Kouvolan Yhteislyseossa kävi tänään pitämässä Studia Generalia -luennon monitieteistä tutkimusta tekevä biologi suoraan maailman huipulta, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari E. Sääksjärvi, joka on tunnettu Amazonian ja biodiversiteetin tutkijana. Tämä blogikirjoitukseni referoi Sääksjärven luentoa, josta myös opiskelijat innostuivat suuresti. Yleisökysymyksiä tulikin poikkeuksellisen paljon.
 |
| Professori Ilari E. Sääksjärven luento Kouvolan Yhteislyseossa: Tuntematon maa - luontokato etenee |
Sekä luontokato että ilmastonmuutos uhkaavat lajeja
Maailman talousfoorumi nosti viime vuonna luontokadon ilmastonmuutoksen rinnalle tulevaisuuden suurimpien uhkatekijöiden joukkoon. Luontokato tai luonnon köyhtyminen kuitenkin alkoi jo muutamia satoja vuosia sitten. Pahimmillaan seuraavien vuosikymmenten aikana voi kuolla sukupuuttoon miljoonia lajeja, jolloin kyseessä olisi maailmanhistorian kuudes massa- eli joukkosukupuutto. Ilari E. Sääksjärven mukaan kuudes massasukupuutto onkin käynnistymässä kovaa vauhtia.
Ilmastonmuutos ja monet muut tekijät yhdessä aiheuttavat luontokatoa. Esimerkiksi Lapissa luontokato voi vaikuttaa näkyvästi, kun vaikkapa tiettyjen lajien kannalta tärkeät lumenviipymäalueet vähenevät tunturien rinteiltä. Suomessa elävistä vajaasta 50 000 lajista on arvioitu reilut 22 000 lajia, joista noin 12 prosenttia on uhanalaisia. Valitettavasti uhanalaisten lajien osuus on kasvussa.
Myös luonnolliset tekijät, esimerkiksi sattuma ja lajien muuttuminen evoluutiossa, aiheuttavat sukupuuttoja. Meteoriitit, luonnolliset ilmaston vaihtelut ja merenpinnan korkeuden muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että arviolta 99 prosenttia lajeista on hävinnyt maapallon historian aikana. Taustasukupuuttojen eli luonnollisten sukupuuttojen nopeus on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin hidas, vaikka ajoittain on ollut isoja massasukupuuttoja. Ihmiskunta on kiihdyttänyt sukupuuttonopeuden mahdollisesti tuhatkertaiseksi luonnolliseen verrattuna.
Maapallolla elävistä lajeista tunnetaan ehkä vain pieni osa, joten uusia lajeja löydetään jatkuvasti
 |
| Sääksjärvi esitteli esimerkiksi vasta pari viikkoa sitten löydetyn uuden lajin. |
Jotta luontokatoa voidaan seurata, täytyy tietää nykyisin elävät lajit. Maapallolla kuitenkin riittää edelleen biologeille hyvin paljon tutkittavaa. Arviot maapallolla elävien lajien määrästä vaihtelevat kolmesta miljoonasta 200 miljoonaan. Ehkä noin 80 prosenttia maapallon lajeista on tieteelle edelleen tuntemattomia. Vaikka valtaosa tuntemattomista lajeista on esimerkiksi hyönteisiä ja hämähäkkejä, vuosittain löydetään myös uusia nisäkäslajeja.
Kouvolastakin pääsee Sääksjärven mukaan 24 tunnissa matkustamaan sellaiselle alueelle, josta voi löytää päivittäin tieteelle aiemmin tuntemattomia lajeja. Niitä löytyy myös jokaisella Sääksjärven johtaman tutkimusryhmän matkalla Amazonian alueelta. Joka vuosi Turun yliopiston biologit löytävät, kuvailevat ja nimeävät keskimäärin sata tieteelle aiemmin tuntematonta lajia.
