lauantai 31. joulukuuta 2016

Katsaus ennätykselliseen blogivuoteen 2016 ja hyvää juhlavuotta 2017



Vuoden 2016 aikana julkaisin ennätykselliset 132 blogipostausta, siis enemmän kuin yhden tekstin joka kolmas päivä. Näistä kirjoituksistani 20 luetuinta julkaisujärjestyksessä listattuina olivat seuraavat:

Alakylän luontopolku, Kouvola, 2.1.2016

Mistä zika-virus on peräisin, mitä sen nimi tarkoittaa ja mitä virus aiheuttaa?

Kevään sääennuste 2016 viideltä eri tutkimuslaitokselta: Tavanomaista lämpimämpää ja ehkä sateista

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen kesän 2016 sääennuste Suomeen

Tänään on suomalaisten ylikulutuspäivä: Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Suomen kulutustasolla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

Mittaushistorian pisin ennätyslämpimien kuukausien putki ja 378 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää

Maapallon ekovelkapäivä on jälleen aikaistunut: Viikon kuluttua tämän vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun!

Syksyn sääennuste 2016

Kesäaika päättyy sunnuntaina 30. lokakuuta kello 4: Lokakuun viimeisenä päivänä sydäninfarktin todennäköisyys on tavallista pienempi

Talven 2016-2017 sääennuste

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan

Tänään on vessojen ja pisuaarien kansainvälinen juhlapäivä!

Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?

Blogien hyödyntäminen opetuksessa

Uusi supertarkka nettikartta Suomesta, nerokkaat keksinnöt ympäristöongelmina ja arktisen alueen katoava merijää

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi 99 vuotta!

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Tänä vuonna blogissani ylittyi koko blogin olemassaolon ajalta laskettuna 600 julkaistun postauksen raja. Aiempien vuosien kirjoituksista kaksi sinnitteli yhä yhtä suurissa lukijamäärissä kuin nuo edellä mainitut tämän vuoden tekstit: "Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit" ja "Voiko Instagramiin ladata kuvia tietokoneelta?"

Vuoden aikana eniten keskustelua herättivät merenpinnan nousuun liittyvät artikkelini "Merenpinta nousee tällä vuosisadalla ilman päästörajoituksia 0,5-1,3 metriä ja Pariisin sopimusten toteutuessa 0,2-0,6 metriä" ja "Tieteelliset todisteet Tyynenmeren viiden pikkusaaren hukkumisesta merenpinnan nousun myötä". Meriin liittyviä kirjoituksia julkaisin monia muitakin: "Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä", "Miksi merenpinta on noussut tällä vuosituhannella?", "Ihmiskunnan tuottama äänisaaste on levinnyt myös meriin", "Plastic Ocean - hätkähdyttävä dokumenttielokuva muovimeristä" ja "Jonoon aseteltuna merissä oleva muovimäärä yltäisi 425 kertaa koko maapallon ympäri tai kahdesti kuuhun ja takaisin".

Liian vähälle huomiolle blogissani jäi tämän vuoden suurista ilmastouutisista ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden 400 ppm:n rajan ylittyminen myös Antarktiksella. Globaali keskiarvo ylitti rajan jo vuonna 2015. Myös Ison valliriutan korallien vauriot ja Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi olisivat ansainneet enemmän näkyvyyttä. Kaikkeen ei aika kuitenkaan riitä.

Vuonna 2013 blogini oli medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cisionin mukaan Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöblogi. Sen jälkeen blogini kävijämäärät ovat nousseet merkittävästi. Tarkempia tilastoja tulen julkaisemaan tammikuussa.

Alkava Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on myös blogilleni juhlavuosi. Tämä opetus- ja ympäristöblogini täyttää 9. tammikuuta kymmenen vuotta.

Toivotan kaikille iloista ja menestyksekästä uutta vuotta 2017!

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Olipa kerran vuosi 2015

tiistai 27. joulukuuta 2016

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Vesipokeri voi aiheuttaa kuoleman

Myrkky on aine, joka jo pienenä annoksena tappaa eliön tai haittaa sen elintoimintoja. Sama aine voi pitoisuuden mukaan toimia joko lääkkeenä tai voimakkaana myrkkynä. Tarpeeksi suurina annoksina lähes mikä tahansa aine onkin myrkyllinen.

Esimerkiksi vesimyrkytyksessä veri laimenee liiallisesti (hyponatremia eli veressä on liian vähän natriumia), jolloin aivosolut turpoavat liikaa kallon tilavuuteen verrattuna, mistä voi seurata jopa kuolema. Terve ihminen saa juoda 5-10 litraa vettä vuorokaudessa, mikäli juominen jakautuu usealle tunnille ja mikäli munuaiset toimivat normaalisti. Kuitenkin liian nopea suurten vesimäärien tai oluen juonti voi johtaa vesimyrkytykseen.

Päinvastaisessa tilanteessa, jossa suolaa on nautittu kerralla hyvin runsaasti, seurauksena on hypernatremia ja sitä seuraava aivosolujen nopea kutistuminen tappavasti. Varmasti turvallinen suola-annos lienee alle 5 grammaa vuorokaudessa ja suolan tarve sitäkin vähemmän (alle teelusikallinen), mutta osa suomalaisista syö suolaa jopa 15 grammaa vuorokaudessa. Tarkkaa turvallista raja-arvoa ei kuitenkaan pystytä sanomaan, vaan siitä on hieman ristiriitaisia suosituksia.

Miksi suklaakin voi tappaa ja miksi vain suomalaisille sekä ruotsalaisille saa syöttää silakkaa, jonka supermyrkkypitoisuus ylittää EU-asetukset?

Kohtuullisella suklaan syömisellä voi olla positiivisia terveysvaikutuksia. Tappava annos (teobromiinin yliannostus) on noin 85 suklaalevyn verran suklaata. Kuvan © grafoto1 - Fotolia.

Periaatteessa suklaankin syömiseen voi kuolla. Kaakaopapujen sisältämä teobromiini on nimittäin suurina määrinä myrkyllinen. Tappava annos on noin 85 suklaalevyä lyhyen ajan sisällä nautittuna, mutta todellinen määrä tietenkin vaihtelee suklaatyypin ja henkilön mukaan. Toisaalta teobromiinia voidaan käyttää lääkkeenä ärsytysyskään. Se on myös piristävä aine, joka toimii nesteenpoistajanakin.

Kuume- ja kipulääkkeenä eri kauppanimillä käytetty parasetamoli on maksamyrkky, mikäli sen turvallinen annos (aikuisilla 3000 milligrammaa vuorokaudessa) ylittyy. Sen sijaan supermyrkky dioksiini voi olla vaarallista jo gramman miljoonasosan annoksena. Sitä syntyi esimerkiksi Ky5-nimisen puutavaran sinistymisenestoaineen valmistuksessa. Kuusankosken tehtailta sitä pääsi erityisesti tulipalon seurauksena myös Kymijokeen, jossa sitä on edelleen pohjasedimenteissä. Paikoitellen Kymijoen pohja lienee maapallon saastunein tutkittu joenpohja. Pahiten saastunut alue on heti Kuusankosken alapuolella. Jos pohjaa ei pöyhitä, vaarallisen dioksiinin pitäisi kuitenkin pysyä pääosin poissa kiertokulusta.

Dioksiinille on asetettu EU-asetuksessa enimmäismäärät, kuinka paljon sitä saa olla elintarvikkeissa. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin saaneet pysyvän poikkeusluvan Itämerestä kalastetun lohen, silakan, nieriän, jokinahkiaisen ja taimenen ravintokäyttöön Suomen ja Ruotsin alueella, vaikka enimmäismäärät ylittyvätkin. Kiistaa on nimittäin käyty siitä, kuinka pienet dioksiinipitoisuudet todella ovat haitallisia. Saattaa olla niin, että terveyden kannalta haitallisempaa on syödä myrkytön naudanliha-annos kuin dioksiinipitoinen silakka-annos.

Kauneudenhoidossa työnnetään kasvoihin yhtä maailman myrkyllisimmistä aineista

Clostridium botulinum -bakteerin tuottama hermomyrkky botuliini on yksi voimakkaimmista tunnetuista myrkyistä. Se estää hermoston välittäjäaine asetyylikoliinin erittymisen synapsirakoon. Botuliinin LD50-annos (annos, joka tappaa puolet koe-eläimistä) on nieltynä ruumiin painokiloa kohden yksi nanogramma eli gramman miljardisosa. Botuliini onkin noin sata tuhatta kertaa niin voimakas myrkky kuin kemiallisena aseena käytetty sariinikaasu. Siitä huolimatta botuliinia käytetään kauneudenhoidossa kaupallisella nimellä Botox. Sen avulla hoidetaan esimerkiksi otsan, silmänympärysten, kaulan ja dekolteen (rinnusalueen) ryppyjä sekä kohotetaan kulmakarvoja tai suupieliä. Kun sitä pistetään erittäin laimeana pitoisuutena esimerkiksi kasvoihin, se rentouttaa yliaktiivisia lihaksia ja siten poistaa ryppyjä. Sitä käytetään myös liikahikoilun ja migreenin hoitoon.

Hallusinaatioita tapettien väriaineista ja mielisairautta taiteen tekemisestä

Myrkyllistä arseenia sisältävää keisarinvihreää eli schweinfurtinvihreää käytettiin Suomessakin aikoinaan laivanpohjamaaleissa sekä nimellä pariisinvihreä myös tuhohyönteismyrkkynä. Sitä levitettiin pelloille ja lutikanmyrkyksi jopa seinien rakenteisiin. Suomessa sitä hyödynnettiin kasvihuoneissa vielä 1940-luvulla.

