Tekstihaku tekoälyllä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän ja kuvan luominen tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku tavallisella hakukoneella

Ai Generated Girl by qiaominxu via Pixabay. Kuvaa ei ole luotu erikseen tätä blogikirjoitusta varten.

Tammikuussa julkaistun selvityksen mukaan tekoälyn käyttäminen tuotti vuonna 2025 globaalisti hiilidioksidipäästöjä 33-80 miljoonaa tonnia, mikä vastaa koko New Yorkin kaupungin hiilijalanjälkeä. Toisin sanottuna tekoälyn käytön globaalit kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin kahdeksaa prosenttia lentoliikenteen päästöistä.

Tekoäly vie jopa puolet datakeskusten kokonaissähkönkulutuksesta, joka on nykyisin noin 460 terawattituntia vuodessa. Tämä on lähes kuusinkertainen koko Suomen vuotuiseen sähkönkulutukseen verrattuna. Vuoteen 2030 mennessä datakeskusten sähkönkulutus voi ennusteen mukaan olla jo 945 terawattituntia vuodessa. Suurin syy tähän kasvuun on tekoälyn lisääntyvä käyttö. Datakeskusten yhteenlasketut globaalit kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2025–2030 vastaavat ennusteen mukaan 40 prosenttia Yhdysvaltojen vuosittaisista päästöistä tai yli 540 miljoonan bensiinikäyttöisen auton vuosittaisia ​​päästöjä.

Yksi Metan omistama datakeskus Iowassa kuluttaa vuodessa yhtä paljon sähköä kuin seitsemän miljoonaa kannettavaa tietokonetta, jotka ovat käynnissä päivittäin kahdeksan tuntia. Keskimäärin 60 % tai tekoälyn tekemisissä prosesseissa jopa 90 % energiasta kuluu digitaalisen tiedon käsittelyyn ja varastointiin. Palvelinten jäähdytyksen vaatima osuus energiasta vaihtelee paljon eri datakeskuksissa ja voi olla 7–40 %.

Tällä hetkellä yli 40 % maailman datakeskusten kapasiteetista sijaitsee Yhdysvalloissa, joskin myös Euroopassa on lukuisia datakeskuksia. Suurin osa Euroopan datakeskuksista on vain muutamassa kaupungissa (Frankfurt, Lontoo, Amsterdam, Pariisi, Dublin). Irlannissa datakeskukset kuluttavat yli 20 % maan sähköstä. Uusia datakeskuksia perustetaan yhä enemmän Pohjoismaihin. Tämä johtuu muiden syiden ohella siitä, että Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on suhteellisen halpaa sähköä ja runsaasti uusiutuvaa energiaa. Suomessa sai vuonna 2025 Euroopan kolmanneksi halvinta pörssisähköä (veroineen keskimäärin 5,1 senttiä kilowattitunnilta). Tätä halvempaa sähkö oli vain Norjassa ja Ruotsissa. 

Sekä tekoälyn koulutus että käyttö vaativat sähköä, jolloin syntyy päästöjä. Toisaalta tekoälyn avulla monia toimintoja on mahdollista optimoida, mikä saattaa vähentää sähkön ja muun energian kulutusta. Esimerkiksi rakennuksen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän optimointi tekoälyn avulla voi auttaa säästämään energiaa. Auton tekoäly (ns. eco driving) puolestaan optimoi kiihdytykset ja jarrutukset, mikä voi vähentää energiankulutusta 15–20 %. Itseajavien robottiautojen sähkönkulutus on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat sekä kulutusta lisäävät laitteistot että kulutusta optimoiva ajotapa. Tutkimusten mukaan autonomiset toiminnot voivat kaiken kaikkiaan lyhentää sähköisen robottiauton toimintamatkaa eri ajo-olosuhteissa noin 10–30 %.

On syytä pohtia, mihin tekoälyä kannattaa oikeasti hyödyntää. Tekoälyjärjestelmissä, kuten ChatGPT:ssä, käytetyt grafiikkasuorittimet (GPU:t) vaativat runsaammin energiaa ja tuottavat enemmän lämpöä kuin perinteiset mikrosirut. Esimerkiksi yksi tekstihaku ChatGPT:llä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin tavallinen Google-haku. 

Googleenkin on nykyään integroitu tekoälytila, joka tekee tekoälykoosteita, eikä sitä enää saa pois päältä pysyvällä asetuksella. Tekoälyn tekemän yhteenvedon pystyy kuitenkin välttämään, kun lisää Googlen hakukenttään hakusanojen perään välilyönnin ja -ai. Tämä pakottaa Googlen näyttämään perinteiset linkit ilman tekoälyn yhteenvetoa. Googlen tilalla voi myös käyttää muita hakukoneita, joissa tekoälytila ei ainakaan toistaiseksi ole automaattisesti päällä. Tällaisia ovat esimerkiksi DuckDuckGo, Ecosia ja Brave.

Kuvien luominen vaatii vielä tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku ja voi käyttää yhtä paljon sähköä yhtä kuvaa kohden kuin matkapuhelimen lataaminen. Yhden tekoälyvideon luominen puolestaan voi kuluttaa yli sata kertaa enemmän sähköä kuin yhden kuvan luominen. Mitä korkeampi resoluutio halutaan, sitä suurempi on virrankulutus. Resoluution pienentäminen voi vähentää energiankulutusta merkittävästi, mutta toisaalta tämä heikentää visuaalista terävyyttä ja liikkeen tarkkuutta.

Lähteet

Albert, Charles: Sustainable AI Energy Consumption in the Data Center Era. Vivatech 02.25.2026.

Chung, Jae-Won & Wu, Ruofan & Ma, Jeff J. & Chowdhury, Mosharaf: Where Do the Joules Go? Diagnosing Inference Energy Consumption. arXiv:2601.22076v2 [cs.LG] 30 Jan 2026.

Consultancy.org: The hidden cost of AI. New report warns over energy use and environmental impact. 11 February 2026.

de Vries-Gao, Alex: The carbon and water footprints of data centers and what this could mean for artificial intelligence. Patterns, Volume 7, Issue 1, 101430.

Food and Water Watch: A No Brainer. How AI’s Energy and Water Footprints Threaten Climate Progress. February 2026.

Helen: Sähkön hintaennuste 2026. Miten sähkön hinnan ennustetaan kehittyvän? 11.2.2026.

International Energy Agency (IEA): Energy and AI. 2025.

Leppert, Rebecca: What we know about energy use at U.S. data centers amid the AI boom. October 24, 2025.

Rajashekara, Kaushik: Energy impacts of autonomous vehicles – Present and the future. iEnergy, 2024, 3(2): 73-74.

Ralls, Eric: What you ask AI can dramatically change how much energy it uses. Earth.com 02-27-2026.

University of Michigan: AI energy use: New tools show which model consumes the most power, and why. February 23, 2026.

Lue myös nämä

Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja

Ilmansaastedenialistit voisivat väittää Muonion ilmaa epäterveellisen puhtaaksi

Muonion ja Enontekiön alueella on yksi maailman puhtaimmista hengitysilmoista. Kuva on Hetan kirkonkylästä kesäkuulta 2016.

Euroopassa ilmansaasteet tappavat kymmenen kertaa niin paljon kuin liikenne

Keväällä 2016 lehtien lööpit hehkuttivat, että Muoniossa on maailman puhtain ilma. Itse asiassa tarkasti sanottuna WHO:n tilastojen mukaan Ilmatieteen laitoksen Pallaksen Sammaltunturilla sijaitseva mittausasema on yksi paikoista, joissa mitataan maailman puhtainta ilmaa. Yhtä puhdasta ilma on esimerkiksi Islannin Hafnarfjordurissa ja Uuden-Seelannin Te Anaussa.

Arvioiden mukaan ilmansaasteet tappavat maailmanlaajuisesti vuosittain enemmän ihmisiä kuin aids, malaria, diabetes tai tuberkuloosi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa ilmansaasteiden haittavaikutukset vastaavat noin 0,4-1,6 tupakan polttamista joka vuorokausi. Euroopassa ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2010 noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa, kymmenen kertaa niin paljon kuin liikenne.

Pekingissä ulkoilu voi olla vaarallisempaa kuin tupakkahuoneessa istuminen

Kiinassa tilanne on huomattavasti huonompi. Tammikuussa 2013 Pekingin (Beijingin) pienhiukkaspitoisuus oli keskimäärin 194 ja hetkellinen maksimi 886 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tupakointihuoneissa 16 yhdysvaltalaisella lentoasemalla pienhiukkaspitoisuus oli keskimäärin 166,6 mikrogrammaa kuutiometrissä. Pekingissä ulkoilu oli siis vaarallisempaa kuin lentokentän tupakkaloungessa istuminen.

Handanin teollisuuskaupungissa 200 kilometriä Pekingin eteläpuolella keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus (mikrogrammoina kuutiometrissä) on 120, mikä vastaa 5,5 tupakan polttamista päivittäin. Shenyangin kiinalaiskaupungissa pienhiukkaspitoisuus oli marraskuussa 2015 korkeimmillaan jopa yli 1400, siis 56-kertainen WHO:n vuorokautiseen maksimisuositukseen (vuorokauden keskiarvo korkeintaan 25 mikrogrammaa kuutiometrissä) verrattuna. Tämä vastaa 63 tupakan sauhuttelua vuorokaudessa, siis noin 2,6 savuketta joka tunti ympäri vuorokauden.

Tänä syksynä Intian ja Pakistanin ilmansaastetilanne on vastannut pahimmillaan 50 savukkeen polttamista päivittäin

Viime viikkoina pahasta ilmansaastetilanteesta on kärsitty erityisesti Pakistanissa ja Intiassa. Delhin ilmansaastetilanteen on arvioitu vastaavan 50 tupakan polttamista päivittäin. Kaikissa näissä savukevertailuissa on kuitenkin huomattava, että tilanne on lasketun kaltainen, jos ihminen hengittää yhtä huonoa hengitysilmaa koko vuorokauden ajan. Mikäli sisäilma on puhtaampaa, tilanne on jonkin verran parempi.

Yhdysvalloissa ilmansaastedenialismi nostaa päätään jopa presidentin lähipiirissä

Vanhat tupakkamainokset ovat samalla hauskoja ja surullisia. Mainoksissa lääkärit, pienten lasten vanhemmat ja jopa joulupukki mainostavat tupakointia. Mainosten mukaan naiset pysyvät hoikkina, kun he karkinsyönnin sijaan tupakoivat. Äidit ovat lapsilleen parempia äitejä, kun he saavat hermoilleen rauhoitusta tupakasta.

Vanhojen savukemainosten tapaan yhä nykyäänkin ulkomailla voidaan mainostaa kivihiiltä houkuttelevana energianlähteenä. Itse asiassa näillä kaikilla asioilla on myös yhteys toisiinsa. Erityisesti Yhdysvalloissa samat tahot, jotka pitävät ilmastonmuutosta vain positiivisena asiana maapallolla ja vähättelevät tupakoinnin haittavaikutuksia, ovat nyt alkaneet puhua siitä, että joissakin paikoissa hengitysilma on nykyään jo lapsille liian puhdasta. Tällaisia näkemyksiä edustava henkilö on jopa nimitetty Yhdysvaltojen presidentin tieteelliseksi neuvonantajaksi.

Keskeinen toimija lähes kaikissa näissä ilmansaasteita vähättelevissä denialistisissa näkemyksissä on Heartland Institute -instituutti, joka on aiemmin tullut tunnetuksi ilmastonmuutosskeptikkojen - tai paremmin sanottuna ilmastonmuutosdenialistien - äänitorvena. Ajatus liian puhtaasta hengitysilmasta perustuu siihen, että elimistön puolustusjärjestelmä tarvitsee ympäristön epäpuhtauksia immuunijärjestelmän normaalin toiminnan kehittymiseen. Tutkijat ovat kuitenkin todellisuudessa puhuneet luonnollisten tekijöiden, esimerkiksi siitepölyaltistuksen ja muiden luontokontaktien, tarpeellisuudesta ensimmäisten elinvuosien aikana. Suomessa tästä aiheesta ovat tutkimuksia julkaisseet Ilkka Hanski ja Tari Haahtela.

Globaalisti noin seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain huonon hengitysilman vuoksi

Ilmansaasteiden ja kuolemantapausten välinen yhteys ei näy suoraan, koska kuolintodistukseen ei kirjata kuolemansyyksi ilmansaasteita vaan jokin elimistöllinen ongelma, esimerkiksi sydän- tai hengityselinsairaus. Tämä voi kuitenkin johtua ilmansaasteista tai sairaus on voinut voimistua ilmansaasteiden seurauksena. Vaikka yksittäisissä kuolemantapauksissa voi olla vaikea osoittaa suoraa yhteyttä kuolemaan, lääketieteellisissä tutkimuksissa ilmansaasteet on yksiselitteisesti todettu haitallisiksi.

WHO on arvioinut globaalisti jopa seitsemän miljoonan ihmisen kuolevan vuosittain huonon hengitysilman takia. Tästä määrästä yli puolet johtuu huonosta sisäilmasta, lähinnä ruoanlaitosta puu- ja hiiliuuneissa, ja vajaa puolet ulkoilman pienhiukkasista. Todellisuudessa näiden syiden erottelu on kuitenkin hyvin hankalaa, koska kehitysmaissa samat ihmiset altistuvat usein sekä huonolle sisäilmalle että huonolle ulkoilmalle. Lisäksi voi olla vaikea erottaa vaikkapa Saharan hiekkapölyn ja hiilenpolton aiheuttamia terveysvaikutuksia. Joka tapauksessa huono hengitysilma näyttää suurimmalta yksittäiseltä ympäristöterveysriskiltä.

Kiinassa 8-vuotiaan tytön keuhkosyövän arvioidaan aiheutuneen ilmansaasteista. Ilmansaasteet aiheuttavatkin Kiinassa WHO:n laskelmien mukaan yli miljoona kuolemaa joka vuosi, siis 76 kuolemaa sataatuhatta ihmistä kohden. Vastaavasti väestömäärään suhteutettu ilmansaasteiden aiheuttamien kuolemien määrä on Ukrainassa 120, Bulgariassa 118, Intiassa 49, Pakistanissa 33, Thaimaassa 33, Suomessa 6 ja Australiassa alle 1.

Saasteettomassa ilmassa delhiläiset eläisivät keskimäärin yhdeksän vuotta nykyistä pidempään

Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan kiinalaisten keskimääräinen elinikä on ilmansaasteiden vuoksi noin kolme vuotta lyhempi kuin puhtaassa ilmassa. Jos hengitysilman laatu täyttäisi WHO:n asettamat kriteerit, intialaiset eläisivät keskimäärin neljä ja delhiläiset peräti yhdeksän vuotta kauemmin. Puhtaassa ilmassa elinikä pidentyisi Bangladeshissa viisi ja Nepalissa neljä vuotta. Noin kahden vuoden pidennyksen elinaikaansa saisivat Pakistanin, Tadžikistanin ja Kongon demokraattisen tasavallan asukkaat. Kaliforniassa, jossa suuren väestömäärän ja ympäröivien vuorten vuoksi sijaitsee kahdeksan Yhdysvaltojen ilmanlaadultaan huonoimmasta kaupungista, eliniän pidennys olisi kahdeksan kuukautta.

Tarkkoihin lukuarvoihin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota näissä savuke- ja elinikälaskelmissa. Monet tutkimukseen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa lukuarvoihin vaihtelua, mutta jotakin suuntaa ne toki antavat.

Ilmansaastedenialismin ja valeuutisten torjumiseen tarvitaan perusteellista luonnontieteiden opetusta

Jotta perusteettomalta ilmansaastedenialismilta sekä tahalliselta manipulaatiolta vältytään ja valeuutiset tunnistetaan valeuutisiksi, tarvitaan perusteellista luonnontieteiden (biologian, maantieteen, fysiikan, kemian) opetusta kaikilla kouluasteilla peruskouluista lukioiden kautta korkeammalle asteelle. Tähän on hyvä palauttaa mieleen keskeinen kohta Tiina Raevaaran kouluvierailustamme:

"Raevaara muistutti myös siitä, että tiedettä ymmärtäville toimittajille on paljon kysyntää. Hän arvosteli kovin sanoin huonoa tiede- ja terveysjournalismia, kohuotsikoita, tieteen brändin alle levitettyä pseudotiedettä ja suoranaisen huuhaan ylläpitoa, mistä hän mainitsi esimerkkeinä horoskooppipalstat ja ennustajachatit. Pseudotieteellisyydestä Raevaara nosti esiin rokotteisiin liittyvät valheet, sähköallergian, homeopatian, enkeleihin uskomisen, uskonnollisen terveyshuuhaan ja tieteellisiltä kuulostavat, silkkaa huuhaata olevat terveydenhoitovälineet. Hyvin näkyvästi Raevaara toi esille sen, että tieteellä voi hallita maailmaa. Vähintäänkin yhtä selvästi hän tähdensi sitä, että tiede on tiedonhankintajärjestelmä, ei mikään lopullinen totuus. Tiede on itseään täydentävää ja korjaavaa. Yksittäinen tutkimus voi tuoda jotakin uutta, mutta yksittäinen tutkimus on aina vain yksittäinen tutkimus. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee, eikä yksittäisestä tutkimuksesta pitäisikään vielä vetää kohuotsikoita ja rajuja johtopäätöksiä."

Muonion ilma ei siis ole epäterveellisen puhdasta. Se on todella terveellistä hengittää, vaikka se välttämättä ei maailman puhtainta olekaan. Läheskään kaikista maailman kolkista ei edes ole olemassa mittaustuloksia.

Lue myös nämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Reaaliaikainen maailman ilmansaastekartta: Tällä hetkellä ilmansaasteiden terveysvaikutus vastaa Puolassa jopa seitsemän ja Kiinassa kuudentoista savukkeen polttamista vuorokaudessa

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

Hyviä uutisia ilmansaasteista, huonoja uutisia merenpinnan noususta

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

El Niño ja ilmastonmuutos: Huhtikuussa jälleen koko mittaushistorian lämpöennätyksiä

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään 28. huhtikuuta 2016.
Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, US

Huhtikuussa esimerkiksi Kaakkois- ja Etelä-Aasiaa on koetellut raju helleaalto. Maailman sääennätystilastoja päivittävän meteorologi Maximiliano Herreran mukaan Kaakkois-Aasian tämänkertainen helleaalto on samankaltainen kuin vuosina 1960, 1983 ja 1998, mutta "kestoltaan, voimakkuudeltaan ja vaikutusalueeltaan se on ehdottomasti Thaimaan, Laosin ja Kambodžan voimakkain helleaalto".

Intian Titlagarhissa Odishan osavaltiossa lämpötilaksi mitattiin 24. huhtikuuta 48,5°C, joka on korkein luotettava huhtikuinen lukema koko Intian mittaushistoriassa. Maharashtran osavaltion pahin kuivuus ainakin neljään vuosikymmeneen on tuhonnut satoja, tappanut karjaa, kuivuttanut vesivarastoja ja vaikeuttanut vesienergian tuotantoa. Odishan koululaiset päästettiin yllättäen kesälomalle jo tiistaina. Loma jatkuu ainakin heinäkuun kolmannelle viikolle asti. Kouluja on suljettu myös Malesiassa.

Kambodžan uudeksi mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätyslämpötilaksi saatiin 15. huhtikuuta 42,6°C Preah Vihean provinssissa. Pohjoisnaapuri Laosissa puolestaan uudeksi koko mittaushistorian ennätykseksi mitattiin 13. huhtikuuta 42,3°C Senossa.

Myanmarissa (Burmassa) taas lämpötila on noussut 46 asteeseen useissa paikoissa, mikä kuitenkin jää hieman uupumaan koko mittaushistorian kaikkien kuukausien lämpöennätyksestä (47,2°C Myinmussa 14. toukokuuta 2010).

Myös kymmenet Thaimaan sääasemat ovat sivunneet tai tehneet lämpöennätyksiä tässä kuussa. Kuivuuden takia riisisadon pelätään jäävän jopa ennätyspieneksi. Vietnamissa puolestaan kahvinviljely kärsii pahimmasta kuivuudesta ainakin kolmeen vuosikymmeneen. Bangkokissa, Manilassa ja Mumbaissa uv-indeksi on ollut tällä viikolla useina päivinä peräti 12.

Lähes toisella puolella maapalloa sijaitsevassa Venezuelassa on samankaltaisia ongelmia. Öljyn viennistä riippuvainen valtio kärsii öljyn hinnan laskemisen lisäksi ankarasta kuivuudesta. Sähköä tuottavat vesivoimalat ovat pulassa, ja kahta miljoonaa julkisissa viroissa työskentelevää työntekijää on kehotettu sähköpulan vuoksi tulemaan töihin vain maanantaisin ja tiistaisin. Nyt työviikko on siis väliaikaisesti typistetty kaksipäiväiseksi. Jo aiemmin huhti- ja toukokuun perjantait oli annettu sähköpulan vuoksi vapaaksi 2,8 miljoonalle julkisen alan työntekijälle.

Helmikuussa Venezuelan kauppakeskusten aukioloaikoja supistettiin puoleen tavanomaisesta. Lisäksi energiaa säästetään päivittäisillä monen tunnin sähkökatkoksilla. Hallitus on myös suunnitellut kellonajan siirtämistä puolella tunnilla eteenpäin, jotta lähellä päiväntasaajaa olevan valtion aamut eivät olisi niin pimeitä.

Ennätyslämpötilat ovat osaltaan vaikuttaneet merkittävästi moniin muihinkin ilmiöihin eri puolilla maapalloa. Grönlannissa jään sulaminen alkoi ennätysaikaisin. Arktisella alueella oli merijään pienin talvimaksimi koko mittaushistoriassa. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli mittaushistorian toiseksi pienin maaliskuinen lumipeite.

Viime aikoina tehdyt ennätykset johtuvat ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksesta. ENSO-ennusteen mukaan El Niñosta siirrytään ENSO-neutraaliin vaiheeseen pohjoisen pallonpuoliskon loppukevään tai alkukesän aikana. Vuoden toisella puoliskolla kasvaa El Niñon vastailmiö La Niñan todennäköisyys. Esimerkiksi Intiassa odotetaankin hartaasti El Niñon päättymistä, jotta tavanomaisesti kesäkuun puolivälissä alkava monsuunisadekausi toisi riittävästi helpotusta kuivuuteen.

Lähteet ja lisätietoja

BBC: Venezuela introduces two-day week to deal with energy crisis

Maximiliano Herrera: Extreme temperatures around the world

Robertscribbler.com: Climate Change Drives Half a Billion People to Suffer Hunger, Water Shortages as Droughts and Heatwaves Wreck Crops Across the Globe

Voice of America: Punishing Heat Wave Sets Records Across Asia

Lue myös nämä

Maaliskuu rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset

Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Hiilidioksidipäästöjen kasvu kiihtyi vuonna 2010

Eilen julkaistiin Carbon Budget 2010 -raportti maailman hiilipäästöistä. Yhä suurempi osa maapallon energiasta tuotetaan hiilellä, ja päästöjen kasvu on kiihtynyt. Vuonna 2010 fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat päästöt olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.


Animaatio ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta viimeisimmän
800 000 vuoden aikana. Lähde: CarbonTracker, YouTube/ESRL-NOAA.

Vuonna 2010 ihmiskunnan hiilipäästöt fossiilisista polttoaineista ja sementin tuotannosta olivat 9,1 Pg (petagrammaa hiiltä vuodessa; Pg on 1000 miljoonaa tonnia eli miljardi tonnia eli gigatonni), mikä tarkoittaa 33,4 Pg:n hiilidioksidipäästöjä. Hiilipäästöt kasvoivat vuodessa 5,9 %. Tästä kasvusta 52 % johtuu hiilen käytön lisääntymisestä. Hiilipäästöt ovat nyt 49 % korkeammat kuin vuonna 1990, joka on Kioton sopimuksen vertailuvuosi.

Metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset aiheuttivat vuonna 2010 hiilipäästöjä 0,9 Pg eli yhteensä ihmiskunnan hiilipäästöt fossiilisista polttoaineista ja maankäytön muutoksista olivat 10,0 Pg. Tästä 50 % päätyi ilmakehään, 26 % sitoutui metsiin ja muihin maaekosysteemeihin sekä 24 % meriin. Vuosina 1958-2010 maaekosysteemit ja meret ovat onnistuneet sitomaan kaikkiaan 56 % ihmiskunnan hiilipäästöistä.

Eniten hiilipäästöjä tuottaneet valtiot vuonna 2010 olivat seuraavat (kokonaispäästöt, ei asukasta kohden laskettuna):

1. Kiina
2. Yhdysvallat
3. Intia
4. Venäjä
5. Japani
6. Saksa
7. Iran
8. Etelä-Korea
9. Kanada
10. Saudi-Arabia
11. Yhdistynyt kuningaskunta (Britannia)
12. Indonesia
13. Meksiko
14. Etelä-Afrikka
15. Brasilia
16. Italia (ml. San Marino)
17. Australia
18. Ranska (ml. Monaco)
19. Puola
20. Thaimaa

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli teollisen vallankumouksen alkaessa (vuonna 1750) noin 278 ppm (parts per million eli tilavuuden miljoonasosaa). Vuonna 2010 se oli 389,6 ppm eli lisäystä on tapahtunut 39 %.

Eri vuosikymmeninä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut seuraavasti (hiilidioksidipitoisuuden vuotuisen kasvun keskiarvo vuosikymmenen aikana):

1970-1979: 1,3 ppm
1980-1989: 1,6 ppm
1990-1999: 1,5 ppm
2000-2009: 1,9 ppm

2000-luvulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut näin (ppm vuodessa):

2000: 1,22 ppm
2001: 1,89 ppm
2002: 2,40 ppm
2003: 2,20 ppm
2004: 1,58 ppm
2005: 2,39 ppm
2006: 1,83 ppm
2007: 2,11 ppm
2008: 1,81 ppm
2009: 1,63 ppm
2010: 2,36 ppm

Pimiä tovi jälleen 27.3.2010

Lähde: Virallinen Earth Hour -video YouTubessa

Lauantaina 27.3.2010 klo 20.30-21.30 vietetään jälleen kansainvälistä, Maailman Luonnonsäätiö WWF:n organisoimaa Earth Hour -tempausta.

Ideana on, että paikallista aikaa kello 20.30 sammutetaan kaikki vähänkin turhat valot (ja sähkölaitteet) tunnin ajaksi. Tarkoitus ei ole sammuttaa kaikkia valoja ja olla täysin pimeässä (vaikka sekin tietysti on sallittua) vaan kiinnittää huomiota turhaan energiankulutukseen. Tämä on lähinnä symbolinen ele, jolla halutaan muistuttaa helpoista keinoista estää pahasti uhkaavaa ilmastonmuutosta. Toivoisinpa, että myös kaikki mainoskyltit sammuisivat edes tuon tunnin ajaksi.

Ensimmäistä kertaa tempaus järjestettiin Australiassa kolme vuotta sitten. Viimevuotinen Earth Hour 2009 oli kaikkien aikojen suurin maailmanlaajuinen huolenilmaus ilmastonmuutoksesta ja myös kaikkien aikojen suurin valojensammutustempaus. Tänä vuonna tapahtuma kasvaa jälleen. Mukaan on tähän mennessä ilmoittautunut jo 105 valtiota.

Lisätietoja:

Kansainväliset Earth Hour -sivut

Suomalaiset Earth Hour -sivut

Facebook

Ilmastosoppa kiehuu ja läikkyy lautasilta

Image created by Robert A. Rohde / Global Warming Art

Mitä yhteistä on Teletapeilla, Paul McCartneylla ja Bob Dylanilla? Lue tämä blogipostaukseni, niin huomaat kaikkien yllättäen liittyvän tämänhetkiseen ilmastonmuutoskeskusteluun.

Krakkerit onnistuivat murtautumaan brittiläisen East Anglia Climatic Research Unitin eli CRU:n tutkijoiden sähköpostipalvelimelle. Sieltä varastettiin 160 megatavua (käsittämättömän valtava määrä!) aineistoa, mm. tutkijoiden sähköpostiviestejä.

Näistä sähköpostiviesteistä on nyt nostettu esille muutamia, joiden väitetään todistavan tutkijoiden tahallisesti liioitelleen ilmastonmuutoksen voimakkuutta. East Anglia -yliopiston ilmastokeskuksen johtaja Phil Jones on nyt vetäytynyt toistaiseksi sivuun virastaan asian selvittelyn ajaksi. Hän kuitenkin kiistää kaikki epäselvyydet yliopiston tutkimustuloksissa.

Lehti kirjoitti tietomurrosta artikkelissaan "Ilmastonmuutoksen takaa paljastui huikaiseva salaliitto" mielestäni erittäin hauskasti ja humoristisesti. Netin keskustelupalstoilla näyttää tosin siltä, että jotkut ihmiset ovat ottaneet tämän kirjoituksen aivan tosissaan.

Ilmastotutkijoiden mukaan varastettuja sähköpostiviestejä on luettu ja tulkittu väärin. Asiayhteydestä irrotettuina viestit saadaan näyttämään oudoilta ja epäilyttäviltä. Tätä ns. Climategate-tapausta (sähköpostimurtoa) ja sen seurauksia ovat ansiokkaasti jo kommentoineet esimerkiksi Jyrki J.J. Kasvi, Tuukka Simonen, Kaj Luukko, Pasi Toiviainen ja Atte Korhola.

Tämän kirjoitukseni yläosassa olevassa diagrammissa näkyy sinisellä nyt kiisteltyihin CRU:n tutkimuksiin perustuvat lämpötilan vaihtelut maapallolla. Muilla väreillä on esitetty erilaisia satelliittimittaustuloksia. Poikkeavatko käyrät oleellisesti toisistaan? Kaj Luukko on julkaissut hyvän kirjoituksen myös siitä, vastaavatko mitatut lämpötilat tietokonemallien lämpötilaennusteita.

Kymmenet tuhannet tutkijat ovat jo noin 30 vuotta olleet huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Uskooko kukaan oikeasti, että näin laaja salaliitto olisi tieteessä mahdollinen? Asian historiallista taustaa pohtii hyvin Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori Juhani Rinne artikkeleissaan "Kuinka te saatoitte?" ja "Miksi julkisuudessa ollaan niin eri mieltä ilmastonmuutoksesta?" sekä marraskuisessa esitelmässään.

Tietomurto ei ole paljastanut ilmastonmuutosta huijaukseksi. Ilmasto lämpenee selvästi ihmisen vaikutuksesta (erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena). Yksittäisissä tutkimustuloksissa voi olla (toivottavasti tahattomia) virheitä tai tutkimustuloksia voi olla valikoitu erilaisista syistä. Nyt jopa ilmastonmuutosskeptikko Joy Spencer kuitenkin myöntää, että marraskuu 2009 oli kaikkien aikojen lämpimin marraskuu satelliittimittausten aikakaudella (satelliittimittauksia vuodesta 1979). Tosin yksittäisten kuukausien perusteella ei pidä tehdä vielä mitään johtopäätöksiä.

Tietomurto kertoo silti mielestäni huolestuttavasti siitä, miten puolin ja toisin politiikka ja bisnes sekä henkilökohtaiset päämäärät sotketaan tieteeseen. Jos todella on ollut "mustia listoja epämääräisistä tutkijoista", tämä on hyvin kyseenalaista. Jokainen tutkimus erikseen pitäisi vertaisarvioida tieteellisesti.

Öljyjätti Exxon Mobil ja monet muut vastaavat yritykset ovat jo vuosikymmeniä rahoittaneet tutkijoita, jotka yrittävät kiistää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen (viime aikoina tosin myös ilmastonmuutosta tukevia tutkijoita). Parhaillaankin Yhdysvalloissa on käynnissä laaja mainoskampanja (mm. televisioissa), jolla hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä pyritään näyttämään vain positiivisena asiana. Suomessa vastaavaa viestiä on yrittänyt välittää television MOT-ohjelma, jonka tieteellisyyden perusteita Pasi Toiviainen, Kaj Luukko ja Tuukka Simonen ovat jo arvioineet.

Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta puhuneet eivät perinteisesti ole saaneet samanlaista valtavaa rahoitusta kuin ilmastonmuutosskeptikot. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut. Myös ilmastonmuutoksesta on tullut suurta bisnestä. Yhä enemmän markkinoidaan tuotteita ilmastoystävällisyyden (todellisen tai kuvitellun) perusteella.

Ex-Beatles-muusikko Paul McCartney on perustanut ilmastonmuutoksen torjumiseksi Meat Free Mondays -järjestön. Idea on erinomainen, koska maailman lihantuotannon vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat ilmeisesti suuremmat kuin koko maapallon liikenteen vaikutukset. Meat Free Mondays -järjestön toiminnassa itseäni kuitenkin häiritsee sen läheinen suhde kaupalliseen Goodlife-brändiin, joka valmistaa myyntiin esimerkiksi pakastettuja kasvisruokia.

Asian politisoitumista kuvaa myös se, että kun McCartney kävi esittelemässä ideaansa Europarlamentin "Less meat = Less heat" -seminaarissa, brittiläinen itsenäisyyspuolueen meppi Paul Nuttall ilmoitti järjestävänsä lihansyöntiä puolustavan "All you need is meat" -barbeque-tapahtuman. Näin asiasta raportoivat viralliset EU-lähteet.

The Washington Post -lehti on koonnut todella mielenkiintoisen kuvagallerian kohua herättäneistä ilmastonmuutosaiheisista mainoksista. Osa ilmastonmuutosskeptikoista pitää jopa lasten Teletapit-televisio-ohjelmassa näkyvää tuulivoimalaa piilomainontana!

Öljy-yhtiö Humble mainosti vuonna 1962 näin: "Tuottamamme öljy sulattaisi lämmöksi muutettuna päivässä 7 miljoonaa tonnia (sekunnissa 80 tonnia) vuosisatoja vanhaa jäätikköä."

Mitä suurempia ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia uumoillaan, sitä paremmin ilmastoystävälliset tavarat tai palvelut ehkä käyvät kaupaksi. Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola on jo pitkään epäillyt ilmastonmuutoksen suurimpia kauhuskenaarioita. Itsekin olen aiemmissa blogipostauksissani yrittänyt tähdentää sitä, että ilmastonmuutoksen seurauksia on mahdotonta arvioida täysin varmasti. Tiedemaailman tutkijat ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ilmasto lämpenee ihmisten toimintojen seurauksena.

Muutoksen voimakkuus ja sen seuraukset ovat kuitenkin hyvin epävarmoja ja kiistanalaisia. Monet erilaiset palautekytkennät ja niiden vaikutukset ovat tuntemattomia. Esimerkiksi otsonikato saattaa suojella Antarktista ilmastonmuutokselta. Yleensä vain suurelle yleisölle tarkoitetuissa lehdissä vaikutukset esitetään selkeän varmoina ilman todennäköisyysarviointeja.

Jonkinlaisia ennusteita nykytilan kuvauksen lisäksi tekee tieteellis-poliittinen The Copenhagen Diagnosis -raportti, jonka keskeiset kohdat Pasi Toiviainen on suomentanut. Vielä parin päivän ajan voi katsoa suomalaisten tutkijoiden ilmastonäkemyksiä myös Prisma Studiosta.

Huomenna 7.12. alkaa Kööpenhaminan suuri ilmastokous (7.-18.12.2009). Jotkut ovat epäilleet, että em. tietomurto julkaistiin tarkoituksellisesti juuri nyt tämän ilmastokouksen vesittämiseksi. Todellisissa tiedepiireissä tietomurto ei kuitenkaan aiheuttanut mitään suunnanmuutosta, vaikka YK:kin haluaa selvitellä CRU:n tutkimusten todenperäisyyttä. Varsinaiseen suunnanmuutoksen tällaisten mahdollisten yksittäisten väärinkäytösten perusteella ei kuitenkaan ole mitään syytä.

Bob Dylanin laulu "A Hard Rain's A Gonna Fall" on valittu Kööpenhaminan ilmastokokouksen tunnuskappaleeksi. Sekä YLE että BBC ja Scientific American -lehti ovat julkaisseet Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksesta erinomaiset teemasivut.

Kannattaa tutustua animoituun diagrammiin maapallon ilmastohistoriasta. Netin interaktiivisella simulaatiolla voit itsekin tutkia hiilidioksidipäästöjen vaikutusta maapallon lämpenemiseen. Guardian-lehti on julkaissut havainnollisen kuvan siitä, miten eri valtioiden hiilidioksidipäästöt ovat kehittyneet Kioton ilmastosopimuksen (v. 1997) jälkeen.

Gapminderiin laatimastani diagrammianimaatiosta näet Yhdysvaltojen (keltainen), Suomen (oranssi), Kiinan (punainen) ja Intian (sininen) hiilidioksidipäästöt asukasta kohden vuosina 1820-2005. Voit itse muokata diagrammin asetuksia (tarkasteltavat valtiot, asteikot, aikaväli jne.). Kiina ja Intia ovat jo ennen kokousta ilmaisseet halunsa rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjen kasvua, vaikka mielestäni suurempi syy päästöjen rajoittamiseen olisi monessa muussa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Lähi-idän öljyvaltioissa ja meillä Suomessakin. Perustelut löytyvät aiemmasta blogipostauksestani "Ilmastonmuutos on kiinalaisten syytä, ei minun".

Öljyntuottajajärjestö OPEC ja Lähi-idän öljyvaltiot, erityisesti Saudi-Arabia, ovat vaatineet korvauksia, mikäli Kööpenhaminan mahdollinen ilmastosopimus johtaa öljytulojen pienenemiseen. Saudi-Arabian on epäilty osallistuvan ilmastokoukseen vain päästäkseen häiriköimään kokouksen onnistumista. Öljytulot muodostivat vuonna 2008 noin 56 % Saudi-Arabian bruttokansantuotteesta. Öljytulojen avulla Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Kuwait ja Qatar ovat pystyneet tarjoamaan kansalaisilleen ilmaisen koulutuksen, sähköenergian, veden jne. Onkin hyvin ymmärrettävää, että Saudi-Arabia on huolestunut öljytulojen laskusta, vaikka ilmastonmuutos pahentaa alueen vesiongelmaa ja uhkaa romahduttaa ravinnontuotannon noin puoleen.

Toisaalta Arabiemiraatteihin kuuluva Abu Dhabi on ympäristöasioissa melko pitkällä. Sinne aiotaan avata vuonna 2016 maailman ensimmäinen jätteetön ja päästötön ekokaupunki Masdar City. Tässä 40 000 - 50 000 asukkaan kaupungissa henkilöautot kielletään. Kaikki liikkuvat joukkoliikennevälineillä, ja energia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tarkoituksena on käyttää aurinkoenergiaa, tuulivoimaa, maalämpöä ja vesivoimaa. Kaupungin ympärille tulee korkea muuri, joka suojaa kuumilta aavikkotuulilta ja vähentää koneellisen ilmastoinnin tarvetta.

Energiansäästölamput - huippujuttu vai huijausta?

Helsingin Sanomat julkaisi nettisivuillaan tänään uutisen ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”. Uutinen myös alkaa kovin dramaattisesti: ”Hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ei aina ole ympäristöteko – päinvastoin.”

Itse uutinen kertoo Teknillisen korkeakoulun vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Jos siis lisälämmitys tuotetaan epäekologisemmin kuin sähkö, hiilijalanjäli voi jopa kasvaa. Tällainen tilanne on silloin, jos lämpiää öljyllä.

Jos talo lämmitetään sähköllä, sähkön kulutus ja ilmastotaakka eivät muutu mihinkään vaihdettaessa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Tämä tosin edellyttää sitä, että kaikki hehkulampun tuottama lämpö on saatu hyödynnettyä.

Kaukolämpötalossa ratkaisevaa on se, millä sähkö ja kaukolämpö tuotetaan. Mikäli kaukolämpö tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla (esim. hakkeella), energiansäästölamppuihin eli pienloistelamppuihin siirtyminen on hyvä ekologinen valinta. Samoin jos talo lämpiää suoraan uusiutuvilla energianlähteillä (esim. klapit, pelletit, maalämpö), energiansäästölamppuihin siirtyminen on erittäin järkevää.

Helsingin Sanomien mukaan tutkimuksen takana oleva TKK:n sähkötekniikan professori Matti Lehtonen ei silti vastusta hehkulamppujen kieltämistä. Energiansäästölamppuihin siirtyminen on järkevää, kunhan vain huolehditaan lämmön tuottamisesta mahdollisimman vähän hiilipäästöjä aiheuttavalla tavalla. Lisäksi tutkimuksen tulokset pätevät vain lämmityskaudella.

Lampputieto-sivuston (taustalla Motiva Oy, entinen Energiansäästön palvelukeskus, joka on sataprosenttisesti Suomen valtion omistama) mukaan energiaa säästetään aina, kun hehkulamppu korvataan energiansäästölampulla. 60 W:n hehkulampun vaihtaminen 15 W:n energiansäästölamppuun vähentää tehon tarvetta 45 W, jos lamppua poltetaan lämmittämättömissä tiloissa tai ulkotiloissa. Lämmitettävissä tiloissa säästö pienenee, koska hehkulampun lämpö korvaa varsinaista lämmitysenergiaa. Vuositasolla hehkulamppujen ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormasta saadaan hyödynnettyä asunnon lämmityksessä Motivan mukaan noin 70 %, jolloin nettosäästö energiansäästölampun käytöstä lämmityskaudella on silti noin 14 W.

Nämä Motivan jo ”vanhat” laskelmat eivät siis oleellisesti poikkea Hesarin uutisoimasta TKK:n tutkimuksesta, jossa on otettu huomioon vain lämmityskausi (8-9 kuukautta vuodessa). Tosin lämmityskausi on sikäli oleellisin, että silloinhan juuri suurin osa valojenkin käytöstä tapahtuu. Motiva kuitenkin huomauttaa näin:

”Vain osa hehkulampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Jotta lampun tuottama lämpö tulisi hyödynnettyä, pitäisi lämmitysjärjestelmän säätimien olla erityisen herkkiä ja hyvässä kunnossa. Lisäksi lämpiminä vuodenaikoina, jolloin lämmitystä ei tarvita lainkaan, menee hehkulamppujen tuottama lämpö kokonaan hukkaan. Energiansäästölamppu säästää energiaa siis myös lämmitettävissä tiloissa.”

