Vuoden 1965 jouluaattona lumensyvyys oli Kouvolassa 71 senttimetriä ja Helsinki-Vantaan mittauspisteessä 78 senttimetriä

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2024. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 21,6 senttimetriä ja 2000-luvulla 16,9 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19,5 senttimetriä ja vuosina 2000–2024 puolestaan 13 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Helsinki-Vantaalla mittaushistorian lumensyvyysennätys joulukuussa on 83 senttimetriä 19. joulukuuta vuonna 1965. Jouluaaton lumensyvyys vuonna 1965 oli Helsinki-Vantaalla 78 senttimetriä. Kaisaniemessäkin lunta on ollut joulukuussa (13.12.1915) peräti 70 senttimetriä.

Piirtämästäni Kouvolan lumensyvyysdiagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959–2024). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Lue myös nämä

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa lunta 83 senttimetriä ja Kaisaniemessä 70 senttimetriä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Enni Rukajärvi kertoi tänään Kouvolan Yhteislyseossa urheilijan vaikutusmahdollisuuksista kestävään kehitykseen

Vuonna 2014 Sotšin olympialaisista hopeamitalistina palannut lumilautailija Enni Rukajärvi toivoi kysyttäessä lahjaksi Kuusamon kaupungilta vain puhdasta luontoa. Tänään Rukajärvi kertoi tuosta tapauksesta Kouvolan Yhteislyseossa, ettei kyseessä ollut suunniteltu kannanotto vaan suoraan sydämestä tullut kommentti. 

Rukajärvi oli havahtunut puhtaan luonnon tärkeyteen, kun hän oli oivaltanut ilmastonmuutoksen ja kaivosteollisuuden haitalliset seuraukset. Hän onkin aktiivisesti mukana Protect Our Winters (POW) -liikkeen toiminnassa. Eilen Rukajärvi kertoi tästä Kouvolan Yhteislyseon suuressa kestävän kehityksen paneelissa ja tänään erillisessä Urheilijat vaikuttajina -luennossa.

Aktiiviuransa aikana Rukajärvi alkoi itse pohtia sponsoreidensa toimintaa ja valikoida niitä tarkemmin. Kestävän kehityksen puolestapuhujaksi profiloituminen toi mukanaan uusia kumppanuuksia, kun yritykset halusivat korostaa omaa puhtauttaan. Samalla tämä on urheilijalle tärkeää vaikuttamistyötä, jossa urheilija toimii hyvänä esimerkkinä perheelleen, kavereilleen, seuraajilleen, faneilleen ja suurelle yleisölle. Sponsorointisopimuksia solmittaessa on kuitenkin tärkeää erottaa todellinen ympäristöystävällisyys viherpesusta, joka on vain näennäisesti ympäristöystävällistä toimintaa. Rukajärven mukaan urheilijan tulee kannustaa sponsoreita ja lajiliittoja nykyistä kunnianhimoisempiin kestävän kehitykseen toimiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään.

Tehokkaaseen vaikuttamiseen ja viestintään Rukajärvi antoi seuraavat ohjeet:

1. Puhu omasta näkökulmastasi.

2. Ole valmis oppimaan ja keskustelemaan.

3. Muista mainita lähteet.

4. Hyödynnä ensisijaisia lähteitä. (Luennolla Rukajärvi antoi harjoitustehtäväksi etsiä alkuperäislähteet uutiselle, jonka mukaan ilmastonmuutos ei välttämättä lämmitä Suomen talvia, vaan Suomen talvi-ilmasto saattaa viilentyä, kun AMOC-järjestelmän keikahduspiste ylittyy.)

5. Vältä liioittelua, pysy faktoissa.

6. Sisällytä yhteen postaukseen vain yksi toimintakehotus (call to action).

7. Näytä esimerkkiä.

Ilmastonmuutos haittaa urheilulajeja monella tavalla. Kuumuuden lisääntyminen altistaa urheilijat lämpöstressille ja aiheuttaa terveysriskejä. Sisälajienkin harrastaminen voi käydä entistä kalliimmaksi, jos harjoitussalivuorot kallistuvat siksi, että tarvitaan runsaasti sähköä kuluttavaa jäähdytystä. Myös sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja maastopalojen lisääntyminen häiritsevät harjoittelua ja tuhoavat urheiluun tarvittavaa infrastruktuuria. Lumirajan siirtyminen korkeammalle vuoristoissa ja jäätiköiden sulaminen uhkaavat vuoristoalueiden hiihtokeskuksia. Talvikauden lyheneminen vaikeuttaa harjoittelua ja kisojen järjestämistä. Urheilumatkailun hiilijalanjälki kasvaa, kun harjoittelua ja kilpailua siirretään entistä kauemmaksi lumivarmoihin tai muuten vakaampiin kohteisiin.

Vaikka jokainen voi toimia vaikuttajana omilla toimillaan, Rukajärvi peräänkuulutti erityisesti rakenteellisia muutoksia. Useammat ihmiset pyöräilisivät, jos kaupungit olisivat paremmin suunniteltuja. Harvemmat lentäisivät, jos junat olisivat saavutettavia ja halvempia. Autoilua olisi vähemmän, jos julkinen liikenne toimisi paremmin. Uusiutuvaan sähköön siirtyminen olisi halvempaa, jos fossiilisten polttoaineiden tuet poistettaisiin. Fossiilisia polttoaineita kulutettaisiin vähemmän, jos niiden mainonta ja sponsorointi olisi kiellettyä. Kasvisruoka olisi edullisempaa, jos sitä tuettaisiin yhtä paljon kuin lihantuotantoa. Nämä ovat suurelta osin poliittisia päätöksiä, mutta näihinkin asioihin yksittäinen ihminen voi vaikuttaa esimerkiksi äänestämällä vaaleissa sellaisia eri puolueiden ehdokkaita, jotka ajavat päätöksenteossa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.

Enni Rukajärvi toimii itse monin tavoin erinomaisena esimerkkinä ja roolimallina. Upeiden ajatusten lisäksi kiinnitin huomiota käyttäytymiseen. Tietynlainen Rukajärven tavaramerkki on pipon käyttäminen myös sisällä. Joka kerta ruokailussa (lounaan tai kahvin ajaksi) hän kuitenkin otti pipon pois päästä. Arvostan!

Lue myös nämä

Mikko "Peltsi" Peltola, Enni Rukajärvi, Panu Halme, Petri Luukkainen ja Sami Lundgren osallistuivat Kouvolan Yhteislyseon suureen kestävän kehityksen paneeliin

Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi!

Pystytäänkö talviolympialaisia järjestämään vielä tämän vuosisadan lopulla?

Ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden talviolympialaisia

Anna Abreu, Jenni Haukio, Michael Monroe, Jasper Pääkkönen, Enni Rukajärvi...

Mikko "Peltsi" Peltola, Enni Rukajärvi, Panu Halme, Petri Luukkainen ja Sami Lundgren osallistuivat Kouvolan Yhteislyseon suureen kestävän kehityksen paneeliin

Kouvolan Yhteislyseo on saanut Vihreä lippu -ympäristösertifikaatin. Tätä juhlistettiin tänään Vihreän lipun nostolla lipputankoon ja Mikko ”Peltsi” Peltolan juontamalla kestävän kehityksen paneeliskeskustelulla, johon osallistui valtakunnallisen huipputason keskustelijoita. Mukana olivat lumilautailija Enni Rukajärvi, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessoriksi marraskuun alussa nimitetty Jyväskylän yliopiston biologi Panu Halme, elokuvaohjaaja ja -tuottaja Petri Luukkainen sekä UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren. 

Kouvolan Yhteislyseossa opiskelijat toimivat aktiivisesti ympäristöraadissa

Kansallinen Vihreä lippu -toimikunta on myöntänyt Kouvolan Yhteislyseolle Vihreän lipun kaksivuotisen käyttöoikeuden tunnustuksena ansiokkaasta ympäristö- ja kestävyyskasvatuksesta sekä kestävän elämäntavan edistämisestä. Vihreä lippu -toimikunta arvioi Kouvolan Yhteislyseon toimintaa seuraavasti: ”Teillä on onnistunut projekti takananne, voitte olla todella ylpeitä itsestänne! Järjestitte paljon erilaista teemaan sopivaa tapahtumaa, nostitte aihetta myös eri oppiaineissa ja pääsitte hyvin tavoitteisiinne. Ehdoton vahvuutenne on, että olette saaneet teeman vahvasti näkymään koulunne arjessa, loistavaa työtä! Projektissa nousi etenkin ympäristökuorman vähentäminen, vaikka siinä oli paljon esimerkiksi terveyttä edistäviä teemoja. Täyden 10 suoritus siis!”

Vihreä lippu on Suomen suurin kestävän kehityksen ohjelma ja kansainvälinen ympäristömerkki oppilaitoksille. Kouvolan Yhteislyseossa Vihreä lippu -toimintaa koordinoi ympäristöraati, johon kuuluu tällä hetkellä ohjaavien opettajien lisäksi 13 opiskelijaa. Mukana toiminnan toteutuksessa ovat kuitenkin useat eri opettajat ja lähes kaikki oppiaineet.

Toiminta alkoi viime lukuvuonna, jolloin esimerkiksi parannettiin lukion kierrätysjärjestelmää, järjestettiin opiskelun lomassa erilaisia tempauksia, kuunneltiin tietokirjailija Satu Lidmanin luento, katsottiin Kino 123 -elokuvateatterissa Havumetsän lapset -elokuva ja kerättiin taksvärkissä noin 5 000 euroa saimaannorpan suojeluun. 

Tämän syksyn aikana Kouvolan Yhteislyseon Vihreä lippu -toiminnassa on jo retkeilty Punkaharjulla, ostettu suojelumetsää Iitin Hiirettelänvuorelle, vietetty vähäsähköistä koulupäivää Energiansäästöviikolla ja järjestetty yrittäjyysleirillä musiikinopettajan ideoima ReFashion-muotishow, jossa joukkueet suunnittelivat ja toteuttivat asukokonaisuuden kierrätysvaatteista ja -kankaista. Talven aikana ympäristöraatilaiset aikovat laajentaa toimintaa yhteistyöhön paikallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa.

Jo ennen Vihreä lippu -toimintaa Kouvolan Yhteislyseossa on järjestetty Studia Generalia -luentoja 3–4 kertaa lukuvuodessa vuodesta 2021 alkaen. Luennoitsijoina ovat olleet esimerkiksi sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, taloustieteilijä Mikko Spolander ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi.

Tämän päivän paneelikeskustelu antoi paljon ajateltavaa uuden suurlukion 1 200 opiskelijalle

Kouvolan Yhteislyseo on 1.8.2025 alkaen toiminut hallinnollisesti yhtenä lukiona, johon kuuluvat entinen Kouvolan Yhteislyseo, Kouvolan iltalukio ja Kuusankosken lukio. Tämän päivän paneelikeskustelussa pureuduttiin ilmastonmuutokseen, metsätalouteen, metsäteollisuuteen, ruokainnovaatioihin ja arkielämän kestävään kehitykseen. Paneelin yleisönä oli 1 200 Yhteislyseon opiskelijaa, joista Kuusankosken toimipisteen opiskelijat seurasivat lähetystä striimin kautta. Kyseessä oli uuden suurlukion ensimmäinen yhteinen tapahtuma. Seuraavassa muutamia poimintoja päivän paneelin annista.

Panu Halme liikkuu paljon polkupyörällä. Jos Tavarataivas-elokuvan tapaan kaikki tavarat pitäisi laittaa konttiin ja hakea vain yksi tavara kerrallaan, hän hakisikin vaatteiden jälkeen ensimmäisenä polkupyörän. Halme kertoi, että hyvän elämän takaamiseksi maapallolla yksi ihminen voi lentää keskimäärin korkeintaan kaksi kertaa vuosikymmenessä. Halme ehdottikin, että kouluissa pitäisi olla nykyistä pidempi, esimerkiksi kahden tai kolmen viikon talviloma, jolloin etelänlomalle ehtisi hyvin myös junalla. Kolmen viikon talviloma olisi järjestettävissä esimerkiksi lopettamalla syysloma ja lyhentämällä joululomaa. Halme itse ei ole lentänyt kuuteen vuoteen, vaan perhe on tehnyt esimerkiksi kuukauden mittaisia etelänlomia junalla. Myös 25 yliopisto-opiskelijan kanssa tehty matka Brysseliin toteutettiin junalla.

Enni Rukajärvi on kompensoinut lentojensa päästöjä esimerkiksi maksamalla rahaa soiden ennallistamiseen. Rukajärvi myös valitsee Lappiin suuntautuvilla laskettelumatkoillaan kulkuneuvoksi yöjunan lentokoneen sijaan, vaikka juna olisi kalliimpi. Sami Lundgrenin tänä vuonna tekemän YK-kokousmatkan päästöt puolestaan kompensoi YK. 

Panu Halme noudattaa planetaarista ruokavaliota, jota myös Petri Luukkainen pitää hyvänä vaihtoehtona. Luukkaisen mielestä lihaa voisi syödä kananugetin verran päivässä. Tulevaisuudessa myös laboratoriossa kasvatetun lihan käyttö voisi lisääntyä, mutta maataloutta on silti vaikea syrjäyttää. Erityisesti Luukkainen kiinnittäisi huomiota ruokahävikin vähentämiseen. Halmeen mielestä tuhoisin elintarvike on jättikatkarapu. Sen viljelyn takia tuhotaan mangrovemetsiä, jotka ovat sademetsiäkin tärkeämpiä ekosysteemejä. Myös Enni Rukajärvi suosii kasvisruokaa sekä järvikalaa ja käyttää vain harvoin lihaa. Sami Lundgren ei ole syönyt lihaa 40 vuoteen.

Panelistit tähdensivät kuluttajien henkilökohtaisissa kestävän elämäntavan valinnoissa myös turhan kulutuksen välttämistä. Esimerkiksi Enni Rukajärvi käyttää edelleen vanhaa iPhone-puhelinta, vaikka toivoisikin puhelimeen parempilaatuista kameraa.

Mielenkiintoisin väittely käytiin metsätalouden ja metsäteollisuuden vaikutuksista. Sami Lundgren mainitsi, että Repoveden kansallispuisto on syntynyt nimenomaan UPM:n lahjoitusten ja suojelualueiden pohjalta. Lisäksi Lundgren tähdensi sitä, että UPM:n metsistä kaikkiaan 16 prosenttia on jollakin tasolla suojeltua. UPM omistaa Suomessa puoli miljoonaa hehtaaria metsää ja pyrkii Lundgrenin mukaan hoitamaan niitä mallikelpoisesti siten, että muut metsänomistajat voisivat jäljitellä UPM:n metsänhoitotapaa. Ratkaisevaa on se, miten käytetään muita kuin UPM:n omistamia metsiä.

Myös Panu Halme kannattaa puun käyttämistä esimerkiksi rakentamiseen. Halme kuitenkin muistutti, että metsätalous on suurin lajien uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa. Kehuja suomalainen metsätalous sai siitä, että meillä metsätaloudessa kasvatetaan lähes pelkästään suomalaisia puulajeja, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa kasvatetaan esimerkiksi amerikkalaisia puulajeja. Sen sijaan ojituksia on tehty Suomessa aivan liikaa, suhteessa pinta-alaan enemmän kuin missään muussa valtiossa (Suomessa on tehty lähes 1,5 miljoonaa kilometriä metsäojia, mikä vastaa kahta edestakaista matkaa maapallolta kuuhun, joten kolmasosa kaikista maapallon metsäojista on Suomen alueella). Ojitetuilla soilla kasvatettujen metsien hakkuut voivat aiheuttaa turpeen tuhoutumisen, millä voi olla merkittäviä ilmasto-, vesistö- ja lajistovaikutuksia.