Sademetsiä tuhoavat monet eri tekijät
Erityisen paljon lajeja on Andien vuoriston ja Amazonin sademetsän välisellä vaihettumisvyöhykkeellä, joka on leveydeltään muutamia satoja kilometrejä. Sademetsässä voi olla yhden hehtaarin alueella jopa 300-400 eri puulajia. Käytännössä jokainen ympärillä näkyvä puu saattaa olla eri lajia.
Myös Amazonin sademetsässä luontokato on kuitenkin edennyt. Kun Sääksjärvi aloitti koulutaipaleensa vuonna 1983, Amazonia oli käytännössä vielä koskematon. Nyt 15 prosenttia alueen sademetsistä on hävitetty. Sademetsiä tuhotaan esimerkiksi soijapapuviljelmien tieltä, kun suuret määrät soijaa tarvitaan lihakarjan rehuksi. Myös huumeidentuotanto, kultakaivokset ja suuret infrastruktuurihankkeet, esimerkiksi isot tiet, uhkaavat sademetsiä. Sademetsien puita kaadetaan myös raaka-aineeksi. Keskusteluissa todettiin, että huonekalujen lisäksi esimerkiksi viulujen jousissa saatetaan käyttää sademetsäpuuta.
Tutkimusretket sademetsissä ovat hyvin mielenkiintoisia
Pisimmillään Sääksjärven tutkimusryhmäläiset saattavat viettää maastossa 2-3 kuukautta. Sääksjärvi ei kuitenkaan pidä sademetsässä liikkumista vaarallisena, koska vaaralliset eläimet pyrkivät välttelemään ihmistä. Esimerkiksi myrkkykäärmeitä näkee harvoin. Tutkimusmatkoilla vaarallisin laji onkin ihminen, koska matkoilla joutuu vierailemaan myös suurkaupungeissa, joissa saattaa olla hyvinkin vaarallisia alueita. Jos ihmistä ei lasketa mukaan, vaarallisimpia eläimiä lienevät esimerkiksi malariaa ja denguekuumetta levittävät hyttyset.
Tutkimushankkeita varten tarvitaan monenlaisia lupia, esimerkiksi lupia maastotyöskentelyyn, näytteiden keräämiseen ja näytteiden maastavientiin. Usein luvat edellyttävät yhteistyötä paikallisen väestön kanssa, mitä Sääksjärvi pitää erittäin hyvänä asiana. Turkuunkin on otettu perulaisia opiskelijoita, ja jo tutkittuja näytteitä voidaan palauttaa takaisin Etelä-Amerikkaan.
Amazonin alueella elää useita alkuperäiskansoja ja siellä puhutaan noin 300 eri kieltä. Sääksjärvi on myös asunut alkuperäiskansan luona, ja uusia lajeja on myös nimetty eri heimojen mukaan kunnianosoituksena alkuperäiskansoja kohtaan.
Mitä biodiversiteetti, luontokato ja kuudes sukupuuttoaalto tarkoittavat?
 |
Kuvassa oleva samettihämähäkki Loureedia phoenixi löydettiin vuonna 2020 Iranista. Tieteellisen nimen lajiosa viittaa Joker-elokuvan pääosan esittäjään Joaquin Phoenixiin, joka on puhunut luontokadon estämisen tärkeydestä. Hämähäkin kuviointi muistuttaa elokuvan Jokeri-hahmon kasvonaamiota.
|
Sääksjärvi ja ekologian professori Janne S. Kotiaho määrittelevät, että biodiversiteetti eli elonkirjo eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elämää sen kaikissa eri ilmenemismuodoissa. Kun ihminen toiminnallaan hävittää elämää, luonto köyhtyy ja aiheutuu luontokatoa eli luonnon köyhtymistä. Järjestelmällinen ihmisen aiheuttama luontokato on johtanut siihen, että puhutaan biodiversiteettikriisistä, joka hoitamattomana johtaa kuudenteen massasukupuuttoon. Luontokatoa aiheuttavat 1) elinympäristöjen muutokset, 2) eliölajien suora hyödyntäminen, 3) ilmastonmuutos, 4) saasteet ja roskaantuminen sekä 5) uusille alueille ihmisen mukana leviävät vieraslajit.
Biodiversiteetin suojelu ja luontokadon pysäyttäminen vaativat monitieteistä yhteistyötä
Biodiversiteetti ei ole ainoastaan biologiaa, vaan biodiversiteettitutkimusta tekevät nykyisin myös kauppatieteilijät, taloustieteilijät, yhteiskuntatieteilijät, ruokajärjestelmän tutkijat, matkailututkijat ja monen muun eri alan edustajat. Biologi voi kyllä kertoa faktat luontokadon etenemisestä, mutta muiden alojen edustajia tarvitaan, kun halutaan selvittää luontokadon seurauksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa luontokadon pysäyttämiseen. Tarvitaan myös johtajuuden muokkaamista eri tasoilla.
Biodiversiteetin suojelu ja luontokadon estäminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Ihmislajin talous ja terveys perustuvat hyvin toimivaan luontoon, luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Biodiversiteetti on tärkeää esimerkiksi yhteiskunnan vakauden, huoltovarmuuden ja koko ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Luontokato lisää esimerkiksi pandemioita ja ympäristöpakolaisuutta.
Sääksjärveä pelottaa eniten luontokadon nopeus ja se, ettei luontokatoa ole toistaiseksi onnistuttu pysäyttämään millään maapallon alueella. Tavoitteena kuitenkin on pysäyttää luontokato jo vuoteen 2030 mennessä. Peloista huolimatta Sääksjärvi pitää tätä Suomessakin realistisena mahdollisuutena ja haluaa uskoa luontokadon pysäyttämiseen, vaikka luontokato on edelleen kiihtymisvaiheessa. Kaikki tarpeellinen tieto luontokadon syistä ja tarvittavista toimenpiteistä on kuitenkin olemassa. Täytyy vain saada aikaiseksi konkreettisia tekoja eri tasoilla. Siksi biodiversiteettitutkimukseen tarvitaan monitieteellistä työtä.
Luontokato pystytään pysäyttämään jopa tällä vuosikymmenellä
Järjestelmätason muutosten lisäksi jokainen voi vaikuttaa asiaan omilla teoillaan. Metsänomistajilta ei voi vaatia koko metsän jättämistä luonnontilaiseksi, mutta joitakin alueita metsästä voisi jättää käsittelemättä. Omakotitaloissa asuvat puolestaan voivat jättää osan tontista luonnontilaiseksi alueeksi, perustaa kukkaniittyjä ja hankkia hyönteishotelleja.
Keskeistä on torjua luontokatoa ja ilmastonmuutosta yhdessä. Tavoitteena tulee olla luonnon kokonaisheikentymättömyys, luonnonvarojen käytön kestävyys, luontoa säästävä yhteiskuntarakenne, globaali vastuu ja biodiversiteettiymmärryksen lisääminen. Parhaimmillaan positiiviset esimerkit yhteiskunnallisesta ja poliittisesta toiminnasta ympäristön hyväksi luovat toivoa ja voimaannuttavat. Erityisen tärkeää kuitenkin olisi nykyaikanakin muistaa puolin ja toisin kunnioittava keskustelu sekä kuuntelu.
Sääksjärvi päätti esityksensä tärkeään viestiin: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua."
Lisätietoja
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö
BIODIFUL-tutkimushanke
Suomen Luontopaneeli
Lue myös nämä
Mikä ihme on amazopeikkus ja miksi tutkija nimesi loispistiäisen Johanna-vaimonsa mukaan?
Turun yliopiston tutkijat kuvasivat tänä vuonna noin 70 uutta eläinlajia: Hauskoja tieteellisiä nimiä julkisuuden henkilöiden mukaan!
Jälleen uusi eläinlaji nimettiin suomalaisen tutkijan mukaan
Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet
Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?
Aiempia vierailijoita Kouvolan Yhteislyseossa
Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan
