Vuosi 2015 Suomen koko mittaushistorian lämpimin

Ilmatieteen laitoksen tänään julkaisemien virallisten (vielä alustavien) tietojen mukaan vuosi 2015 oli Suomen mittaushistorian lämpimin vuosi. Keskilämpötila 4,2 astetta on noin 1,9 astetta pitkäaikaista keskiarvoa (vertailujaksoa 1981–2010) lämpimämpi. Suomen mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat siis 2015, 1938, 2014, 1989 ja 2011. Maakunnista ainoastaan Lapissa vuosi 2015 ei ihan yltänyt ykkössijalle vaan oli jaetulla toisella sijalla.

Koko Suomea ajatellen vain kesäkuu ja heinäkuu olivat tavanomaista kylmempiä. Vuoden ylin lämpötila +31,4 astetta kuitenkin mitattiin heinäkuun 3. päivänä Kouvolassa, jossa kesäsää onkin keskimäärin laskettuna koko Suomen paras. Sekä marraskuussa että joulukuussa rikottiin Suomen mittaushistorian lämpöennätyksiä.

Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangalla (Paljakan asema), jossa sadetta saatiin 1242 millimetriä. Tämä ylittää aiemman vuosisade-ennätyksen (Espoon Nupurissa 1109 mm vuotta 1981) selkeästi.
 

Vuoden keskilämpötila ja siihen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa vuosina 1847-2012. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Lähde: Ilmatieteen laitoksen diagrammi TULUVAT-hankkeessa (Opetushallituksen rahoittama hanke) tuotetusta SMART Board -materiaalista.

Suomen mittaushistorian viidestä lämpimimmistä vuodesta kolme sijoittuu 2000-luvulle. Huomiota kiinnittää se, että toiseksi lämpimin on vuosi 1938. Suomessakin nimittäin vaikutti 1930-luvulla lämpöaalto, jolloin Tampereellakin puolet jouluista oli lumettomia.

Kuitenkaan 1930-luvun lämpöaalto ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Tuolloin meillä vallinnut lämmin kausi näyttää suurelta osin johtuneen merivirtojen luonollisesta vaihtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsinmerelle lämmintä vettä. Tämä 1930-luvun lämpöaalto näkyi pohjoisella pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi Sodankylässä keskimääräiset lämpötilat ovat vasta nyt saavuttamassa 1930-luvun huipputasoa, kun taas Helsingissä tämä taso on jo ylitetty.

Vuoden keskilämpötila Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä vuoden 2012 loppuun asti. Helsingin diagrammissa on mukana myös arvio kaupunkilämpösaarekeilmiön (UHI) vaikutuksesta. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Lähde: Ilmatieteen laitoksen diagrammi TULUVAT-hankkeessa (Opetushallituksen rahoittama hanke) tuotetusta SMART Board -materiaalista.

Lämpötilamittausten yhteydessä on puhuttu paljon myös kaupunkien lämpösaarekeilmiön (UHI, Urban Heat Island) eli kaupunkilämpöefektin vaikutuksesta. Esimerkiksi ilmastointilaitteet viilentävät sisätiloja, mutta ne siirtävät hukkalämmön ilmakehään. Tämä puolestaan nostaa kaupunkien ilman lämpötilaa. Nykyisellä ilmastoinnin määrällä vaikutus esimerkiksi Pariisin lämpötilaan on helleaallon aikana (ei siis koko vuoden aikana) pari vuotta sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 0,5 celsiusastetta. Jos ilmastoinnin määrä kaksinkertaistuu, vaikutus on kaksi astetta.

Helsingin Kaisaniemessä lämpötila on noussut vuodesta 1844 lähtien noin 2,8 celsiusastetta. Tässä on noin 0,5 celsiusastetta kaupunkilämpösaarekkeen ja mittausmenetelmien muutosten vaikutusta. Asian näkee havainnollisemmin tämän linkin diagrammista, jossa on esitetty Kaisaniemen lämpötilan vuosipoikkeamat vertailukauden 1971 – 2000 suhteen (musta viiva esittää lämpötilakehityksen 11 vuoden liukuvan keskiarvon, katkoviivassa on otettu huomioon kaupunkilämpösaarekeilmiö ja mittausmenetelmien muutokset, joten katkoviiva näyttää lämpötilakehityksen sellaisena kuin jos nykytilanne olisi vallinnut aina). 

Kolme perättäistä lumetonta jouluaattoa on koettu kolme kertaa Kaisaniemen mittaushistoriassa, vuosina 1928-1930, 1949-1951 ja 2006-2008. Vuosina 1929, 1930 ja 1950 lunta tosin satoi jo jouluaamuksi, ja tapaninpäivän aamuna vuonna 1929 lunta olikin jo 25 senttimetriä. Kaikkiaan musta joulu on nähty vuosina 1911-2014 Helsingissä 33 kertaa. Vuosien 1911–2015 joulun lumiennätys mitattiin vuonna 1915. Tuolloin Kaisaniemessä oli lunta 63 senttimetriä.

Vaikka kaupunkialueet siis ovat kiistämättä lämpimämpiä kuin ympäröivä maaseutu, tällä ei ole ollut merkittävää vaikutusta maailmanlaajuisiin lämpenemistrendeihin. Suomen keskilämpötila on noussut viimeisimpien 166 vuoden aikana yli kaksi celsiusastetta.

Toivotan kaikille erinomaisen hyvää vuotta 2¹⁰+2⁹+2⁸+2⁷+2⁶+2⁵ !

Lue myös nämä

Jarin blogi: Säävuosi 2015

Ilmastotieto: Säävuosi 2015 toi mukanaan useita ennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla

Myllypuron luontopolku, Kouvola, 28.12.2015

Tänään oli mitä mainoin sää ulkoilla Myllypuron luontopolulla (pari astetta pakkasta, aurinkoista, lähes tyyntä). Kuvatkin kuitenkin kertovat siitä, ettei Kouvolaan ole vieläkään saatu lunta. Ehkäpä tilanne muuttuu ratkaisevasti tammikuun alussa, jos ennusteiden mukaisesti Venäjältä alkaa puhaltaa arktista ilmaa Suomeen vielä melko lämpimän Suomenlahden yli. Tämä ns. meriefekti voi tuoda runsaitakin lumisateita.

Myllypurolla (kuvat saa suuremmiksi klikkaamalla niiden päältä):

Kaunista oli myös kävelymatkalla Myllypurolle:

Pentsojan puistossa:

Lue myös nämä

Myllypuron luontopolulla 28.9.2014

Niivermäen luontopolku

Olipa kerran vuosi 2015

Vuosi 2015 on ollut poikkeuksellisen monipuolinen. Ympäristöekologian kurssilaisemme voittivat neljä pääpalkintoa valtakunnallisissa kirjoitus-, videointi- ja valokuvauskilpailuissa. Itse olin mukana laatimassa ja toteuttamassa lukion uusia opetussuunnitelmia sekä Opetushallituksessa että kirjasarjan kommentaattorina. Meistä tehtiin myös useita lehtijuttuja. Blogikirjoituksistani mediassa herätti laajimmin huomiota artikkelini norsujen hyväksikäytöstä matkailussa. Tänä vuonna on jälleen ollut ilo työskennellä hyvien kollegoiden kanssa, joita lukioiden yhdistymisen myötä tuli useita uusia entisten lisäksi. Lukiomme ulkopuolisista ihmisistä mieleen ovat jääneet erityisesti Janni Hussi, Lotta Hintsa, Onni Sarvela ja Tiina Raevaara, jotka kaikki toivat päivittäiseen työskentelyyn mielenkiintoista vaihtelua omalla persoonallisella tavallaan.

Meistä tehtiin vuoden 2015 aikana useita lehtijuttuja. Niitä julkaisivat Kotivinkki, Karjalainen, Natura, Nuorten Luonto, Vartti Kouvola ja Kouvolan Sanomat. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

Tämä kirjoitus on katsaus sekä blogitoimintani että opetustyöni vuoteen 2015. Vuoden sää- ja ilmastoasioista olen julkaissut erillisen vuosikatsauksen.

Tammikuu

Kouvolan Lyseon lukion viimeinen lukukausi alkoi.

Yle Oppiminen julkaisi artikkelin Kouvolan Lyseon lukion ja Kouvolan iltalukion ilmastonmuutosopetuksesta.

Blogissani tammikuun luetuin kirjoitus oli väitteeni, jonka mukaan Kouvolassa on Suomen paras kesäsää. Lisäksi tarkastelin erillisessä kirjoituksessa Kouvolan säävuotta 2014.

Helmikuu

Facebookissa ja Twitterissä syntyi kohu, kun suomalaisen matkanjärjestäjän Instagram-profiilissa mainostettiin Thaimaan epäeettistä tiikeriturismia. Pian Iltalehtikin kirjoitti aiheesta artikkelin. Tämän keskustelun jatkoksi Tarinoita maailmalta -blogin Annika ja Matkakuume-blogin Gia haastoivat muut blogien pitäjät kirjoittamaan aiheesta teemalla #ReilutBlogit. Itse vastasin haasteeseen kirjoituksilla "Matkailussa eläimiä käytetään narsistin tavoin: Onko vastuu turistilla vai matkanjärjestäjällä?" ja "Nopeasti edennyt ReilutBlogit-kampanja haastaa pohtimaan eettistä matkailua". Nämä olivatkin kuukauden luetuimmat artikkelit blogissani.