Vaikka UPM, Stora Enso ja Metsä Group hoitaisivatkin omia metsiään hyvin, Halmeen mielestä tämä ei riitä. Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa, joten metsäjättien pitäisi tarkemmin ohjata eri metsänomistajien toimintaa ja lopettaa puun ostaminen ojitetuilta alueilta. Erityisesti suuria metsänomistajia, kuten kuntia, seurakuntia ja eläkerahastoja, tulisi painostaa kestävämpään metsätalouteen. Parasta olisi, jos uudisojitukset ja rajut kunnostusojitukset kiellettäisiin lailla.

Kun nuorten ääni saadaan kuulumaan, maailma on muutaman vuosikymmenen kuluttua nykyistä parempi paikka elää

Petri Luukkaisen mielestä ympäristöasioiden ymmärtäminen on nyky-yhteiskunnassa kuin englannin kielen hallitsemisen perustaso. Ilman sitä ei tule toimeen.

Panu Halme tähdensi kodin käyttäytymismalleja esimerkiksi liikkumisessa ja ruokailussa. Toisaalta nuorten pitäisi pystyä vaikuttamaan näihin asioihin. Halmeen mukaan nuorten näkyminen yhteiskunnan kriittisenä äänenä on erittäin tärkeää. Halme vetosi YK:n lapsen oikeuksien komiteaan, jonka mukaan ympäristökriisit ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia kohtaan. Vuonna 2050 Suomessa saattaa olla 1,3 miljoonaa ympäristöpakolaista ilmastokriisin seurauksena. Halmeen mielestä Suomen nuoret ovat liian kilttejä eivätkä vaadi aikuisilta tarpeeksi, kun nykyinen hallitseva sukupolvi hoitaa ympäristöasioita surkeasti. Nuorten tulisi puhua ja vaikuttaa näihin asioihin enemmän. 

Myös Sami Lundgren oli sitä mieltä, että paneelin nuoret kuuntelijat pystyvät muuttamaan maailmaa, kunhan he vaan tekevät asiat tarpeeksi isosti. Hän itsekin on ponnistanut Kouvolan seudulta aina YK:hon asti. Lisäksi varsinaisen paneelin jälkeisessä keskustelussa Lundgren tähdensi vuoropuhelun merkitystä erilaisten ihmisten kesken. Hän itse on esimerkiksi kutsunut UPM:n toimintaa vastustaneet Elokapinan mielenosoittajat kahvittelemaan. Keskustelu oli ollut mielenkiintoista ja rakentavaa.

Petri Luukkaisenkin mielestä päättäjiltä ja vanhemmilta voisi vaatia enemmän, mutta synkkyyden kaninkoloon ei pitäisi pudota. Synkistelyn sijaan tarvitaan myös toivoa ja hyviä tekoja eikä vain kovia puheita. Sami Lundgrenkin muistutti, että useinkaan asiat eivät ole niin negatiivisesti miltä näyttää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuu edelleen ruohonjuuritasolla paljon hyvää, vaikka valtion johto toimiikin tällä hetkellä vastoin kestävää kehitystä.

Panu Halmeen mukaan yhä isommat johtajat puhuvat ympäristöasioista vakavasti esimerkiksi politiikassa. Tämä kävi ilmi esimerkiksi pääministerin johdolla käydyissä keskusteluissa, joihin Halme oli pyydetty asiantuntijaksi. Kaikissa puolueissa ympäristöasiat ovat aiempaa näkyvämmin esillä, joten on toivoa myös asioiden saattamisesta käytäntöön. Enni Rukajärvi tähdensi nuorten tärkeyttä ympäristötrendien luojina ja korosti myös äänestämisen merkitystä. 

Mikko "Peltsi" Peltola innosti nuoria myös itse lähtemään mukaan päätöksentekoon. Rukajärvi ja Peltola vaikuttavat esimerkiksi Protect Our Winters (POW) -liikkeessä. Rukajärvi haluaa toimia hyvänä esikuvana nuorille, joten aktiiviuransa aikana hän lopetti esimerkiksi arvojensa vastaisen mainosyhteistyön Red Bullin kanssa.

Panu Halme otti muutoksen mahdollisuudesta esimerkiksi koronapandemian, jolloin maailman toimintoja muutettiin radikaalisti parissa viikossa, kun nuoria vanhemmat päättäjät kokivat viruksen uhkaksi iäkkäälle väestölle. Vastaavat muutokset ovat mahdollisia myös ympäristöongelmien vuoksi. Halme ennustikin, että muutaman vuosikymmenen kuluttua maailma on nykyistä parempi paikka elää. Sitä ennen voi olla edessä kovia aikoja. Ratkaisevaa on se, että pelkän puhumisen sijaan pitäisi pystyä toimimaan ja estämään ympäristöongelmia. Ikävätkään faktat eivät aiheuta liiallista ympäristöahdistusta, jos on olemassa keinoja vaikuttaa asioihin.

Aiempia vierailijoita Kouvolan Yhteislyseossa

Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"

Luontomies Juha Kauppinen kertoi Kouvolan Yhteislyseossa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä

Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen (Outi Ampuja)

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan (Jussi Nikula)

Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa

Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä

Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"

Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa

Uutuuskirja tuotantoeläinten pahoinvoinnista hätkähdyttää realistisuudellaan (Eveliina Lundqvist vieraili lukiossamme, linkin kirjoitus kuitenkin liittyy hänen kirjaansa eikä ko. vierailuun)

Lue myös nämä

Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi! (myös POW:n blogissa)

Ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden talviolympialaisia

Pikadokumentti: Isojen poikien ilmastopelissä

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Lentääkö vai eikö lentää: Ilmastosynnitön heittäköön ensimmäisen kiven

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa

Kokemuksia valokuituliittymän hankinnasta, jossa kaikki on mennyt alusta asti pieleen

Toimiva infrastruktuuri on maantieteellisesti tärkeä asia. Moderniin infrastruktuuriin kuuluvat valokuituverkot. Valitettavasti niiden toteutus ei kuitenkaan aina mene täysin putkeen. Me tilasimme valokuidun ruotsalaiselta Global Connectilta (GlobalConnect AB) heinäkuussa 2023. Vain puoli tuntia netissä tehdyn sopimuksen allekirjoituksen jälkeen postilaatikkomme viereen ilmestyi mainoskyltti, jossa kerrottiin meidän tilanneen Global Connectin valokuituliittymän. Tämä olikin sitten ainoa asia, joka Global Connectilla toimi nopeasti. Nyt seuraa pitkä tarina omia kokemuksia.

"Salamannopeaa valokuituliittymää" ei ainakaan asennettu nopeasti.

Sisään asennetun kuitumuuntimen sijaintipaikasta ei vastoin sopimusta otettu mitään toivomuksia

Mitään ei tapahtunut ennen maaliskuuta 2024, jolloin kotiimme tuli kaksi ruotsalaista kuitumuuntimen asentajaa todennäköisesti urakkapalkalla. He juoksivat talon läpi, ja noin kahden minuutin kuluttua saapumisesta pora painui seinään juuri siihen kohtaan, johon en kuitumuunninta halunnut. Mitään neuvotteluja laitteen sijainnista ei ollut mahdollista käydä, vaikka sopimusehdoissa lukee näin: "Kiinteistönomistaja voi esittää toivomuksia Asiakkaan tiloissa sijaitsevien laitteiden sijoittamisesta kiinteistön märkiä alueita tai tiloja lukuun ottamatta. GlobalConnect noudattaa Kiinteistönomistajan esittämiä toivomuksia, ellei sillä ole perusteltua syytä toimia toisin." Global Connectin nettisivukin kuvailee asian olevan sovittavissa: "Ennen valokuidun lopullista asennusta GlobalConnectin urakoitsija sopii asiakkaan kanssa suunnittelukäynnistä. Tällä käynnillä sovitaan tärkeistä yksityiskohdista: Mihin kohtaan kuitukaapeli kaivetaan tontin rajalta taloon? Mistä kohdasta kuitu tuodaan sisään taloon? Minne kuitumuunnin sijoitetaan talon sisällä (pistorasian lähelle)?" Itse olin suunnitellut paikan eri kohtaan pistorasian viereen, talon toiseen päätyyn melko lähelle tietä. Asennuksen jälkeen kysyin vielä asentajilta, että milloin kaikki on valmista. Sain vastauksen, että toukokuussa.

Kuitumuuntimessa on täytynyt pitää virrat päällä jo 10 kuukautta, eikä yhteys toimi vieläkään

Yleisillä alueilla valokuitukaapeleiden kaivaminen aloitettiin vasta keskikesällä 2024. Lokakuussa tuli sitten sähköpostia otsikolla "Valokuituverkon käyttöönotot ovat lähellä". Mukana oli määräys kytkeä kuitumuunnin pistorasiaan ja pitää virta jatkuvasti päällä: "Tavoitteenamme on aloittaa ensimmäiset valokuituyhteyksien käyttöönotot Kouvolassa marraskuun aikana ja kytkeä mahdollisimman monta kotitaloutta verkkoon loppuvuoden aikana. Suoritamme juuri nyt viimeisiä taustatöitä näiden aloittamista varten. Pyydämmekin sinua tässä vaiheessa varmistamaan, että kuituvastaanottimesi on kytketty verkkovirtaan, jotta yhteyden toimivuus voidaan varmistaa käyttöönoton yhteydessä."

Sähköposteihin vastataan hitaasti, mitäänsanomattomasti tai ei lainkaan

Tammikuussa 2025 otin ensimmäistä kertaa sähköpostitse yhteyttä asiakaspalveluun, kun yhteys ei vieläkään toiminut. Sähköposteihin vastattiin jopa kuukauden viiveellä tai ei lainkaan, ja asentamisen aikataulusta osattiin sanoa vain, että siihen menee vielä pieni hetki. Vaikutti siltä, ettei asiaa edes selvitelty. Pyynnöistä huolimatta en myöskään saanut vastaavan päällikön yhteystietoja, eikä soittopyyntöä otettu vastaan.

EU rahoittaa valokuituverkon rakentamista avokätisesti, mutta työn jälki on huonoa

Poliitikot ovat epäonnistuneet, kun jokainen valokuituyhtiö saa vuorotellen kaivaa asvalttiteiden poikki viikkojen ajaksi jopa kahdeksan senttimetriä syvät leikkaukset.

Elokuun alussa pihallamme kävi kotimaisen Valoo-yhtiön myyntiedustaja. Valittelin hänelle ongelmia, jolloin hän kertoi, että Valoo-yhtiö oli kaivanut Global Connectin kaapelin tai kaapeleita poikki. Syynä oli kuulemma se, että Global Connect on asentanut kaapelit kaupungin alueella vain 20 senttimetrin syvyyteen, kun kaupungin vaatimus on 70 senttimetriä. Tämä on siis kilpailijan kertomaa tietoa, enkä itse osaa sanoa mitään tiedon tarkkuudesta. Näkemäni Global Connectin kaapelikaivannot eivät kuitenkaan arvioni mukaan ole olleet 70 senttimetriä syviä. 

Ihmettelin Valoo-yhtiön edustajalle myös sitä, miksi kaikki valokuituyhtiöt tekevät omat kaivantonsa eivätkä laita valokuitukaapeleitaan samaan aikaan yhteiseen kaivantoon, jolloin selviäisi pienemmillä kustannuksilla. Myyntiedustajan mukaan tälle ei kuitenkaan ole tarvetta, koska EU tukee valokuituyhteyksien rakentamista niin hyvin. Niinpä meilläkin kolme eri yritystä on vuorotellen kaivanut tiet auki, eikä maisemointia ole tehty vuodenkaan kuluessa.

Tarkastajat eivät tulleet sovittuna aikana, ja kuituvastaanottimen yhdistäminen "kabinettiin" oli jäänyt tekemättä

Pyysin Global Connectin asiakaspalvelusta, että joku asioista tietävä soittaisi minulle vihdoinkin. Elokuun ensimmäisellä viikolla sainkin Ruotsista puhelun, jossa minulle kerrottiin, että edellinen aliurakoitsija on irtisanottu yli puoli vuotta sitten ja ettei heillä tällä hetkellä oikein ole tietoa, mitä alueellamme on tehty ja mitä ei. Sovimme, että he tulevat perjantaina 15.8. kello 15 katsomaan tilannetta. Sovimme myös, että olen itse silloin paikalla. Kun ajankohta sitten tuli, kiirehdin nopeasti työpaikalta kotiin ehtiäkseni ajoissa. 

Vielä kello 16.30 ketään ei ollut tullut paikalle, jolloin soitin itse ruotsalaiseen numeroon samalle henkilölle, jonka kanssa olimme ajankohdasta sopineet. Hän vastasi puhelimessa näin (en ole nauhoittanut puheluita, joten tämä ja muut sitaatit ovat muistinvaraisia sanamuotoja): "Kävimme kyllä aamupäivällä paikalla ja koputtelimme ovella, mutta et avannut ovea. Työmiehemme kuitenkin näkivät, että yhteys 'kabinettiin' puuttuu eli puhallus on jäänyt tekemättä. Miehet tulevat vielä illalla tekemään puhallusta. Jos puhallus onnistuu, valokuitu alkaa toimia heti sen jälkeen." 

Olin kyllä todella harmissani siitä, että sovittu ajankohta ei pitänyt ja että minulle ei ilmoitettu aikaisemmasta käynnistä mitenkään, jotta minun ei olisi tarvinnut kiirehtiä kotiin. Puhelussa mainittiin moneen kertaan "kabinetti", joka ilmeisestikin on kadun varressa oleva sähkökaappi. Puhaltaminen puolestaan on ihan virallinen termi ja tarkoittaa varsinaisen valokaapelin työntämistä tyhjään mikrokanavaputkistoon jopa satojen metrien tai kilometrin päästä. Taitaa olla yksi puhallus koko tämä valokuitusysteemi!

Asiakaspalvelunumerossa pyörii nauhoite aukioloajoista, mutta nauhoitteessa mainittuna aikana soitettaessa puhelu päättyy heti sen jälkeen automaatin viestiin "kiitos soitosta ja kuulemiin"

Kuitumuunnin talossamme vilkutti punaista toimimattomuuden merkiksi vielä viikonlopun jälkeenkin. Niinpä soitin Global Connectin asiakaspalveluun useita kertoja maanantai-iltapäivänä aikavälillä kello 13–16. Joka kerta asiakaspalvelussa vastasi vain oudosti suomea painottava nauhoite: "Asiakaspalvelu on avoinna arkisin kello 8.30–16. Kiitos soitosta." Nauhoitteen jälkeen puhelu katkesi. Tiistaiaamuna Global Connectin nettisivuille oli lisätty tällainen teksti: "Viikolla 34 puhelinpalvelu on avoinna päivittäin klo 8:30–12:00. Muuten puhelintuki palvelee klo 8:30–15:30." Soitin siis asiakaspalveluun tiistaina kello 9.30, jolloin puhelimeen vastasi jälleen nauhoite: "Asiakaspalvelu on avoinna arkisin kello 8.30–16. Kiitos soitosta." Jälleen puhelu katkesi heti nauhoitteen jälkeen. 

