sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Kuinka paljon jouluaattona on lunta?

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2020. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2019 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22 senttimetriä ja 2000-luvulla 16 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19,5 senttimetriä ja 2000-luvulla 12 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2019). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Suomen talvet ovat lämmenneet keskimäärin noin 2 astetta viimeisimpien 40 vuoden aikana. Meteorologi Mika Rantasen mukaan 1850-luvun kylmiin talviin verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin 4 astetta.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Toivotan blogini lukijoille rentouttavaa ja mukavaa joulua!

Lue myös nämä

maanantai 13. joulukuuta 2021

Yllättävät faktat Lucian päivästä

Luciaa pidetään valontuojana. Kuva: Pixabay.

Pyhän Lucian silmämunat tarjottimella

Pyhä Lucia (ital. Santa Lucia, lat. Sancta Lucia, suomal. nimivastine Seija) syntyi noin vuonna 283 sisilialaisessa Syracusan kaupungissa ja surmattiin uskonvainoissa samassa paikassa noin vuonna 304 vain hieman yli 20 vuoden ikäisenä. Katolinen kirkko julisti Lucian pyhimykseksi 1300-luvulla, sillä häntä pidettiin uskonsa vuoksi kuolleena marttyyrina.

Legendan mukaan pakananuorukainen oli ihastunut Lucian kauniisiin silmiin ja ahdisteli Luciaa. Tähän kyllästyttyään Lucia kaivoi silmät irti päästään ja lähetti ne tarjottimella nuorukaiselle. Neitsyt Maria kuitenkin lahjoitti sokeutuneelle Lucialle uudet ja entistäkin kauniimmat silmät. Monissa kirkollisissa Lucia-maalauksissa hänet onkin kuvattu ojentamassa silmämuniaan tarjottimella, näin myös Pyhälle Jeremiaalle ja Pyhälle Lucialle omistetussa venetsialaisessa Parrocchia Santi Geremia E Lucia -kirkossa.

Historiallisesti ei kuitenkaan ole olemassa mitään todisteita Lucian sokeudesta. Tämän Italiassa ja Espanjassa 1300-luvulla syntyneen legendan ansiosta Luciasta silti tuli keskiajan lopulla silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys. Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut myös Lucia-nimi (suom. Valotar), jolla on yhteys latinan valoa tarkoittavaan lux-sanaan.

Santa Lucian eli Pyhän Lucian muumioitu ruumis on nähtävissä Pyhän Jeremiaan ja Pyhän Lucian kirkossa Venetsiassa. Tarkkaan ottaen vain käpristyneet jalat näkyvät ja muu osa vartaloa on peitetty. Kirkossa kannattaa kiinnittää huomiota myös maalaukseen, jossa Pyhä Lucia ojentaa silmämunansa tarjottimella häneen ihastuneelle pakananuorukaiselle. Kuva: Jari Kolehmainen.

Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda

Luciaa voidaan pitää valon tuojana myös siksi, että aiemmin talvipäivänseisausta vietettiin virheellisesti Lucian päivän aikoihin. Lucian päivä siis käänsi pimeyden valoksi, kun päivä alkoi vähitellen pidentyä. Sanottiin, että "På Lucia har dagen förlängts med ett tupptjät", "Luciana päivä on kukon askeleen pitempi". Toisen sananparren mukaan "Vitus et Lucia dant duo solstitia" eli "Vitus (15. kesäkuuta) ja Lucia (13. joulukuuta), ne tekevät auringonseisauksen". Suomessa oli käytössä myös sanonta "Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda".

Ajanlaskun virheet korjattiin gregoriaanisessa kalenterissa, joka otettiin käyttöön Keski-Euroopassa vuonna 1582 ja Ruotsi-Suomessa vuonna 1752. Korjauksen jälkeen talvipäivänseisaus siirtyi kalenterissa oikealle paikalleen 21.-22. joulukuuta (tänä vuonna 21. joulukuuta kello 17.59 Suomen aikaa) ja kesäpäivänseisaus noin 21. kesäkuuta, mutta Lucian päivän ajankohdaksi jäi vanhan kalenterin mukaisesti 13. joulukuuta. Nykyään voidaankin sanoa, että "Tapanina päivä on kukon askeleen pitempi".

Silmien lisäksi Lucian on uskottu auttavan myös kaulan alueen sairauksissa ja verenvuotojen suojelemisessa, koska varhaisissa keskiaikaisissa kuvissa Lucia esitettiin verta vuotavana miekan iskeydyttyä hänen kaulaansa. Vanhan similia similibus curantur -periaatteen mukaisesti pyhimysten nimittäin uskottiin vaikuttavan samankaltaisiin asioihin, jotka liittyivät heidän omaan elämäänsä.

Lutun taikoja, lusiaiset ja tynnyrivannetanssia

Lucian päivää eli Luttua edeltävänä iltana on joskus tehty taikoja samaan tapaan kuin juhannuksena. Jaakkimassa 80 vuotta sitten annetun ohjeen mukaan tulevan sulhasen näkemiseksi kengät piti asetella sängyn viereen T:n muotoon ja hokea ennen nukkumaan menoa seuraava loitsu: "Lucia lempeä, tulevia tietävä, nähdä suo sulhoni tuo, joka mun kerran vihille vie, jolle mä kerran pienoista kannan."

Ruotsi-Suomessa alettiin 1700-luvun loppupuolella juhlia kouluissa lusiaisia eli eräänlaisia tanssiaisia Lucian päivänä, joka oli viimeinen koulupäivä ennen joululoman alkamista. Juhlan kunniaksi esitettiin esimerkiksi tynnyrivannetanssia. Valoa tuova Lucia-neito lähti kierrokselle valkoisiin puettuna, kynttiläkruunu kutreillaan. Valkoinen väri symboloi viattomuutta. Kynttilöiden liekki kertoo valon tuomisen lisäksi siitä, ettei Lucia palanut roviolla, vaikka hänet uskonvainoissa yritettiin polttaa, vaan vasta kaulaan isketty miekka tappoi hänet. Verivanaa kuvastava punainen silkkivyö symboloi tätä hänen marttyyrikuolemaansa.

Lucia-pullien sahrami silmäkatarrin hoitajasta ja paholaisen karkottajasta kolesterolilääkkeeksi

Mausteena käytettävää sahramia saadaan maustesahrami-nimisestä krookuksesta. Kuva: Pixabay.

Perinteisen tavan mukaan Lucia tarjoilee sahramilla keltaiseksi värjätystä taikinasta leivottuja usein ässänmuotoisia pullia. Sahramimaustetta saadaan maustesahrami-nimisen krookuslajin (Crocus sativus L.) kukasta. Sahrami-sana on peräisin arabian keltaista tarkoittavasta sanasta zafaran (za'faran).

Sahramia sanotaan maailman kalleimmaksi ja sen takia myös väärennetyimmäksi mausteeksi. Aidon sahramin kilohinta voi olla jopa useita tuhansia euroja, sillä yhteen kilogrammaan sahramia tarvitaan peräti 200 000 - 600 000 käsin kerättyä kukan luottia. Keskiajalla ja renessanssiajalla yhdellä paunalla sahramia pystyi ostamaan kokonaisen hevosen.