Jos siis termostaatit eivät reagoi herkästi hehkulamppujen lisälämpöön, siitä ei ole hyötyä. Samoin jos katossa olevan lampun lämpö jää lämpökerrostuneisuuden takia kattoon, siitä ei ole hyötyä. Tosin asunnoissa tällainen tilanne lienee melko harvinainen.

Motiva on tehnyt myös tarkan laskelman. Suomessa on 2,4 miljoonaa kotitaloutta. Jos joka kodissa vaihdetaan vain yksi ainokainen 60 W:n hehkulamppu 15 W:n energiansäästölamppuun, vähenee energiankulutus vuositasolla noin 118 GWh (oletuksena polttoaika 3 h/vrk). Tämä energiansäästö vastaa runsaan 5 900 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian tarvetta. Kun lasketaan mukaan hehkulamppujen korvaamisesta aiheutuva lämmitysenergian lisäys, vähenee energiankulutus yhä 32 GWh eli 1 600 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian kulutuksen verran.

Vaikka energiansäästölamppujen hankintahinta on kallis, käyttöikä on erittäin paljon pitempi kuin hehkulampuilla. Kalliista hankintahinnasta huolimatta energiansäästölamppujen käyttäjä säästääkin rahaa: lamppuja tarvitsee vaihtaa harvoin ja sähkölasku pienenee. Suurin merkitys hehkulamppujen kieltämisellä on lämpimissä maissa, esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa lämmitystä ei kovin paljon tarvita. Pikemminkin liikalämpöä yritetään saada pois ja jäähdyttämiseen kulutetaan paljon sähköenergiaa.

Itsekin boikotoin energiansäästölamppuja aiemmin niiden sisältämän elohopean takia. Tälläkin asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Professori Peter Lund kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla (23.10.2007) näin:

"Jos koko Suomi saadaan mukaan lampunvaihtotalkoisiin, säästettäisiin enemmän energiaa kuin ehdotetuista Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaista ja uusista voimalaitoksista jokien alajuoksuilla saataisiin yhteensä. Ero ekologisessa jalanjäljessä näiden kahden vaihtoehdon välillä on kuin yö ja päivä. Ympäristön kannalta on muistettava, että energiansäästölamput sisältävät jonkin verran elohopeaa. Talvipakkasella marginaalisähkö tuotetaan kuitenkin kivihiilellä, jonka päästöt sisältävät enemmän elohopeaa kilowattituntia kohden.Energiansäästölampun elohopea saadaan poistettua luonnosta kokonaan, kunhan näiden kierrätys järjestetään. Näin olemme tehneet jo vuosikausia elektroniikkaromulle, loisteputkille tai paristoille."

Nyt minusta on tullut energiansäästölamppu-uskovainen.

Aloita on-off -suhde!

Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään 5.-11. lokakuuta 2009. Maanantaina erityisteemana on lämmitys, tiistaina liikenne ja liikkuminen, keskiviikkona veden käyttö, torstaina hankinnat, perjantaina sähkön käyttö, viikonloppuna kierrätys ja energiankulutus.

Tiistain teemana on siis liikenne. Valtakunnallisesti suurin osa 1-3 kilometrin matkoista autoillaan. Omalla autolla liikkuvan kannattaa tarkkailla ajotyyliään. Taloudellinen ajaja ennakoi ja välttää tyhjäkäyntiä. Taloudellisesti ajaen voi säästää bensakuluissa helposti 10 prosenttia. Auton esilämmitys kannattaa, kun lämpötilat laskevat alle + 5 asteen. Moottorin esilämmitys vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Energia-Esterin mukaan kylmä moottori saastuttaa ensimmäisen kilometrin aikana yhtä paljon kuin lämmin moottori koko matkalla Helsingistä Ouluun!

Lisää tietoa voi lukea Easy Riderin sivulta ja hieman viihteellisemmässä muodossa Junttiauto-sivustolta.

Kannattaa tutustua myös näihin energia-aiheisiin sivuihin:
KSS Energia
Työtehoseura
Taloudellinen Tiedotustoimisto
Energia-Esteri
Energianeuvoja
Energiaa Suomessa
Helsingin Energia
Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)
Motiva
Energiateollisuus ry
Ydinreaktioita
Edu.fi
Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)
Standby
Vampire Energy (vampyyrienergia)
Jarin blogi: Energia
YLE X:n Peltsi testaa vähäenergistä dieettiä
Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

Nyt on aika aloittaa on-off -suhde! Suhdetta vaikkapa kännykkälaturin, tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

Myös Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian ryhmä osallistuu energiansäästöviikon viettoon omassa blogissaan.



Tällä viikolla vietetään myös eläinten viikkoa ja aikuisopiskelijan viikkoa. Aikuisopiskelijan viikon nettisivuilta voi lukea mielenkiintoisia tarinoita aikuisopiskelijoiden elämästä, uranvaihdoista, iloista, suruista, elämänkohtaloista jne. Lisäksi tänään on kansainvälinen opettajien päivä. Hyvää viikkoa kaikille!

Viime vuonna spämmit veivät 104 miljardia tuntia ihmisten aikaa ja tuottivat 3 miljoonan auton päästöt!

Tietoturvayhtiö McAfee ja ympäristöntutkimuslaitos ICF International julkaisivat tällä viikolla mielenkiintoisen The Carbon Footprint of Email Spam Report -tutkimuksen.

Raportin arvion mukaan maapallolla lähetettiin vuonna 2008 noin 62 biljoonaa roskapostiviestiä eli spämmiä, joiden lukemiseen ja manuaaliseen tuhoamiseen ihmisiltä kului aikaa yhteensä 104 miljardia tuntia. Tämän roskapostimäärän koko elinkaari aiheutti 33 terawattitunnin energiankulutuksen, mikä vastaa 2,4 miljoonan yhdysvaltalaisen kodin vuotuista energiankäyttöä. Kasvihuonekaasuja syntyi yhtä paljon kuin 1,5 miljoonasta kodista tai 3,1 miljoonan yhdysvaltalaisen bensiinikäyttöisen henkilöauton vuotuisista ajoista.

Yhden sähköpostiviestin kasvihuonekaasutuotannoksi arvioitiin 0,3 grammaa hiilidioksidia (hiilidioksidiekvivalentteina), mikä vastaa noin yhden metrin autoilua. Maailmanlaajuisesti roskapostia lähetettiin niin paljon, että niiden yhteen lasketut hiilidioksidipäästöt 17 miljoonaa tonnia vuodessa (0,2 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä) vastaavat autolla ajoa maapallon ympäri 1,6 miljoonaa kertaa.

Keskikokoisen yrityksen vuotuiset sähköpostit kuluttavat tutkimuksen mukaan energiaa keskimäärin 50 000 Kwh. Yli viidesosa tästä menee roskapostin käsittelyyn. Keskimääräisen yrityskäyttäjän roskapostiliikenne tuottaa vuosittain 131 kg hiilidioksidia, josta 22 % johtuu roskapostista. Kaikkien yritysten ja yksityisten ihmisten sähköposteista keskimäärin 80 % on roskaposteja ja roskapostiviestien aiheuttamat päästöt ovatkin noin 30 % kaiken sähköpostiliikenteen päästöistä.

Nykyisellä tasollaan roskapostin suodatus säästää maailmassa energiaa 135 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa lähes 13 miljoonan henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Jos kaikki maapallon sähköpostilaatikot olisi suojattu asianmukaisilla roskapostisuodattimilla, energiaa säästyisi 25 terawattituntia vuodessa (75 % tuosta roskapostiin kuluvasta 33 terawattitunnista). Sama päästövähennys tulisi, jos maapallon liikenteestä otettaisiin pois 2,3 miljoonaa autoa. Kumpikohan olisi helpompaa, käyttää asiallisia roskapostisuodattimia vai poistaa 2,3 miljoonaa autoa?

Ainakin tutkimuksen tilanneelle tietoturvayhtiölle roskapostisuodattimien käyttäminen sopii paremmin. Tosin tutkimuksessa todetaan, että roskapostisuodatustakin tehokkaampaa on sulkea pois verkosta roskapostia levittävät palvelimet. Kun roskapostia levittänyt palveluntarjoaja McColo suljettiin netistä 11. marraskuuta 2008, roskapostin määrä tipahti 70 prosenttia, mikä vastasi 2,2 miljoonan auton poistamista liikenteestä. Pian roskapostin lähettäjät kuitenkin saivat jälleen rakennettua uuden levitysverkoston.

Roskaposti kuluttaa energiaa elinkaarensa monessa vaiheessa: lähetysosoitteiden kerääminen (joko työntekijät tai automaattiset zombi-robotit, jotka etsivät nettisivuilta sähköpostiosoitteita), roskapostin kirjoittaminen, lähettäminen, välittäminen, varastointi jne. Suurin energian käyttö tulee loppukäyttäjälle, roskapostien vastaanottajalle, joka kuluttaa sähköä roskapostiviestien tuhoamiseen ja asiallisten viestien etsimiseen. Jos roskapostisuodatus on asetettu liian tiukaksi, asiallisiakin viestejä jää roskapostikansioon, jolloin roskapostikansiotakin joutuu tsekkaamaan aika ajoin. Osa roskaposteista pääsee silti läpi oikeiden viestien joukkoon. Roskapostien erottelu on erityisen vaikeaa ja käyttäjän aikaakin vievää englanninkielisissä maissa, koska roskapostitkin ovat usein englanninkielisiä. Meidän suomalaisten on paljon helpompi ja nopeampi napsia englanninkieliset roskapostit pois.

Raportin mukaan noin 80 % roskapostiin liittyvästä energiankäytöstä tuleekin vastaanottajalle (roskapostien erottelu ja siirtäminen roskakoriin 52 %, asiallisten viestien etsiminen roskapostikansiosta 27 %). Roskapostin suodatukseen kuluu 16 % roskaposteihin yhdistetystä energiankulutuksesta.

Koko raportin, josta olen tehnyt tämän tiivistelmän, voi lukea ilmaiseksi McAfeen sivulta (vaatii kirjautumisen). Myös Helsingin Sanomat on julkaissut tästä hyvin lyhyen yhteenvedon. Hesarin jutussa tosin on sellainen virhe (ainakin vielä 17.4. puolen päivän aikaan tätä kirjoittaessani), että siinä väitetään yhden roskapostiviestin kasvihuonekaasupäästöjen vastaavan noin kilometrin ajoa henkilöautolla, vaikka todellisuudessa yhden roskapostiviestin päästöt (0,3 grammaa) vastaavat vain metrin autoilua.