Englannissa ja Venäjällä valmistettuihin tapetteihin saatiin 1800-luvulla keisarinvihreän avulla kauniin vihreä väri, joka lisäksi tappoi seiniltä erilaiset hyönteiset. Aikalaistietojen mukaan yksittäinen lontoolainen tapetinvalmistaja käytti viikossa 2000 kilogrammaa arsenikkia arseenipitoisten väriaineiden valmistamiseen. Hengitysilman tai suun kautta keisarinvihreälle altistuvat ihmiset saattoivat kuitenkin nähdä hallusinaatioita. Kertomusten mukaan esimerkiksi Ilmajoen pappilan kirkkoherra näki näyn, jossa hautajaissaattue kulki suoraan seinän läpi. Osa keisarinvihreällä värjättyjen huoneiden asukkaista alkoi kärsiä monenlaisista terveysoireista. Jopa kuolemantapauksia todettiin, minkä seurauksena väriä alettiin kutsua nimellä myrkynvihreä. Myös Napoleonin (1769-1821) on arvioitu kuolleen mahdollisesti arsenikkimyrkytykseen joko myrkytyksen uhrina tai arsenikkipitoisten tapettien seurauksena. Suomessa arsenikki oli mainittu jo ainakin Aura-lehden huhtikuussa 1888 julkaisemassa Waarallista laatua olevien myrkyllisten aineiden luettelo -listauksessa.

Elämänsä aikana ilmeisesti vain yhden teoksen kaupaksi saanut Vincent van Gogh (1853-1890) käytti maalauksissaan voimakkaan keltaisia väriaineita, kadmiumkeltaista (kadmiumsulfidia) ja kromikeltaista (pariisinkeltaista, lyijykromaattia). Erityisesti auringonkukkatauluissa kromikeltainen oli tärkeä. Väri kuitenkin tummuu ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Näiden myrkyllisten aineiden on arveltu olleen mahdollisena osasyynä hänen mielisairauteensa, jonka seurauksena hän leikkasi vasemman korvalehtensä tai ainakin suuren osan siitä irti ja lahjoitti sen kangaspalaan käärittynä rakastetulleen. Tosin legendan toisen version mukaan hän ei itse leikannut korvaa irti, vaan se olisi repeytynyt tappelun tuoksinassa.

Monet 1800-luvun maisemamaalarit hyödynsivät töissään kirkkaan ja puhtaan keltaisen värin antavaa kadmiumsulfidia. Heistä hyvä esimerkki on Claude Monet (1840-1926). Suomessa kadmiumkeltaista käytettiin lähinnä 1960-luvulla lasitaiteessa, esimerkiksi Timo Sarpanevan (1926-2006) Pisaranrengas-laseissa.

Mistä ilotulitusrakettien värit syntyvät ja miksi samoja aineita on lisätty mausteisiin?

Ilotulituksen värit syntyvät eri metallien tai niiden suolojen palamisesta. Kuva: Pixabay.

Keltaista väriä antavaa lyijykromaattia on käytetty myös pyrotekniikassa, esimerkiksi ilotulitteissa. Se kuitenkin on mutageeninen ja karsinogeeninen aine, joka rikastuu ravintoketjussa. Hengitettynä se aiheuttaa huonovointisuutta ja hengenahdistusta, sisäisesti käytettynä aivovaurioita, keskenmenoja ja halvauksia. Intiassa kromikeltaista on lisätty kurkumaan antamaan sille voimakkaampaa väriä sekä lisäämään painoa, jolloin mausteesta saa korkeamman hinnan.

Ilotulitteiden sisältämä musta ruuti on seos, jossa on rikkiä, hiiltä ja kaliumnitraattia eli salpietaria. Ruudin haju tulee rikkidioksidista. Värit syntyvät eri metallien tai useimmiten niiden suolojen palamisesta:
-keltainen tai kulta: hiili, rauta, kalsium, natrium + alumiini,
-oranssi: natrium, kalsium,
-punainen: strontium, litium,
-sininen: kupari,
-sinipunainen tai violetti: cesium, kalium, rubidium, strontium + kupari,
-valkoinen tai hopea: titaani, alumiini, beryllium, magnesium ja
-vihreä: barium.

Lyijyllisen bensiinin vaikutukset väkivaltarikollisuuteen ja uudenvuodentina ympäristömyrkkynä

Uudenvuodentina ei nimestään huolimatta ole tinaa vaan pääasiassa lyijyä, joka on raskasmetalli. Siksi uudenvuodentina ei kuulu loppujätteeseen, vaan se on kerättävä erikseen ja käsiteltävä vaarallisena ongelmajätteenä. Mikäli haluaa valaa uudenvuodentinaa, jo kertaalleen valettu tina kannattaa säilyttää ja valaa seuraavana vuonna uudelleen.

Ehkä erikoisin ja mielenkiintoisin väite rikollisuuden vähenemisen syyksi on lyijyttömän bensiinin käyttäminen. Lyijy on raskasmetalli, joka vaurioittaa esimerkiksi aivojen aggressiivisuutta sääteleviä osia. Se heikentää keskittymiskykyä ja aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä. Yhdysvalloissa väkivaltarikokset lisääntyivät pienellä viiveellä autoistumisen myötä ja alkoivat hiljalleen vähentyä siirryttäessä lyijyttömän bensiinin käyttämiseen. Rikollisuus kääntyi nopeammin laskuun niissä osavaltioissa, joissa ensimmäisenä otettiin käyttöön lyijytön bensiini. Toki samoihin aikoihin autoistumisen ja jälleen lyijyttömään bensiiniin siirtymisen myötä yhteiskunta muuttui monella muullakin tavalla. Esimerkiksi abortti yleistyi ja ei-toivotut raskaudet vähenivät. Nyt lyijyllinen bensiini on kielletty 175 maassa ja veren lyijypitoisuudet ovat pienentyneet 90 prosenttia.

Uudenvuodentinakin sisältää runsaasti hermomyrkky lyijyä, joka on kerättävä erikseen. Kaatopaikkajätteeseen uudenvuodentinaa ei saa laittaa. Suomalainen saattaa yhä myös painottaa lyijyllä verhon, ongen ja kalaverkon. Kristalliastiatkin sisältävät lyijyä. Lisäksi metsästyksessä käytetään lyijyhauleja. Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit ovat nykyisin kiellettyjä, koska ne aiheuttivat runsaasti vesilintujen myrkytyksiä. Esimerkiksi joutsenet söivät lyijyhauleja, koska ne olivat samankokoisia kuin joutsenten kivipiiraan (lihasmahaan) tarvittavat ruoansulatusta helpottavat kivet. Huhujen mukaan halvempia lyijyhauleja kuitenkin käytetään edelleen myös vesilintujen metsästykseen. Lainsäädännöllisesti ongelma piilee siinä, että lyijyhauleja saa pitää mukana myös vesilintujen metsästyksessä, jos niitä ei käytä vesilintuja ammuttaessa.

Elohopea ja DDT ovat olleet hyödyllisiä ja haitallisia

Alunperin intiaaneja vaivannut kuppa eli syfilis saapui Eurooppaan Kolumbuksen (1451-1506) merimiesten mukana. Neitsytkuningatar Elisabet I:n (1533-1603) aikaan ja vielä pitkään sen jälkeenkin kuppaa hoidettiin Paracelsuksen (1493-1541) kehittämällä elohopeahoidolla, joko iholle levitettävällä harmaasalvalla tai laittamalla potilas eräänlaiseen uuniin, johon johdettiin palamisen tuloksena syntyneitä elohopeahöyryjä. Myös kuningatar itse lienee saanut tällaista hoitoa. Osa potilaista kuoli käsittelyn seurauksena, mutta hengissä selvinneillä kupan oireet lievittyivät. Heilläkin saattoi sivuvaikutuksena esiintyä kaljuuntumista, mikä osaltaan on mahdollisesti edistänyt kuninkaallisissa hoveissa syntynyttä peruukkimuotia. Pitkäaikaisvaikutuksena aiheutuneet kuolemantapaukset saattoivat jäädä kokonaan piiloon. Luonnossa puhdas elohopea muuttuu bakteerien vaikutuksesta myrkyllisemmäksi metyylielohopeaksi.

Pahamaineinen DDT oli aiemmin yleisesti käytetty tuholaismyrkky, jota Kaakkois-Suomessakin hyödynnettiin tonnikaupalla mäntymittareiden torjumisessa. Sitä mainostettiin näkyvästi myös esimerkiksi koirien puhdistamiseen kirpuista. Ulkomailla on myyty lastenhuoneeseen DDT:llä käsiteltyä tapettia. Suoran myrkkyvaikutuksen lisäksi DDT heikentää hedelmällisyyttä useiden sukupolvien ajan ja rikastuu ravintoketjuissa. Sitä onkin löydetty jopa Etelämantereen pingviineistä. Toisaalta malarian torjunnassa DDT on ollut korvaamaton apu - ja sitä käytetään edelleen Afrikan pahimmilla malaria-alueilla WHO:n luvalla. Vuosi sitten siitä pohdittiin apua myös zikaepidemian hillitsemiseen.

Sota-ajan jälkeen DDT:tä käytettiin meilläkin erilaisten loisten hävityksessä kauppanimellä Täystuho. Suomessa DDT:n käyttäminen puutarhoissa kiellettiin vuonna 1969 ja metsätaimitarhoilla 1976. Ympäristömyrkkynä DDT on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se oli tarkoituksella valmistettu mahdollisimman myrkylliseksi. Keksijä sai jopa lääketieteen Nobel-palkinnon. Luonnossa DDT kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi lisääntymishäiriöitä muuttuneen hormonitoiminnan seurauksena. DDT:n vaikutuksesta lintujen munankuori haurastuu, jolloin kuori ei kestä emon painoa ja ilmanvaihto lisääntyy (haihtuu vettä, sikiö kuivuu).

Ei varhaisperunoita imeväisikäisille

Professori Bruce Amesin (1928- ) mukaan 99,99 prosenttia ravinnon sisältämistä torjunta-aineista on kasvien itsensä valmistamia. Kasvit nimittäin valmistavat noin 200 000 kemikaalia, joiden avulla ne puolustautuvat kasvitaudeilta ja tuhohyönteisiltä. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi pajujen tuottamat fenoliglykosidit, joita olen itsekin tutkinut.

Vihertyneen perunan sisältämät solaniini, kakoniini ja muut glykoalkaloidit ovat suurina määrinä terveydelle haitallisia. Solaniinia sekä nitraattia on suhteellisen runsaasti myös uuden sadon perunoissa eli varhaisperunoissa, joten niiden antamista imeväisikäisille ei suositella. Erityisen paljon haitallisia aineita on pienissä, sormenpään kokoisissa perunoissa. Kun mukulat ovat täysin kehittyneet (kuori ja malto), haitta-aineita ei enää esiinny hyväkuntoisissa perunoissa. Sen sijaan vihreissä, vaurioituneissa tai itäneissä perunoissa solaniinia voi olla, joten tällaisia perunoita minkään ikäisten ihmisten ei pitäisi käyttää. Vastaavasti raaka tomaatti voi sisältää liikaa tomatiinia.

Vastaleikatulle nurmikolle tuoksun antava kumariini on myrkyllinen kanelin aromaattinen yhdiste

Kanelipuun sisäkuoresta valmistettu kaneli sisältää myrkyllistä kumariinia. Jo muutama piparkakku voi ylittää pienen lapsen turvarajan.

Maksalle myrkyllinen kumariini on vihreiden kasvien tuottama luonnollinen aromaattinen yhdiste. Sen pääasiallinen lähde ravinnossamme on kaneli, tarkemmin sanottuna kanelipuun sisäkuoresta saatu kassiakaneli eli kiinankaneli, jota valtaosa Suomessa ja muualla Eurooppassa myydystä kanelista on. Sen sijaan kalliimpi ceyloninkaneli eli aitokaneli ei sisällä juuri lainkaan kumariinia (alle kahdessadasosa kassiakanelin pitoisuudesta). Makuasioista ei tässäkään sovi kiistellä, sillä toisten mielestä ceyloninkaneli on maultaan kassiakanelia miedompi, toisten mielestä voimakkaampi.

Kumariinia on myös esimerkiksi kamomillassa, tonkapavussa, laventelissa, sikurissa, mustikassa ja vihreässä teessä, joskin useimmissa näissä vain vähäisinä pitoisuuksina. Sitä tulee myös fenyylialaniinista (aminohappo). Tämä ei ole kuitenkaan syynä siihen, että esimerkiksi monissa keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetuissa tuotteissa on varoitus "sisältää fenyylialaniinin lähteen". Aspartaamista puolet on fenyylialaniinia. Varoitus on tärkeä PKU-tautia eli fenyyliketonuriaa sairastaville ihmisille, joiden elimistö ei pysty käsittelemään fenyylialaniinia. Terveelle ihmiselle vaaraton fenyylialaniini onkin PKU-tautisille myrkyllinen.

Kumariinin turvallisen vuorokausisaannin rajaksi sanotaan 0,1 mg ruumiin painokiloa kohden. Esimerkiksi 50-kiloisella ihmisellä tämä tarkoittaa noin yhtä teelusikallista kanelia. Noin 15-kiloisella lapsella kumariiniraja voi ylittyä 0,5-2 korvapuustilla, 2-10 joulupiparilla tai 0,5-1 annoksella riisipuuroa, johon on lisätty kanelia. Turvallisuuden kannalta ei kuitenkaan ole huolestuttavaa, vaikka kumariinin saanti olisi 1-2 viikon ajan 0,3 mg ruumiin painokiloa kohden eli aikuisella noin kolme teelusikallista vuorokaudessa. Turvallisempaa ceyloninkanelia voi ostaa ainakin joistakin eko-, luontaistuote- ja verkkokaupoista tai piparkakut voi tehdä myös ilman kanelia.

Vihreiden kasvien tuottama kumariini antaa vastaleikatulle nurmikolle tyypillisen tuoksun.

Kumariinimääriä laskettaessa kannattaa huomata se, että kumariinia saadaan myös kosmetiikasta (hajuvedet, aftershavet, kylpytuotteet, puhdistusaineet, kosteusvoiteet, ihonhoito, aurinkovoiteet; ainesosaluettelossa Coumarin tai 2H-1-Benzopyran-2-one). Se ei yleensä ole kosmetiikkaan sellaisenaan lisätty ainesosa, vaan se kuuluu tuotteen sisältämään eteeriseen öljyyn tai aromi- ja hajustesekoitukseen, joka saa aikaan makean, vaniljaisen, pähkinäisen tai karvasmanteliin vivahtavan tuoksun. Kumariini luetaan allergisoiviin, ihoa ärsyttäviin hajustekemikaaleihin. Luonnossa kumariini antaa vastaleikatulle nurmikolle tyypillisen tuoksun.

Eliöiden tuottamat voimakkaat myrkyt - kosketuskin voi tappaa!

Tessa eli fugusashimi tehdään myrkyllistä tetrodotoksiinia sisältävästä pallokalasta. Erityisesti pallokalan maksa on hyvin myrkyllinen. Kokin onkin osattava käsitellä kala oikein, jotta herkuttelija ei kuole. Maultaan pallokala on mietoa, mutta siihen jäänyt pieni myrkkymäärä kihelmöi huulissa. Credit: Suguri F, Wikipedia. License: CC BY-SA 3.0.

Kurare on eteläamerikkalaisesta kasvista saatava rohdosuute, jota intiaanit käyttävät nuolimyrkkynä. Myrkky lamauttaa saaliseläimen tahdonalaiset lihakset. Kurarea voidaan hyödyntää myös kipua lievittävänä ja kouristuksia laukaisevana lääkkeenä. Suurina määrinä se kuitenkin johtaa halvaantumiseen, hengityksen lamaantumiseen ja jopa kuolemaan. Kurare muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan hermoston välittäjäainetta ja kilpailee välittäjäaine asetyylikoliinin kanssa. Kurare sitoutuu lihassolun pinnalla samoihin reseptoreihin, joihin asetyylikoliinin on tarkoitus sitoutua. Oikean välittäjäaineen sitoutuminen reseptoriin supistaa lihasta, kuraren kiinnittyminen ei. Kurare estää reseptorikanavan aukeamisen, eikä lihassolussa käynnisty supistuksen tuottavaa sähköimpulssia.

Puhallusputkissa voidaan käyttää kuraren vaihtoehtona myös nuolimyrkkysammakon tuottamaa ainetta, joka erittyy sen ihosta. Siksi kosketuskin voi tappaa.

Kuutiomeduusa eli meriampiainen ("Box of Death") voi tappaa uhrinsa muutamassa minuutissa. Näitä vaarallisia meduusoja voi olla joskus myös uimarannoilla esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Australiassa. Vuoden 1954 jälkeen kuutiomeduusa on tappanut yli 5000 ihmistä.

Vaikka pallokala on toiseksi myrkyllisin selkärankainen, sitä pidetään herkkuna esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa. Myrkky syntyy pallokaloissa symbiontteina elävistä bakteereista, jotka tuottavat tetrodotoksiinia. Oikein valmistettuna kalasta kuitenkin saadaan herkullista fugua.

Kemikalisaatio on ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin heikkenemisen veroinen uhka

Hammastahnoissa, suuvesissä, deodoranteissa, ihonpuhdistusaineissa ja desinfioivissa saippuoissa käytetty triklosaani on hormonihäirikkö. Vastaavia hormonihäiriköitä löytyy myös hengittävistä ja vettä hylkivistä ulkoiluvaatteista, kenkien suojakyllästeistä ja suksivoiteista. Kuva: Pixabay.

Nykyään teollisuudessa käytetään kymmeniä tuhansia eri kemikaaleja. Euroopassa otetaan vuosittain käyttöön keskimäärin 190 uutta yhdistettä ja itse asiassa enemmänkin, koska lääkemolekyylit sekä alle tonnin tuotantomäärän aineet eivät sisälly tähän. Esimerkiksi uusien nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutuksista tiedetään liian vähän, vaikka niiden käyttö lisääntyy koko ajan.

Kemikalisaatio voikin olla ihmisille jopa ilmastonmuutosta suurempi uhka erityisesti siksi, että kemikaalit voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä. Hormonihäiriköt ovat sellaisia kemikaaleja, jotka häiritsevät elimistön tuottamien hormonien toimintaa. Mikäli hormonihäirikkö kulkeutuu äidistä sikiöön ratkaisevalla hetkellä, sikiönkehitys häiriintyy. Erityisen haitallinen kombinaatio syntyy kemikalisaation, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden pienentymisen yhteisvaikutuksesta.