Jälleen uusia selityksiä yhteyden toimimattomuudelle ja uusia katteettomia lupauksia yhteyden toiminnan alkamisesta

Sain lopulta asiakaspalveluun yhteyden puhelimitse keskiviikkona kello 8.40 noin viiden minuutin jonottamisen jälkeen. Selitin asiani asiakaspalvelijalle, joka vastasi nyt näin: "Näen tiedoista, että teillä on enää hitsaukset tekemättä. Ihan pian valokuitu alkaa siis toimia." Tässä vaiheessa kyllästyin jatkuvasti vaihtuviin selityksiin ja jatkuviin lupauksiin valokuituyhteyden pikaisesta toiminnasta ja vaadin tarkempaa tietoa siitä, mitä tarkoittaa valokuidun toiminnan käynnistyminen lyhyen ajan kuluessa. Kysyin, että toimiihan yhteys kuukauden kuluessa, jolloin sain tällä kertaa tällaisen vastauksen: "Ei se kuukauden kuluessa ala toimia, mutta tämän vuoden aikana se alkaa toimia." Asiakaspalvelijalla siis oli tiedossa, että tässä kestää vielä useampi kuukausi, mutta silti hän puhui vain lyhyestä ajasta. 

Ensimmäistä kertaa hyvää palvelua Global Connectilta

Tuon vastauksen jälkeen kysyin kuluttajansuojan mukaisesta mahdollisuudesta peruuttaa koko sopimus ilman mitään kustannuksia, koska sopimukseemme oli kirjattu, että Global Connect on velvollinen asentamaan valokuidun käyttövalmiiksi 24 kuukauden kuluessa sopimuksen teosta. Sopimuksemme oli allekirjoitettu heinäkuussa 2023, joten valokuidun olisi pitänyt olla toiminnassa viimeistään heinäkuussa 2025. Asiakaspalvelija kuitenkin tarjosi vaihtoehdoksi edullisempaa sopimusta siten, että saamme parinsadan hintaisen avausmaksun ilmaiseksi ja Global Connectin oman nettiyhteyden tilalle vaihdetaan yhtä nopea mutta edullisempi ruotsalaisen Bahnhofin nettiyhteys kiinteällä hinnalla 24 kuukauden ajaksi. Nyt olin ensimmäistä kertaa tyytyväinen Global Connectin palveluun. Ensimmäistä kertaa minulle tarjottiin jotakin konkreettista hyvitystä viivästymisestä. Jäin innolla odottamaan uutta sopimusta sähköpostiin.

Mielikuvani hyvästä palvelusta osoittautui kuitenkin jälleen valheelliseksi

Asiakasta vaaditaan sopimuksessa hyväksymään ehdot, joita ei pääse lukemaan. Ojdå!

Innostus vaihtui pettymykseen, kun avasin sopimuksen allekirjoitettavaksi. Ehdoissa lukee, että Global Connect sitoutuu siihen, että yhteys toimii 24 kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Missään ei mainita puhelimessa luvattua asiaa siitä, että yhteys saadaan toimimaan tämän kalenterivuoden loppuun mennessä. Niinpä kysyin sähköpostitse asiakaspalvelusta, voisiko lupauksen jotenkin lisätä sopimukseen. Vastaus kertoo jälleen karun totuuden: "Tavoitteenamme on toimittaa kuituyhteys sinulle vielä tämän vuoden aikana. Valitettavasti en voi kuitenkaan luvata 100 % varmuudella, että näin tapahtuu." Jälleen asiakaspalvelija oli pettänyt ja suullisesti luvannut sellaista, mitä ei uskalleta sanoa kirjallisena. Kuitenkin Suomen lakien mukaan suullisen sopimuksen pitäisi olla yhtä pätevä ja sitova kuin kirjallisen sopimuksen.

Kaiken lisäksi sopimuksen allekirjoittamisella asiakas hyväksyy osoitteessa https://bahnhof.fi/support/ehdot mainitut Bahnhofin ehdot. Ainakaan tällä viikolla tuo nettiosoite ei ole toiminut, vaan sieltä tulee aina ruotsinkielinen virheilmoitus "Ojdå! 404 – sidan kunde inte hittas". Kuinkahan moni ihminen on hyväksynyt sopimuksen edes lukematta noita ehtoja? Meidän osaltamme uusi sopimus on vielä allekirjoittamatta. Olisi varmaankin pitänyt alun perin tehdä sopimus suomalaisen Valoo-yhtiön kanssa.

Päivitys 15.9.2025:

Otin muutaman valokuvan, kun Global Connect (tai Global Connectin aliurakoitsija) asentaa valokuitukaapeleita kaupungin alueella edelleen 20 senttimetrin syvyyteen tai paikoitellen jopa lähemmäksi pintaa, vaikka kaupungin vaatimuksena on vähintään 70 senttimetrin asennussyvyys. 

Soitin tästä myös Global Connectin asiakaspalveluun, johon pääsin läpi reilun 20 minuutin jonotuksen jälkeen. Asiakaspalvelusta vastattiin, ettei asennussyvyys kuulu millään tavalla minulle. Mielestäni se kyllä kuuluu, koska tuon kaapelin kautta valokuituyhteys on tulossa meille. Aivan pintaan asennettu kaapeli on alttiina pienellekin kaivamiselle ja siten mahdollisille katkoksille. Valokuituyhteys kuitenkin myytiin meille varmana nettiyhteytenä, jossa ei ole katkoksia. Tarvitsen työasioissa luotettavaa nettiyhteyttä, mutta Global Connectin kuituyhteyden toimintavarmuus epäilyttää nyt kyllä kovasti.

Global Connectista myös kerrottiin, ettei alueellamme ole ketään Global Connectin vastuullista päällikköä, joka huolehtisi töiden laadusta. Ulkomaalainen aliurakoitsija näyttää toimivan täysin ilman valvontaa.

Myöskään valtakunnallisella tasolla Global Connectilla ei kuulemma ole ketään johtajaa, joka haluaisi keskustella asioista asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelua lukuun ottamatta kenellekään muulle ei voi soittaa tai jättää soittopyyntöä.

Uutta kuitukaapelia kuulemma vedetään, jotta meille saataisiin toimiva valokuituyhteys. Tämä uuden kaapelin vetäminen paljastaa jälleen valheelliseksi asiakaspalvelusta annetun aiemman tiedon, jonka mukaan "enää vain hitsaukset puuttuvat".

Tämän vuoden toukokuussa Suomessa on enemmän hellepäiviä kuin kertaakaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana

Tämän vuoden toukokuussa Suomessa tulee olemaan ennätykselliset 16 hellepäivää

Hellepäivien lukumäärällä (eivät peräkkäisiä päiviä) mitattuna digitoidun mittaushistorian helteisimmät toukokuut (hellettä jossakin päin Suomea) ovat olleet seuraavat:

1. 2024 hellepäiviä 16 (ennuste, toistaiseksi 14 hellepäivää)

2. 2018 hellepäiviä 14

3. 1984 hellepäiviä 12

4. 1963 hellepäiviä 11

5. 1993 hellepäiviä 10

6. 2010 hellepäiviä 9

Kouvolassa on tänä vuonna ollut enemmän hellepäiviä kuin ennätyslämpimänä toukokuuna 2018

Kouvolassa Utin lentoaseman lämpötilakeskiarvo 1.-29.5.2024 on 13,34 astetta. Koko digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin toukokuu on Kouvolassa ollut vuonna 2018. Silloin Utin lentoaseman mittauspisteessä toukokuun keskilämpötila oli 14,96 astetta. 

Toiseksi korkein toukokuun keskilämpötila Utin lentoaseman mittauspisteellä on 13,98 astetta toukokuulta 2016. Kylmin toukokuu puolestaan on ollut vuonna 1974, jolloin keskilämpötila oli vain 6,59 astetta ja jolloin 20 astetta ylitettiin vain kahtena päivänä.

