna 2013, sillä 2014 jäljellä on vain yksi merkittävä ruusuviljelmä. Enimmillään ruusua viljeltiin 1990 noin 44 hehtaarin alalla. Kevättalven kuningattaren eli leikkotulppaanin tarina puolestaan on kaunista katseltavaa. Se on leikkokukista ylivoimaisesti kaikista tärkein viljeltävä. Niitä hyödettiin Suomessa kukkaan vuonna 2013 59 miljoonaa kappaletta. Määrä on pysynyt 60 miljoonan sipulin tuntumassa jo monen vuoden ajan, vaihdellen pääsiäisen sijoittumisen mukaan."

Ainakin kesällä kotimaiset kukat ovat viljeltyinäkin muualla tuotettuihin verrattuna ekologisempi valinta ja luovat työpaikkoja suomalaisille. Talviaikaan kotimaisten kukkien hiilijalanjälki saattaa olla kuljetuksetkin mukaan laskettuina ulkomailta tuotuja kukkia suurempi. Ilmastovaikutukset ovat kuitenkin vain yksi osa tuotteiden ekologisuutta. Kun muutkin ympäristövaikutukset veden käytöstä tuholaismyrkkyjen levittämiseen otetaan huomioon, suomalaiset kasvihuonekukat tuskin kalpenevat ekologisuudessa afrikkalaisiin kukkiin verrattuina talvellakaan.

Rakkaudesta suklaaseen

Kuvan © Iris Smiles - Fotolia.

Isossa-Britanniassa on helmikuussa menossa mielenkiintoinen For the Love of -kampanja, jossa on ideana esitellä kuvin rakkaita ihmisiä, paikkoja ja elämää, jota haluaa suojella ilmastonmuutokselta. Tapausesimerkkien avulla kerrotaan siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi arktiseen alueeseen, teen juomiseen, muuttolintuihin, kesään, talviurheiluun (ks. aiempi blogipostaukseni), merikilpikonniin (ks. aiempi blogipostaukseni), rugbyyn, poroihin, popcornin nautiskeluun, pyöräilyyn, kalastukseen, koralliriuttoihin, kahvin juontiin, juustoihin...

Esimerkiksi suklaasta saattaa ilmastonmuutoksen myötä tulla kallis luksustuote, ellei kaakaon tuotantoa pystytä lisäämään uusilla alueilla. Tämä johtuu siitä että, Norsunluurannikolla ja Ghanassa, joissa yli puolet maailman kaakaosta viljellään, tuotantoon sopiva maa-ala voi puolittua lämpötilan nousun myötä. Länsi-Afrikka on sen verran tasaista aluetta, ettei viljelmiä voida siirtää korkeammalle vuorten rinteille, joilla ilmasto säilyisi viileänä. Pahiten tästä tietenkin kärsivät köyhimmät viljelijät ja työntekijät. Myös kaaosta ja suklaasta on saatavissa Reilun kaupan tuotteita.

Ystävänpäivän lahjani ja rakkauden tunnustukseni juuri Sinulle

Lukurauhan ja ystävänpäivän rakkautta lähimmäisiä, kotia, ympäristöä ja kirjoja kohtaan.
Kuvan © Jari Kolehmainen, alkuperäisidea alla mainitusta optisten illuusioiden kokoelmasta.

Tänään vietetään ystävänpäivän lisäksi Suomen Kirjasäätiön julistamaa lukurauhan päivää, jolloin on voimassa lukurauhan laki:

1§ Lukurauha koskee kaikenlaisia kirjoja ja kaikkia lukupaikkoja.

2§ Yhdessä lukeminen on sallittu.

3§ Yksin lukeminen on sallittu.

4§ Toisille lukeminen on sallittu.

5§ Toisen lukurauhan häiritseminen on kielletty.

6§ Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla on ankarasti kielletty.

Kohta siis käteen hyvä kirja sekä suklaata - ja sosiaalinen media kiinni -, niin ystävänpäiväsunnuntain lukurauha on taattu. Suomen Kirjasäätiö pukee asian sanoiksi hyvin: "Kirjaan syventyminen on ihana ajatus, mutta usein se jää haaveeksi. Aika karkaa käsistä muutaman minuutin pätkissä tai hurahtaa sosiaalisen median syövereihin. - - Tarkoitus ei ole järjestää tapahtumaa vaan tapahtumattomuutta - tarjota tilaisuus rauhalliseen lukuhetkeen."

Koska rakkaus ei todellisuudessa sijaitse sydämessä vaan aivoissa ja koska nuolella lävistettyjä aivojen muotoisia suklaita ei valmisteta, minä en aio antaa Sinulle ystävänpäivälahjaksi suklaata. Sen sijaan etsin Sinulle nämä linkit, joista voit katsoa diaesityksen rakkausaiheisista optisista illuusioista ja ystävänpäivän (tai Valentinuksen päivän) viettotapoja (puulusikoista lumipesuihin) 16 eri maassa:

Scientific American: Optical Illusions and the Illusion of Love

The Travel Magazine: How Valentine's Day is celebrated around the world

Hyvää ystävänpäivää ja lukurauhaa juuri Sinulle!

t. Jari