Mikä on tämän kaiken pohdinnan lopputulos? Roskapostisuodattimet kuntoon ja roskapostipalveluiden tarjoajat suljettava verkosta pois! Tosin uskoisin, että vieläkin erittäin paljon suurempi hyöty olisi siitä, että kaikki turhaan päällä olevat tietokoneet muistettaisiin aina sammuttaa.

Oli kovin ikävää tulla työpaikalle pääsiäisloman jälkeen tiistaiaamuna, kun ainakin yksi tietokone oli sielläkin turhaan päällä. Kovin usein myös toimistojen sulkeutumisen jälkeen talvi-iltoina ulkoillessa näkee, että tiettyjen katutasossa olevien muuten pimeiden toimistojen tietokoneet loistavat päällä. Siis käyttämättömät tietokoneet kiinni sekä työpaikoilla että kotona, kiitos! Myös se näyttö kuluttaa vähän energiaa, joten sekin pitäisi muistaa sulkea erikseen!

Nyt on aika osallistua kotona maailmanlaajuiseen megatapahtumaan!

Vote Earth for Earth Hour 2009 -video, lähde YouTube, julkaisija earthhour2009.

Tämän viikon lauantaina 28.3.2009 klo 20.30-21.30 vietetään kansainvälistä Earth Hour -tempausta (ns. pimiä tovi). Ideana on, että paikallista aikaa kello 20.30 sammutetaan kaikki vähänkin turhat valot (ja sähkölaitteet) tunnin ajaksi. Tarkoitus ei ole sammuttaa kaikkia valoja ja olla täysin pimeässä (vaikka sekin tietysti on sallittua) vaan kiinnittää huomiota turhaan valaistukseen. Tämä on lähinnä symbolinen ele, jolla halutaan muistuttaa helpoista keinoista estää pahasti uhkaavaa ilmastonmuutosta.

Earth Hour 2009 on kaikkien aikojen suurin maailmanlaajuinen huolenilmaus ilmastonmuutoksesta ja myös kaikkien aikojen suurin valojensammutustempaus. Kampanja on Maailman luonnonsäätiö WWF:n organisoima. Ensimmäistä kertaa tempaus järjestettiin Australiassa kaksi vuotta sitten. Viime vuonna mukana oli jo maailmanlaajuisesti 370 kaupunkia. Tänä vuonna mukaan ilmoittautuneita kaupunkeja ja muita kuntia on tähän mennessä jo yli 1700. Suomessa kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Esimerkiksi Kouvolassa sammutetaan kaupungintalon valot. Toivoisinpa, että myös kaikki mainoskyltit sammuisivat - edes tuon yhden tunnin ajaksi!

Itse en ole mukana (ainakaan vielä) Facebook-yhteisössä, vaikka moneen muuhun nettitoimintaan olenkin sotkeutunut. Facebookin käyttäjiä saattaa kuitenkin kiinnostaa sinänsä merkityksetön mutta hauska Ruotsin WWF:n kehittämä Facebook-sovellus, jonka avulla voi Earth Hourin ajaksi pimentää oman profiilikuvansa joko hämärretyksi tai kynttilävalaistukseen. Mahdollista on esimerkiksi odottaa tapahtumaa kynttilävalaistuksessa ja hävittää kuva täysin mustaksi tapahtumatunnin ajaksi. Tai ehkäpä tietokone sulkeutuu kokonaan tuona aikana?

Earth Hour on hyvä aloitus tälle ilmastonmuutoksen kannalta tärkeälle vuodelle. Vuoden lopulla 7.12.2009 pidetään iso Kööpenhaminan ilmastokokous. YK on juuri avannut tuohon kokoukseen liittyvät mielenkiintoiset kampanjasivut Cool Planet 2009, joista löytyy monenlaistaa kivaa tietoa opetustyöhön mutta myös kaikille muillekin. Tällä viikolla myös Kirkon ulkomaanapu on ottanut kantaa ilmastonmuutokseen ja vaatii EU:lta entistä rajumpia toimia ilmaston lämpenemisen estämiseksi.

Valojen sammuttamisen lisäksi ensi viikonloppuna pitää muistaa muutakin. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä siirrytään kesäaikaan. Keväästä syksyyn noudatettava erillinen kesäaika otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981.

Suomen normaaliaika on UTC+2, joka on käytännössä sama asia kuin vanha GMT+2. Perinteisestihän aikavyöhykkeiden perustana on ollut GMT-aika (GMT = Greenwich Mean Time) eli Britanniassa sijaitsevan Greenwichin observatorion keskiaurinkoaika. Vuodesta 1972 noudatettu UTC-aika (UTC = Coordinated Universal Time) on kuitenkin tarkempi kuin GMT-aika. UTC-aika perustuu mm. Pariisissa sijaitsevan kansainvälisen aikakeskuksen atomikelloilla mittaamaan kansainväliseen atomiaikaan. Ajan mittauksen perustana oleva sekunti määritetään atomien värähtelyn perusteella. Atomikello käy tasaiseen tahtiin, vaikka maapallon pyöriminen akselinsa ympäri hieman hidastuu. Tuota aikaeroa kurotaan kiinni aika ajoin UTC-aikaan lisättävillä karkaussekunneilla. Pyörimisnopeuden hidastumisen seurauksena vuorokausi on nyt 0,007 sekuntia pitempi kuin 4000 vuotta sitten. Noin 1500 miljoonaa vuotta sitten maapallon pyörimisnopeus oli niin suuri, että vuoteen mahtui 800-900 vuorokautta. Syynä hidastumiseen ovat vuorovesien kitka, kuun siirtyminen kauemmas maapallosta, tuulet ja maanjäristykset. Vuorovesien kitkan seurauksena vuorokauden pituus kasvaa vuosisadassa 0,0016 sekuntia. Maapallon pyörähdysnopeus vaihtelee hieman myös sen mukaan, missä kohtaa rataansa maapallo on menossa. Satunnaismuutoksia aiheuttavat ilmanpaineetkin. Maapallon pyöriminen hidastuu esimerkiksi silloin, kun päiväntasaajalla on korkeapaine (paljon ilmaa eli ilmapatsaan paino maanpinnan pinta-alayksikköä kohden suuri).

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin. Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Etelämpänä Euroopassa ja samoin esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäajan on laskettu säästävän energiaa, koska illalla valot tarvitsee sytyttää vasta tuntia myöhemmin. Tämän on arveltu vähentävän myös liikenneonnettomuuksia, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia.

Kesäaika tuottaa monia ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Ongelmia siirtymisyönä tulee aina myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Matkustajan pitää muistaa, etteivät kaikki maat siirry kesäaikaan lainkaan (tai siirtyvät eri aikaan). Kellojen siirtämisen takia myös kesän aamuruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia.

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää"). Takaisin normaaliaikaan siirrytään 25.10.2009. Sekunnilleen oikean ajan voi tsekata osoitteesta http://www.aika.fi/.

Tässä muutamia mietelmiä ajasta - vaikkapa pohdittaviksi hämärässä Earth Hourin aikana:

G. Lichtenberg: "Ihmiset, joilla ei ole milloinkaan aikaa, tekevät vähiten."

E. Ionesco: "Joka pyrkii olemaan ajan tasalla, on auttamatta ajastaan jäljessä."

Sananlasku Liettuasta: "Aika muuttaa ohranjyvät kannulliseksi olutta."

A. Alais: "Me puhumme ajan tappamisesta, mutta eikö päinvastoin aika tapa meitä?"

J. Borges: "Vuosituhannet kuluvat, mutta kaikki tapahtuu tässä hetkessä."

Huomisesta ei koskaan tiedä. Nautitaan siis tästä hetkestä, kun saamme vielä elää. Levitetään hyvää eteenpäin. Säilytetään maapallo nautittavana myös tuleville sukupolville. Kaunista kesäaikaa teille kaikille, hyvät blogini seuraajat!

Positiivista päivää!

Message from the President of the Maldives from Age of Stupid on Vimeo.

Malediivit on maailman "matalin" valtio, ainoastaan noin 1,5 metriä merenpinnan tason yläpuolella oleva korallisaari. Niinpä ilmastonmuutoksen myötä nouseva merenpinta uhkaakin Malediiveja voimakkaasti. Eilisessä The Observer -lehdessä Malediivien presidentti Mohamed Nasheed kuitenkin kirjoitti siitä, kuinka Malediivit aikoo olla erittäin positiivisena esimerkkinä kaikille muille valtioille. Tavoitteena on siirtyä pelkästään uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ja saada maan hiilidioksidipäästöt nollattua kymmenessä vuodessa! Hienoa! Toivotan onnea yritykselle.


Suomessa puolestaan on pari viikkoa sitten käynnistynyt Pelastuspartio-operaatio, jonka tarkoituksena on tarjota ihmisille mahdollisuus ilmaiseen hyväntekeväisyyteen. Kun tilaa Pelastuspartion nettisivuilta mainoskirjeen, saa sähköpostiinsa kaksi kertaa kuukaudessa mainoksen, jota klikkaamalla "lahjoittaa" 10 senttiä hyväntekeväisyyteen. Itselle tästä ei kuitenkaan tule mitään kuluja, vaan lahjoitusrahat tulevat mainostajilta siitä hyvästä, että olet nähnyt heidän mainoksensa. Periaate on sama kuin esimerkiksi kansainvälisellä The Rainforest Site -sademetsäsaitilla, jossa olevaa laatikkoa klikkaamalla voit lahjoittaa mainostajien rahaa sademetsien suojeluun (korkeintaan yksi klikkaus päivässä yhdeltä tietokoneelta). Tosin Pelastuspartion viestit tulevat suoraan omaan sähköpostiin - ja lupauksen mukaan siis vain kaksi kertaa kuukaudessa. Pelastuspartion mahdollisia hyväntekeväisyyskohteita ovat tämänhetkisen tiedon mukaan Itämeri, ilmastonmuutoksen estäminen, lapset, nuoret ja vanhukset. Tällä hetkellä meneillään olevassa kampanjassa jokaisesta Pelastuspartioon liittyneestä maksetaan 0,10 euroa Itämeren suojeluun. Itse liityin tänään. Sen kunniaksi koristelin tämän blogikirjoitukseni pari vuotta sitten Itämereltä otetulla valokuvalla.

Positiivinen nettiuutuus on myös ilmeisesti toukokuussa avautuva Wolfram Alpha. Se on täysin uudenlainen nettihakukone, joka perustuu semanttisen verkon ideaan (merkityksien ymmärtäminen) ja laskennalliseen tietojärjestelmään. Kansainvälisillä blogeilla Wolfram Alphaa on kuvattu - ehkä hieman ylisanoin - jopa yhtä merkittäväksi uudistukseksi kuin www-verkko tai Googlen avautuminen aikoinaan.