Hellepäivien määrällä mitattuna Kouvolan Utissa tämän vuoden toukokuu on ollut helteisempi kuin ennätyslämpimänä toukokuuna 2018. Silloin hellepäiviä oli kuusi, kun nyt niitä on tähän mennessä ollut jo kahdeksan. Ennusteiden mukaan tämän vuoden toukokuussa Utissa tulee olemaan kaikkiaan kymmenen hellepäivää.

Koko toukokuun keskilämpötila kuitenkin jää Utissa tänä vuonna alemmaksi kuin vuonna 2018, koska nyt lämpötilojen vaihtelu on ollut suurempaa. Alkukuukausi oli kylmä. Kylmimmillään vuorokauden keskilämpötila jäi 1,6 asteeseen 8. toukokuuta, kun taas korkein vuorokauden keskilämpötila on tähän mennessä ollut 21,9 astetta 28. toukokuuta. Vuonna 2018 vastaavat lukemat olivat 6,8 astetta toukokuun kahtena ensimmäisenä vuorokautena ja 21,9 astetta 5. toukokuuta. Koko kuukauden korkein yksittäisen havaintohetken lämpötila on tänä vuonna ollut 28,3 astetta 28. toukokuuta, kun vuonna 2018 se oli 28,4 astetta 15. toukokuuta. 

Vuonna 2018 ennätyslämmintä toukokuuta seurasi myös ennätyksellisen helteinen kesä. Saapa nähdä, miten käy tänä vuonna. Kesäkuun alun ennusteet ainakin näyttävät jonkin verran viilenevää.

Utin lentosääasema on perustettu vuonna 1944, mutta ensimmäisten vuosien tiedot ovat vain paperilla. Digitoituina tilastot ovat Suomen sääasemilta yleensä vuodesta 1959 alkaen.

Tilastotiedot

Ilmatieteen laitoksen avoin data, havaintojen lataus

Lue myös nämä

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja 36 peräkkäistä vuorokautta ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi

Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso

Kymijoen ulkoilureitti on vuoden 2024 valtakunnallinen retkipaikka

Vuoden Retkipaikka 2024 -äänestyksen tulokset julkaistiin hetki sitten Matkamessuilla. Voittajaksi valittiin Kymijoen ulkoilureitti Kouvolasta. Lue Kymijoen ulkoilureitistä näistä linkeistä:

Retkipaikka: Vuoden Retkipaikka 2024 -voitto meni tiukille - Eniten ääniä nappasi lopulta Kymijoen ulkoilureitti Kouvolassa

Retkipaikka: Kymijoen uusi ulkoilureitti hurmaa koko perheen! Polkaisimme nauttimaan hienoista retkirakenteista vaikuttavien maisemien äärellä

Kouvolan kaupunki: Kymijoen ulkoilureitti

Outdoor Active: Kymijoen ulkoilureitti

(kuvat vuodelta 2016)

Lue myös nämä

Kesälomalle Suomen helteisimpään kaupunkiin – 24 vinkkiä Kouvolasta

Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Professori Ilari E. Sääksjärvi tänään Kouvolan Yhteislyseossa: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua"

Kouvolan Yhteislyseossa kävi tänään pitämässä Studia Generalia -luennon monitieteistä tutkimusta tekevä biologi suoraan maailman huipulta, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari E. Sääksjärvi, joka on tunnettu Amazonian ja biodiversiteetin tutkijana. Tämä blogikirjoitukseni referoi Sääksjärven luentoa, josta myös opiskelijat innostuivat suuresti. Yleisökysymyksiä tulikin poikkeuksellisen paljon.

Professori Ilari E. Sääksjärven luento Kouvolan Yhteislyseossa: Tuntematon maa - luontokato etenee

Sekä luontokato että ilmastonmuutos uhkaavat lajeja

Maailman talousfoorumi nosti viime vuonna luontokadon ilmastonmuutoksen rinnalle tulevaisuuden suurimpien uhkatekijöiden joukkoon. Luontokato tai luonnon köyhtyminen kuitenkin alkoi jo muutamia satoja vuosia sitten. Pahimmillaan seuraavien vuosikymmenten aikana voi kuolla sukupuuttoon miljoonia lajeja, jolloin kyseessä olisi maailmanhistorian kuudes massa- eli joukkosukupuutto. Ilari E. Sääksjärven mukaan kuudes massasukupuutto onkin käynnistymässä kovaa vauhtia.

Ilmastonmuutos ja monet muut tekijät yhdessä aiheuttavat luontokatoa. Esimerkiksi Lapissa luontokato voi vaikuttaa näkyvästi, kun vaikkapa tiettyjen lajien kannalta tärkeät lumenviipymäalueet vähenevät tunturien rinteiltä. Suomessa elävistä vajaasta 50 000 lajista on arvioitu reilut 22 000 lajia, joista noin 12 prosenttia on uhanalaisia. Valitettavasti uhanalaisten lajien osuus on kasvussa.

Myös luonnolliset tekijät, esimerkiksi sattuma ja lajien muuttuminen evoluutiossa, aiheuttavat sukupuuttoja. Meteoriitit, luonnolliset ilmaston vaihtelut ja merenpinnan korkeuden muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että arviolta 99 prosenttia lajeista on hävinnyt maapallon historian aikana. Taustasukupuuttojen eli luonnollisten sukupuuttojen nopeus on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin hidas, vaikka ajoittain on ollut isoja massasukupuuttoja. Ihmiskunta on kiihdyttänyt sukupuuttonopeuden mahdollisesti tuhatkertaiseksi luonnolliseen verrattuna.

Maapallolla elävistä lajeista tunnetaan ehkä vain pieni osa, joten uusia lajeja löydetään jatkuvasti

Sääksjärvi esitteli esimerkiksi vasta pari viikkoa sitten löydetyn uuden lajin.

Jotta luontokatoa voidaan seurata, täytyy tietää nykyisin elävät lajit. Maapallolla kuitenkin riittää edelleen biologeille hyvin paljon tutkittavaa. Arviot maapallolla elävien lajien määrästä vaihtelevat kolmesta miljoonasta 200 miljoonaan. Ehkä noin 80 prosenttia maapallon lajeista on tieteelle edelleen tuntemattomia. Vaikka valtaosa tuntemattomista lajeista on esimerkiksi hyönteisiä ja hämähäkkejä, vuosittain löydetään myös uusia nisäkäslajeja.

Kouvolastakin pääsee Sääksjärven mukaan 24 tunnissa matkustamaan sellaiselle alueelle, josta voi löytää päivittäin tieteelle aiemmin tuntemattomia lajeja. Niitä löytyy myös jokaisella Sääksjärven johtaman tutkimusryhmän matkalla Amazonian alueelta. Joka vuosi Turun yliopiston biologit löytävät, kuvailevat ja nimeävät keskimäärin sata tieteelle aiemmin tuntematonta lajia. 

Sademetsiä tuhoavat monet eri tekijät

Erityisen paljon lajeja on Andien vuoriston ja Amazonin sademetsän välisellä vaihettumisvyöhykkeellä, joka on leveydeltään muutamia satoja kilometrejä. Sademetsässä voi olla yhden hehtaarin alueella jopa 300-400 eri puulajia. Käytännössä jokainen ympärillä näkyvä puu saattaa olla eri lajia. 

Myös Amazonin sademetsässä luontokato on kuitenkin edennyt. Kun Sääksjärvi aloitti koulutaipaleensa vuonna 1983, Amazonia oli käytännössä vielä koskematon. Nyt 15 prosenttia alueen sademetsistä on hävitetty. Sademetsiä tuhotaan esimerkiksi soijapapuviljelmien tieltä, kun suuret määrät soijaa tarvitaan lihakarjan rehuksi. Myös huumeidentuotanto, kultakaivokset ja suuret infrastruktuurihankkeet, esimerkiksi isot tiet, uhkaavat sademetsiä. Sademetsien puita kaadetaan myös raaka-aineeksi. Keskusteluissa todettiin, että huonekalujen lisäksi esimerkiksi viulujen jousissa saatetaan käyttää sademetsäpuuta.