Yhdessä maustesahramin kukassa on vain yksi naaraspuolinen osa eli emi ja siinä kolme luottia. Siten kiloon maustetta vaaditaan jopa 200 000 kukkaa. Jo kaksi luottia kuitenkin riittää värjäämään kolme litraa vettä, koska maultaan aromaattisen kitkerä krosiini on hyvin voimakkaan keltaista.

Sahramin yhteyttä Lucian päivän viettoon ei varmuudella tiedetä. Yksi mahdollinen selitys on se, että sahramia käytettiin vanhalla ja keskiajalla silmäkatarrin eli vuotavien silmien hoitoon. Näin yhteys voisi liittyä siihen, että Lucia oli silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys.

Sahramilla värjättyjä lussekatter-pullia. Kuva: Pixabay.


























Toisen selityksen mukaan sahramin käyttö liittyy itse Lucia-pullien eikä Lucia-pyhimyksen historiaan. Ruotsissa Lucia-pullia sanotaan nimellä lussekatter, jossa lusse ei ehkä viittaakaan Luciaan vaan Luciferiin. Lucifer eli sananmukaisesti valonkantaja tai valontuoja (lat. lux = valo, ferre = kantaja, tuoja) tarkoittaa kristillisessä perinteessä langennutta enkeliä, joka on yksi paholaisen muodoista.
Lucia-pullien historia juontuu 1600-luvun Saksaan, jossa kissan näköiseksi naamioitunut paholainen kuritti lapsia ja lapsen näköinen Jeesus jakoi pullia. Koska pimeydessä viihtyvä paholainen karttoi keltaista väriä, pullat alettiin paholaisen pelottelemiseksi värjätä keltaisiksi.

Nykytietämyksen mukaan sahramin sisältämät kroketiini ja lykopeeni saattavat alentaa kolesterolia ja suojata sydäntaudeilta. Liian suurina annoksina kroketiini kuitenkin on myrkyllistä kuten kanelin sisältämä kumariinikin. Lisäksi runsaat sahramimäärät voivat aiheuttaa päänsärkyä, verenpaineen kohoamista ja monia muitakin terveyshaittoja. Raskaana oleville tai imettäville sahramin käyttöä ei suositellakaan lainkaan. Hyvä ja paha siis kietoutuvat yhteen sekä sahramissa että Lucian päivän perinteissä.

Lähteitä ja lisätietoja

Arno Forsius: Kuvauksia lääketieteen historiasta, Pyhä Lucia

Meillä kotona: Sahrami – Espanjan punaista kultaa

Putkilahti: Lucia-perinteestä

Anna: Lucia ja muita joulun suosikkihahmoja

Ritva Rundgren: Lucia-perinne Pohjois-Pohjanmaalla

perjantai 19. marraskuuta 2021

Suomen uusi ilmastollinen vertailukausi on 0,6 astetta edellistä 30 vuoden jaksoa lämpimämpi

Kouvolan (Utin mittauspisteen) kuukausittaiset keskilämpötilat ilmastollisilla vertailukausilla 1961-1990, 1971-2000, 1981-2010 ja 1991-2020.

Ilmastonmuutos näkyy: Suomen uusi ilmastollinen vertailukausi on 0,6 astetta edellistä lämpimämpi ja talvi on lyhentynyt

Ilmastollinen vertailukausi tarkoittaa 30 vuoden jaksoa, josta lasketuilla tilastoilla kuvataan sään keskiarvoja ja vaihteluvälejä lähimenneisyydessä. Näin voidaan päätellä, onko esimerkiksi kuukauden keskilämpötila pitkäaikaista keskiarvoa kylmempi vai lämpimämpi. 

Tänä syksynä otettiin käyttöön uusi ilmastollinen vertailukausi 1991-2020. Tämä jakso on sekä kansainvälisesti että Suomessa virallinen vertailukausi, kunnes seuraava vertailukausi 2001-2030 otetaan käyttöön vuonna 2031.

Vertailukauden 1991-2020 keskilämpötila Suomessa on 2,9 astetta. Tämä on noin 0,6 astetta edellistä vertailukautta 1981-2010 lämpimämpi. Vuosien 1961-1990 vertailukauteen nähden keskilämpötila on noussut noin 1,3 astetta. Voimakkainta lämpeneminen on ollut joulukuussa ja pienintä kesäkuussa sekä lokakuussa.

Suomen etelä- ja länsirannikolla termisen talven pituus on lyhentynyt kahdella viikolla edelliseen vertailukauteen nähden. Pysyvä lumi (talven pitkäkestoisimman yhtenäisen lumipeitteen jakso) on lyhentynyt Suomen etelä- ja keskiosassa 1-2 viikkoa. Vertailukauteen 1961-1990 nähden pysyvän lumipeitteen kesto on lyhentynyt etelä- ja länsirannikolla jopa yli kuukauden.

Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä vertailukaudella 1991-2020 on 609 mm. Vertailukauteen 1961-1990 nähden sademäärä on kasvanut noin 9 %. Suurinta kasvu on ollut talvella (joulukuu-helmikuu) erityisesti Suomen pohjoisosissa. Suomen elokuun sademäärät ovat Suomessa keskimäärin pienentyneet.

Kouvolassa vuoden keskilämpötila 5,1 ja talvet lämmenneet yli kahdella asteella vertailukauteen 1961-1990 nähden

Kouvolan (Utin mittauspisteen) säätilastot vertailukaudelta 1991-2020.

Kouvolan Utissa vertailukauden 1991-2020 keskilämpötila on 5,1 astetta ja vuoden keskimääräinen sademäärä 681 millimetriä. Vertailukauteen 1961-1990 nähden lämpenemistä on tapahtunut noin 1,4 astetta. Kaikki talvikuukaudet (joulu-helmikuu) ovat lämmenneet yli kahdella asteella. Uusin vertailukausi on ensimmäinen, jolloin marraskuunkin keskilämpötila jää plussan puolelle (+0,1 astetta).

Kouvolassa lämpeneminen on pienintä kesäkuussa. Nyt kuitenkin myös kesäkuut näyttävät lämmenneen, toisin kuin edellisten vertailukausien kohdalla vaikutti (kesäkuun keskilämpötila 1961-1990 +14,9 astetta, 1971-2000 +14,8 astetta, 1981-2010 +14,7 astetta, 1991-2020 +15,2 astetta). Nyt siis lämpeneminen näkyy kaikkien kuukausien kohdalla.

Tilastotietojen lähteet

Ilmatieteen laitos: Ilmastollinen vertailukausi 1991-2020

Jokinen Pauli, Pirinen Pentti, Kaukoranta Juho-Pekka, Kangas Antti, Alenius Pekka, Eriksson Patrick, Johansson Milla & Wilkman Sofia: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020, Ilmatieteen laitoksen raportti 2021:8, lokakuu 2021. 