Hammastahnoissa, suuvesissä, deodoranteissa, ihonpuhdistusaineissa ja desinfioivissa saippuoissa käytetty triklosaani muistuttaa naishormoni estrogeenia. Jo pienikin määrä sitä pystyy häiritsemään normaalia hormonitoimintaa. Triklosaani on antimikrobinen aine, joka voi ympäristössä edistää aineelle resistenttien eli vastustuskykyisten bakteerikantojen syntyä. Vielä vuonna 2014 suomalaisille kuluttajille myytiin jopa 10 000 kilogrammaa triklosaania sisältäviä hygieniatuotteita.

Hormonihäiriköinä toimivat myös PFC-aineet eli perfluoratut yhdisteet. Ne ovat hitaasti hajoavia, eliöihin kertyviä ja kaukokulkeutuvia. Niitä käyttämällä nykyaikaisista ulkoiluvarusteista on kuitenkin saatu tehtyä helppohoitoisia, kevyitä, vedenpitäviä ja likaahylkiviä luopumatta niiden hengittävyydestä. PFC-aineita käytetään myös suksivoiteissa, huonekalujen sekä kenkien suojakyllästeissä ja teflonpinnoitteissa. Vaarallisin niistä lienee PFOS eli perfluoro-oktaanisulfonaatti, jonka arvellaan aiheuttavan maksasairauksien lisäksi oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä. PFOS kuuluu POP-yhdisteisiin eli pysyviin orgaanisiin myrkkyihin, eräänlaisiin supermyrkkyihin.

Alailmakehässä (troposfäärissä) otsoni on sekä kasvihuonekaasu että ympäristömyrkky. Liikenteen ja teollisuuden tuottama otsoni heikentää fotosynteesiä, hidastaa kasvien kasvua ja vähentää puiden pakkasensietokykyä. Ihmisille otsoni aiheuttaa astmakohtausten pahentumista, päänsärkyä, hengitysvaikeuksia ja silmäoireita.

Ksenobiootit elimistössä

Ksenobiootti tarkoittaa kemiallista ainetta, josta elimistö ei saa energiaa ja jolla ei ole merkitystä muissakaan aineenvaihduntareaktioissa. Niitä voi tulla elimistöön ravinnon ja tupakan mukana lisäaineita ja vierasaineita (liiallinen ruokasuola, torjunta-ainejäämät, elohopea, kadmium, lyijy klooratut yhdisteet), hengityksen mukana (hiilimonoksidi eli häkä, hiilivedyt, rikkidioksidi, typen oksidit, raskasmetallit) tai ihon kautta (rasvat ja steroidit diffuusion avulla ihosolujen solukalvon läpi verenkiertoon).

Ksenobioottien vaikutukset jakautuvat kolmeen tyyppiin: ei vaikutusta (neutraali), välitön vaikutus (esimerkiksi ilman epäpuhtauksista yskää, hengenahdistusta, astmaa) tai pitkäaikaisvaikutus (esimerkiksi karsinogeeniset hiilivedyt). Ksenobioottien vaikutuksiin vaikuttavat useat tekijät: mikä aine on kyseessä, pitoisuus, altistusaika, annosvaste (altistumisannoksen ja haittavaikutusten suhde esimerkiksi eläinkokeiden ja epidemiologisten tutkimusten perusteella), väestön ominaisuudet ja synergismi (yhteisvaikutukset muiden aineiden kanssa).

Suurimolekyyliset rasvaliukoiset orgaaniset yhdisteet eivät poistu ihon tai hengitysteiden kautta, vaan ne on muokattava vesiliukoisempaan muotoon. Aluksi vierasaineesta poistetaan aineenvaihdunnassa metyyli- tai etyyliryhmiä ja liitetään jokin funktionaalinen ryhmä (tai ryhmiä) hapettamalla. Samalla vierasaineen biologinen aktiivisuus eli usein myös myrkyllisyys lisääntyy. Toiseksi funktionaaliseen ryhmään liittyy vesiliukoisuutta edistävä aineenvaihduntatuote, minkä jälkeen lopputuote eritetään ulos.

Vieraat aineet voivat siirtyä munuaisten kautta virtsaan, uloshengityksen mukana uloshengitysilmaan, pieninä määrinä haihtumalla ihon kautta ulos tai sappinesteen mukana takaisin ruuansulatuskanavaan.
Suolistossa on anaerobiset olot, joten hapettumisen sijaan vierasaineet pelkistyvät ja hydrolysoituvat takaisin rasvaliukoiseen muotoon. Näin ne palautuvat enterohepaattiseen kiertokulkuun eli suoli-maksakiertokulkuun.

Keskeisimmät lähteet

Päivi Hintsanen: Coloria.net

Susan Heikkinen: Oho, tätä me ei otettu huomioon!, Suomen Kuvalehti 3.12.2016

Teija Aaltonen: Kaikki on myrkyllistä, Tekniikan Maailma 21/2016, 16.11.2016

Lue myös nämä

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

"Jos sairaalle annetaan lasi vettä, huitoo hän rajusti kuin markkinakaupustelija"

Aiheuttaako lasten pienipäisyyttä zikavirus, hyönteismyrkky vai jokin muu tekijä?

Rakkausmania, palava halu tanssia, liioiteltu koti-ikävä, vastenmielisyys mansikan tuoksuun: vanhaa ja uutta tautien sekä lajien luokittelua

Dimetyylisulfidi houkuttelee lintuja syömään roskaruokaa

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan

maanantai 26. joulukuuta 2016

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Tammikuu: Merikarvialla Suomen mittaushistorian suurin vuorokauden lumisademäärä

Alakylä, Kouvola

Laajan zikavirusepidemian syyksi arvioitiin biologisten, ekonomisten ja ilmastollisten tekijöiden sopiva yhdistelmä. Keltakuumehyttynen saapui Brasiliaan 1980-luvun lopulla laivareittien mukana ja on kasvattanut populaatiotaan siitä lähtien. Talousongelmien vuoksi Brasilian julkinen terveydenhuolto on samaan aikaan heikentynyt. Tärkein tekijä kuitenkin lienee vuosien 2015-2016 lähes ennätyksellisen voimakas El Niño, joka toi alueelle mukanaan runsaasti hyttysten kaipaamaa kosteutta

Nasa, Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA, Berkeley Earth, Japanin ilmatieteen laitos ja brittiläinen ilmatieteen laitos MetOffice olivat yksimielisiä siitä, että päättynyt vuosi 2015 oli globaalisti ennätyslämmin ja rikkoi jopa ennätysennätyksen. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan vuonna 2015 tehtiin ennätyksiä sekä lämpötiloissa, hiilidioksidipitoisuudessa, merenpinnan korkeudessa että merten lämpösisällössä. Myös Kouvolassa vuosi oli mittaushistorian lämpimin.

Euroopassa 30 viime kesää olivat lämpimimmät yli 2000 vuoteen, ja 2000-luvun useat ennätyslämpimät vuodet sekä mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso todettiin lähes mahdottomiksi ilman ihmiskunnan vaikutusta. Merenpinnan nousun tärkeimmäksi syyksi todettiin lämpölaajeneminen. Kansainvälinen 24 tieteilijän joukko esitti perusteluja sille, että antroposeenin eli ihmisen aikakauden voidaan todella sanoa alkaneen geologisestikin ajatellen, vaikkei tätä virallisesti olekaan vielä hyväksytty.

Nasan pitkäaikaisempiin pintamittauksiin perustuva GISS-aineisto maa- ja merialueet yhdistettyinä vahvisti tammikuun 2016 olleen vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti lämpimin tammikuu, 1,13 celsiusastetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1951-1980 keskiarvo. Samalla tammikuu rikkoi vasta joulukuussa tehdyn ennätyksen anomalialtaan (lämpötilapoikkeamaltaan verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon 1951-1980) koko mittaushistorian lämpimimpänä kuukautena.

Myös Japanin ilmatieteen laitoksen ja NOAA:n mukaan tammikuu oli mittaushistorian globaalisti lämpimin tammikuu, ei kuitenkaan kaikista kuukausista anomalialtaan ennätyksellinen. Tammikuun ennätyksen kuukausikohtaisissa tilastoissa mahdollisti osaltaan se, että lämpötilat kohosivat poikkeuksellisen korkeiksi erityisesti normaalisti kylmillä arktisilla alueilla. Arktisten alueiden keskimääräinen lämpötila oli tammikuussa peräti noin 7,5 celsiusastetta yli pitkäaikaisen keskiarvon 1951-1980.

Tammikuussa tavanomaista kylmempää oli Pohjois-Meksikossa, Skandinaviassa ja Mongolian tienoilla Keski-Aasiassa. Osissa Länsi-Venäjää ja Keski-Aasiaa lämpötilat jäivät viisi astetta tavanomaisen alapuolelle. Suomessakin oli 4-7 astetta kylmempää kuin vuosina 1981-2010 keskimäärin, erityisesti maan etelä- ja keskiosissa.

Suomessa tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, etelä- ja keskiosissa paikoin jopa harvinaisen kylmä. Anomalia (lämpötilapoikkeama verrattuna tavanomaiseen) oli pääosin 4-7 astetta. Kuukauden kolme ensimmäistä viikkoa olivat kylmiä, mutta tammikuun lopulla lauhtui huomattavasti. Koko talven laajin merijäätilanne koettiinkin jo varhain, 22. tammikuuta. Jäätä esiintyi silloin noin 110 000 neliökolometrin alueella. Terminen kevät alkoi joillakin rannikkopaikkakunnilla jo tammikuun lopulla.

Merikarvialla satoi lunta vuorokaudessa (perjantaiaamusta 8.1.2016 klo 8 lauantaiaamuun 9.1.2016 klo 8) peräti 73 cm, mikä on yhden vuorokauden aikana sataneen lumen koko Suomen mittaushistorian ennätys. Vielä torstaiaamuna lumipeitteen syvyys oli vain 2 cm, mutta perjantaina lunta oli jo 75 cm. Suuren lumisademäärän mahdollisti ns. meriefekti eli kylmän ilmamassan kulkeminen "lämpimän" (vielä sulan) Selkämeren yli. Lisäksi tarvittiin sopiva tuulen suunta, joka puhalsi kapean lumisadenauhan mantereelle juuri Merikarvian ja Siikaisten kohdalle.

Helmikuu: Nasan, NOAA:n ja Copernicus Climate Change Servicen mukaan anomalialtaan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin

Lammassaari, Imatra

Zikavirus jatkoi leviämistään. Välillä lasten pienipäisyyden aiheuttajaksi väläyteltiin viruksen sijaan juomaveteen lisättyä hyönteismyrkkyä.

Helmikuussa globaali merijään pinta-ala oli pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella. Vuodesta 1979 nykyhetkeen merijää on vähentynyt noin 80 neliökilometriä vuorokaudessa.

Lauantaina 20. helmikuuta Winston-syklonin tuulennopeudeksi Fidžin saaristovaltioon kuuluvan Koro-saaren päällä arvioitiin satelliittihavaintojen perusteella noin 295 km/h. Näin Winston on yhdessä vuoden 1959 Joan-taifuunin ja vuoden 1935 suuren Labor Day -myrskyn kanssa mittaushistorian toiseksi voimakkain luotettavien tietojen mukaan maa-alueelle rantautunut trooppinen sykloni ja mittaushistorian voimakkain eteläisen pallonpuoliskon myrsky. Tiettävästi vain vuoden 2013 Haiyan-supertaifuuni Filippiineillä on saapunut maalle voimakkaampana.

Venäjän hydrometeorologisen keskuksen mukaan talvi (joulukuu-helmikuu) oli mittaushistorian lämpimin Venäjän lisäksi myös ainakin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja koko arktisella alueella. Mittaushistorian toiseksi lämpimin talvi (verrattuna tavanomaiseen kyseisellä alueella) koettiin Kanadassa, kolmanneksi lämpimin Intiassa. Helmikuu oli pohjoisella pallonpuoliskolla mittaushistorian lämpimin koko siltä ajalta, jolta on olemassa säännöllisiä havaintoja.

Helmikuussa arktiset alueet olivat paikoin jopa yli 16 celsiusastetta tavanomaista lämpimämpiä. Lämpötilat nousivat kesäkuulle tyypillisiin lukemiin hieman nollan yläpuolelle. Norjan Huippuvuorilla lämpötila pysytteli talven ajan keskimäärin noin 10 astetta tavanomaisen yläpuolella.

Nasan mukaan helmikuu ja talvi olivat globaalin mittaushistorian ylivoimaisesti lämpimimmät. Helmikuu oli viides peräkkäinen ennätyskuukausi ja mittaushistorian kaikista kuukausista anomalialtaan (verrattuna ko. kuukauden tavanomaisiin lämpötiloihin) lämpimin. Mittaushistorian helmikuuhun 2016 mennessä mitatuista 1622 kuukaudesta mikään muu ei siis ollut niin epätavallisen lämmin kuin helmikuu 2016. Tammikuun 2007 anomaliaennätys +0,97 astetta oli voimassa pitkään, kunnes sen ylittivät lokakuu 2015 (+1,07 astetta), joulukuu 2015 (+1,10 astetta), tammikuu 2016 (+1,11 astetta) ja helmikuu 2016 (+1,33 astetta). Helmikuu ei kuitenkaan ollut mittaushistorian absoluuttisesti lämpimin kuukausi.

Myös Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuu ja koko talvi olivat globaalisti selvästi mittaushistorian lämpimimmät. Japanilaisessakaan datassa helmikuu ei kuitenkaan aivan ollut anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kuukausi, vaan tämä ennätys jäi joulukuulle 2015.

Sen sijaan NOAA:n mukaan helmikuussa "kaikki ja kaikkialla oli ennätyksellistä". Helmikuu oli mittaushistorian anomalialtaan kaikista kuukausista lämpimin ja kymmenes peräkkäinen kuukausi, jolloin kuukausikohtainen mittaushistorian lämpöennätys meni uusiksi. Sekä helmikuu että pohjoisen pallonpuoliskon talvi olivat globaalisti mittaushistorian lämpimimmät kaikilla mittareilla: maa- ja merialueet yhdistettyinä tai erikseen sekä pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko yhdistettyinä tai erikseen. Arktisen merijään laajuus oli helmikuussa ennätyspieni jo toista kuukautta peräkkäin.

Sarkola, Kouvola

Helmikuu oli myös Suomessa laajalti harvinaisen lauha, Itä-Suomessa jopa 6-7 astetta tavanomaista lauhempi. Myös koko talvi (joulu-helmikuu) oli Suomessa kylmästä ja kuivasta tammikuusta huolimatta lauha sekä sateinen. Suomen keskivaiheilla oli jopa ennätyksellisen sateista.

Helmikuu oli Suomen mittaushistorian toiseksi sateisin helmikuu tarkasteltuna vuodesta 1961 alkaen. Sateisempaa on ollut vain helmikuussa 1990. Kouvolan Anjalassa helmikuun sademääräksi mitattiin 131,6 millimetriä, mikä on Suomen tilastohistorian helmikuun ennätys. Lukemassa ovat mukana helmikuun alkupuolen runsaat vesisateet ja vedeksi muutettuna kuukauden loppupuolen runsaat lumisateet. Lumensyvyys Anjalassa oli kuukauden lopulla 46 senttimetriä. Kun ennätyksiä tarkastellaan millimetrin tarkkuuteen pyöristettyinä, uusi Suomen helmikuun sade-ennätys on siis 132 millimetriä.

Maaliskuu: Korallit haalistuneet ja pohjoinen pallonpuolisko hetkellisesti kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuu oli globaalisti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu 125-vuotisessa mittaushistoriassa. Nasan mukaan tammi-maaliskuun jakso oli mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin tammi-maaliskuu ja maaliskuu mittaushistorian 1623 kuukaudesta anomalialtaan (eli poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) toiseksi lämpimin. Erityisen voimakkaasti lämpimyys näkyi maapallon pohjoisosissa. NOAA:n mukaan Alaskassa vuoden 2016 sata ensimmäistä päivää olivat ennätyslämpimät ja maaliskuu globaalisti anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kaikista kuukausista.

Korallimerellä Australian Ison valliriutan (Suuren valliriutan) alueella merivesi oli maaliskuussa noin asteen verran lämpimämpää kuin tavanomaisesti. Liian korkeassa lämpötilassa värikkäät korallit vaalenevat (haalistuvat). Peräti 93 % Ison valliriutan koralleista olikin vaalentunut.

Maaliskuu oli Suomessa kuiva, lauha ja kahdesta neljään astetta keskimääräistä lämpimämpi. Lumi oli maaliskuun lopussa sulanut etelä- ja länsirannikolta. Suomen keskiosassa lumensyvyys oli harvinaisen pieni, 20–40 cm keskiarvojen alapuolella. Terminen kevät alkoi Suomen lounaisosassa maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Kellojen siirtäminen kesäaikaan täytti sata vuotta.

Huhtikuu: Harvinaisia lämpötiloja Grönlannissa, Suomessa ja Kaakkois-Aasiassa

Alakylä, Kouvola

Grönlannissa mitattiin lämpöennätyksiä ja sulamiskausi käynnistyi poikkeuksellisen varhain.

Kaakkois- ja Etelä-Aasiaa koetteli raju helleaalto. Intian Titlagarhissa lämpötilaksi mitattiin 48,5 astetta, joka on korkein luotettava huhtikuinen lukema koko Intian mittaushistoriassa. Kambodžan uudeksi mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätyslämpötilaksi saatiin 42,6 astetta. Pohjoisnaapuri Laosissa puolestaan uudeksi koko mittaushistorian ennätykseksi mitattiin 42,3 astetta. Myös kymmenet Thaimaan sääasemat sivusivat tai tekivät lämpöennätyksiä. Huhtikuussa lämpötila Thaimaassa ylitti 40 astetta joka päivä.

Maailman sääennätystilastoja päivittävän meteorologi Maximiliano Herreran mukaan Kaakkois-Aasian helleaalto oli samankaltainen kuin vuosina 1960, 1983 ja 1998, mutta "kestoltaan, voimakkuudeltaan ja vaikutusalueeltaan se oli ehdottomasti Thaimaan, Laosin ja Kambodžan voimakkain helleaalto".

Huhtikuu oli mittaushistorian globaalisti lämpimin huhtikuu sekä Nasan, Japanin ilmatieteen laitoksen, NOAA:n että Berkeley Earthin mukaan.

Suomessa huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, itärajalla jopa harvinaisen lämmin. Sademäärät nousivat jopa kaksinkertaisiksi tavanomaiseen verrattuna.

Suomen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli jo 17. huhtikuuta.

Toukokuu: Pohjois-Amerikassa ennätysvähän lunta, Kanadassa maastopalot, Intiassa koko mittaushistorian lämpöennätys 

Jokelanjoki, Kouvola

Kanadassa Albertan Fort McMurrayssa lähes 90 000 ihmistä evakuoitiin 7500 hehtaaria laajan metsäpalon tieltä poikkeuksellisen varhaisen helleaallon aikana.

Intiassa tehtiin koko mittaushistorian kuumuusennätys, kun Rajasthanin osavaltioon kuuluvassa Phalodissa mitattiin +51,0 celsiusastetta. Aiempi Intian lämpöennätys oli +50,6 astetta.

Pohjois-Amerikan arktisella alueella keväinen lumipeitteen laajuus oli mittaushistorian (satelliittimittaukset vuodesta 1967) pienin, toukokuussa alle neljä miljoonaa neliökilometriä.

NOAA:n ja Nasan tilastoissa toukokuu ja pohjoisen pallonpuoliskon kevät (maalis-toukokuun jakso) olivat globaalisti mittaushistorian lämpimimmät. Myös Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan kevät oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin, mutta toukokuu oli "vain" toiseksi lämpimin.

Toukokuussa Suomessa oli kuusi hellepäivää. Toukokuun ja koko kevään keskilämpötilat olivat paikoin ennätyksellisen korkeita. Toukokuun keskilämpötila oli isossa osassa Suomea 3-5 astetta tavanomaista korkeampi. Noin 20 säähavaintoasemalla tehtiin toukokuun koko mittaushistorian keskilämpötilaennätys. Kevät (maalis-toukokuu) oli Itä- ja Pohjois-Suomessa laajalti poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen lämmin. Anomalia (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) oli 2-3 astetta. Länsi-Suomessa anomalia jäi hieman alle kahteen asteeseen.

Kesäkuu: Helsingissä mittaushistorian suurin sademäärä

Rihmakuru

NOAA:n mukaan kesäkuu oli 14. peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi, kun verrataan kunkin kuukauden maailmanlaajuista maa- ja merialueiden yhdistettyä lämpötilaa vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian ko. kuukausien lämpötiloihin. Koskaan aiemmin 137-vuotisessa mittaushistoriassa ei ollut havaittu näin pitkää ennätyslämpimien kuukausien putkea. Myös Berkeley Earthin ja Nasan mukaan sekä kesäkuu 2016 että vuoden ensimmäinen puolisko olivat globaalisti ennätyslämpimät, kun katsotaan maa- ja merialueita yhdistettyinä.

Kesäkuussa Suomessa oli 11 hellepäivää. Kuukauden korkein lämpötila 28,6 astetta mitattiin Turun Artukaisessa 2. kesäkuuta ja usein lämpimän Kouvolan Anjalassa 26. kesäkuuta. Etelä- ja keskiosissa kuukauden keskilämpötila oli vajaan asteen tavanomaista korkeampi, pohjoisessa lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Muutamat rankkasadepäivät nostivat kesäkuun tavanomaista sateisemmaksi. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin noin 170-vuotisen sademittaushistorian suurin kyseisen sääaseman kesäkuun sademäärä (140,4 mm).

Heinäkuu: Todelliselta lämpötilaltaan mittaushistorian globaalisti kaikista kuukausista lämpimin

Padasjoki

Kuwaitissa (Mitribah) mitattiin helleaallon aikana 21. heinäkuuta 2016 lämpötilaksi 54,0 celsiusastetta. Maailman ilmatieteen järjestö WMO selvittää yhä lukeman luotettavuutta. Mikäli se osoittautuu oikeaksi, kyseessä lienee Aasian koko mittaushistorian uusi lämpöennätys, joka julkaistaan WMO:n tilastoissa.

Lähes samaan lukemaan päästiin Irakissa (Basrah) päivää myöhemmin eli 22. heinäkuuta, jolloin siellä mitattiin 53,9 astetta. Tämäkin vielä vahvistamaton tulos ylittää Aasian aiemman lämpöennätyksen 53,5 astetta, joka mitattiin Pakistanissa (Mohenjo-Daro) 26. toukokuuta 2010.

Japanin ilmatieteen laitoksen, Nasan ja NOAA:n mukaan heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Se lienee ollut myös koko 137-vuotisen mittaushistorian absoluuttisesti lämpimin kuukausi kaikista kuukausista, vaikka kuukausikohtainen anomalia ei olekaan kaikista kuukausista suurin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Tämä on myös syy siihen, miksi kuukausien lämpimyyttä tai kylmyyttä on havainnollisempi tarkastella anomalioina kuin kuukausien absoluuttisina lämpötiloina.

Heinäkuussa Suomessa oli 16 hellepäivää. Utsjoen Kevolla 23. heinäkuuta mitattu 29,1 astetta oli Suomen koko kesän korkein lämpötila. Viimeksi alle 30 asteen on jääty vuosina 2008 ja 2009. Kuukausi oli tavanomaista lämpimämpi Suomen länsirannikolla ja pohjoisosassa sekä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Muualla Suomessa keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja tai hieman niiden alapuolella. Tavanomaiseen verrattuna lämpimintä oli Itä-Lapissa ja Koillismaalla, joissa heinäkuu oli paikoin yli 2 astetta normaalia lämpimämpi.

Elokuu: Todelliset globaalit lämpötilat yllättäen vielä elokuussakin lähes samat kuin heinäkuussa, lämpötila-anomalia heinäkuutakin suurempi

Parikkala

Meriveden pintalämpötila oli Barentsinmerellä ja Tšuktšimerellä sekä Grönlannin itä- ja länsirannikoilla elokuussa viisi astetta vertailukauden 1982-2010 lämpötilaa korkeampi.

Vaikka elokuu olikin anomalialtaan (poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) globaalisti mittaushistorian lämpimin elokuu ja vaikka elokuun anomalia olikin heinäkuuta korkeampi, absoluuttisissa lämpötiloissa elokuu jäi Berkeley Earthin ja Copernicus Climate Change Servicen mukaan mittaushistorian kaikkien kuukausien joukossa toiseksi lämpimimmäksi kuukaudeksi. Jos katsotaan absoluuttisia lämpötiloja eikä anomalioita, heinäkuu 2016 on siis koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin yksittäinen kuukausi.

Nasan mukaan elokuu näyttäisi kuitenkin hieman yllättäen olleen absoluuttisilta lämpötiloiltaan likimain yhtä lämmin kuin heinäkuu. Vuoden 2016 heinäkuu ja elokuu lienevätkin vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista todellisilta lämpötiloiltaan (ei anomalioiltaan) lämpimimmät. Myös pohjoisen pallonpuoliskon kesä (kesä-elokuu) oli Nasan mukaan globaalisti mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesä eli kesä-elokuun kolmen kuukauden jakso oli vuonna 2016 globaalisti ehkä koko vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian lämpimin. Kun mittaustarkkuuden rajat otetaan huomioon, tulos on kuitenkin lähes sama kuin vuosi sitten. Kesät 2016 ja 2015 erottuvatkin melko selvästi aiemmista kesistä.

Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli jo 8. elokuuta, aiemmin kuin koskaan ennen. Ihmiskunta oli siis vain hieman yli seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja.

Elokuu ja myös koko kesä (kesä-elokuu) olivat Suomessa monin paikoin varsin sateisia ja lämpötiloiltaan melko tavanomaisia. Kesämyrskyksi harvinaisen voimakkaan Rauli-myrskyn puuskat aiheuttivat varsinkin Keski-Suomessa laajoilla alueilla sähkökatkoksia 27. elokuuta. Elokuussa Suomessa oli kaksi hellepäivää. Kesä-elokuu oli ennätyssateinen Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Kesän keskilämpötila oli isossa osassa Suomea hieman tavanomaista korkeampi, selvimmin Itä-Lapissa, jossa pitkäaikainen keskiarvo ylittyi noin asteella.

Syyskuu: Suomessa tavanomaista lämpimämpää ja kuivempaa, globaalisti mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso päättyi

Porvoo

Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin syyskuu Copernicus Climate Change Servicen, Berkeley Earthin ja Nasan mukaan. Sen sijaan Japanin ilmatieteen laitoksen ja NOAA:n mukaan tämän vuoden syyskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Elokuusta 2015 syyskuuhun 2016 jokainen kuukausi oli Copernicus Climate Change Servicen mukaan koko mittaushistorian lämpimin ko. kuukausi. Globaalisti vuoden jakso lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin kaikista 12 peräkkäisen kuukauden jaksoista.

Kouvola

Suomessa syyskuu oli 1-2 astetta (Luoteis-Lapissa jopa 2-4 astetta) tavanomaista lämpimämpi. Sadepäiviä oli Suomen etelä- ja länsiosissa paikoin poikkeuksellisen niukasti.

Lokakuu: Grönlannissa ennätyslämmintä, Suomessa ennätyskuivaa

Rokua

Osissa Grönlantia lokakuu oli ennätyslämmin. Monilla sääasemilla mitattiin historian korkein lokakuun keskilämpötila. Esimerkiksi Daneborgissa keskilämpötila oli vuodesta 1958 alkavan mittaushistorian korkein, 7,4 astetta lämpimämpi kuin lokakuiden 1981-2010 keskilämpötila. Grönlannin jäätikön huipulla (Summit) lämpötila oli vuodesta 1991 alkavan mittaushistorian lämpimin, 7,3 astetta tavanomaista lämpimämpi (-24,3 astetta, tavanomaisesti -31,6 astetta). Tasiilaqissa lämpötila oli vuodesta 1895 alkavan mittaushistorian lämpimin, 4,2 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Tammi-lokakuun jakso oli NOAA:n mukaan globaalisti mittaushistorian lämpimin maa-alueilla, merialueilla ja nämä yhdistettyinä sekä pohjoisella pallonpuoliskolla, eteläisellä pallonpuoliskolla että globaalisti. Lokakuussa 2016 maa- ja merialueiden yhdistetty globaali lämpötila oli koko mittaushistorian lokakuiden lämpötilastoissa jaetulla kolmannella sijalla.

Lokakuussa yhteenlaskettu koko Suomen sademäärä oli ennätyksellisen pieni (tilastointi vuodesta 1961). Sääasemakohtaisia kuivuusennätyksiä tehtiin sekä lännessä että pohjoisessa. Keskilämpötila oli Etelä- ja Keski-Suomessa noin asteen tavanomaista viileämpi, mutta Lapissa oli 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Marraskuu: Artktisen merijään laajuus ennätyspieni, Huippuvuorilla ennätyslämmintä

Maanantaina 14. marraskuuta nähtiin superkuu. Viimeksi kuu on ollut kiertoradallaan näin lähellä maapalloa täysikuun aikaan vuonna 1948. Seuraavan kerran tämä tapahtuu marraskuussa 2034.

Huippuvuorilla oli nyt ollut 73 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää ja vuodesta 2016 tulee yli satavuotisen mittaushistorian lämpimin. Koskaan aiemmin ei myöskään ole mitattu yhtä voimakasta ikiroudan sulamista.

Arktisen merijään minimilaajuus oli lokakuun 2016 puolivälistä marraskuun lopulle vuodesta 1979 alkaneiden satelliittimittausten pienin ja 28 prosenttia alle vuosien 1981-2010 lokakuiden keskiarvon.

Copernicus Climate Change Servicen mukaan marraskuun globaali keskilämpötila oli juuri ja juuri viime vuoden ennätyslämmintä marraskuuta korkeampi. Kesäkuuta 2016 lukuun ottamatta jokainen kuukausi lokakuusta 2015 marraskuuhun 2016 oli globaalisti anomalialtaan lämpimämpi kuin mittaushistorian siihen asti anomalialtaan lämpimin kuukausi (tammikuu 2007, anomalia 0,54 astetta).

Nasan ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Japanin ilmatieteen laitoksen ja NOAA:n mukaan pohjoisen pallonpuoliskon syksy eli syys-marraskuun kolmen kuukauden jakso oli tänä vuonna globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin. NOAA:n mukaan marraskuu 2016 oli "vasta" viidenneksi lämpimin marraskuu.

NOAA:n mukaan tammi-marraskuu 2016 on ollut mittaushistorian lämpimin ko. kuukausien jakso, kun tarkastellaan
-maa- ja merialueita globaalisti (+0,94 ± 0,16 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa- ja merialueita vain pohjoisella pallonpuoliskolla (+1,13 ± 0,16 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa- ja merialueita vain eteläisellä pallonpuoliskolla (+0,75 ± 0,16 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa-alueita globaalisti (+1,43 ± 0,16 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa-alueita vain pohjoisella pallonpuoliskolla (+1,58 ± 0,18 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-maa-alueita vain eteläisellä pallonpuoliskolla (+1,04 ± 0,13 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-merialueita globaalisti (+0,76 ± 0,17 astetta tavanomaista lämpimämpi),
-merialueita vain pohjoisella pallonpuoliskolla (+0,86 ± 0,17 astetta tavanomaista lämpimämpi) tai
-merialueita vain eteläisellä pallonpuoliskolla (+0,69 ± 0,17 astetta tavanomaista lämpimämpi).

Kaikissa kuudessa maanosassa tammi-marraskuu 2016 sijoittuu mittaushistorian neljän lämpimimmän tammi-marraskuun joukkoon. Pohjois-Amerikan tammi-marraskuun keskilämpötila oli vuodesta 1910 alkavan mittaushistorian korkein. Ainoa ennätyskylmä alue oli tammi-marraskuussa Drakensalmen itäpuolella Antarktiksen niemimaan lähellä.

Suomessa syksy (syys-marraskuu) oli lämpötiloiltaan lähellä tavanomaista etelä- ja keskiosassa, Lapissa kuitenkin oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, Keski- ja Pohjois-Lapissa paikoin jopa harvinaisen lämmintä (keskimäärin yhtä lämmin syksy toistuu korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa). Syksy myös oli suuressa osassa Suomea tavanomaista kuivempi.

Marraskuun keskilämpötila oli Etelä- ja Keski-Suomessa noin asteen tavanomaista alempi, mutta Pohjois-Lapissa se oli asteen tavanomaista korkeampi. Marraskuun alkupuolella Suomessa vallitsi harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen kylmä pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Lumipeite kohosi Suomen etelä- ja itäosassa paikoin 20–30 senttimetriin. Kuukauden loppupuoliskolla Suomessa kuitenkin vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus, joten lumiraja siirtyi Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Joulukuu: Arktinen alue poikkeuksellisen lämmin, merijäätä edelleen ennätysvähän ja koko vuodesta näyttää tulevan mittaushistorian lämpimin vuosi

Vuonna 2016 keskimääräinen ilman lämpötila on ollut arktisella alueella mittaushistorian korkein. Vuodesta 1900 lähtien nousua on tapahtunut 3,5 celsiusastetta. Arktisen alueen lämpeneminen jatkuu noin kaksinkertaisella nopeudella muuhun maapalloon verrattuna.

Mikäli joulukuu 2016 on globaalisti yli 0,25 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun joulukuiden keskiarvo, koko vuodesta tulee NOAA:n mukaan mittaushistorian lämpimin vuosi (tai vähintäänkin yhtä lämmin kuin tähänastinen ennätysvuosi 2015). Viimeisin kuukausi, jolloin anomalia (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) ei ole ylittänyt 0,25 astetta, on marraskuu 2000.

Brittiläinen ilmatieteen laitos MetOffice ennusti vuosi sitten, että vuodesta 2016 tulee 0,84 celsiusastetta (0,72-0,96 astetta) lämpimämpi kuin aikavälin 1961-1990 keskiarvo. Tämä näyttää sattuvan hyvin yhteen tammi-lokakuun globaaleihin lämpötilahavaintoihin, joiden mukaan vertailukauden keskilämpötila ylittyi 0,86 ± 0,1 asteella.

MetOffice julkaisi ennusteensa, jonka mukaan vuodesta 2017 tulee hyvin lämmin. Ennätyslämmintä siitä ei kuitenkaan tule, koska vaikuttamassa ei ole lämmittävää El Niñoa samoin kuin vuosina 2015-2016. Ennusteen mukaan vuoden 2017 globaali keskilämpötila tulee olemaan noin 0,75 celsiusastetta (0,63-0,87 astetta) korkeampi kuin aikavälin 1961-1990 keskiarvo (14,0 astetta) ja 0,44 celsiusastetta (0,32-0,56 astetta) korkeampi kuin aikavälin 1981-2010 keskiarvo (14,3 astetta).

Näin vuodesta 2017 voi tulla mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi, mutta se tuskin yltää ennätyslämpimien vuosien 2015 ja 2016 tasolle. Mahdollisten suurten tulivuorenpurkausten vaikutusta ennusteessa ei ole otettu huomioon.

Kaikki tämän blogitekstin kuvat ovat eri puolilta Suomea vuoden 2016 siltä kuukaudelta, jonka kohdalla kuvat ovat. Kuvannut Jari Kolehmainen.

Lue myös nämä

Tammi-marraskuun jakso oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kaikilla mittareilla

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Vuosikatsaus: Säävuosi 2014

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Vuosikatsaus: Säävuosi 2012

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Paljonko jouluaattona yleensä on lunta?

Olen asunut lapsuuteni, varhaisnuoruuteni ja työurani alkuvuodet Lappeenrannassa, kunnes sain vakituisen viran Kouvolasta. Kuinka suuri lumensyvyys on jouluna? Olivatko lapsuuteni joulut aina lumisia?

Tarkastelin asiaa Ilta-Sanomien keräämien, Ilmatieteen laitoksen avoimeen dataan perustuvien tilastojen avulla. Piirsin Lappeenrannan ja Kouvolan jouluaattojen lumensyvyyksistä vuosilta 1965-2015 oheiset diagrammit. Diagrammit saa suuremmiksi klikkaamalla hiiren ykköspainikkeella niiden päältä.

Muiden paikkakuntien lumensyvyydet ja lämpötilat eri vuosien jouluaattoina voit katsoa tästä Ilta-Sanomien linkistä.



Tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.




Kirjoitin 13. lokakuuta näin: "Lue tästä jouluaaton sääennuste, mutta älä usko sitä! Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi +4 astetta, pilvistä ja mahdollisesti heikkoa vesisadetta. Samaisen ennusteen mukaan Helsingissä on marraskuun viimeisellä viikolla lähes päivittäin heikkoa lumisadetta, mutta ensimmäinen kunnon lumipyry saadaan itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta. Lumipeite kuitenkin kadonnee viimeistään viikkoa myöhemmin saapuvien vesisateiden myötä. Edelleen kuriositeettina mainittakoon, että Kouvolaan ensilumi sataa Metcheckin mukaan 29. lokakuuta ja jouluaattoa vietetään pilvisessä +2 asteen säässä." Pian pääsemme arvioimaan tämän ennusteen osuvuutta.

Lue myös nämä

Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!

Jouluna juodaan lökäriä, syödään molvaa, kuunnellaan Sylvian joululaulua ja odotellaan sydänkuuta

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Vuosi 2015 Suomen koko mittaushistorian lämpimin

Kouvolan sää ja ilmasto: Vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin

Kouvolassa vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin ja kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Hakusanat: joulu, jouluaatto, lumensyvyys, Kouvola, Lappeenranta, 1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016

tiistai 20. joulukuuta 2016

Jouluna juodaan lökäriä, syödään molvaa, kuunnellaan Sylvian joululaulua ja odotellaan sydänkuuta

Talvi tulee koska kerkiää, joulu aina ajallaan

Kuvan © GooDAura - Fotolia

Viime vuonna Suomessa rikottiin koko mittaushistorian joulukuun lämpöennätys useaan kertaan kahdessa erillisessä lämpöaallossa, ensin itsenäisyyspäivänä (Jomala, Maarianhaminan lentoasema +11,1 astetta) ja sen jälkeen 20. joulukuuta (Kokemäki ja Pori +11,3 astetta). Poikkeuksellista on se, että joulukuun ennätyslukema mitattiin näin myöhään joulukuussa. Aiemmat ennätykset olivat kuukauden alusta. Vuoden 2015 ennätykseen vaikutti osaltaan tiivis polaaripyörre, joka eristi kylmän ilman arktisille alueille. Myös yö 20.-21. joulukuuta oli lämmin. Etelä-Suomessa yön alimmat lämpötilat olivat kahdeksan plusasteen paikkeilla.

Joulun vaihteleviin säihin kannattaa tutustua Ylen ja Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla. Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa muuttaa myös joululauluja: "Silent night! Endless night! All is dark, there’s no light..." tai "Silent Night! Holy night! Stores are warm, malls are bright...". Lisää joululauluversioita voi katsoa tästä linkistä.

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi

”Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha”, sanotaan. Itä-Pohjanmaalta peräisin olevan ajatelman mukaan ”joulurauha kestää Tuomaanpäivästä (21. joulukuuta) loppiaiseen; silloin ei saa metsää rikkoa eikä kehrätä, muuten karhu syö kesällä lehmiä”. Joulun juhlinta tosin on usein aloitettu jo ennen Tuomaanpäivää, sillä ”Antti (30. marraskuuta) joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa”.

Vanhan kansan mukaan joulu jatkuu Nuutinpäivään asti. Perinteisesti (1600-luvulle asti) Knuutinpäivää kuitenkin vietettiin jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta eikä 13. tammikuuta. Sotkamossa joulun juhliminen on lopetettu jo hyvissä ajoin: ”Hyvä tuomas joulun tuopi, Tapani takaisin viepi.”

Tulis joulu, että sais yölläkin syödä

Kuvan © Eduardo López - Fotolia

Hyvältä tuoksuvien piparkakkujen alkuperäinen mauste on pippuri, mihin viittaa myös piparkakkujen ruotsalainen nimitys pepparkaka.

Joululeivonnaisten mausteena käytetään usein pomeranssin (sitrushedelmä) kuorta. Nimi pomeranssi pohjautuu latinan omenaa tarkoittavaan sanan (pomum) ja italian appelsiinia tarkoittavan sanan (arancia) yhdistelmään. Alkuaan persialaislähtöinen arancia on muuntunut esimerkiksi englannin kielessä muotoon orange, joka tarkoittaa sekä appelsiinia että oranssia. Suomessakin appelsiinia sanottiin vielä 1800-luvun lopulla nimellä oranssi. Värin nimitykseksi oranssi muuntui vasta 1900-luvun alkupuolella.

Glögi puolestaan on sanana lainattu ruotsin kielen glögg-sanasta, joka taas on muodostettu sanaliitosta glödgat vin (hehkutettu viini). Suomessa glögi-sanaa on alettu käyttää 1900-luvun alkupuolella. Sitä ennen ainakin Elias Lönnrotin sanakirjassa vuodelta 1874 puhuttiin lökäristä.

Monen mielestä keittämisvaiheessa pahalta haiseva lipeäkala eli livekala on keskiajalta peräisin oleva jouluherkku, joka on perinteisesti ollut ilmakuivattua turskaa eli kapakalaa, joskus myös seitiä tai koljaa. Nykyisin lähes kaikki Suomessa myytävä lipeäkala on kuivattua molvaa (Molva molva), koska 1970-luvun loppupuolella turskakannat romahtivat Pohjois-Norjassa. Siksi kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa. Molva kuuluu turskakalojen lahkoon ja mateiden heimoon.

Lipeäkala pehmitetään ja proteiineja hajotetaan liottamalla sitä emäksisessä lipeävedessä. Apuna voidaan käyttää koivutuhkasta valmistettua potaskaa, josta tulee miedompi maku kuin natriumhydroksidikäsittelystä. Lipeäkalan emäksisyys tekee hyvää ylensyönnin jälkeen. Eksoottiset eväät -ruokablogin mukaan lipeäkalan valmistaminen on oikea kemistin unelma.

Syksyllä 1993 Birminghamin yliopistossa järjestettiin kulinaristeille "eksoottinen suomalainen illallinen". Tilaisuuden jälkeen järjestäjät saivat kirjeen, jossa Suomen Kulttuurirahastoa kehotettiin ottamaan toimintaansa mukaan myös ruokakulttuuri, "paitsi ei lipeäkalaa, joka kyllä on kulttuuria, mutta ei ruokaa".

Maistuisiko tulevaisuudessa kuorrutettu heinäsirkka joulukinkun korvaajana?

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan

Kuvan © Masson - Fotolia

Sakari Topeliuksen jouluaattona 1853 sanoittamassa Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan -runossa, josta on tehty Sylvian joululaulu, puhutaan Sisiliasta takaisin kaukaiseen Suomeen kaipaavasta Sylviasta. Kyseinen Sylvia on jokin kerttulintu, perinteisen käsityksen mukaan mustapääkerttu, tieteelliseltä nimeltään Sylvia atricapilla. Sylvia ei kuitenkaan ole välttämättä mustapääkerttu, vaan se voi olla myös jokin muu kerttulaji, esimerkiksi lehtokerttu, Sylvia borin.

Aidon Sylvian joululaulun eli mustapääkertun tai lehtokertun äänen voit kuunnella LuontoPortista tai Elävä luonto -sivuston äänigalleriasta. Kuvitettu Sylvian joululaulu kannattaa katsoa Aarne Hagmanin Aken mediaa -blogista.

Keskispyhänä (27.12.) jo hullukin havaattoo jotton päivä pirenny

Talvipäivänseisauksen aikaan (21.12.2016) päivä on lyhimmillään. Tapaninapäivänä valoisan ajan pituuden sanotaan jo olevan kukon askelta pitempi. Sanonnasta tosin tunnetaan muitakin muunnoksia: ”Jouluna on päivä jo kananaskelta pitempi, tapanina jo hullukin huomaa, uunnavuonna uuninlämmityksen verran.”

Kaupallistuneessa yhteiskunnassa valoa tuodaan pimeään talveen myös kaamos- tai jouluvaloilla. Jouluvalot kuluttavat Yhdysvalloissa sähköä noin 6,63 miljardia kWh eli enemmän kuin vaikkapa Salvadorin tai Tansanian koko vuoden sähkönkulutus. Koko Yhdysvaltojen vuotuisesta sähkönkulutuksesta jouluvalot kuitenkin vievät vain 0,2 prosenttia.

Myös punapukuinen joulupukki luotiin Yhdysvalloissa kaupalliseen käyttöön, Coca Colan mainostarkoituksiin. Suomalainen joulupukki on alunperin ollut ruskea- tai harmaanuttuinen. Suomeen punapukuisesta pukista löytyy kuitenkin sellainen yhdistävä linkki, että punapukuisen pukin piirtäneen Haddon Sundblomin isä oli syntynyt Ahvenanmaalle.

Lue myös The Guardian -lehden artikkeli kiinalaisesta Yiwun ”joulukaupungista” (300 km Shanghain eteläpuolella), jossa 600 tehdasta tuottaa yli 60 % maailman joulukoristeista. Työntekijät tekevät jopa 12 tunnin työpäiviä pienellä palkalla tietämättä kunnolla edes sitä, mikä joulu on.

Tulevaisuudessa meillä voi olla myös bioluminesenssi-ilmiöön perustuvia, itsevalaisevia joulukuusia, jos esimerkiksi joltakin bakteerilta, meduusalta tai tulikärpäseltä siirretään kuuseen valontuotantogeeni.

Heikinpäivänä talven selkä katkeaa

Tammikuu on talven sydän ja satovuoden keskikohta. Tammikuun alkuosa tammi lieneekin alkuaan tarkoittanut akselia, napaa tai keskipuuta. Lappeella sanottiin ennen, että ”sydänkuu surkein, vaahtokuu vaikein, hankikuu haikein”. Sydänkuu luonnollisesti tarkoitti tammikuuta, vaahtokuu helmikuuta ja hankikuu maaliskuuta.

Talven ajateltiin ennen olevan puolivälissä Heikinpäivänä (19. tammikuuta). Kesälahtelaisen sanonnan mukaan karhukin toteaa silloin, että ”joko on yö puolessa, nälkä suolessa”.

Lue myös nämä

Viiden aistin joulu: Lökäri, bahuvriihiyhdyssanat, hajusintit, tärpätiltä tuoksuvat kuuset...

Kultaa, suitsuketta ja mirhamia

Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

Lucian päivä 13. joulukuuta: Silmämunat lautasella, lusiaistanssit ja paholaisia karkottavat pullat

Rentouttavaa ja rauhallista joulua!