Wolfram Alpha ei mainosten mukaan ole perinteinen hakukone, vaan se kertoo tavallisella englannin kielellä kirjoitettuihin kysymyksiin vastaukset. Esimerkiksi entinen Ask Jeeves (nykyinen Ask) ja Google antavat haun vastauksena vain listan nettisivuja, joista vastaus haettuun kysymykseen mahdollisesti löytyy. Sen sijaan Wolfram Alpha "lupaa" kertoa itse vastauksen ja joskus jopa esittää grafiikkaa vastauksen tueksi.

Ainakin periaatteessa Wolfram Alphan pitäisi siis kertoa selkeä vastaus, jos kirjoittaisin englanniksi vaikkapa kysymyksen "kuinka paljon bensiiniä Hummer-auto kuluttaa matkalla Tallahasseesta Orlandoon". Wolfram Alpha etsisi Hummerin kulutuksen sekä Tallahasseen ja Orlandon välimatkan ja laskisi näiden perusteella matkalla kuluneen polttoainemäärän. Sen sijaan ainakaan kysymykseen "panisinko tänään päälleni vihreän vai sinisen paidan" Wolfram Alphakaan ei osaisi vastata. Sopii toivoa, että Wolfram Alpha toimii paremmin kuin PcVestin sivuilla aiheesta julkaistu konekielisesti englannista suomeksi käännetty uutinen. Aika huvittavaa tekstiä!

Googlen kilpailijaa Wolfram Alphasta ei ilmeisestikään tule, vaan niiden käyttötarkoitukset ovat hieman erilaiset. Joskus kannattaa muuten kokeilla myös muita hakukoneita kuin Googlea. Vaikka Google onkin suorastaan äärettömän tehokas, se löytää tietoa usein vähän liikaakin. Vaikkapa hakusanalla "kahvi" (jos ei käytä tarkempaa hakua) löytyvät biologiselta kannalta kahvia (kahvipensas, kahvin terveysvaikutukset jne.) käsittelevien sivujen lisäksi kaikki kokousten aikataulut, joissa on kahvitaukoja jne. Siksi kannattaa joskus kokeilla esimerkiksi tieteellisiä hakukoneita, jotka etsivät tietoa vain tiedesivuilta.

Toivotan kaikille positiivista viikkoa ja hyvää Minna Canthin sekä tasa-arvon päivää 19.3.!

"Ilmastonmuutos on kiinalaisten syytä, ei minun!"

Treehugger on juuri julkaissut Guardian-lehden uutisen, jonka mukaan noin kolmannes Kiinan hiilidioksidipäästöistä aikavälillä 2002-2005 johtui (länsi)vientiin tuotetuista tavaroista. Samaan aikaan vientituotteiden valmistus oli syynä puoleen Kiinan hiilidioksidipäästöjen kasvusta. Yksistään Yhdysvaltoihin vietävät tuotteet aiheuttivat yhdeksän prosenttia Kiinan hiilidioksidipäästöistä. Esimerkiksi vuonna 2005 täsmälleen 33 prosenttia Kiinan hiilidioksidipäästöistä tuli vientitavaroiden tekemisestä (tuosta 33 prosentista 22 prosenttia aiheutui elektroniikkateollisuudesta).

Hollantilaisen Netherlands Environmental Assessment Agencyn mukaan seuraavat viisi valtiota tai aluetta olivat vuonna 2007 suurimmat hiilidioksidin tuottajat (hiilidioksidipäästöt) tässä järjestyksessä:

1. Kiina 24 % koko maapallon hiilidioksidipäästöistä (päästöt 5,1 tonnia/asukas)

2. Yhdysvallat 21 % (19,4 tonnia/asukas)

3. EU 12 % (8,6 tonnia/asukas)

4. Intia 8 % (1,8 tonnia/asukas)

5. Venäjä 6 % (11,8 tonnia/asukas)

Kiina on siis ohittanut USA:n suurimpana hiilidioksidipäästöjen tuottaja, kun lasketaan koko maan päästöt. Tästä syntyvää mielikuvaa kuitenkin vääristää kaksi seikkaa. Ensinnäkin asukasta kohden laskettuna Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat pienet, rajusti pienemmät kuin USA:ssa ja myös selvästi pienemmät kuin EU:ssa. Toiseksi kolmannes näistä Kiinan päästöistä pitäisi tavallaan laskea länsimaiden piikkiin, koska näiden päästöjen avulla tuotettuja tuotteita hyödyntävätkin läntisten teollisuusmaiden ihmiset.

Tässä mielessä onkin ymmärrettävää, ettei Kiina ole ollut tyytyväinen Kioton sopimukseen, jossa vientituotteidenkin päästöt lasketaan yksinomaan tuottajamaan synniksi. Toisaalta saavathan kiinalaisetkin näistä päästöistä hyötyä, koska heille tulee viennistä arvokasta länsivaluuttaa. Lisäksi järjestelmästä tulisi ehkä aivan liian monimutkainen, jos vientituotteiden päästöjä alettaisi jyvittää kuluttajamaiden päästölaskelmiin.

Mielestäni tärkein ymmärrettävä asia on kuitenkin se, että me länsimaiden kuluttajat olemme osasyyllisiä Kiinan hiilidioksidipäästöihin, kun ostamme Made in China -tuotteita. Emme voi sysätä vastuuta yksin kiinalaisille, kun itse haluamme ostaa ja käyttää näitä tuotteita, jotka vielä usein ovat tarpeetonta muovirihkamaa. Kiinan hiilidioksipäästöistä kuutisen prosenttia tulee Eurooppaan tuotavista tuotteista. Lisäksi tuotteiden kuljettaminen tuolta maapallon toiselta puolelta tänne kaukaiseen Pohjolaan tuottaa lisää hiilidioksipäästöjä. Ja vaikka vientituotteiden hiilidioksipäästöt lasketaankin kiinalaisten päästökiintiöön, silti asukasta kohden tarkasteltuna kiinalaisten hiilidioksipäästöt ovat pienemmät kuin meidän! Emme siis aina voi syyttää vain muita ilmastonmuutoksesta ja sanoa, ettei muka meidän toimillamme ole mitään merkitystä, kun "iso Kiina kuitenkin tuottaa päästöjä niin paljon".

John Websterin dokumenttielokuvassa Katastrofin aineksia perhe yritti elää vuoden ajan ilman öljyperäisiä tuotteita. Samaan tapaan voisi yrittää elää (ainakin sen vuoden) ilman kiinalaisia tuotteita. Mitenhän onnistuisi?

Tämä pohdintani ei kuitenkaan tarkoita myöskään sitä, etteikö myös Kiinan hiilidioksipäästöihin pitäisi kiinnittää huomiota. Siellä on paljon erittäin saastuttavaa hiilivoimaa, jota pitäisi saada modernisoitua ja korvattua muilla energiantuotantotavoilla. Asenteissa on kuitenkin paljon muutettavaa, kun jopa länsimainen General Electric näkee hiilivoiman niin viehättävänä kuin yllä olevassa YouTube-videossa...

Vastaan kestävän energian viikon haasteeseen

Katja haastoi minut mukaan kirjoittamaan kestävästä energiasta, koska tällä viikolla vietetään EU:n kestävän energian viikkoa. Vastaan haasteeseen tällä kirjoituksellani. Aihehan on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä ja olen kirjoitellut siitä useasti ennenkin (ks. tunniste/tagi energiantuotanto).

Virallista tietoa EU:n kestävän energian viikosta ja EU:n energiaan liittyvistä kannanotoista löytyy sivuilta http://www.eusew.eu/, http://www.managenergy.net/ ja http://www.sustenergy.org/ (viimeisin myös suomeksi). Nuorille ja opetustyöhön on suunnattu KidsCorner.

Mielestäni oleellinen asia tässä on uusiutumattomien, kasvihuonekaasuja tuottavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä. Toisaalta opettajana en halua jyrkästi puolustaa mitään yksittäistä näkökantaa vaan tarjoilla kustakin asiasta sekä hyviä että huonoja puolia, joista opiskelijat voivat itse muodostaa oman mielipiteensä.

Esimerkiksi peltopolttoaineissa (ravintokasveista tuotettavissa biopolttoaineissa) on paljon myös erittäin pahoja haittapuolia, vaikka ne vähentävätkin kasvihuonekaasujen päästöjä. Peltopolttoaineet kilpailevat peltopinta-alasta ravintokasvien kanssa, mikä nostaa ruoan hintaa ja voi jopa pahentaa maapallon nälkäongelmaa. Tästä piirsin oheisen havainnollistavan kaavion (sen saa suuremmaksi klikkaamalla).

Biopolttoaineissa pitäisikin ehkä keskittyä muihin biopolttoaineisiin kuin peltopolttoaineisiin. Eikä unohtaa sovi muitakaan uusiutuvia energiamuotoja, aurinkovoima, tuulivoima, maalämpö, aaltoenergia jne., jotka tarjoavat biopolttoaineitakin merkittävämpiä mahdollisuuksia.

Toinen erittäin oleellinen asia on nykyisen valtavan kulutusyhteiskunnan kyseenalaistaminen. Kulutusta vähentämällä myös energian käyttö muuttuisi järkevämpään suuntaan. Suomessa teollisuus on hyvin energiavaltaista, mutta myös jokainen yksilö voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin.

Jokainen voi aloittaa pienillä teoilla, vaikkapa vaihtamalla hehkulamput energiansäästölampuiksi. Hehkulampun energiasta suurin osa menee lämmöntuottoon eikä valaistukseen. Tuo lämmöntuottoon mennyt energia tietysti saadaan hyödynnettyä lämpönä, mikäli patterien termostaatit reagoivat tehokkaasti tähän ylimääräiseen lämmöntuottoon ja mikäli lamput sijaitsevat siten, ettei lämpö karkaa heti ilmanvaihdon mukana ulos. Vain se pieni osuus, mikä karkaa ikkunoiden läpi ulos, jää hyödyntämättä. Toisaalta lämpöä saadaan tuotettua tehokkaamminkin ja järkevämmin kuin sähkön avulla. Jos talo lämpiää muulla kuin sähköllä, lämmön tuottamisessa hehkulamppujen avulla ei ole paljonkaan järkeä. Sähkölämmitteisissäkin taloissa parempi energiantuotantokeino on ilmalämpöpumppu. Lisäksi kaikissa taloissa hehkulamppujen tuottama lämpö menee hukkaan lämpimään kesäaikaan - tai tuo hehkulamppujen tuottama lämpö jopa hieman lisää jäähdytystarvetta ja siten energian kulutusta.

Motiva on tehnyt erittäin tarkkoja laskelmia siitä, kuinka paljon voi säästää käyttämällä energiansäästölamppuja. Energiansäästölamput kuitenkin sisältävät elohopeaa, joten niitä pitää muistaa käsitellä ongelmajätteenä. Kierrättämällä elohopea saadaan kuitenkin talteen siten, ettei se mene luontoon. Paljon enemmän elohopeapäästöjä tulee siitä, jos talvipakkasilla joudutaan käynnistämään suuren sähkönkäytön takia elohopeapäästöjä ilmaan tuottavia hiilellä toimivia varavoimaloita.

Kodinkoneita hankittaessa kannattaa valita mahdollisimman vähän sähköä kuluttavia malleja, joita on listattu esimerkiksi TopTen Suomi -sivulle. Mielessä on hyvä pitää myös kaikki maalaisjärjelläkin pääteltävissä olevat ohjeet. Älä sijoita huonekaluja lämpöpattereiden eteen. Vedä verhot tai sälekaihtimet ikkunan eteen pakkasöinä, sillä ne eristävät lähes yhtä paljon kuin ylimääräinen ikkunalasi. Älä jätä kännykän laturia kiinni pistorasiaan, ellet lataa kännykkää, sillä laturi kuluttaa koko ajan sähköä. Älä jätä laitteita standby-tilaan, vaan sammuta televisio ja muut elektroniset laitteet yön ajaksi aina virtakytkimestä, ei vain kaukosäätimestä. Lisää vinkkejä voi tsekata vaikkapa Energianeuvoja-sivulta tai Energia-Esterin saitilta.

Kaikkein tärkeintä on miettiä koko elämäntapaansa ja jättää kaikki turha, pölyä keräävä krääsä hankkimatta. Jokaisella on mielestäni oltava oikeus myös elämän ylellisyyksiin, kunhan koko elämä ei perustu jatkuvaan ja yhä kiihtyvään luonnonvarojen kuluttamiseen. Mielessä on hyvä pitää saksalainen viisaus: hitaammin, lähemmäs, vähemmän, paremmin, kauniimmin. Ei kai aina tarvitse haluta enemmän ja enemmän kaikkea uutta?

Ajattelemisen aihetta antaa Mauritz Nylundin runo tai mietelmä nimeltään Toivomuslista:

Toivomuslista

Omakotitalo.
Sauna.
Uima-allas.
Tenniskenttä.
Vesitaso.
Oma saari.
Haaremi.
Hyvä kunto.
Kuolemattomuus.
Siinä kaikki.
Toistaiseksi.

Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?

Eilen ja tänään useilla (mm. eri sanomalehtien) nettisivuilla on julkaistu STT:n välittämä uutinen hieman virheellisellä otsikolla "Google-haku vie yhtä paljon energiaa kuin teeveden keitto". Itse uutisessa kuitenkin todetaan näin: "Kahden Google-haun tekeminen tuottaa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin teeveden kuumentaminen kiehuvaksi." Teeveden määrästä ja kuumennustavasta tosin ei mainita mitään.

Repäisevimmän otsikon samasta uutisesta kirjoittaa verkkolehti Uusi Suomi: "Google onkin ympäristöriski".

Alkuperäisen uutisen julkaisi brittiläinen Times-lehti verkkosivuillaan eilen. Tutkimus perustuu Harvardin yliopiston fyysikko Alex Wissner-Grossin laskelmiin, joiden mukaan yksi Google-haku tuottaa 7 grammaa hiilidioksidipäästöjä.

Samaa asiaa on laskeskeltu aiemminkin. Brittiläinen ympäristökonsultti ja CarbonFootprint-sivuston hallintojohtaja John Buckley on laskenut yhden Google-haun tuottavan hiilidioksidipäästöjä 1-10 grammaa sen mukaan, joudutaanko tietokone käynnistämään erikseen nimenomaan tätä hakua varten. Buckleyn mukaan PC:n käyttö tuottaa 40-80 grammaa hiilidioksidipäästöjä tunnissa.

Chriss Goodall (Ten Technologies to Save the Planet -kirja) laskee yhden Google-haun tuottavan 7-10 grammaa hiilidioksidipäästöjä, kun mukaan otetaan myös 15 minuuttia käyttäjän oman tietokoneen käyttöä hakua kohden.

Muitakin mielenkiintoisia laskelmia on tehty. Fortumin mukaan yksi Google-haku kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin 11 watin energiansäästölamppu tunnin aikana.

Nicholas Carr (The Big Switch, Rewiring the World -kirja) päättelee, että yhden avatar-hahmon ylläpitäminen Second Life -virtuaalipelissä kuluttaa energiaa 1752 kWh vuodessa, mikä vastaa likimain yhden brasiliaisen keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä.

Käytön aikana kotitietokone kuluttaa 1 kWh:n noin 6 tunnissa, kannettava tietokone noin 40 tunnissa ja laajakaistamodeemi noin 125 tunnissa. Kannattaisi siis suosia läppäriä, eikä tavallista tietokonetta! Ja turhaan auki olevat tietokoneet kiinni! Näytönsäästäjän pyörittäminen ei käsittääkseni säästä energiaa lainkaan.

Kaikkiaan maapallon IT-alan arvioidaan tuottavan noin kaksi prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä, likimain saman verran kuin lentoliikenteen.

Palataanpa tuohon alkuperäiseen uutiseen ja sen arviointiin. Googlella tehdään noin miljardi hakua vuorokaudessa. Googlen arvioidaan omistavan noin miljoona palvelinta, joita lienee Yhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa (Google itse ei paljasta näitä tietoja). Sama haku menee useille eri palvelimille hyvinkin kauas toisistaan. Nämä palvelimet sitten "kilpailevat" keskenään siitä, mikä niistä löytää vastaukset nopeimmin. Palvelinkeskuksissa syntyy paljon lämpöä. Niinpä palvelimien jäähdyttämiseen kuluukin usein enemmän energiaa kuin itse koneiden toimintaan.

Google itse ei julkaise tietoja energiankulutuksestaan. Kaikki julkisuudessa olleet laskelmat perustuvat arvioihin. Näissä on arvioitu Googlen kokonaisenergiankulutus vuoden aikana ja verrattu sitä hakujen määrään. Näin on saatu laskennallinen arvo hiilidioksidipäästöistä (1-10 grammaa) hakua kohden. Toisaalta palvelimet jyskyttävät Googlen serverikeskuksista yötä päivää, vaikka et sitä omaa Google-hakuasi tekisikään. Kun haun tekemättä jättäminen vähentää hakujen kokonaismäärää, laskennallinen hiilidioksidipäästöjen määrä yhtä hakua kohden kasvaa entisestään, ellei palvelinten määrää vähennetä. Niinpä voi ajatella, ettei omalla Google-haulla ole sittenkään mitään merkitystä. Toisaalta mitä enemmän hakuja tehdään, sitä enemmän Google myös lisää palvelinten määrää hakujen tehokkuuden varmistaakseen. Näin ajatellen se omakin Google-haku on merkityksellinen, tosin pieni pisara valtameressä.

Google ilmoittaa kyllä pyrkivänsä uusiutuvan energian käyttöön. Lisäksi tulevaisuudessa palvelinkontteja aiotaan sijoittaa konttilaivoihin merelle. Näin merestä olisi mahdollista saada kylmää jäähdytysvettä, mikä vähentäisi energiankäyttöä. Lisäksi merellä sähköä voisi tuottaa aaltoenergialla, tuuliturbiineilla ja vuorovesivoimalla. Taloudellista etua toisi myös se, ettei tarvitsisi ostaa tai vuokrata tonttia eikä maksaa kiinteistöveroja.

Mitä uutinen sitten opettaa? Mielestäni Google-hakuja ei kannata käydä boikotoimaan. Sähköinen hakuhan voi myös säästää energiaa, jos se välttää tarvetta vaikkapa ajaa autolla ostamaan paperille painettu lehti. Tosin mikäli sähköisen lehtiartikkelin lukemiseksi pitää tietokonetta auki kovin pitkään, paperille painettu lehti onkin ekologisempi valinta.

Turhaa hakukoneiden käyttöä kannattaa välttää. Vuonna 2008 suomalaisten kymmenen suosituinta Google-hakua olivat järjestyksessä lueteltuna nämä: YouTube, Irc, Iltalehti, Iltasanomat, Suomi 24, You, Wikipedia, Google, Facebook, Sanakirja. Lähes kaikkien näiden osoitteet on helppo muistaa ulkoa ilman hakukoneen käyttöä. Monilla on myös tapana hakea jopa omia kotisivujaan googlettamalla. Kuitenkin suoran osoitteen käyttäminen kuukkelin sijaan on paljon suositeltavampaa. Pitemmän päälle tämä säästää energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun Googlen ei tarvitse lisätä palvelimia (niin kuin pitäisi, jos hakumäärät jatkuvasti kasvavat).

Hakukoneissa ja omilla nettisivuillakin musta taustaväri voisi olla valkoista ekologisempi. Jostakin näin kerran tiedon, että kokonaan valkoisen sivun energiantarve on 74 W ja mustan 59 W. Käsittääkseni tämä johtuu siitä, että RGB-väritekniikassa valkoinen väri syntyy siten, että kaikki värit (R eli punainen, G eli vihreä ja B eli sininen) ovat täysillä päällä. Sen sijaan mustassa värissä värit tai valot ovat ikään kuin pimänä, pois päältä, vain taustavalo päällä. Erityisesti vanhoissa kuvaputkinäytöissä tämä on merkittävä asia. Litteillä näytöillä ero ei ole käsittääkseni kovin suuri. Ken tietää asiasta tarkemmin, laittakoon kommenttia tulemaan. Kiitos! Roberson ym. ovat selvittäneet tarkemminkin tietokoneiden energiankäyttöä.

Mark Ontkush on laskenut, että Googlessa musta taustaväri säästäisi 750 MWh vuodessa (eli likimain yhden suomalaisen vesivoimalan tuotannon verran). Google onkin saatavissa myös mustapohjaisena: http://www.blackle.com/. Tämä tosin ei ole Googlen itsensä tarjoama palvelu.

Googlen sijaan voi käyttää myös muita hakukoneita. Niiden energiatehokkuudesta en ole nähnyt laskelmia. Muiden hakukoneiden voisi olettaa olevan ekologisempia, koska ne eivät lähetä samaa hakua samalla tavoin kuin Google hyvin monille servereille. Toisaalta niillä ei yleensä liene myöskään yhtä laajoja energiatehokkuusohjelmia ja tulevaisuuden suunnitelmia energiankäytön vähentämiseksi kuin Googlella.