Lue myös nämä

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin

Vähälumiset talvet ovat yleistyneet Kouvolassakin

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

Vuoden 1976 jälkeen kaikki vuodet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä ja vuosi 2020 oli ennätyslämmin tai ainakin toiseksi lämpimin

Päättynyt vuosikymmen oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja kuusi lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

Nature Climate Change -lehti: Nykyinen ilmastonmuutos on lähes sataprosenttisesti ihmisen aiheuttama

maanantai 1. marraskuuta 2021

Uusia ennätyksiä kasvihuonekaasupitoisuuksissa, merien lämmössä, merenpinnan nousussa ja globaalisti lämpimien vuosien putkessa

Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi eilen lehdistötiedotteessaan alustavia tietoja maapallon ilmaston tilasta vuonna 2021. Vaikka tästä vuodesta ei olekaan tulossa ennätyslämmin, viimeisimmät seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät seitsemän vuotta. Valtameret ovat ennätyslämpimiä, ja merenpinnan nousu on kiihtynyt.


Viimeisimmät seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät

Kalenterivuosien globaalin keskilämpötilan poikkeama esiteolliseen aikaan (1850-1900) verrattuna kuuden eri lämpötilasarjan (eriväriset käyrät) mukaan.

Viimeisimmät seitsemän vuotta (2015-2021) ovat olleet koko mittaushistorian (1850-2021) lämpimimmät seitsemän vuotta. Viimeisimmän 20 vuoden keskilämpötila on ollut ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteen esiteollista aikaa (1850-1900) lämpimämpi.

Tammi-syyskuun 2021 globaali keskilämpötila oli 1,09 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Näin tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian 5.-7. lämpimin vuosi. Tämän vuoden alussa vaikutti luontaisesti viilentävä La Niña -ilmiö. Tämä vuosi on kuitenkin aiempia La Niña -vuosia lämpimämpi. Useimmissa lämpötilasarjoissa mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi on 2016, jonka alussa puolestaan vaikutti luontaisesti lämmittävä El Niño -ilmiö. Pitkällä aikavälillä globaalit lämpötilat siis kohoavat jatkuvasti, mutta El Niño ja La Niña aiheuttavat vaihtelua eri vuosien välille.

Korkeat lämpötilat ovat aiheuttaneet tänäkin vuonna lukuisia sään ääri-ilmiöitä. Elokuun 11. päivänä Sisiliassa mitattiin 48,8 °C:n, mikä on vielä virallisesti vahvistamattomien tietojen mukaan Euroopan mittaushistorian lämpöennätys. WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas toteaa lehdistötiedotteessa näin: "Grönlannin mannerjäätikön huipulla satoi vettä - eikä lunta - ensimmäistä kertaa koskaan. Kanadan jäätiköt sulavat nopeasti. Helleaalto Kanadassa ja sen läheisyydessä Yhdysvalloissa nosti lämpötilat lähes 50 asteeseen eräässä kylässä Brittiläisessä Kolumbiassa [Lytton 49,6 °C 29.6.2021]. Kalifornian Kuolemanlaaksossa mitattiin 54,4 °C yhdessä useista Yhdysvaltojen lounaisosien lukuisista helleaalloista, kun taas monissa osissa Välimerta koettiin ennätyslämpötiloja. Poikkeukselliseen helteeseen liittyi usein tuhoisia maastopaloja. - - Sään ääri-ilmiöt ovat uusi normaali. Yhä lisääntyvän tieteellisen näytön mukaan osa niistä liittyy ihmiskunnan aiheuttamaan ilmastonmuutokseen."


Ilmakehässä on ennätyksellisen paljon kasvihuonekaasuja

Ylemmissä diagrammeissa on esitetty hiilidioksidin (vasen diagrammi, yksikkö ppm eli miljoonasosaa), metaanin (keskimmäinen diagrammi, yksikkö ppb eli miljardisosaa) ja dityppioksidin eli ilokaasun (oikea diagrammi, yksikkö ppb eli miljardisosaa) mooliosuus (pitoisuus) ilmakehässä vuosina 1984-2020. Alemmissa diagrammeissa on esitetty pitoisuuksien vuotuinen kasvunopeus (ppm/vuosi tai ppb/vuosi).

Vuonna 2020 kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousivat uuteen mittaushistorian ennätykseen. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 413,2 ppm, metaanin 1889 ppb ja dityppioksidin 333,2 ppb. Vuodesta 1750 hiilidioksidin pitoisuus on noussut 149 %, metaanin 262 % dityppioksidin 123 %. Vuonna 2021 nousu on edelleen jatkunut. Kasvihuonekaasupitoisuuksien nykyisellä nousuvauhdilla globaali keskilämpötila ylittää tämän vuosisadan loppuun mennessä huomattavasti Pariisin sopimuksen tavoitteet, joissa pyritään korkeintaan 1,5-2 asteen nousuun esiteolliseen aikaan verrattuna.


Valtamerien lämpösisältö on ennätyksellisen suuri

Valtamerien keskimääräinen lämpösisältö (OHC) eri syvyyksillä (eriväriset käyrät) vuosina 1960-2020 verrattuna vuosien 2005-2017 keskiarvoon.

Noin 90 % ilmastonmuutoksen seurauksena maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä varastoituu meriin. Tätä mitataan valtamerien lämpösisällöllä. Alustavien tietojen mukaan valtamerien lämpösisältö 0-2000 metrin syvyydessä oli vuonna 2020 ennätyksellisen suuri. Tämä vaikuttaa myös lisääntyviin sademääriin ja trooppisten pyörremyrskyjen voimakkuuteen.

Meret imevät noin 23 % ihmiskunnan vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Siksi meret happamoituvat. Avomeren pinnan pH on laskenut maailmanlaajuisesti viimeisimpien 40 vuoden aikana ja on nyt alhaisimmillaan ainakin 26 000 vuoteen. Kun valtameren pH laskee, myös sen kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä heikkenee.


Merenpinnan nousu on kiihtynyt

Merenpinnan keskimääräinen globaali kohoaminen tammikuusta 1993 syyskuuhun 2021.

Merenpinta nousee sekä meriveden lämpölaajenemisen että mantereilla olevien jäätiköiden sulamisen ja sieltä tulevan lisäveden seurauksena. Merenpinnan nousu on kiihtynyt. Satelliittimittausten mukaan nousua tapahtui keskimäärin 2,1 millimetriä vuodessa vuosina 1993-2002 ja 4,4 millimetriä vuodessa vuosina 2013-2021.


Lähde

WMO (World Meteorological Organization): State of Climate in 2021. Extreme events and major impacts. Press Release Number 31102021. Published 31 October 2021.


Lue myös nämä

Kesä 2021 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin

Euroopan mittaushistorian korkein koko kuukauden keskilämpötila yhdellä sääasemalla on nyt 32,8 astetta

Grönlannin mannerjäätikön korkeimmalla kohdalla satoi vettä ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa

Heinäkuu 2021 oli todennäköisesti koko maapallon mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi

Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisestä ylitetään 2030-luvun alkupuolella

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

torstai 28. lokakuuta 2021

Kuinka suuri on sinun ilmastovarjosi?

Tiesitkö, että hiilijalanjälki oli alun perin öljy-yhtiön markkinointitemppu? Tiesitkö, että hiilijalanjäljen sijaan pitäisikin ehkä kiinnittää huomiota ilmastovarjoon? Oletko koskaan katsonut taaksesi, millainen varjo sinusta jää? Voit aloittaa tarkastelun vaikkapa sosiaalisen median postauksistasi, äänestyskäyttäytymisesi miettimisestä ja työsi merkityksen ajattelemisesta. Tämä blogipostaukseni ei sisällä tieteellisesti tutkittuja faktoja. Sen sijaan tässä pohditaan sitä, kuinka jokainen voisi entistä paremmin miettiä omien jokapäiväisten toimiensa vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on väistämätön osa nykyisten sukupolvien elämää, ja uudet sukupolvet tarvitsevat uusia tapoja, kuinka asiaa pystyy konkretisoimaan.