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin opiskelija voitti kurssilla tekemällään kirjoituksella Luonto-Liiton ja Ilmastovanhemmat ry:n kirjoituskilpailussa valtakunnallisen pääpalkinnon 14-17 -vuotiaiden sarjassa. Raatiin kuuluivat kirjailija Laura Gustafsson, sarjakuvataitelija Kaisa Leka ja ilmastotutkija Mikko Lensu. Voittajakirjoitus julkaistiin Nuorten Luonto -lehdessä 1/2015 taiteilija Iris Tantun kuvittamana. Voiton jälkeen 18 vuotta täyttäneen kirjoittajan haastattelu on luettavissa tästä linkistä.

Maaliskuu

Palmusunnuntaina siirryttiin kesäaikaan. Selostukseni kesäajan historiasta ja vaikutuksista oli kuukauden suosituin kirjoitukseni. Ilmastonmuutoksen estäminen kananmunien kuorilla ei innostanut yhtä paljon.

Huhtikuu

Olin mukana Opetushallituksen työryhmässä, joka valmisteli luonnoksia uusien lukion opetussuunnitelmien perusteiksi. Myöhemmin tänä vuonna olin myös lausunnon antajana lukion uudessa oppikirjasarjassa. Lisäksi laadin oman esitykseni sää- ja ilmastoasioiden opettamiseksi lukion teemaopintoina. Myös Ilmastopaneeli kannattaa ilmastonmuutoksen ainerajat ylittävää opettamista. Toisaalta Biologian ja maantieteen opettajien liiton toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellsten huomauttaa, ettei tämäkään ole aivan ongelmatonta.

Huhtikuussa ilmestyi kesän sääennuste, joka osoittautui koko kuukauden luetuimmaksi artikkeliksi blogissani. Kirjoitin myös esimerkiksi suomalaisten talviurheilijoiden ilmastonmuutosta vastustavasta POW Finland -liikkeestä sekä omassa blogissani että POW Finlandin blogissa. Vastasin myös opiskelijoiden kysymykseen suosikkijulkkiksistani.

Toukokuu

Toukokuussa pohdin sitä, että on outoa, kun meitä syyllistetään siitä, ettemme käy tarpeeksi kaupassa. Tämä oli kuukauden suosituin kirjoitukseni. Lähes yhtä paljon lukijoita keräsi tekstini rakkausmaniasta, palavasta halusta tanssia, liioitellusta koti-ikävästä ja vastenmielisyydestä mansikan tuoksua kohtaan.

Kotivinkki-lehti 9/2015 kirjoitti kutsumusopettajista. Minulla oli ilo päästä mukaan artikkeliin yhdeksi näistä opettajista. Erityisesti jäi mieleen julkaistu opiskelijan kommentti opetuksestani: "Jari on todella asiantunteva ja taitava opettaja. Se, että hän nauttii työstään, välittyy opetuksessa. Hän saa opiskelijat kiinnostumaan ja innostumaan asioista, ja hänen jokainen tuntinsa on hyvin suunniteltu."

Kouvolan Lyseon lukio sijoittui biologian ainereaalikokeessa koko Suomen jaetulle kahdeksannelle sijalle. Kuukauden lopussa vietettiin itsenäisen Kouvolan Lyseon lukion viimeisiä lakkiaisia ja kevätjuhlia. Biologian opetuksen vuosikertomuksen voi lukea tästä linkistä.

Kesäkuu

Viileä kesäkuu herätti kiinnostusta, ja kirjoitukseni tästä aiheesta olikin kuukauden luetuin artikkelini. Oman blogikirjoitukseni innoittamana myös meteorologi Markus Mäntykannas kirjoitti samasta aiheesta Forecan blogiin.

Kesäkuussa kävin myös tutustumassa Kouvolassa avattuun Niivermäen luontopolkuun.

Heinäkuu

Heinäkuussa blogissani ilmestyi vain yksi kirjoitus: "Globaalisti mittaushistorian lämpimimmät kesäkuu, vuoden alkupuolisko ja 12 kuukautta". Kirjoituksen kuva on parikkalalaisesta Veijo Rönkkösen patsaspuistosta, joka pääsi maailman kammottavimpien paikkojen listalle.

Elokuu

Uusi Kouvolan Yhteislyseo aloitti toimintansa.

Maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä tuli aiemmin kuin koskaan ennen. Alkuperäisten tietojen mukaan tämä tapahtui 13. elokuuta. Vaikka Kiinassa hiilipäästöt ovatkin pienentyneet edellisestä vuodesta, ne paljastuivat niin paljon ennakkoon raportoitua suuremmiksi, että todellisuudessa ylikulutuspäivä lienee ollut jo 9. elokuuta. Lisäksi alkuperäisissä tiedoissa valtioiden ekovelka ja biokapasiteetin ylijäämä oli laskettu väärin. Tämä korjattiin palautteeni perusteella.

Jatkoin kirjoittelua #ReilutBlogit-teemalla ja julkaisin tekstin "Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula?" Tämä kirjoitus osoittautui kuukauden luetuimmaksi, ja se mainittiin myös Viihdelehti Starassa sekä Matkailufoorumin Twitterissä ja sitä kautta Studio 55:n artikkelissa. Erityisesti Finnmatkat suhtautui ehdotuksiin eettisemmistä aktiviteettivalinnoista hyvin myönteisesti.

Fitnessmalli Janni Hussi ja Miss Suomi 2013 Lotta Hintsa suunnittelivat blogiini valokuvan, jolla innostimme opiskelijoita mukaan IlmastoX-kampanjaan.

Syyskuu

Sanomalehti Karjalainen kirjoitti blogistani lyhyesti nettisivuillaan ja puolen sivun verran painetussa broadsheet-lehdessään.

Luetuin tekstini syyskuussa oli "Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tarvitsisimme 2,8 maapalloa luonnonvarojen tuottamiseen".

Turvapaikanhakijat herättivät Suomessa keskustelua koko syksyn ajan.

Lokakuu

Onni Sarvela Eettisen kaupan puolesta ry:stä kertoi ympäristöekologian kurssilaisille eetisistä ja ekologisista elektroniikka- sekä vaatevalinnoista. Oppituntia piristi myös taukojumppana leikitty vegaaninen jäniksenmetsästys.

Eetin (Eettisen kaupan puolesta ry) Onni Sarvela vieraili Kouvolan Yhteislyseossa ympäristöekologian kurssilla kertomassa eettisistä ja ekologisista kulutusvalinnoista. Oppitunti keskittyi erityisesti elektroniikkavalintoihin, mutta jonkin verran keskustelimme myös ekologisista vaatevalinnoista. Tiesitkö esimerkiksi sen, että maailmassa tuotetaan noin 8000 kilogrammaa muoviroskaa sekunnissa? Entä sen, että jos maapallolla vuodessa tuotettu elektroniikkajäte lastattaisiin junaan, vaunut kiertäisivät koko maapallon ympäri? Uskomattomalta kuulostaa myös se, että Yhdysvalloissa on 110 vuotta yhtäjaksoisesti palanut hehkulamppu. Haluttaessa tuotteista olisi siis mahdollista valmistaa hyvinkin kestäviä.

Sarvela muistutti myös siitä, että puuvillan viljelyyn käytetään tavallisesti paljon vettä ja torjunta-aineita. Siksi hamppu tai pellava olisivat tekstiilituotteiden materiaaleina ekologisempia valintoja, mutta perinteisillä menetelmillä tuotettuina ne ovat kalliita.

Vaatevalintojen eettisyyden pohtimista opiskelijamme jatkoivat Tappajafarkut-kirjan avulla. Ympäristöekologian kurssilaisemme lukivat myös lukuisia muita kirjoja.

Lokakuun luetuimmat artikkelit blogissani olivat kuvakertomus Kolilta ja talven sääennuste, jota päivitän edelleen kommentteina tekstin loppuun.

Marraskuu

Kirjailija Tiina Raevaara kertoi ympäristöekologian kurssilaisille tietokirjailijan työstä, bloggaamisesta, koiran evoluutiosta, tieteen merkityksestä ja pseudotieteiden vaaroista.

Kouvolan Yhteislyseon ympäristöekologian ryhmä menestyi mahtavasti valtakunnallisissa kilpailussa. Valon teemavuoden videokilpailussa lukioomme tuli voitto ja valtakunnallisessa valokuvauskilpailussa peräti kaksoivoitto. Videokilpailun voitto nostettiin esiin myös Biologian ja maantieteen opettajien liiton jäsenlehti Naturassa 4/2015.

Kirjailija, filosofian tohtori Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa biologian valinnaisella ympäristöekologian kurssilla. Tilaisuudessa oli mukana myös kirjallisuusdiplomin suorittajia. Raevaara puhui koiran evoluutiosta, tieteen merkityksestä jokapäiväisessä elämässä ja virikkeen antajana taiteessa sekä pseudotieteellisyyden vaaroista. Opiskelijat myös kirjoittivat arviointeja Koiraksi ihmiselle -kirjasta.

Marraskuussa teksteistäni eniten kiinnosti kuhameemejä maailman tärkeimpiin uutisiin vertaillut juttuni. Ensimmäistä kertaa linkkasin sosiaalisessa mediassa myös kissavideoita. Kaikkiaan julkaisin marraskuussa blogissani 13 tekstiä, eniten tämän vuoden aikana.

Joulukuu

Joulukuun tähän mennessä luetuin artikkelini on ollut kirjoitukseni Tähtien sota -elokuvien mukaan nimetyistä oikeista eliölajeista.