Tutkimusretket sademetsissä ovat hyvin mielenkiintoisia

Pisimmillään Sääksjärven tutkimusryhmäläiset saattavat viettää maastossa 2-3 kuukautta. Sääksjärvi ei kuitenkaan pidä sademetsässä liikkumista vaarallisena, koska vaaralliset eläimet pyrkivät välttelemään ihmistä. Esimerkiksi myrkkykäärmeitä näkee harvoin. Tutkimusmatkoilla vaarallisin laji onkin ihminen, koska matkoilla joutuu vierailemaan myös suurkaupungeissa, joissa saattaa olla hyvinkin vaarallisia alueita. Jos ihmistä ei lasketa mukaan, vaarallisimpia eläimiä lienevät esimerkiksi malariaa ja denguekuumetta levittävät hyttyset.

Tutkimushankkeita varten tarvitaan monenlaisia lupia, esimerkiksi lupia maastotyöskentelyyn, näytteiden keräämiseen ja näytteiden maastavientiin. Usein luvat edellyttävät yhteistyötä paikallisen väestön kanssa, mitä Sääksjärvi pitää erittäin hyvänä asiana. Turkuunkin on otettu perulaisia opiskelijoita, ja jo tutkittuja näytteitä voidaan palauttaa takaisin Etelä-Amerikkaan. 

Amazonin alueella elää useita alkuperäiskansoja ja siellä puhutaan noin 300 eri kieltä. Sääksjärvi on myös asunut alkuperäiskansan luona, ja uusia lajeja on myös nimetty eri heimojen mukaan kunnianosoituksena alkuperäiskansoja kohtaan. 

Mitä biodiversiteetti, luontokato ja kuudes sukupuuttoaalto tarkoittavat?

Kuvassa oleva samettihämähäkki Loureedia phoenixi löydettiin vuonna 2020 Iranista. Tieteellisen nimen lajiosa viittaa Joker-elokuvan pääosan esittäjään Joaquin Phoenixiin, joka on puhunut luontokadon estämisen tärkeydestä. Hämähäkin kuviointi muistuttaa elokuvan Jokeri-hahmon kasvonaamiota.

Sääksjärvi ja ekologian professori Janne S. Kotiaho määrittelevät, että biodiversiteetti eli elonkirjo eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elämää sen kaikissa eri ilmenemismuodoissa. Kun ihminen toiminnallaan hävittää elämää, luonto köyhtyy ja aiheutuu luontokatoa eli luonnon köyhtymistä. Järjestelmällinen ihmisen aiheuttama luontokato on johtanut siihen, että puhutaan biodiversiteettikriisistä, joka hoitamattomana johtaa kuudenteen massasuku­puuttoon. Luontokatoa aiheuttavat 1) elinympäristöjen muutokset, 2) eliölajien suora hyödyntäminen, 3) ilmastonmuutos, 4) saasteet ja roskaantuminen sekä 5) uusille alueille ihmisen mukana leviävät vieraslajit.

Biodiversiteetin suojelu ja luontokadon pysäyttäminen vaativat monitieteistä yhteistyötä

Biodiversiteetti ei ole ainoastaan biologiaa, vaan biodiversiteettitutkimusta tekevät nykyisin myös kauppatieteilijät, taloustieteilijät, yhteiskuntatieteilijät, ruokajärjestelmän tutkijat, matkailututkijat ja monen muun eri alan edustajat. Biologi voi kyllä kertoa faktat luontokadon etenemisestä, mutta muiden alojen edustajia tarvitaan, kun halutaan selvittää luontokadon seurauksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa luontokadon pysäyttämiseen. Tarvitaan myös johtajuuden muokkaamista eri tasoilla.  

Biodiversiteetin suojelu ja luontokadon estäminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Ihmislajin talous ja terveys perustuvat hyvin toimivaan luontoon, luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Biodiversiteetti on tärkeää esimerkiksi yhteiskunnan vakauden, huoltovarmuuden ja koko ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Luontokato lisää esimerkiksi pandemioita ja ympäristöpakolaisuutta.

Sääksjärveä pelottaa eniten luontokadon nopeus ja se, ettei luontokatoa ole toistaiseksi onnistuttu pysäyttämään millään maapallon alueella. Tavoitteena kuitenkin on pysäyttää luontokato jo vuoteen 2030 mennessä. Peloista huolimatta Sääksjärvi pitää tätä Suomessakin realistisena mahdollisuutena ja haluaa uskoa luontokadon pysäyttämiseen, vaikka luontokato on edelleen kiihtymisvaiheessa. Kaikki tarpeellinen tieto luontokadon syistä ja tarvittavista toimenpiteistä on kuitenkin olemassa. Täytyy vain saada aikaiseksi konkreettisia tekoja eri tasoilla. Siksi biodiversiteettitutkimukseen tarvitaan monitieteellistä työtä.

Luontokato pystytään pysäyttämään jopa tällä vuosikymmenellä

Järjestelmätason muutosten lisäksi jokainen voi vaikuttaa asiaan omilla teoillaan. Metsänomistajilta ei voi vaatia koko metsän jättämistä luonnontilaiseksi, mutta joitakin alueita metsästä voisi jättää käsittelemättä. Omakotitaloissa asuvat puolestaan voivat jättää osan tontista luonnontilaiseksi alueeksi, perustaa kukkaniittyjä ja hankkia hyönteishotelleja.

Keskeistä on torjua luontokatoa ja ilmastonmuutosta yhdessä. Tavoitteena tulee olla luonnon kokonaisheikentymättömyys, luonnonvarojen käytön kestävyys, luontoa säästävä yhteiskuntarakenne, globaali vastuu ja biodiversiteettiymmärryksen lisääminen. Parhaimmillaan positiiviset esimerkit yhteiskunnallisesta ja poliittisesta toiminnasta ympäristön hyväksi luovat toivoa ja voimaannuttavat. Erityisen tärkeää kuitenkin olisi nykyaikanakin muistaa puolin ja toisin kunnioittava keskustelu sekä kuuntelu.

Sääksjärvi päätti esityksensä tärkeään viestiin: "Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua." 

Lisätietoja

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

BIODIFUL-tutkimushanke

Suomen Luontopaneeli

Lue myös nämä

Mikä ihme on amazopeikkus ja miksi tutkija nimesi loispistiäisen Johanna-vaimonsa mukaan?

Turun yliopiston tutkijat kuvasivat tänä vuonna noin 70 uutta eläinlajia: Hauskoja tieteellisiä nimiä julkisuuden henkilöiden mukaan!

Jälleen uusi eläinlaji nimettiin suomalaisen tutkijan mukaan

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

Kolmetoista Tähtien sota -elokuvien mukaan nimettyä oikeaa eliölajia

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Kovakuoriainen sai tieteellisen nimen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin mukaan

Aiempia perusteellisempi tutkimus osoittaa hyönteisten yksilö- ja lajimäärien romahtamisen Saksassa kymmenen vuoden aikana

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa

Aiempia vierailijoita Kouvolan Yhteislyseossa

Luontomies Juha Kauppinen kertoi Kouvolan Yhteislyseossa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä

Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan

Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa

Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä

Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"

Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa

Luontomies Juha Kauppinen kertoi Kouvolan Yhteislyseossa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä

Luontomiehenä tunnettu biologi, palkittu kirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen kävi tänään Kouvolan Yhteislyseossa kertomassa luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä. Tähän olen poiminut esityksestä muutaman pääpointin.

Suomessa elää noin 48 000 lajia. Varmuudella tiedetään, että ainakin 312 lajia on hävinnyt.

Noin puolet Suomen lajeista on metsien lajeja. Siksi tarpeeksi laajojen yhtenäisten metsäalueiden suojelu on tärkeää, vaikka metsää myös hakataan ja käytetään. Esimerkiksi kuukkeli on yhtenäisten metsäalueiden lintu, joka liikkuu melko pienellä reviirialueella. Nykyään kuukkeli mielletään usein Lapin linnuksi, mutta aiemmin sitä tavattiin yleisesti koko Suomessa aivan etelärannikolle asti. Pelkkä kuukkelin pesimäpuiden suojelu ei riitä. Jos kuukkelin reviirillä tehdään avohakkuita, kuukkeli joutuu helposti omien petojensa saaliiksi.

Luonnonmetsässä ei oikeastaan pysty sanomaan metsän ikää, koska siellä on jatkuvasti kaikenikäisiä puita. Kauppinen tervehtiikin ilolla sitä, että jatkuva kasvatus, joka on metsänhoitoa ilman avohakkuita, sallittiin metsälaissa vuonna 2014. Mitä monimuotoisempia metsät ovat, sitä paremmin ne kestävät esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena Suomeen leviäviä uusia tuhohyönteisiä. 

Monet lajit ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi perhoset tarvitsevat tiettyjä kasveja. Jos keltamaite, ruusuruoho ja karvaskallioinen katoavat joltakin alueelta, menetetään myös 22 perhoslajia. Maapallon luontokato etenee tällaisten paikallisten lajien häviämisten kautta. Kauppinen haastaakin ihmiset perustamaan esimerkiksi pihoille luonnonkukkaniittyjä.

Kauppisen mukaan monimuotoisuus on elämän syvintä olemusta. Hän päätti esityksensä tärkeään sitaattiin: "Suuri monimuotoisuus tuo ekosysteemeille vakautta. – – Monimuotoisuus on kriittisen tärkeätä ekosysteemien pitkäaikaiselle kestävyydelle ympäristön muuttuessa." (Loreau, M. & de Mazancourt, C. 2013)

Lue myös nämä (aiempia vierailijoita koulussamme)

Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan

Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa

Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä

Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"

Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2021. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22 senttimetriä ja 2000-luvulla 16 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19 senttimetriä ja vuosina 2000-2021 puolestaan 12,5 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2021). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Suomen talvet ovat lämmenneet keskimäärin noin 2 astetta viimeisimpien 40 vuoden aikana. Meteorologi Mika Rantasen mukaan 1850-luvun kylmiin talviin verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin 4 astetta.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä

Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa lunta 83 senttimetriä ja Kaisaniemessä 70 senttimetriä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Kesälomalle Suomen helteisimpään kaupunkiin – 24 vinkkiä Kouvolasta

Tervetuloa kesälomalle Kouvolaan, joka on Suomen helteisin ja muutenkin kesäsäältään paras kaupunki. Kouvolassa kannattaa viivähtää pidempäänkin. Tässä muutama vinkki kesäisestä tekemisestä Kouvolassa.

1. Maailmanperintökohde Verla (Werla)

Lue tästä linkistä lisää Verlasta.

2. Repoveden kansallispuisto

Repovedellä on upean luonnon lisäksi sotahistoriaa. Tämän kallion juurella sijaitsevassa louhikossa oli vielä 1960-luvun alussa kertomusten mukaan joitakin riukuja jäljellä desantin kämpästä. Desantti oli ilmeisesti pudotettu Repoveden korpeen tarkkailemaan Mikkelin-radan liikennettä. Mahdollisesti hänelle oli annettu tehtäväksi räjäyttää Hillosensalmen silta, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Lue tästä linkistä lisää Repovedestä.

3. Niivermäen luontopolku

Lue tästä linkistä lisää Niivermäestä.

4. Myllypuron luontopolku

Lue tästä linkistä lisää Myllypurosta.

5. Alakylän luontopolku ja sotahistoria

Lue tästä linkistä lisää Alakylästä.

6. Mustila arboretum

Lue tästä linkistä lisää Mustilasta.

7. Urheilupuiston uimahalli ja ulkoallas

Urheilupuiston uimahalli on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Valmistuttuaan vuonna 1965 se oli Suomen 15. ja silloisen Kymen läänin ensimmäinen uimahalli. Tarkasta tästä uimahallin ja ulkoaltaan aukioloajat.

8. Urheilupuisto frisbeegolfratoineen ja skeittipaikkoineen

Lue tästä linkistä lisää Urheilupuistosta.

9. Kaunisnurmen museokortteli

Kuvassa on rautatieläisten kaivo museokorttelissa. VR pystytti ainakin neljä tällaista kaivoa 1900-luvun alussa omistamiensa asuintalojen lähistölle asukkaiden käyttövedensaantia varten. Lue tästä linkistä lisää Kaunisnurmen museokorttelista.

10. Kettumäen kansanpuisto

Lue tästä linkistä lisää Kettumäen kansanpuistosta.

11. Kettumäen kotiseututalo

Kettumäen kansanpuiston vieressä sijaitseva kotiseututalo on arvokas osa Kouvolan historiaa. Sitä sanotaan Lars Sonckin parhaiten säilyneeksi kansallisromanttiseksi pyöröhirsirakennukseksi Suomessa. Alunperin se rakennettiin Kymintehtaan kansakouluksi vuonna 1897. Kettumäelle se siirrettiin vuosina 1955-1957.

12. Kymin huvila ja Taideruukki

Kymin huvila Ahlmannintien Kuusankosken päässä (Kymintehtaan läheisyydessä) on Pohjois-Kymenlaakson vanhin käytössä oleva asuintalo. Alun perin talo rakennettiin isännöitsijän asunnoksi vuonna 1873. Nykyisin Kymin huvilassa toimii lounas- ja tilausravintola. Sitä käytetään myös juhlatilana, ja majoitustakin on tarjolla. Lue tästä linkistä lisää Kymin huvilasta ja tästä linkistä Taideruukista.

13. Kouvolan tori (Hansatori) ja kävelykatu Manski

Lue tästä linkistä lisää Hansatorista ja Manskista.

14. Pienoisrautatiemuseo Semaforo

Lue tästä linkistä lisää pienoisrautatiemuseosta.

15. Kouvolan uusi kaupungintalo

Vuonna 1968 valmistunut Kouvolan kaupungintalo on äänestetty valtakunnallisessa äänestyksessä Suomen komeimmaksi kaupungintaloksi.

16. Kouvolan vanha kaupungintalo

Tuulensuoja on Kouvolan vanha kaupungintalo.

17. Kouvolan seurakuntakeskus

Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-sali edustaa modernia arkkitehtuuria.

18. Kouvolan keskuskirkko

Vuonna 1977 valmistunutta Kouvolan modernia Keskuskirkkoa verrattiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteen "identtisiä kaksosia" esittelevällä Kuin kaksi marjaa -palstalla Kouvolan Etola-kauppaan.

19. Kouvolan kukkaistutukset

Kouvola on kuuluisa upeista kukka-asetelmistaan. Tässä esimerkki Helvi Hongan patsaan ja pääkirjaston edestä.

20. Kouvolan jäähalli

KooKoon kotijäähalli Lumon Areena valmistui vuonna 1982.

21. Kouvolan puistot

Kouvolassa on useita kauniita puistoja. Kuvassa Pentsojan puisto.

22. Anu Pentikin veistokset

Anu Pentikin Ogoh-Ogoh -veistoksia (2011/2012) voi ihailla Poikilo-taidemuseon pihalla.

23. Käyräjoki

Käyräjoen (Jokelanjoen) rantamaisemat Valkealassa ovat kauniita.

24. Utin sotahistoria

Utti ovat sotahistoriallisten muistomerkkien aluetta. Kuvassa on Utissa valtatie 6:n varrella (Vennan tien kohdalla) sijaitseva "mainehikkaan" Utin taistelun (28. kesäkuuta 1789) muistomerkki. Myös nimi Tykkimäki syntyi Utin taistelun aikaisista mäen itärinteen tykkiasemista. 

Tervetuloa Kouvolaan!

Lue myös nämä

Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Kouvolan luontopolut