Kuva: Victoria Borodinova, Pixabay

Kuinka tärkeä on yksilön hiilijalanjälki?

Yksilön hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka monta tonnia kasvihuonekaasuja yksilö tuottaa vuoden aikana. Määrä ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina. Se on kasvihuonekaasujen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kaasujen vaikutus ilmastonmuutokseen. Eri kaasujen päästöt yhteismitallistetaan kertoimen avulla, koska tonni hiilidioksidia ei voimista ilmastonmuutosta yhtä paljon kuin tonni metaania.

Yksilön hiilijalanjäljen mittaamista alkoi 2000-luvun alussa markkinoida mainostoimiston avulla öljy-yhtiö BP. On epäilty sitä, että tavoitteena oli kääntää huomio suurten yhtiöiden toimenpiteiden ja poliittisen päätöksenteon sijaan jokaisen yksilön omiin valintoihin, esimerkiksi ruokaan, liikkumiseen, tavaroihin ja asumiseen. Kun ihmiset alkoivat kiinnittää huomiota esimerkiksi suihkussa vietetyn ajan lyhentämiseen, hehkulamppujen sammutteluun, kauramaitoon ja kasvissyöntiin, fossiiliteollisuus varmisti osaltaan sitä, etteivät ihmiset kiinnittäisi niin paljon huomiota yhteistoimintaan ja aktivismiin, jotka olisivat voineet vaatia tekoja fossiiliteollisuudelta.

Yksilöiden valinnat ovat toki tärkeitä, mutta pelkästään niillä ilmastokriisiä ei ratkaista. Tarvitaan muutoksia myös suuremmalla systeemitasolla. Toisaalta ilmastokriisiä ei ratkaista myöskään ilman yksilöiden toimia. 

Ilmastovarjo voi olla hiilijalanjälkeä tärkeämpi

Vaikka yksilöiden kohdalla se mainittu hiilijalanjälki on merkittävä, vieläkin merkittävämpi on oregonilaisen ilmastojournalisti Emma Patteen mukaan ilmastovarjo (climate shadow). Käsite on hänen luomansa. Se havainnollistaa sitä, kuinka yksilön elämän erilaisten valintojen summa vaikuttaa ilmastohätätilaan. Ilmastovarjoa ei kuitenkaan ole helppo laskea. Siihen vaikuttavat esimerkiksi yksityisautoilu, äänestyskäyttäytyminen, lasten lukumäärä, ammatti, ansaittujen rahojen sijoittaminen ja se, kuinka yksilö viestii ilmastonmuutoksesta muille ihmisille. Oleellista on esimerkiksi se, kannustaako yksilö jokapäiväisissä keskusteluissa muita ihmisiä suhtautumaan ilmastonmuutokseen vakavasti vai voimistavatko yksilön puheet ilmastodenialismia tai välinpitämättömyyttä ilmastonmuutosta kohtaan. Yksilö voi näyttää muille hyvää esimerkkiä esimerkiksi hankkimalla vähemmän lapsia, asentamalla aurinkopaneeleja tai vähentämällä lentämistä. 

Ilmastovarjo koostuu kolmesta osasta: yksilön kulutus, valinnat ja huomion kohteet

Kulutus on keskeinen osa ilmastovarjoa. Kulutukseen sisältyvät hiilijalanjäljen lisäksi yksilön elämäntyyliodotukset. Haluanko käyttää ilmastointilaitetta koko kesän ajan? Vaadinko nopeaa toimitusta verkko-ostoksissa? Kuinka voimakkaasti osallistun kulutuskulttuuriin? Hehkutanko uusia ostoksiani ja lentämällä tehtyjä lomamatkojani Instagramissa tai muualla sosiaalisessa mediassa?

Kulutuksen lisäksi erittäin tärkeitä ovat yksilön muut valinnat. Mihin lahjoitan ja sijoitan rahojani? Kuinka monta lasta ja lemmikkieläintä minulla on? Millä alalla työskentelen ja minkälaista työtä teen? 

Yksilön huomion kohteita on vaikea mitata, mutta ne ovat silti todella tärkeitä. Kuinka paljon kiinnitän huomiota ilmastokriisiin? Kuinka monta tuntia viikossa tai kuukaudessa käytän ilmastotoimiin? Onko se vähintään yhtä paljon kuin kulutan Netflixin katseluun, seuraavan lomani suunnitteluun tai harrastuksiini?

Climate Communication -projektin johtaja Susan Joy Hassol toteaa näin: "Ihmiset kokevat, että numeroissa ja luokitteluissa on voimaa, mutta minun mielestäni tärkeämpää on se, että ihmiset tietävät tekevänsä kaiken voitavan. Meidän on tehtävä niin paljon kuin voimme ja niin nopeasti kuin pystymme. Viisi parasta henkilökohtaista tekoa ovat hankkia yksi lapsi vähemmän, jättää auto ostamatta, välttää lentomatkoja, käyttää vihreää energiaa ja vaihtaa kasvispohjaiseen ruokavalioon."

Oleellista ei siis ole pelkästään se, minkä verran olet tuottanut päästöjä, vaan myös se, kuinka paljon olet itse jättänyt päästöjä tuottamatta ja kuinka paljon olet vaikuttanut muiden ihmisten päästömääriin. Lisäksi oleellista on se, miksi ja millaisten asioiden edistämiseksi olet päästöjä aiheuttanut. 

Glasgow'n ilmastokokous (COP26) järjestetään 31. lokakuuta - 12. marraskuuta. Jos lennät sinne asiantuntijana neuvottelemaan ja tekemään kansainvälisiä sopimuksia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, ilmastovarjosi on paljon pienempi verrattuna siihen, että lentäisit Lontooseen viikonlopuksi herkuttelemaan ravintoloissa ja shoppailemaan.

Lähteet

Mark Kaufman: The carbon footprint sham. Mashable.

Emma Pattee: Forget your carbon footprint, let's talk about your climate shadow. Mic.

Frederic Guarino: Our climate shadow and the power of storytelling. Medium.

Lue myös nämä

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisestä ylitetään 2030-luvun alkupuolella

Lentääkö vai eikö lentää: Ilmastosynnitön heittäköön ensimmäisen kiven

Pikadokumentti: Isojen poikien ilmastopelissä

Pariisin ilmastokokous, askel eteenpäin ja ilmastoX

sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Talven 2021-2022 sää Suomessa

Olen kerännyt luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2021-2022 säästä. Ennusteet ovat yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan tavanomainen tai keskimääräistä lämpimämpi. Yksikään ennuste ei ennakoi keskimääräistä kylmempää talvea. Useissa ennusteissa varsinkin lopputalvi vaikuttaa tavanomaista lämpimämmältä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajoittaisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. Esimerkiksi kesä 2021 oli Suomessa poikkeuksellisen lämmin, mutta vuodenaikaisennusteet ennustivat toukokuussa vain hiukan keskimääräistä lämpimämpää kesää. 

Huom.! Päivitän ennusteita pitkin talvea tämän blogipostauksen kommentteihin.
 
Talvinen Salla. Kuvat: Jari Kolehmainen.


IRI: Täysin tavanomainen talvi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) tällä viikolla päivittämän ennusteen mukaan Etelä- ja Itä-Suomessa on marraskuun 2021 alusta tammikuun 2022 loppuun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpää. Sen sijaan Länsi- ja Pohjois-Suomen lämpötilat näyttävät olevan täysin tavanomaisia.

Joulu-helmikuussa lähes koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Lähinnä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienoilla on pieniä viitteitä keskimääräistä lämpimämmästä säästä.

Tammi-maaliskuussa 2022 koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Pohjois-Euroopassa on manneralueilla yleensäkin pikemminkin keskimääräistä kylmempää kuin keskimääräistä lämpimämpää. Sen sijaan Huippuvuorilla ja Grönlannissa on keskimääräistä lämpimämpää.

Helmi-huhtikuussa Suomen lämpötilat ovat edelleen tavanomaisia, paitsi pohjoisimmassa Lapissa voi olla jopa keskimääräistä kylmempää.

Sademäärät ovat kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia, joskin helmi-huhtikuussa Kainuun tienoilla saattaa olla keskimääräistä vähäsateisempaa. 

ECMWF: 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo lokakuun alussa julkaisemassaan ennusteessa, että marraskuun 2021 alusta tammikuun 2022 loppuun ulottuvalla jaksolla Etelä-Suomen lämpötilat ovat 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, Keski- ja Pohjois-Suomen lämpötilat 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sama tilanne jatkuu joulu-helmikuussa. Sen sijaan tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Talven sademäärät ovat Suomessa tavanomaisia. Vähän keskimääräistä sateisempaa voi olla Koillis-Lapissa joulu-helmikuussa ja Pohjanlahden rannikolla sekä Kainuun tienoilla tammi-maaliskuussa.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

NOAA/NWS: Tavanomaisen talven jälkeen keskimääräistä lämpimämpi kevät

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa ensimmäiset kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu) ovat Suomessa lämpötiloiltaan täysin tavanomaisia. Sen sijaan tammi-maaliskuussa ja helmi-huhtikuussa lähes koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vain Länsi-Suomessa poikkeama jää tammi-maaliskuussa +0,5-1 asteeseen. Maalis-toukokuussa suurimmassa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja lähinnä vain Länsi-Lapissa poikkeama jää +0,5-1 asteeseen. Huhti-kesäkuussa Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Pohjanlahden rannikolla jäädään täysin tavanomaisiin lämpötiloihin.

Marraskuun 2021 alusta huhtikuun 2022 loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on maaliskuu, jolloin koko Suomessa on hyvin alustavan ennusteen mukaan vähintään 1-2 astetta lämpimämpää kuin maaliskuussa keskimäärin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Myös helmikuu ja huhtikuu ovat koko Suomessa lauhoja, 0,5-2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Tavanomaiseen verrattuna kylmin kuukausi on joulukuu, jolloin koko Suomen lämpötilat pysyvät keskimäärin pitkäaikaisten keskiarvojen tuntumassa. Marraskuussa ja tammikuussa voi olla paikoin, lähinnä Etelä-Suomen joissakin osissa, 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Mikään ennustetuista kolmen kuukauden jaksoista ei näytä sademääriltään selvästi tavanomaisesta poikkeavalta. Jos jotakin poikkeamaa näkyy, paikoin voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna sateisin on joulukuu, jolloin Etelä-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä sateisempaa. Tavanomaiseen verrattuna kuivimmalta vaikuttaa huhtikuu, jolloin Etelä-Suomessa voi olla vähän keskimääräistä kuivempaa-

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Britannian ilmatieteen laitos: Varsinkin Etelä-Suomessa lämmin ja sateinen talvi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) näyttävät Etelä- ja Keski-Suomessa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämmiltä. Sen sijaan Lapissa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää tai joulu-helmikuussa täysin tavanomaisia lukemia. Kaikki kolmen kuukauden jaksot ovat vähän keskimääräistä sateisempia, aluksi Pohjois-Suomessa ja myöhemmin talvella Etelä-Suomessa.

Ranskan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan marras-tammikuu on Suomessa melko tavanomainen, joskin Etelä-Suomessa voi olla 0-0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Aivan Suomen itärajalla ja sen itäpuolella on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alue. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat Suomessa kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia, mutta marras-tammikuussa aivan Suomen etelä- ja itäpuolella näyttäisi olevan keskimääräistä sateisempaa.

Italian ilmatieteen laitos: Lähes koko Suomessa vähän keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi 

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan Suomen marras-tammikuu on lämpötiloiltaan tavanomainen, joskin Kainuun ja Pohjois-Karjalan tienoilla on viitteitä 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Joulu-helmikuussa koko Suomessa aivan eteläisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, Suomen vyötäröllä ja Kaakkois-Suomessa enemmänkin. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla ennustejaksoilla.

Saksan ilmatieteen laitos: Koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa aivan koko Suomi on kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla (marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) selvästi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alueella. Sademäärät voivat olla vähän keskimääräistä runsaampia, varsinkin joulu-helmikuussa.

Copernicus Climate Change Service: Koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja sademääriltään tavanomainen talvi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Tämän yhdistelmäennusteen mukaan marras-tammikuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa suuressa osassa Suomea on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta rannikoilla ja isossa osassa Lappia poikkeama voi jäädä 0,5-1 asteeseen. Sademäärät ovat täysin tavanomaisia kaikilla ennustejaksoilla.

Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi loppusyksy ja alkutalvi

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että marraskuun alusta tammikuun loppuun ulottuvalla jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat keskimääräistä korkeampia, varmimmin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa voi olla vähän pitkäaikaisia keskiarvoja kuivempaa, muualla sateisempaa.

Lue tästä jouluaaton sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi puolipilvistä +1 asteen säätä. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää pikkupakkasta ja heikkoa lumisadetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. 

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista leudompi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lauhaa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?







tiistai 7. syyskuuta 2021

Kesä 2021 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin

Euroopan kesän 2021 (kesä-elokuu) lämpötilat verrattuna ajanjakson 1991-2020 kesien keskimääräiseen lämpötilaan. Tiedot: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Tänään julkaistujen tietojen mukaan kesä 2021 (kesä-elokuun jakso) oli Euroopassa keskimäärin lähes asteen lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 kesien keskiarvo. Näin kesästä 2021 muodostui Euroopan mittaushistorian lämpimin. Ero kesiin 2010 ja 2018 on kuitenkin hyvin pieni.

Kesäkuu oli Euroopassa mittaushistorian toiseksi lämpimin (1,5 astetta yli vertailukauden), samoin heinäkuu (1,4 astetta yli vertailukauden). Sen sijaan elokuun keskilämpötila oli lähellä vertailukauden 1991-2020 keskiarvoa.

Lähteet

Copernicus: Warmest summer for Europe by small margin; August globally joint third warmest on record

ECMWF: Heat, rain, floods and fires – the European summer of 2021

Lue myös nämä

Euroopan mittaushistorian korkein koko kuukauden keskilämpötila yhdellä sääasemalla on nyt 32,8 astetta

Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta

Heinäkuu 2021 oli todennäköisesti koko maapallon mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Euroopan mittaushistorian korkein koko kuukauden keskilämpötila yhdellä sääasemalla on nyt 32,8 astetta

Lindos. Kuvan lähde: Pixabay

Lindoksen havaintopisteessä Rodoksella mitattiin elokuun 2021 keskilämpötilaksi +32,8 astetta. Se on Euroopan koko mittaushistorian korkein minkään kalenterikuukauden keskilämpötila yhdessä mittauspisteessä. 

Korkeimmillaan vuorokauden keskilämpötila Lindoksella oli 4. elokuuta. Silloin vuorokauden ylin lämpötila oli 43,1 astetta, vuorokauden alin lämpötila 31,8 astetta ja vuorokauden keskilämpötila 37,9 astetta. Koko kuukauden korkein vuorokauden alin lämpötila 34,2 astetta mitattiin 3. elokuuta ja 5. elokuuta, mutta kyseisinä päivinä koko vuorokauden keskilämpötila ei noussut 37,9 asteeseen. 

Päivälämpötila kohosi korkeimmillaan 43,1 asteeseen (3. ja 4. elokuuta). Yölämpötilakaan ei laskenut koko kuukauden aikana kertaakaan alle 25 asteeseen. Suomalaisen määritelmän mukaista hellettä oli siis koko elokuun ajan ympäri vuorokauden. 

Lähde

Meteorologi Maximiliano Herrera: Extreme Temperatures Around The World

Lue myös nämä

Grönlannin mannerjäätikön korkeimmalla kohdalla satoi vettä ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa

Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta

Heinäkuu 2021 oli todennäköisesti koko maapallon mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

torstai 26. elokuuta 2021

Grönlannin mannerjäätikön korkeimmalla kohdalla satoi vettä ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa

Kuvan lähde: Pixabay

Lauantaina 14. elokuuta Grönlannin mannerjäätikön korkeimmalla huipulla 3 216 metrin korkeudessa (Summit Station, 72,58°N 38,46°W) satoi vettä ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana. Ilman lämpötila pysytteli nollan yläpuolella noin yhdeksän tunnin ajan, ja vesisadettakin kesti useita tunteja. Koskaan aiemmin näin myöhään kesällä kyseisessä mittauspisteessä ei ole mitattu plussan puolella olevia lämpötiloja. Aiemmin kaikki havaittu sade on tullut lumena.

Lähteet

National Snow & Ice Data Center: Rain at the summit of Greenland

CNN: Rain fell at the normally snowy summit of Greenland for the first time on record

Lue myös nämä

Navoilta kuuluu kummia: Arktisella alueella ennätyksellisen vähän yli nelivuotista merijäätä, Antarktiksen lämpöennätysehdokas hylätty

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin

Heinäkuu 2021 oli todennäköisesti koko maapallon mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi

maanantai 16. elokuuta 2021

Vuosi sitten maailman lämpimimmän ja kylmimmän paikan lämpötilaero oli tänään yli 135 astetta

Kuolemanlaakso. Kuvan lähde: Pixabay.


Koko viime vuoden kuumin ja kylmin lämpötila maapallolla mitattiin samana päivänä. Sunnuntaina 16. elokuuta 2020 lämpötila kohosi Yhdysvaltojen Kuolemanlaaksossa +54,4 asteeseen, kun taas Antarktiksen Dome Fujilla lämpötila putosi -80,8 asteeseen. Maapallon lämpimimmän ja kylmimmän paikan lämpötilaero siis oli peräti 135,2 astetta.

Lähde

M. Herrera: Extreme temperatures around the world

Lue myös nämä

Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta

sunnuntai 15. elokuuta 2021

Heinäkuu 2021 oli todennäköisesti koko maapallon mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi

Maapallon eri alueiden lämpötilat heinäkuussa 2021 verrattuna pitkäaikaisiin keskiarvoihin. Keskimääräistä lämpimämpää oli suurimmalla osalla maa- ja merialueista. Ennätyslämmintä oli yli viidellä prosentilla maapallon pinta-alasta. Keskimääräistä kylmempää oli hyvin harvoilla alueilla. Ennätyskylmää ei ollut millään maa- tai merialueella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for July 2021, published online August 2021, retrieved on August 15, 2021.


NOAA:n mukaan heinäkuu 2021 oli globaalisti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja todennäköisesti myös kaikista mittaushistorian kalenterikuukausista lämpimin. Edellinen ennätys oli heinäkuulta 2016.

Yhdeksän mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä heinäkuusta on koettu vuodesta 2010 alkaen. Kymmenen lämpimimmän heinäkuun joukkoon mahtuu viime vuosisadalta vain heinäkuu 1998. Kaikki muut ovat 2000-luvulta. Seitsemän viimeisintä heinäkuuta (heinäkuut 2015-2021) ovat mittaushistorian seitsemän globaalisti lämpimintä heinäkuuta. 

Heinäkuu 2021 lienee siis kaikista mittaushistorian kuukausista todelliselta lämpötilaltaan globaalisti lämpimin, vaikka kuukausikohtainen anomalia eli poikkeama 1900-luvun keskiarvosta ei olekaan kaikista kalenterikuukausista suurin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa.


Diagrammissa on esitetty heinäkuiden 1880-2021 keskilämpötilat verrattuna 1900-luvun heinäkuiden keskilämpötilaan. Heinäkuu 2021 oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin heinäkuu, noin 0,93 astetta 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi. Toiseksi lämpimin on heinäkuu 2016. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for July 2021, published online August 2021, retrieved on August 15, 2021.


Heinäkuu 2021 oli 45. peräkkäinen heinäkuu ja 439. peräkkäinen kalenterikuukausi, jolloin keskilämpötila oli 1900-luvun (vuodet 1901-2000) vastaavien kuukausien keskiarvoa lämpimämpi. Alle 36-vuotias ei ole siis kokenut yhtään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää kuukautta.

Maa- ja merialueet yhdistettyinä heinäkuu 2021 oli globaalisti 0,93 ± 0,19 celsiusastetta 1900-luvun heinäkuiden keskiarvoa lämpimämpi. Myös pelkkiä maa-alueita tarkasteltaessa heinäkuu oli ennätyslämmin, 1,40 ± 0,27 astetta 1900-luvun heinäkuiden keskiarvoa lämpimämpi.

Myös pelkkää pohjoista pallonpuoliskoa tarkasteltaessa maa-alueet olivat heinäkuussa ennätyslämpimiä, 1,54 ± 0,21 astetta yli 1900-luvun keskiarvon. Maa- ja merialueet yhdistettynä heinäkuu oli pohjoisella pallonpuoliskolla mittaushistorian toiseksi lämpimin, 1,14 ± 0,21 astetta 1900-luvun keskiarvon yläpuolella.