Kiitokset

Kiitän kaikkia blogini lukijoita päättyvästä vuodesta 2015. On ollut ilo saada teiltä monipuolisia kommentteja. Kiitos myös kaikille kollegoille, toimittajille ja muille yhteistyökumppaneille yksittäisistä henkilöistä eri yhdistyksiin sekä muihin toimijoihin, joista tänä vuonna merkittävintä tukea ovat antaneet Suomen tietokirjailijat ry, Lauri Jäntin säätiö ja Eettisen kaupan puolesta ry. Erityiskiitokset kaikille #ReilutBlogit-kampanjassa mukana olleille bloggaajille sekä kampanjaan myötämielisesti suhtautuneille matkanjärjestäjille. Kaikkein suurin kiitos kuitenkin kuuluu mahtaville opiskelijoillemme, joita ilman työ olisi huomattavasti haastavampaa ja ilottomampaa. Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2016 teille kaikille!

Lue myös tämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Tästä vuodesta tulee globaalisti ennätyslämmin. Helmikuussa arktisen merijään talven maksimilaajuus jäi ennätyspieneksi. Maaliskuussa Antarktiksen niemimaalla tehtiin lämpöennätys kahteen kertaan. Toukokuun alussa koettiin Euroopan kaikkien aikojen keväiden aikaisin 40 asteen ylitys ja kuukauden puolivälissä Espanjassa mitatut ennätyslämpötilat ylittävät koko Euroopan mittaushistorian aiemmat toukokuun ennätyslämpötilat. Samoihin aikoihin Intian poikkeuksellinen helleaalto surmasi yli 2000 ihmistä. Heinäkuusta muodostui vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista globaalisti kaikkein lämpimin absoluuttisilla lämpötilalukemilla mitattuna. Sen sijaan suhteellisesti tavanomaisiin kuukausilämpötiloihin verrattuna Nasan tilastoissa lokakuu ja Japanin ilmatieteen laitoksen tilastoissa marraskuu olivat mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimimmät. Suomessa uusia havaintoasemakohtaisia ja koko maankin lämpöennätyksiä tehtiin sekä marraskuussa että joulukuussa. Syynä tämän vuoden globaaliin lämpimyyteen ovat havaintohistorian voimakkain El Niño -ilmiö ja ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos yhdessä. Näistä ilmastonmuutoksen vaikutus lämpöennätyksiin on merkittävämpi, joskin nimenomaan El Niñon ansiosta ne ajoittuvat juuri tälle ja mahdollisesti myös ensi vuodelle.

Vihreällä piirretty vuosi 2015 on ylivoimaisesti mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi. Vuosien 1880-2015 lämpötila-anomaliat eli poikkeamat nollatasosta (1900-luvun keskiarvo) on merkitty diagrammiin kuukausittain laskettuna vuoden alusta. Tammikuun arvo on siis tammikuun globaali keskilämpötila verrattuna nollatasoon, helmikuun arvo on  tammi- ja helmikuun keskilämpötila verrattuna nollatasoon, maaliskuun arvo on tammi-, helmi- ja maaliskuun keskilämpötila verrattuna nollatasoon jne. Vihreällä viivalla on esitetty vuosi 2015. Punaisilla viivoilla on esitetty kuusi NOAA:n mukaan seuraavaksi lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina: 2014, 2010, 2013, 2005, 2009 ja 1998. Harmaat viivat edustavat mittaushistorian muita vuosia. Diagrammi kertoo hyvin siitä, kuinka vuosi 2015 on "täysin omassa sarjassaan" jopa verrattuna viime vuoteen, joka oli tähän mennessä mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi. Tarkempi selostus tässä linkissä. Diagrammin lähde (Credit): NOAA.

Tammikuu: Etelä- ja Keski-Suomessa 2-3 astetta normaalia leudompaa, globaalisti lähes ennätyslämmintä

Vuoden 2014 kerrottiin olleen Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin. Maailmanlaajuisesti vuosi oli sekä NOAA:n, Nasan, MetOfficen, Japanin ilmatieteen laitoksen, WMO:n että Berkeley Earthin mukaan todennäköisesti mittaushistorian lämpimin. Uusi keskilämpötilaennätys tehtiin 19 Euroopan valtiossa ja ilmeisesti myös globaalisti. Vuosi 2014 oli Keski-Englannissa vuodesta 1659 alkavan mittaushistorian (maailman pisin lämpötilamittaussarja) lämpimin.

Tammikuu 2015 oli Etelä- ja Keski-Suomessa pääosin 2-3 astetta tavanomaista leudompi, kun taas Pohjois-Suomessa oli kylmää. Kuukauden alin lämpötila (-39,6 astetta) mitattiin Utsjoella 11. tammikuuta ja ylin lämpötila (+7,5 astetta) Kristiinankaupungissa 1. tammikuuta. Sademäärät olivat pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta runsaita.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu oli mittaushistorian globaalisti lämpimimpien tammikuiden listauksessa jaetulla ensimmäisellä tilalle tammikuiden 2007 ja 2002 kanssa. NOAA:n ja Nasan mukaan tammikuu oli maa- ja merialueet yhdistettyinä tai pelkkiä maa-alueitakin tarkasteltaessa mittaushistorian toiseksi lämpimin tammikuu.

Helmikuu: Arktisen merijään talven maksimilaajuus ennätyspieni

Helmikuu ja koko talvi olivat Suomessa harvinaisen lauhoja. Luntakin oli tavallista vähemmän.

Arktisen merijään talvisen maksimilaajuuden minimiennätys tehtiin 25. helmikuuta. Merijään laajuuden pienentymistrendiin vaikuttaa ilmastonmuutos ja vuosittaiseen vaihteluun säätila (myrskyt, tuulten suunnat).

Japanin ilmatieteen laitoksen tilastoissa helmikuu oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin helmikuu. NOAA:n mukaan helmikuukin oli maa- ja merialueet yhdistettyinä tai pelkkiä maa-alueitakin tarkasteltaessa mittaushistorian toiseksi lämpimin. Myös Nasa tilastoi helmikuun mittaushistorian toiseksi lämpimimmäksi.

NOAA:n mukaan (pohjoisen pallonpuoliskon) talvi 2014-2015 oli maailmanlaajuisesti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin, jos tarkastellaan maa- ja merialueiden keskiarvoa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Maa- ja merialueiden keskimääräinen lämpötila oli 0,79 astetta 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Edellisen ennätyslämpimän talven 2007 keskilämpötila ylittyi 0,03 asteella. Suomessa talvi oli mittaushistorian toiseksi lauhin.

Maaliskuu: Antarktiksen niemimaalla lämpöennätys ja jäähyllyjen sulaminen nopeutunut

Suomen maaliskuu oli 116-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, Pohjanmaan rannikolla jopa yli neljä astetta tavanomaista yli tavanomaisen. Tätä lämpimämpi maaliskuu Suomessa on koettu vain vuosina 2007 ja 2014.

Maaliskuu oli NOAA:n mukaan maailmanlaajuisesti lämpötilapoikkeamaltaan eli anomalialtaan globaalisti 136-vuotisen mittaushistorian lämpimin maaliskuu ja mittaushistorian kaikista kuukausista kolmanneksi lämpimin, vain 0,01 astetta alle helmikuun 1998 ja tammikuun 2007 anomalian. Myös Japanin ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan maaliskuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin maaliskuu. Nasan aineistossa maaliskuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

Maaliskuun lopulla Antarktiksen niemimaalla rikottiin koko mittaushistorian lämpöennätys viikon sisällä kahteen kertaan. Lämpötila kohosi yli 17 astetta tavanomaista korkeammaksi. Tämä säätilanne, joka aiheutti Antarktiksen lämmön, toi Atacaman aavikolle 14 vuoden sateet yhdessä ainoassa vuorokaudessa. Samaan aikaan Antarktiksen jäähyllyjen sulamisen raportoitiin nopeutuneen huolestuttavasti.

Japanin ilmatieteen laitos ja NOAA kertoivat maaliskuun olleen maa- ja merialueet yhdistettyinä globaalisti mittaushistorian lämpimin. Nasan mukaan maaliskuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

Huhtikuu: Ilmastonmuutoksen todetaan näkyvän jo selvästi sään ääri-ilmiössä

Huhtikuu oli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi.

Kansainvälisen mallin mukainen urheilijoiden Protect Our Winters -liike aloitti toimintansa myös Suomessa. Liikkeen keulakuviin kuuluu lumilautailija Enni Rukajärvi, yksi suosikkijulkkiksistani.

Huhtikuu oli Nasan mukaan globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin, Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan kolmanneksi lämpimin ja NOAA:n mukaan neljänneksi lämpimin, kun sekä maa- että merialueet otetaan huomioon.

Huhtikuun Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskunnan toimista johtuva ilmastonmuutos vaikuttaa jo nykyään 75 prosenttiin kuumuuden ääri-ilmiöistä (erityisen kuumista päivistä) ja 18 prosenttiin vesi- ja lumisateen ääri-ilmiöistä, kun tarkastellaan "kohtalaisia" ääri-ilmiöitä, joiden esiintymistodennäköisyys nykyisissä oloissa on yhtenä päivänä tuhannesta.

Toukokuu: Monin paikoin Suomessa kylmää, muualla Euroopassa ennätyslämmintä

Tavanomaiseen verrattuna Suomen etelä- ja länsiosissa oli kylmää, kun taas itä- ja pohjoisosissa oli tavanomaista lämpimämpää. Epävakaisen sään seurauksena päivälämpötilat jäivät selvästi tavanomaista alemmiksi. Toukokuussa ei ollut ainuttakaan hellepäivää ensimmäistä kertaa vuoden 1998 jälkeen. Jäätalvi kuitenkin päättyi Suomen merialueilla aikaisemmin kuin koskaan ennen mittaushistoriassa.

Toukokuussa koettiin Euroopan kaikkien aikojen keväiden aikaisin 40 asteen ylitys, kun Sardiniassa mitattiin 40,4 astetta jo 5. toukokuuta. Aiempi ennätys oli Espanjan Andujarista vasta kuukauden toisella puoliskolla 17. toukokuuta 2006 mitattu 41,7 astetta.

Espanjassa 14.-15. toukokuuta mitatut ennätyslämpötilat ylittävät Euroopan koko mittaushistorian aiemman toukokuun ennätyslämpötilan: Carcaixent 44,4 astetta, Xativa 42,9 astetta, Manisesin lentokenttä 42,6 astetta, Algemesi 42,6 astetta ja Valencia 42,3 astetta. Valencian alueella monet sääasemat ylittivät jopa mittaushistorian korkeimman kesäkuun lämpötilan ja melkein ylsivät koko mittaushistorian kaikkien kuukausien korkeimpaan lämpötilaan. Valencian ennätys ylitti mittaushistorian aiemman toukokuun paikallisen lämpöennätyksen 6,3 asteella ja myös kesäkuun ennätyksen 4,1 asteella.

Portugalissakin ylittyi valtion aiempi koko mittaushistorian toukokuun ennätys, kun lämpötilaksi mitattiin 40,0 astetta. Aiempi ennätys 39,5 astetta oli mitattu vasta aivan toukokuun lopulla 28. toukokuuta 2001.

Intian helleaalto 21.-31. toukokuuta johtui El Niñon aiheuttamasta kesämonsuunin viivästymisestä ja tappoi yli 2200 ihmistä. Suuressa osassa Intiaa lämpötila kohosi yli 42 asteeseen, Pohjois- ja Keski-Intiassa yli 45 asteeseen. New Delhissä oli neljä astetta tavanomaista lämpimämpää.

Alaskassa oli 91-vuotisen mittaushistorian lämpimin toukokuu, kun taas Pohjoismaissa oli viileää. Norjassa oli viilein toukokuu vuoden 2005 jälkeen, vaikka kevät (maalis-toukokuu) olikin 1,6 astetta tavanomaista (ajanjaksoa 1961-1990) lämpimämpi. Sen sijaan Grönlannin Danmarkshavnissa oli koko vuodesta 1949 alkavan mittaushistorian kylmin toukokuu.

Maa- ja merialueiden yhdistetty globaali lämpötila oli NOAA:n mukaan 136-vuotisen mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila, 0,87 celsiusastetta yli 1900-luvun toukokuiden keskiarvon ja 0,08 astetta yli vuosi sitten tehdyn toukokuun edellisen ennätyksen. Myös Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli mittaushistorian lämpimin, Nasan mukaan jaetulla toisella sijalla.

Kesäkuu: Suomen ainoa ilmastonmuutoksen myötä viilentynyt kuukausi

Kesäkuu oli isossa osassa Suomea 1-2 astetta tavanomaista viileämpi, Pirkanmaalta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella jopa harvinaisen viileä. Keskilämpötila oli lähellä tavanomaista vain Ylä-Lapissa sekä Pohjois-Karjalassa. Kesäkuun korkeimmasta lämpötilasta ja samalla ainoasta hellepäivästä nautittiin 29. päivänä, kun lämpötila kohosi Varkaudessa sekä Mikkelissä 25,4 asteeseen. Tämä on kesän ensimmäisen hellepäivän toiseksi myöhäisin ajankohta viimeisimpien noin 50 vuoden aikana (myöhäisin 6.7.1987). Paikoin oli myös poikkeuksellisen sateista. Kesäkuu on ainoa kuukausi, joka Suomessa viime vuosikymmeninä näyttää viilentyneen.

Vaikka kesäkuu oli Suomessa viileä, lämpöä riitti monessa muussa paikassa. Kesäkuun kuudentena Sveitsin Baselissa mitattiin 34,2 astetta, Etelä-Ranskan Carpentrasissa 36,8 astetta, Saksassa yli 30 astetta ja Etelä-Ruotsissakin 26 astetta, vaikka pääosin Ruotsissakin kesäkuu oli viileä. Yhdysvaltojen itärannikolla nautittiin kesäkuun alkupuolella heinäkuulle tyypillisistä lämpötiloista. Länsirannikollakin hellettä riitti. Yakimassa (Washington) sivuttiin mittaushistorian kesäkuun lämpöennätystä 40,6 celsiusastetta. Myös Venäjällä oli helteistä.

NOAA:n mukaan kesäkuu oli maailmanlaajuisesti 136-vuotisen mittaushistorian lämpimin kesäkuu tarkastellaanpa sitten pelkkiä maa-alueita, pelkkiä merialueita tai näitä yhdistettyinä. Myös Japanin ilmatieteen laitos ja Nasa raportoivat kesäkuun olleen mittaushistorian lämpimin.

Säävuosi 2015 pähkinänkuoressa. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä.

Heinäkuu: Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista 1627 kuukaudesta globaalisti kaikkein lämpimin

Heinäkuussa keskilämpötila jäi koko Suomessa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Suomen itä- ja pohjoisosissa heinäkuu oli harvinaisen viileä, Kainuussa sekä Itä-Lapissa jopa poikkeuksellisen viileä. Hellepäiviä saatiin koko heinäkuun 2015 aikana vain kolme (vuonna 2014 heinäkuussa oli ollut pitkä helleputki, joten nyt tilanne oli aivan erilainen). Paikoin vettäkin satoi kaksinkertaisesti tavanomaiseen verrattuna.

Saksassa tehtiin 5. heinäkuuta uusi koko mittaushistorian lämpöennätys, peräti 40,3 astetta. Kaliforniassa kärsittiin kuivuudesta, vaikka Dolores-hurrikaani toi sinne vuorokaudessa enemmän sadetta kuin koko tämän vuoden tammikuussa, joka yleensä on Kalifornian sateisimpia kuukausia. Maastopalot vaivasivat laajoja alueita.

NOAA, Nasa ja Japanin ilmatieteen laitos olivat yksimielisiä siitä, että heinäkuu oli mittaushistorian globaalisti lämpimin heinäkuu. Ilmeisesti heinäkuu oli myös kaikista mittaushistorian kuukausista lämpimin. Esimerkiksi NOAA:n mukaan heinäkuu oli mittaushistorian (alkaen tammikuusta 1880) kaikkiaan 1627 kuukaudesta todellisilla lämpötiloilla (ei anomalioilla) mitattuna kaikkein lämpimin, maa- ja merialueet yhdistettyinä keskimäärin 16,61 celsiusastetta. Merialueet olivat heinäkuussa keskimäärin 0,75 astetta 1900-luvun heinäkuiden keskiarvoa lämpimämpiä. Tämä oli mittaushistorian kaikista kuukausista kaikkein suurin merialueiden poikkeama verrattuna tavanomaiseen.

Nasan tilastoissa heinäkuun lämpötila-anomalia eli poikkeama tavanomaisesta (ajanjaksosta 1951-1980) oli maa- ja merialueet yhdistettyinä "vain" +0,73 astetta. Näin heinäkuu on yhdessä samaan arvoon yltäneen huhtikuun kanssa tämän vuoden anomalialtaan globaalisti viilein kuukausi, vaikka absoluuttiset lämpötilat olivatkin historiallisen korkeita.

Elokuu: Suomessa lämpimin kesäkuukausi, salamointia ennätyksellisen vähän

Tavanomaista kylmempien kesä- ja heinäkuun jälkeen elokuusta tuli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Maamme keskilämpötila oli 14,9 astetta, mikä on 1,4 astetta yli tavanomaisen. Hellepäiviä elokuussa saatiin 15. Elokuu olikin kesän lämpimin kuukausi ensimmäistä kertaa vuoden 2006 jälkeen. Suurimmassa osassa Suomea sadettakin tuli tavanomaista vähemmän. Koko kesänä ukkosti ennätyksellisen vähän. Elokuun loppuun mennessä kesällä havaittiin vain noin 25 000 maasalamaa, mikä on alle viidesosa tavanomaisesta.

Lähi-idässä lämpötila nousi jopa yli 50 asteeseen (Irakin pääkaupunki Bagdadin mittaushistorian uusi ennätys 51,1 astetta), mikä yhdistettynä kosteuteen tuntui Iranissa jopa samalta kuin 72,8 asteen lämpötila. Jordanialaisella pakolaisleirillä paistettiin kananmunia pelkällä auringon lämmöllä.

Globaalisti elokuu oli NOAA:n ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian lämpimin elokuu, Nasan mukaan toiseksi lämpimin.

Nasan mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesäkausi oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso, 0,06 astetta yli vuonna 1998 mitatun aiemman ennätyksen. Kesän lämpötila on ylittänyt pitkäaikaiset (vuosien 1951-1980) keskiarvot vähintään 0,7 asteella vain kahdesti koko tilastohistorian aikana: vuosina 2015 (+0,78 astetta) ja 1998 (+0,72 astetta). Ylitys vähintään 0,6 asteella on tapahtunut 11 kertaa. Vuotta 1998 lukuun ottamatta nämä kaikki ovat olleet 2000-luvulla. Mittaushistorian 15 globaalisti lämpimimmästä kesä-elokuun jaksosta 14 on koettu 2000-luvulla. Tältä vuosituhannelta vain kesä 2004 (+0,38 astetta) ei sijoitu tähän joukkoon.

Myös NOAA:n tilastoissa kesä-elokuun jakso oli globaalisti mittaushistorian lämpimin pohjoisen pallonpuoliskon kesäkausi, 0,85 astetta yli 1900-luvun keskiarvon. Kesän 2014 ennätys ylittyi 0,14 asteella.

Jo 9. elokuuta oli maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä (Earth Overshoot Day). Global Footprint Network (kalifornialainen kestävän kehityksen ajatushautomo, jolla on toimistoja Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa) laski, että ihmiskunta oli 1.1.2015-9.8.2015 käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Suomalaisten kulutustaso on maapallon 13. suurin. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tarvitsisimme 2,8 maapalloa luonnonvarojen tuottamiseen!

Syyskuu: Suomessa harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen lämmintä

Syyskuun keskilämpötila oli Suomen etelä- ja keskiosissa harvinaisen korkea. Suomen pohjoisosassa syyskuu oli yleisesti poikkeuksellisen lämmin. Lapin säähavaintoasemilla syyskuu oli jopa koko mittaushistorian lämpimin (esimerkiksi Kemi-Tornion, Rovaniemen ja Ivalon lentoasemilla). Syyskuun korkein lämpötila +22,0 astetta havaittiin Lappeenrannan Konnunsuolla 1. syyskuuta ja myös Inarin Angelissa 11. syyskuuta. Sademäärät vaihtelivat runsaasti Suomen eri osissa.

Arktisen merijään laajuus oli 11. syyskuuta niin pieni, että se oli mittaushistorian neljänneksi pienin koko vuoden minimilaajuus. Kaikki kymmenen pienintä minimiarvoa on saavutettu vuoden 2004 jälkeen.

Syyskuussa toistui sama tulos kuin elokuussakin. Syyskuu oli NOAA:n ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian lämpimin syyskuu, Nasan mukaan toiseksi lämpimin.

Lokakuu: Nasan koko mittaushistorian anomalialtaan lämpimin kuukausi ja samalla ensimmäinen kuukausi, jolloin lämpötila-anomalia ylitti yhden asteen rajan

Lokakuu oli Helsinki-Vantaalla ylivoimaisesti mittaushistorian aurinkoisin lokakuu. Jokioisissakin tehtiin mittausasemakohtainen ennätys, ja muuallakin Suomessa oli selvästi tavanomaista aurinkoisempaa. Suomen etelä- ja keskiosissa lokakuu oli myös harvinaisen tai poikkeuksellisen kuiva. Mittaushistorian pienin sademäärä mitattiin Nokialla, Hausjärvellä, Jomalassa sekä Paraisten Utössä. Viimeksi mainitussa paikassa sadetta tuli vain 4,4 mm.

Tukholmassakaan ei ole ollut ainakaan 230 vuoteen yhtä kuivaa lokakuuta kuin tänä vuonna (mittaukset alkavat vuodesta 1786). Koko kuukauden sademäärä oli vain 2,7 mm.

Meksikoon iski itäisen Tyynenmeren koko havaintohistorian voimakkain hurrikaani nimeltään Patricia. Osaltaan hurrikaanin voimistumiseen vaikutti epätavallisen lämmin merivesi. Patricia oli tiettävästi havaintohistorian voimakkaimman läntisellä pallonpuoliskolla syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Tiistaina 27. lokakuuta eteläafrikkalaisella Vredendalin sääasemalla mitattiin 48,4 asteen lämpötila, joka on koko maapallon mittaushistorian korkein lokakuun lämpötila. Tämä on samalla sääasemakohtainen kaikkien kuukausien lämpöennätys ja koko Etelä-Afrikan mittaushistorian kaikkien kuukausien kolmanneksi korkein lämpötila (ennätys 48,8 astetta tammikuussa 1993). Ennätykseen vaikutti osaltaan bergtuuli, föhntuulen kaltainen lämmin laskutuuli sisämaasta kohti rannikkoa. Aiempi koko maailman lokakuun lämpöennätys oli 47,3 astetta (Argentiina 16.10.1936).

Australiassa lokakuun valtakunnalliset maksimilämpötilojen keskiarvot ja myös minimilämpötilojen keskiarvot olivat mittaushistorian korkeimmat. Valtakunnallisen keskilämpötilan anomalia oli 2,89 astetta, mikä on Australian mittaushistorian suurin minkään kuukauden anomalia. Edellinen lokakuun ennätys oli 2,14 astetta vuodelta 1988 ja kaikkien kuukausien ennätys 2,75 astetta syyskuulta 2013. Myös maksimilämpötilojen poikkeama tavanomaisesta oli suurempi kuin minkään aiemman kuukauden aikana koko mittaushistoriassa. Tässäkin edellinen ennätys (anomalia 3,41 astetta) oli syyskuulta 2013.

Sekä NOAA, Japanin ilmatieteen laitos että Nasa ovat yksimielisiä siitä, että lokakuu oli koko mittaushistorian globaalisti lämpimin lokakuu. Lokakuu oli Nasan tilaston (alkaen vuodesta 1880) ensimmäinen kuukausi koskaan, joka ylitti globaalin keskiarvon 1951-1980 yli asteella. Lokakuun keskilämpötila nimittäin oli tarkistettujen tietojen mukaan peräti 1,06 astetta yli tavanomaisen (ennakkotiedoissa 1,04 astetta yli tavanomaisen)! Lokakuu siis oli maapallon mittaushistorian 1630 kuukaudesta tavanomaiseen verrattuna eli anomalialtaan selvästi lämpimin kuukausi.

Lokakuu ei silti ollut todellisilla absoluuttisilla lämpötiloilla mitattuna lämpimin. Todellisia lämpötiloja katsottaessa mittaushistorian lämpimin oli todennäköisimmin tämän vuoden heinäkuu. Ilmastonmuutosta tarkasteltaessa anomaliat eli poikkeamat tavanomaisesta ovat kuitenkin merkittävämpiä kuin todelliset lämpötilat.

Marraskuu: Japanin ilmatieteen laitoksen mittaushistorian anomalialtaan globaalisti lämpimin kuukausi, Suomessa uusi lämpöennätys

Marraskuu muodostui Suomessa laajalti poikkeuksellisen lämpimäksi lukuun ottamatta Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvaa aluetta. Suomen etelä- ja länsiosissa marraskuu oli monilla sääasemilla jopa ennätyksellisen leuto. Lunta oli marraskuun lopussa vain Koillismaalla, Lapissa ja osassa Kainuuta. Tilastollisesti lunta pitäisi olla marraskuun päättyessä koko maassa. Koko syksyn (syys-marraskuun) keskilämpötila oli Suomessa harvinaisen korkea, suurimmassa osassa Suomea yli 2 astetta ja pohjoisessa paikoin yli 3 astetta tavanomaista korkeampi.

Uusi Suomen mittaushistorian marraskuun lämpöennätys 14,3 astetta saatiin Kemiössä 3. marraskuuta. Tuolloin Kouvolassakin tehtiin sääasemakohtaiset koko mittaushistorian marraskuiset lämpöennätykset: Anjalassa 13,1 astetta, Utin Lentoportintiellä 12,3 astetta ja Utin lentoasemalla 11,7 astetta. Ennen tätä marraskuun ennätys oli Jomalan 13,0 astetta vuodelta 1999. Osaltaan lämpimyyteen vaikutti 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi merivesi.

Irlannissa lämpötila ylitti 1. marraskuuta ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa marraskuussa 20 asteen rajan, kun virallinen lämpömittaus näytti 20,1 astetta. Paikoin lämpötilat kohosivat yli 10 astetta ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammiksi. Samana päivänä mitattiin Isossa-Britanniassa marraskuun lämpöennätykseksi 22,4 astetta (Trawsgoed, Länsi-Wales). Edellinen ennätys oli 21,7 astetta (4.11.1946).

Monilla Ruotsin mittausasemilla tehtiin 2. marraskuuta uusia koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätyksiä jopa 1-2 asteen marginaalilla verrattuna vanhoihin ennätyksiin. Joukossa oli sääasemia, joiden mittaussarjat yltävät 100-150 vuoden päähän menneisyyteen. Korkein lämpötila 17,6 astetta raportoitiin Hudiksvallissa Hälsinglandissa. Aiempi Pohjois-Ruotsin marraskuun lämpöennätys oli saman mittauspisteen 16,0 astetta (1.11.2011). Vain kerran aiemmin koko Ruotsin mittaushistoriassa lämpötila on ylittänyt 17 astetta marraskuussa. Tämä tapahtui 1.-2.11.1968, kun Etelä-Ruotsissa Skånen alueella kirjattiin lukemaksi 18,4 astetta.

Saksassa koko mittaushistorian valtiokohtaiset marraskuun lämpöennätykset rikottiin 2.-3. marraskuuta. Nyt Saksan marraskuun ennätys on Garmisch-Partenkirchenin kesäiset +22,7 astetta.

Trooppinen sykloni Chapala rantautui 3. marraskuuta Jemeniin 1. luokan hirmumyrskynä, mutta se toki vaimeni nopeasti maalle edetessään. Erittäin historiallista on kuitenkin se, että Chapala on Jemenin koko havaintohistorian ensimmäinen varsinainen trooppinen sykloni (kansainvälisissä uutisissa käytetty nimeä hurrikaani, vaikkei kyseessä ole varsinainen hurrikaanien esiintymisalue). Pienempiä myrskyjä siellä on toki ollut ennenkin. Hurjimpien arvioiden mukaan Chapala toi Jemeniin kahdessa vuorokaudessa yhtä paljon sadetta kuin siellä normaalisti sataa kymmenessä vuodessa! Vajaata viikkoa myöhemmin 8. marraskuuta jo toinen trooppinen sykloni, hirmumyrsky Megh, iski Jemeniin, jossa vastaavia myrskyjä ei ole havaittu ainakaan noin 40 vuoteen.

Koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätyksiä rikottiin 6.-7. marraskuuta ainakin Alankomaissa ja Belgiassa (mm. mittaushistorian lämpimin marraskuun yö). Alankomaiden pääsääasemalla vuorokauden keskilämpötila oli 16,4 astetta, mikä on uusi koko mittaushistorian marraskuun ennätys (edellinen ennätys 15,9 astetta vuodelta 2009). Päivän korkein lämpötila 18,5 astetta oli myös päiväkohtainen sääaseman ennätys, ei kuitenkaan koko marraskuun ennätys (ennätys 18,7 astetta 3.11.2005). Tämä kuitenkin on 115-vuotisen mittaushistorian myöhäisin 18 celsiusasteen lukema.

Ranskassakin vietettiin marraskuun ensimmäisellä viikolla intiaanikesää. Esimerkiksi Bordeaux'ssa mitattiin uudeksi marraskuun lämpöennätykseksi 25,7 astetta.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli selvästi vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin marraskuu, maa- ja merialueet yhdistettynä 0,54 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 marraskuiden keskiarvo ja 0,88 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun marraskuiden keskiarvo. Mikään muu kuukausi ei ole poikennut vertailuarvoista yhtä paljon, joten vasta syyskuussa tehty ennätys ja sen jälkeen jälleen lokakuussa tehty ennätys menivät uusiksi.

NOAA:n mukaan marraskuu oli globaalisti mittaushistorian (1880-2015) lämpimin marraskuu, maa- ja merialueet yhdistettyinä 0,97 celsiusastetta yli 1900-luvun marraskuiden keskiarvon ja 0,15 astetta yli edellisen ennätyksen (v. 2013). Marraskuu oli seitsemäs perättäinen kuukausi, jolloin rikkoutui koko mittaushistorian ko. kuukauden keskilämpötilaennätys maa- ja merialueet yhdistettyinä. Kaikkiaan yhdeksän tämän vuoden 11 ensimmäisestä kuukaudesta rikkoi ko. kuukauden koko mittaushistorian lämpöennätyksen.

Nasan mukaan marraskuu oli ylivoimaisesti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin marraskuu, 1,05 celsiusastetta lämpimämpi kuin tavanomaisesti (aikavälin 1951-1980 marraskuiden keskiarvo). Poikkeama vertailukauteen nähden on likimain sama kuin lokakuussakin (lokakuussa 1,06 astetta yli tavanomaisen).

Loka- ja marraskuu ovat siis olleet maapallon mittaushistorian 1631 kuukaudesta tavanomaiseen verrattuna selvästi lämpimimmät kuukaudet. Nasan tilastoissa kymmenen anomalialtaan globaalisti lämpimintä mittaushistorian kuukautta ovat tämänhetkisen tiedon mukaan tähän mennessä olleet lokakuu 2015 (+1,06 celsiusastetta verrattuna tavanomaiseen), marraskuu 2015 (+1,05 astetta), tammikuu 2007 (+0,96 astetta), maaliskuu 2010 (+0,92 astetta), maaliskuu 2002 (+0,90 astetta), maaliskuu 2015 (+0,90 astetta), syyskuu 2014 (+0,90 astetta), helmikuu 1998 (+0,88 astetta), helmikuu 2015 (+0,87 astetta) ja huhtikuu 2010 (+0,87 astetta). Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian anomalialtaan kymmenen lämpimimmän kuukauden joukossa on siis neljä kuukautta vuodelta 2015. Ennen 2000-lukua olevista kuukausista listalle sijoittuu vain helmikuu 1998.

Pohjoisen pallonpuoliskon syksykin (syys-marraskuu 2015) oli Nasan tilastoissa globaalisti ylivoimaisesti lämpimin vastaava ajanjakso, 0,98 astetta yli tavanomaisen. Toiseksi lämpimin syksy koettiin vasta vuosi sitten, jolloin poikkeama verrattuna tavanomaiseen oli 0,81 astetta. Kolmanneksi lämpimin on ollut vuoden 2005 syksy, 0,77 astetta yli tavanomaisen. Viimeksi syksy on ollut globaalisti vertailukautta viileämpi vuonna 1976, jolloin se oli 0,14 astetta alle tavanomaisen.

Myös viimeisimmät täydet 12 kalenterikuukautta (joulukuu 2014 - marraskuu 2015) ovat olleet Nasan mukaan mittaushistorian selvästi lämpimin joulu-marraskuun jakso, 0,84 astetta yli tavanomaisen. Toiseksi lämpimin joulu-marraskuu (12 kuukauden keskiarvo) on ollut vuosina 2014 ja 2010, kumpikin 0,73 astetta yli tavanomaisen. Viimeksi joulu-marraskuun jakso on ollut tavanomaista viileämpi vuonna 1976, jolloin lämpötila jäi 0,13 astetta keskiarvon alle.

Tammi-marraskuun jakso 2015 oli NOAA:n mukaan mittaushistorian lämpimin tammi-marraskuu katsotaanpa pelkkiä maa-alueita (1,27 celsiusastetta yli 1900-luvun vastaavien kuukausien keskiarvon ja 0,15 astetta yli vuoden 2005 ennätyksen), pelkkiä merialueita (0,72 celsiusastetta yli 1900-luvun vastaavien kuukausien keskiarvon ja 0,09 astetta yli vuoden 2014 ennätyksen) tai niitä yhdistettyinä (0,87 celsiusastetta yli 1900-luvun vastaavien kuukausien keskiarvon ja 0,14 astetta yli vuoden 2014 ennätyksen). Tänä vuonna maapallo voikin olla ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla.

Joulukuu: Suomen joulukuiden mittaushistorian lämpöennätys uusiksi useaan kertaan, yölämpötila touko-kesäkuun vaihteen lukemissa 

Suomessa koko mittaushistorian joulukuun lämpöennätys rikottiin useaan kertaan kahdessa erillisessä lämpöaallossa, ensin itsenäisyyspäivänä (Jomala, Maarianhaminan lentoasema +11,1 astetta) ja sen jälkeen 20. joulukuuta (Kokemäki ja Pori +11,3 astetta). Poikkeuksellista on se, että joulukuun ennätyslukema mitattiin näinkin myöhään joulukuussa. Aiemmat ennätykset ovat kuukauden alusta. Ennätykseen vaikutti osaltaan tiivis polaaripyörre, joka eristi kylmän ilman arktisille alueille. Myös yö 20.-21. joulukuuta oli lämmin. Etelä-Suomessa yön alimmat lämpötilat olivat kahdeksan plusasteen paikkeilla. Yleensä näissä lukemissa ollaan toukokuussa tai kesäkuun alussa.

Koko joulukuu on ollut Suomen etelä- ja keskiosissa hyvin lauha sekä sateinen ja ajoittain myös merivesi on ollut korkealla. Vuodesta 1847 nykypäivään Suomen joulukuiden keskilämpötila on noussut lähes viisi astetta. Suomen keskilämpötila on noussut viimeisimmän 168 vuoden aikana (1847-2015) jo yli kaksi astetta, keskimäärin 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertaisesti maapallon keskiarvoon verrattuna. Erityisen nopeaa nousu on ollut viimeisimmän 40 vuoden aikana, yli 0,2 astetta vuosikymmenessä. Voimakkainta nousu on ollut marras-, joulu- ja tammikuussa.

Koko vuoden osalta tämä vuosi sijoittuu Suomen mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon, mahdollisesti jopa lämpimimmäksi. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen mittaushistorian seitsemän tähän mennessä lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat 1938, 2014, 1989, 2011, 2000, 1934 ja 2013.

Keski-Englannissa joulukuun alkupuoli oli 346-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Isossa-Britanniassa mitattiin myös mittaushistorian korkein joulukuinen yön alin lämpötila, kun Devonissa (Chivenor) lämpötila ei laskenut 18.-19. joulukuuta +14,2 asteen alapuolelle. Edellinen joulukuun korkein vuorokauden minimilämpötila oli +12,9 astetta vuodelta 1998. Narsissit kukkivat, ja uimarannoilla jopa nähtiin uimareita.

Yhdysvalloissakin joulukuu on ollut monin paikoin harvinaisen lämmin. Koko Yhdysvalloissa eri mittausasemilla tehtiin 1.-17.12.2015 ainakin 2489 uutta päivän maksimilämpötilaennätystä ja ainakin 3448 vuorokauden alimman lämpötilan lämpöennätystä. Samaan aikaan Yhdysvalloissa saatiin vain 104 vuorokauden alimman lämpötilan kylmyysennätystä ja 119 vuorokauden ylimmän lämpötilan kylmyysennätystä.

Paikkakuntakohtaisia joulukuun lämpöennätyksiä tehtiin myös Uuden-Seelannin kesässä. Esimerkiksi Christchurchin kaupungissa mitattiin +36,1 astetta. Aiempi joulukuun ennätys oli +35,4 astetta vuodelta 1975 ja toiseksi korkein lämpötila +33,5 astetta vuodelta 1994. Kaikkien kuukausien korkein lukema on +40 astetta helmikuulta 1973. Muillakin paikkakunnilla saatiin mittausasemakohtaisia joulukuun ennätyksiä, mutta koko Uuden-Seelannin joulukuun ennätys ei ylittynyt.

Joulukuun alussa järjestettiin Pariisin ilmastokokous, jossa keskusteltiin tavoitteista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Koko vuodesta 2015 tulee globaalisti mittaushistorian selvästi lämpimin vuosi

Maapallon lähes kaikki alueet ovat olleet tänä vuonna (tammi-marraskuu 2015) tavanomaista lämpimämpiä. Vain sinisellä merkityillä alueilla on ollut tavanomaista viileämpää. Kartan lähde (Credit): NOAA.

Tätä kirjoitettaessa joulukuun globaaleja tilastoja ei ole vielä julkaistu. Näyttää kuitenkin täysin selvältä, että koko vuodesta 2015 tulee globaalisti mittaushistorian lämpimin - vieläpä selvällä marginaalilla toiseksi lämpimimpään vuoteen 2014 verrattuna!

Syynä lämpimyyteen ovat ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos ja luontaisesti vaihteleva El Niño -ilmiö yhdessä, joskin ilmastonmuutoksen vaikutus on merkittävämpi.

Tämän vuoden El Niño kehittyi loppuvuodesta havaintohistorian voimakkaimmaimmaksi El Niño -ilmiöksi. Edellinen ennätys oli vuosilta 1997-1998. Viime vuosikymmeninä El Niño -ilmiöt ovat olleet aiempaa voimakkaampia, eikä tiedetä, onko ilmastonmuutoksella osuutta niiden voimistumiseen. Tällä vuosisadalla El Niño -ilmiöiden mukanaan tuomien ääri-ilmiöiden vaikutusten ennustetaan kaksinkertaistuvan ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutos nimittäin voimistaa El Niño -ilmiöiden aiheuttamia sateisiin liittyviä sään ääri-ilmiöitä eli toisilla alueilla kuivuutta ja toisilla alueilla tulvia. Siis vaikka ilmastonmuutoksen vaikutus itse El Niño -ilmiön syntyyn on epäselvä, ilmastonmuutos vahvistaa El Niño -ilmiöiden aiheuttamia ääri-ilmiöitä.

Tästä vuodesta näyttää muodostuvan El Niñon mukanaan tuoman kuivuuden myötä koko Indonesian mittaushistorian pahin metsäpalovuosi. Edellinen ennätys on El Niño -vuodelta 1997, jolloin metsää paloi Indonesiassa lähes miljoona hehtaaria, mikä aiheutti hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin Ison-Britannian vuotuisten päästöjen verran. Lisäksi pienhiukkasten aiheuttamista hengitystieoireista kärsivät sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset, joista kymmenet tuhannet saattoivat kuolla ennenaikaisesti tämän seurauksena. Hengitystieoireet ovat vain lisääntyneet tänä vuonna. Paloista leviävän savusumun takia kouluja suljettiin tänä syksynä Malesiassakin. Kyseessä on yksi vuosisadan pahimmista ympäristökatastrofeista. Se näkyy jopa avaruuteen asti. Tarkempia tilastotietoja voi katsoa tästä linkistä, ja monipuolinen suomalaisten antropologien kirjoitus löytyy täältä.

Voimakkaan El Niñon aikana maapallo on yleensä aina tavanomaista lämpimämpi. Kun nykyinen El Niño -vaihe keväällä 2016 vaimenee, myös uusien lämpöennätysten saavuttaminen todennäköisesti vähitellen loppuu (El Niñon lämmittävä vaikutus jatkuu normaalisti vielä jonkin aikaa varsinaisen El Niñon päättymisen jälkeen), kunnes nykyiset ennätykset taas murskautunevat viimeistään seuraavan voimakkaan El Niñon aikana.

Lue myös nämä

The 15 Weirdest Weather Events of 2015

The Top 15 Weather Stories of 2015

Vuosikatsaus: Säävuosi 2014

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Vuosikatsaus: Säävuosi 2012

Suomeen uusi koko mittaushistorian joulukuun lämpöennätys 11,3 astetta, lukuisia ennätyksiä myös muualla

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään. Samaan aikaan, kun monin paikoin on ollut ennätyslämmintä, esimerkiksi arktisella alueella ja Keski-Aasiassa on ollut selvästi tavanomaista kylmempää. Koko maapallo keskimäärin on ollut tänään 0,34 celsiusastetta esihistoriallisesta ajasta jo lämmennyttä ajanjaksoa 1979-2000 lämpimämpi. Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA

Alustavien tietojen mukaan Suomessa tehtiin tänään uusi koko mittaushistorian joulukuun lämpöennätys, kun lämpötila nousi Kokemäellä +11,3 asteeseen. Ennätys vaatii vielä hyväksynnän. Poikkeuksellista on se, että joulukuun ennätyslukema mitattiin näinkin myöhään joulukuussa. Aiemmat ennätykset ovat kuukauden alusta.

Edellinen Suomen ennätys +11,1 astetta oli tehty kaksi viikkoa sitten. Tänään golfkilpailua isännöineessä Vihdissä päästiin samaan +11,1 asteen lukemaan. Myös useita muita paikkakuntakohtaisia ennätyksiä on mennyt rikki.

Ruotsissakin oltiin tänään ainakin lähellä ennätystä. Tätä kirjoitettaessa lämpötila oli noussut +13,6 asteeseen, kun vuodelta 1977 oleva ennätys on +13,7 astetta. Monin paikoin Ruotsissa oli tänään lämpimämpää kuin juhannuksena.

Keski-Englannissa joulukuun alkupuoli on ollut 346-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Isossa-Britanniassa mitattiin myös mittaushistorian korkein joulukuinen yön alin lämpötila, kun Devonissa (Chivenor) perjantaiyön lämpötila ei laskenut +14,2 asteen alapuolelle. Edellinen joulukuun korkein vuorokauden minimilämpötila oli +12,9 astetta vuodelta 1998. Narsissit kukkivat, ja uimarannoilla on jopa nähty uimareita.

Yhdysvalloissakin joulukuu on ollut ainakin tähän asti ennätyslämmin, erityisesti maan itäosissa. Koko Yhdysvalloissa eri mittausasemilla tehtiin 1.-17.12.2015 ainakin 2489 uutta päivän maksimilämpötilaennätystä ja ainakin 3448 vuorokauden alimman lämpötilan lämpöennätystä. Samaan aikaan Yhdysvalloissa saatiin vain 104 vuorokauden alimman lämpötilan kylmyysennätystä ja 119 vuorokauden ylimmän lämpötilan kylmyysennätystä. Yhdysvaltoihin näyttää tulevan myös lämpimin jouluviikko miesmuistiin.

Marraskuu oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin sekä Japanin ilmatieteen laitoksen, Nasan että NOAA:n mukaan. Joulukuu näyttää jatkavan samalla linjalla. Myös koko vuodesta 2015 muodostuu maailmanlaajuisesti ennätyslämmin.

Syynä lämpimyyteen ovat ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos ja luontaisesti vaihteleva El Niño -ilmiö yhdessä, joskin ilmastonmuutoksen vaikutus on merkittävämpi.

Voimakkaan El Niñon aikana maapallo on aina vähän tavanomaista lämpimämpi. Kun nykyinen El Niño -vaihe keväällä 2016 vaimenee, myös uusien lämpöennätysten saavuttaminen todennäköisesti vähitellen loppuu (El Niñon lämmittävä vaikutus yleensä jatkuu vielä jonkin aikaa varsinaisen El Niñon päättymisen jälkeen), kunnes nykyiset ennätykset taas murskautunevat viimeistään seuraavan voimakkaan El Niñon aikana.

Viiden aistin joulu: Lökäri, bahuvriihiyhdyssanat, hajusintit, tärpätiltä tuoksuvat kuuset...

Mikä aine tuoksuu joulukuusessa? Entä hyasintissa ja kynttilässä? Mistä tulevat hyasintin, piparkakun, pomeranssin ja glögin nimi? Mitä lipeäkala oikeastaan on? Haluatko kuulla aidon Sylvian joululaulun? Miten Kouvola liittyy joululaulujen historiaan? Millaisia ovat tulevaisuuden joululaulut? Lue hauskat joulufaktat tästä tekstistä ja yllätä mielenkiintoisilla yksityiskohdilla joulupöydässä!

Joulukuusimato (Spirobranchus giganteus).
(Source: Wikipedia. This image was originally posted to Flickr by Richard Ling at http://flickr.com/photos/82825649@N00/438038501.
It is licensed under the terms of the cc-by-sa-2.0.)

Jouluelämyksiä näköaistille kuusta kuuseen

Putkimatoihin kuuluvat joulukuusimadot (Spirobranchus giganteus) ovat todella värikkäitä, joko punaisia, oransseja, keltaisia tai sinisiä. Nämä parin sentin mittaiset koralliriutoilla elävät joulukuusimadot käyttävät putkimaisia ulokkeitaan sekä planktonin saalistukseen että hengittämiseen. Kannattaa katsoa myös tämä video.

Joulukuusimatoja emme Suomen joulussa näe. Kuusemme kuitenkin koristellaan hieman näitä matoja muistuttaviksi, mistä madot ovat nimensä saaneetkin. Millainen mahtaa olla tulevaisuuden joulukuusi? Jos kuuseen siirretään esimerkiksi meduusalta tai tulikärpäseltä loiston aiheuttava geeni, saadaan aikaan itsevalaiseva kuusi, johon ei tarvita lainkaan kynttilöitä! Tällaiset puut voisivat korvata myös teitä valaisevat katuvalot. Vastaavalla tekniikalla on jo tehty esimerkiksi pimeässä loistava tupakkakasvi sekä fluoresoivia sikoja ja kissoja.

Tänä vuonna joulupäivän ja tapaninpäivän välistä yötä valaisee täysikuu. Viimeksi joulun täysikuu on nähty vuonna 1977 ja seuraavan kerran se on mahdollista havaita vasta jouluna 2034.

Joulun äänimaailmassa hauskoja erikoisuuksia

Sakari Topeliuksen jouluaattona 1853 sanoittamassa Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan -runossa, josta on tehty Sylvian joululaulu (suomentanut opettaja Martti Korpilahti, säveltänyt Carl Collan), puhutaan Sisiliasta takaisin kaukaiseen Suomeen kaipaavasta Sylviasta. Kyseinen Sylvia on jokin kerttulintu, ilmeisesti mustapääkerttu, tieteelliseltä nimeltään Sylvia atricapilla. Aidon Sylvian joululaulun eli mustapääkertun äänen voit kuunnella Elävä luonto -sivuston äänigalleriasta. Kuvitettu Sylvian joululaulu kannattaa katsoa Aarne Hagmanin Aken mediaa -blogista.

Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja ja kouvolalainen opettaja Aukusti Simojoki (aiemmin Simelius, 1882-1959) kirjoitti säveleen sopivat suomenkieliset sanat alunperin virolaiseen joululauluun Kilisee, kilisee kulkunen. Virossa laulun nimi on Tiliseb, tiliseb aisakell. On todella hauskaa kuunnella laulu YouTubesta viroksi esitettynä.

Joulun äänimaailmaan kuuluu myös monia mielenkiintoisia bahuvriihiyhdyssanoja, joiden tarkoittama asia ei kuulu samaan lajiin eikä samaan luokkaan kuin yhdyssanan jälkimmäinen osa. Hyviä esimerkkejä ovat kirkassilmä, silkohapsi, herkkusuu ja (Petteri) Punakuono.

Joulun tuoksut ja hajut yllättävät

Kynttilöitä on tehty jo 5000 vuotta. Nykyisissä kynttilöissä ei yleensä käytetä oikeaa steariinia, jota saadaan nautojen, vuohien ja lampaiden rasvasta (tai palmuöljystä), vaan useimmiten öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvää parafiinia. Steariinin hyvän kynttilämäisen tuoksun sijaan parafiini ei tuoksu miltään tai huonolaatuisena haisee pahalta ja savuttaa. Toki kynttilöihin on käytetty myös traania eli valaanrasvaa, kallista mehiläisvajaa sekä pahanhajuista ja savuttavaa talia.

Yksi suosituimmista joulukukista on Carl von Linnén nimeämä hyasintti (Hyacinthus orientalis). Nimen pohjana on Kreikan mytologian Hyakinthos eli Hyacinthus, komea spartalainen prinssi, johon sekä Apollon-jumala että tuulen jumala Zephyros (Zefyr) olivat rakastuneet. Hyakinthos kuitenkin kuoli kiekonheitto-onnettomuudessa kiekon osuessa hänen päähänsä mahdollisesti mustasukkaisen Zephyroksen aiheuttaman tuulenpuuskan takia. Tämän jälkeen Apollon taikoi Hyakinthoksen verestä kukan, joka ei kuitenkaan alkuperäisen käsityksen mukaan liene ollut tämä nykyisin hyasinttina tuntemamme laji.

Suomen ensimmäinen joulukukkana esitelty hyasintti lienee nähty helsinkiläisen kukkakaupan ikkunassa vuonna 1879. Hyasintin pistävän voimakas tuoksu tulee hieman kanelia muistuttavasta kanelialkoholista, jolle monet ovat allergisia. Kukan nimi voisikin hyvin olla hajusintti. Voimakkaimmin tuoksuu sininen hyasintti, miedoimmin valkoinen.

Joulukuusessa puolestaan tuoksuu alfa-pineeni, joka on tärpätin pääkomponentti (50-80 %). Onko sinulla oma tekokuusi? Katsopa Fingerporin näkemys asiasta!

Jeesus sai itämaan tietäjiltä lahjaksi kultaa, suisuketta ja mirhamia (mirhaa). Lue tästä linkistä perusteellinen kuvaus siitä, mitä suitsuke ja mirhami ovat.

Joulun herkut täynnä mielenkiintoista historiaa

Monen mielestä keittämisvaiheessa pahalta haiseva lipeäkala eli livekala on keskiajalta peräisin oleva jouluherkku, joka on perinteisesti ollut ilmakuivattua turskaa eli kapakalaa, joskus myös seitiä tai koljaa. Nykyisin lähes kaikki Suomessa myytävä lipeäkala on kuivattua molvaa (Molva molva), koska 1970-luvun loppupuolella turskakannat romahtivat Pohjois-Norjassa. Siksi kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa.

Lipeäkala pehmitetään ja proteiineja hajotetaan liottamalla sitä emäksisessä lipeävedessä. Apuna voidaan käyttää koivutuhkasta valmistettua potaskaa, josta tulee miedompi maku kuin natriumhydroksidikäsittelystä. Lipeäkalan emäksisyys tekee hyvää ylensyönnin jälkeen. Eksoottiset eväät -ruokablogin mukaan lipeäkalan valmistaminen on oikea kemistin unelma ja lopputuotteena syntyvä valkoinen kala oli jouluna 2011 ainoa valkoinen asia. Näin saattaa käydä Etelä-Suomessa tänäkin vuonna.

Syksyllä 1993 Birminghamin yliopistossa järjestettiin kulinaristeille "eksoottinen suomalainen illallinen". Tilaisuuden jälkeen järjestäjät saivat kirjeen, jossa Suomen Kulttuurirahastoa kehotettiin ottamaan toimintaansa mukaan myös ruokakulttuuri, "paitsi ei lipeäkalaa, joka kyllä on kulttuuria, mutta ei ruokaa".

Hyvältä tuoksuvien piparkakkujen alkuperäinen mauste on pippuri, mihin viittaa myös piparkakkujen ruotsalainen nimitys pepparkaka.

Joululeivonnaisten mausteena käytetään usein pomeranssin (sitrushedelmä) kuorta. Nimi pomeranssi pohjautuu latinan omenaa tarkoittavaan sanan (pomum) ja italian appelsiinia tarkoittavan sanan (arancia) yhdistelmään. Alkuaan persialaislähtöinen arancia on muuntunut esimerkiksi englannin kielessä muotoon orange, joka tarkoittaa sekä appelsiinia että oranssia. Suomessakin appelsiinia sanottiin vielä 1800-luvun lopulla nimellä oranssi. Värin nimitykseksi oranssi muuntui vasta 1900-luvun alkupuolella.

Glögi puolestaan on sanana lainattu ruotsin kielen glögg-sanasta, joka taas on muodostettu sanaliitosta glödgat vin (hehkutettu viini). Suomessa glögi-sanaa on alettu käyttää 1900-luvun alkupuolella. Sitä ennen ainakin Elias Lönnrotin sanakirjassa vuodelta 1874 puhuttiin lökäristä.

Maistuisiko tulevaisuudessa kuorrutettu heinäsirkka joulukinkun korvaajana?

Tuntoaistille entistä vähemmän kylmyyttä

Suomessa joulukuun keskilämpötila on noussut vuodesta 1847 nykypäivään lähes viisi astetta. Koko Suomen mittaushistorian joulukuun lämpöennätys tehtiin pari viikkoa sitten, kun itsenäisyyspäivänä lämpötila nousi Maarianhaminan lentoasemalla Jomalassa +11,1 asteeseen.

Ennätyksellisen lauha joulu koettiin vuonna 2006, jolloin jouluaatto oli Suomen etelä- ja keskiosissa laajalti mittaushistorian lämpimin. Korkeimmillaan lämpötila kohosi Ahvenanmaalla +8,9 asteeseen ja Manner-Suomessa +8,3 asteeseen.

Tapaninpäivä puolestaan oli ennätyslauha vuonna 2011, kun Maarianhaminan lentoasemalla ja Kemiön saarella mitattiin +9,9 astetta. Kylmimmistä ja lämpimimmistä jouluista, valkean joulun todennäköisyydestä sekä joulujen lumisuudesta löydät tarkat tiedot Ilmatieteen laitoksen joulutilastoista.

Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa muuttaa myös joululauluja: "Silent night! Endless night! All is dark, there’s no light..." tai "Silent Night! Holy night! Stores are warm, malls are bright...". Lisää joululauluversioita voi katsoa tästä linkistä.

Lue myös nämä

Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

Kultaa, suitsuketta ja mirhamia

Lämmintä, rentouttavaa ja rauhallista joulua!