Copernicus Climate Change Servicen mukaan heinäkuu oli Helsingissä mittaushistorian toiseksi lämpimin, hieman ennätyslämmintä heinäkuuta 2010 viileämpi. Laaja helleaalto koetteli myös Etelä-Eurooppaa kuukauden loppupuolella. Lämpötilat kohosivat monin paikoin yli 40 asteeseen. Kalymnoksen saarella Kreikassa mitattiin 31. heinäkuuta vuorokauden alimmaksi lämpötilaksi 34,3 astetta. Jos tämä alustava tulos vahvistetaan, se on Euroopan mittaushistorian heinäkuiden korkein vuorokauden minimilämpötila ja kaikkien kuukausien toiseksi korkein minimilämpötila.

Lähteet

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for July 2021, published online August 2021, retrieved on August 15, 2021

NOAA News: Assessing the Global Climate in July 2021, July 2021 was the warmest July on record for the globe; global land surface was also record warm

NOAA News: It's official, July was Earth’s hottest month on record

The Guardian: July was world's hottest month ever recorded, US scientists confirm

Lue myös nämä

Vuoden 1976 jälkeen kaikki vuodet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä ja vuosi 2020 oli ennätyslämmin tai ainakin toiseksi lämpimin

Päättynyt vuosikymmen oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja kuusi lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

torstai 12. elokuuta 2021

Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta

Kuva: Pixabay

Italiassa mitattiin eilen Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys, kun lämpötila kohosi Sisilian Syrakusassa +48,8 asteeseen. Ennätyksestä tulee virallinen sen jälkeen, kun Maailman ilmatieteen järjestö WMO vahvistaa sen. Lucifer-helleaallon seurauksena maasto on Sisiliassa hyvin kuivaa ja herkästi syttyvää. Siellä onkin ollut myös maastopaloja.

Muuallakin Välimeren alueella on ollut hyvin kuumaa. Eilen syntyi myös Tunisian mittaushistorian uusi lämpöennätys, kun Kairouanin kaupungissa mitattiin +50,3 astetta. Jendoubassa mittari näytti +49,0 astetta ja pääkaupunki Tunisissa +48,9 astetta.

Nyt helleaalto on siirtymässä kohti länttä, Espanjan ja Portugalin tienoille. Viikonloppuna Espanjassa saatetaankin olla lähellä ennätyslukemia.

Lähteet

M. Herrera: Extreme Temperatures Around The World

Reuters: Italian wildfires rage on after 49 degree heat record

Severe Weather Europe: Italy Set a New European Heat Record as Siracusa, Sicily peaks at +48.8 °C today. Intense Heatwave now heads for Spain and Portugal this weekend.

The Telegraph: Four dead in Italy as Sicily records Europe's "highest ever" temperature

Lue myös nämä

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

tiistai 10. elokuuta 2021

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisestä ylitetään 2030-luvun alkupuolella

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi eilen uusimman raporttinsa, johon ilmastotieteen asiantuntijat ovat koonneet luonnontieteellistä tietoa ilmastojärjestelmän muutoksista. Kyseessä on IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa. Kaikkiaan kolme osaa sekä neljäntenä yhteenvedon sisältävä arviointiraportti julkaistaan vuosina 2021–2022. Edellinen vastaava raportti on vuodelta 2013.

Nyt julkaistu ilmastonmuutosraportti on entistäkin karumpaa luettavaa. Maapallo on jo lämmennyt esiteolliseen aikaan (vertailukausi 1850-1900) verrattuna 1,1 asteella. Pariisin ilmastosopimuksessa lämpeneminen pyritään rajoittamaan alle 1,5 asteeseen. Tämä todennäköisesti ylitetään 2030-luvun alkupuolella, siis kymmenisen vuotta aiempia arvioita aikaisemmin. Skenaarioiden mukaan maapallon keskilämpötila voi kuitenkin palautua 1,5 asteen lämpenemisen alapuolelle vuosisadan loppupuolella, jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä.

Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi ovat tuottaneet raportin keskeisistä kohdista suomenkielistä infografiikkaa (kuvat voi suurentaa klikkaamalla niiden päältä):






Lähteet

Ilmatieteen laitos

Ilmasto-opas

Ympäristöministeriö

Lue myös nämä

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin

IPCC:n erikoisraportti muutama tunti sitten: Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä

sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Tänään lämpötila Kouvolan Anjalassa nousi 25,5 asteeseen kello 12.10, joten nyt on Anjalan 31. peräkkäinen hellepäivä. Tämä on Suomen digitoidun mittaushistorian uusi ennätys yhden havaintopisteen peräkkäisten hellepäivien lukumäärässä. 

Helle tarkoittaa sitä, että vuorokauden ylimmän lämpötilan täytyy olla yli 25 astetta, siis vähintään 25,1 astetta. Kouvolan Anjalan helleputki alkoi 18. kesäkuuta ja päättyy tänään 18. heinäkuuta. Ilmatieteen laitoksen avoimen datan mukaan Anjalan vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo 18. kesäkuuta - 17. heinäkuuta 2021 oli 28,9 astetta. Tämän päivän lopulliset lukemat eivät vielä ole tiedossa. Korkein lämpötila mitattiin 14. heinäkuuta, jolloin mittari näytti 32,7 astetta.

Mainitun aikavälin (18.6.-17.7.) keskimääräinen lämpötila Anjalassa oli 22,9 astetta ja vuorokauden korkein keskilämpötila 26,5 astetta (22. kesäkuuta). Vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvo oli 16 astetta. Vuorokauden korkein minimilämpötila oli 20,7 astetta (22. kesäkuuta) ja vuorokauden alin minimilämpötila 10,1 astetta (18. kesäkuuta).

Nyt helleputki ei enää jatku. Tänään Suomen yli kulkee kylmä rintama ja sääennusteiden mukaan lämpötilat putoavat ajankohdalle tyypillisiin lukemiin.

Tänään on Suomen tämän vuoden 48. hellepäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että jossakin päin Suomea (eri mittausasemilla) on ollut tänä vuonna hellettä yhteensä 48 päivänä, jotka eivät ole peräkkäisiä päiviä. Vuonna 2018 hellepäiviä oli 64. Kesällä 2018 rikottiinkin monia lämpöennätyksiä. Aikavälillä 1. toukokuuta - 18. heinäkuuta ei kuitenkaan koskaan aiemmin Suomen digitoidussa mittaushistoriassa (alkaen vuodesta 1959) ole ollut yhtä monta hellepäivää kuin vuonna 2021. Yleensä pitkät hellekaudet ovat alkaneet vasta myöhemmin kesällä kuin tänä vuonna.

Samalla sääasemalla yhden kesän aikana mitattujen hellepäivien Suomen ennätys on 48 hellepäivää Kouvolan Utista vuodelta 2010 (kyseessä eivät ole peräkkäiset hellepäivät). Pitkän aikavälin tilastoissa Kouvolassa onkin Suomen korkeimmat kesäpäivien maksimilämpötilat. Katso tästä linkistä, kun meteorologi Markus Mäntykannas selittää Kouvolan kuumuutta.

Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi helteet, yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomen vuoden ylin lämpötila on nyt ollut neljänä peräkkäisenä vuonna yli 33 celsiusastetta. Vuosina 1959-2002 yhtä korkeita lämpötiloja mitattiin Suomessa vain kaksi kertaa.

Lue myös nämä

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kotkan Haapasaaressa viime yön alin lämpötila oli yli 24 astetta

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Päättynyt kesäkuu oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu

Kaksi Suomen digitoidun mittaushistorian helle-ennätystä rikki

Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin

torstai 15. heinäkuuta 2021

Helleputki jatkuu: Jälleen uusia ennätyksiä

Tänään on Suomen tämän vuoden 45. hellepäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että jossakin päin Suomea (eri mittausasemilla) on ollut tänä vuonna hellettä yhteensä 45 päivänä, jotka eivät ole peräkkäisiä päiviä. Vuonna 2018 hellepäiviä oli 64. Kesällä 2018 rikottiinkin monia lämpöennätyksiä.

Samalla sääasemalla yhden kesän aikana mitattujen hellepäivien Suomen ennätys on 48 Kouvolan Utista vuodelta 2010. Kyseessä eivät ole peräkkäiset hellepäivät.

Kouvolan Anjalassa on mitattu tänä vuonna jo 28 hellepäivää peräkkäin. Tämä on uusi Suomen ennätys yhden mittauspisteen peräkkäisten hellepäivien määrässä. Ennusteiden mukaan jatkoa seuraa vielä muutaman päivän ajan.

Pitkän aikavälin tilastoissa Kouvolassa on Suomen korkeimmat kesäpäivien maksimilämpötilat. Katso tästä linkistä, kun meteorologi Markus Mäntykannas selittää Kouvolan kuumuutta.

Viime yönä Lappeenrannassa (Hiekkapakka Saimaalla) sivuttiin Suomen digitoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) korkeimman yön minimilämpötilan ennätystä. Yön 14.-15. heinäkuuta lämpötila oli alimmillaan 24,2 astetta torstaiaamuna kello 4.30. Näin korkea yön alin lämpötila on Suomen digitoidun mittaushistorian aikana mitattu vain kahdesti aiemmin. Kumpikin näistä aiemmista havainnosta on Kotkan Haapasaaresta (viime viikolta ja elokuulta 2003). Ainakin tällä hetkellä Helsingin Sanomien artikkelissa mainittu tieto siitä, että viime yönä alin lämpötila olisi ollut Porvoossa 24,4 astetta, ei pidä paikkaansa. Tuo oli alin lukema vielä aikaisin aamulla, mutta ennen aamukahdeksaa lämpötila putosi 24,2 asteeseen.

Myös meriveden pintalämpötilat ovat olleet jopa "hellelukemissa". Tiistaina Suomenlahdella lähes Helsingin ja Tallinnan puolivälissä mitattiin meriveden pintalämpötilaksi 25,3 astetta. Perämeren pintalämpötila on ollut jopa 7 astetta yli heinäkuiden 1990-2019 keskiarvon.

Ilmastonmuutos lisää kuumien äärilämpötilojen todennäköisyyttä. Valitettavasti samalla myös kuumuuden aiheuttamat terveyshaitat lisääntyvät. Meteorologi Kerttu Kotakorpi pohtii tätä asiaa tänään julkaistussa kirjoituksessaan "Kun helle ei helli vaan kuumuus kärventää", joka kannattaa ehdottomasti lukea.

tiistai 13. heinäkuuta 2021

Kouvolaan jälleen Suomen mittaushistorian helleputkiennätys


Suomen ennätys: 26 peräkkäistä hellepäivää samassa mittauspisteessä

Kouvolan Anjalassa on Ilmatieteen laitoksen avoimen datan mukaan ollut nyt hellepäiviä 26 peräkkäin (18.6.-13.7.2021). Tuo 26. hellepäivä tuli virallisesti täyteen 20 minuuttia sitten. Tämä 26 hellepäivän putki sivuaa Suomen digitoidun mittaushistorian saman sääaseman peräkkäisten hellepäivien ennätystä. Samaiseen 26 hellepäivän putkeen on ylletty vuonna 2014 Kouvolassa (Utti), Helsingissä (Kumpula) ja Hattulassa (Lepaa). Ennusteiden mukaan Kouvolan Anjalassa on hellettä myös seuraavina päivinä, joten uusi Suomen ennätys tulee tällä viikolla. Toistaiseksi korkein lämpötila on ollut 32,2 astetta (23.6.2021).

Utin Lentoportintiellä 26 hellepäivän putkeen ei aivan ole päästy, sillä kahtena päivänä helleraja on jäänyt saavuttamatta (lämpötilat 23,9 astetta ja 24,7 astetta). Hellepäiväksi määritellään päivä, jolloin ylin lämpötila hetkellisestikin nousee varjossa kahden metrin korkeudella yli 25 asteeseen. Helteeseen ei siis riitä vielä 25,0 astetta, vaan lämpötilan on oltava vähintään 25,1 astetta.

Kouvolan Sanomat kirjoitti tänään painetussa lehdessä näin: "Suomen kaikkien aikojen pisin hellepäivien yhtämittainen jakso on mitattu Utin Lentoportintien asemalla vuonna 2010, jolloin päiviä kertyi 48." Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Utin Lentoportintiellä Kouvolassa on kyllä hallussaan Suomen ennätys yhden kesän hellepäivien lukumäärästä (48 päivää), mutta nuo eivät olleet peräkkäisiä päiviä. Silloin pisin peräkkäisten hellepäivien putki oli 21 päivää (3.7.-23.7.2010).

Suomen ennätys: Korkein yön minimilämpötila 24,2 astetta

Viikon sisällä Kymenlaaksossa sivuttiin helleputkiennätyksen lisäksi myös toista ennätystä, kun Kotkassa yön alin lämpötila pysyi 24,2 asteessa. Se on Suomen digitoidun mittaushistorian korkein yön alin lämpötila. Toki tämä Suomen ennätys kalpenee muun maailman lukemiin verrattuna. Kalifornian Kuolemanlaaksossa, jossa mitattiin päivällä 54,4 astetta, yön alin lämpötila oli juuri viikonloppuna 42 astetta. Omanin maailmanennätys korkeimmasta yön minimilämpötilasta on 44,2 astetta (Khasabin lentokenttä 17.6.2019).

Suomen ennätys: Lämpimin kesäkuu ja eniten hellepäiviä touko-kesäkuussa

Kesäkuu 2021 oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu. Myös koko Suomessa ja Suomen vanhimmalla sääasemalla (Helsingin Kaisaniemi vuodesta 1844 alkaen) kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Hellepäiviä oli jossakin päin Suomea ennätyksellisen monena päivänä. Koskaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana myöskään touko-kesäkuun yhteenlaskettu hellepäivien lukumäärä ei ole ollut Suomessa yhtä suuri.

Ilmastonmuutos vaikuttaa

Tämän vuoden kesäkuu ja heinäkuu olisivat todennäköisesti olleet Kouvolassa ja muuallakin Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä myös ilman ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos tuo kuitenkin oman lisänsä siten, että nyt lämpötilat kohoavat vieläkin korkeammiksi kuin ilman ilmastonmuutosta. Globaalisti vuoden 1976 jälkeen kaikki vuodet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä ja vuosi 2020 oli ennätyslämmin tai ainakin toiseksi lämpimin. Kouvolassakin vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin.

Lue myös nämä

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kotkan Haapasaaressa viime yön alin lämpötila oli yli 24 astetta

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Päättynyt kesäkuu oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu

Kaksi Suomen digitoidun mittaushistorian helle-ennätystä rikki

Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin