1 000 000

Blogistani ovat kirjoittaneet esimerkiksi Hufvudstadsbladet, Journalisti, Karjalainen, Kotivinkki ja Kouvolan Sanomat.

Aloitin tämän ympäristö- ja opetusblogini 9. tammikuuta 2007. Silloin osallistuin tvt-tukihenkilöiden (tvt = tieto- ja viestintätekniikka) koulutukseen, jossa suositeltiin blogin pitämistä. Helmikuussa 2013 medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cision julkaisi Suomen suosituimpien ympäristöblogien top 10 -listan. Ykköseksi nousi Ilmastotieto-blogi, jossa myös olen ollut mukana yhtenä kirjoittajana. Tämä henkilökohtainen blogini "Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä" sijoittui valtakunnallisesti kuudenneksi. Tuon ajankohdan jälkeen blogini kävijämäärät ovat selvästi nousseet.

Eilisiltana blogissani ylittyi Bloggerin oman laskurin mukaan miljoonan katselukerran raja. Kävijälaskuri on ollut käytössä vapusta 2009 alkaen, siis reilut kymmenen vuotta. Jos vertaa suosittuihin matkailu- ja muotiblogeihin, miljoona katselukertaa kymmenessä vuodessa on toki hyvin vähän. Itse olen kuitenkin tyytyväinen ja yllättynyt blogini suosiosta, koska pidän blogia vain harrastuksena normaalin päivätyön ja sivutöideni ohessa. En ole hankkinut blogillani senttiäkään, sillä olen kytkenyt pois päältä myös tuloja mahdollisesti tuovat mainokset. Olen halunnut pitää blogini mahdollisimman neutraalina ja asiallisena ilman mitään sidoksia.

Blogini kuukausittaiset katselukerrat Bloggerin oman laskurin mukaan. Helmikuussa 2013 Cision kertoi blogini olevan Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöblogi. Kuukausittaiset katselukerrat liikkuivat tuolloin noin 6 000 katselijan paikkeilla. Sen jälkeen kuukausittaisten katselukertojen määrä on lisääntynyt selvästi. Ennätys on tammikuulta 2017, jolloin katselukertoja oli noin 30 000. Silloin blogini vietti 10-vuotisjuhlaa ja julkaisin kuukauden aikana 15 blogikirjoitusta. Eniten blogipostauksia kirjoitin vuonna 2016, jolloin julkaisin 132 tekstiä, siis enemmän kuin yhden joka kolmas päivä.

Kun blogini kolme vuotta sitten täytti kymmenen vuotta, järjestin äänestyksen kiinnostavimmista kirjoituksistani. Äänestykseen osallistui 384 henkilöä. Kiinnostavimmaksi äänestettiin teksti "Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet". Yhtä kirjoituksistani on siteerattu myös TV1:n Perjantai-ohjelmassa.

Kiitän kaikkia blogini lukijoita ja varsinkin kommentoijia. Olen erityisen kiitollinen siitä, että keskustelu on säilynyt asiallisena. Itse asiassa kaikkein mielenkiintoisinta keskustelu on ollut nimenomaan sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on asioista hyvin erilainen käsitys kuin itselläni. Juuri tällaisilta ihmisiltä saatu positiivinen palaute lämmittää mieltäni poikkeuksellisen paljon.

Kiitos ja kumarrus myös kaikille asiantuntijoille ja aktivisteille, joista olen saanut julkaista kirjoituksia: Elisa Aaltola, Outi Ampuja, Lotta Hintsa, Janni Hussi, Risto Isomäki, Meeri Koutaniemi, Matti Leinonen, Eveliina Lundqvist, Jussi Nikula, Tiina Raevaara, Leo Stranius, Juha Taskinen, Alison Teal, Pasi Toiviainen jne. Ilman teitä blogistani ei olisi tullut näin kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää.

Lue myös nämä

Blogien hyödyntäminen opetuksessa

Suomen suosituimmat ympäristöblogit 2013

Kymmenvuotiaan ympäristöblogini kiinnostavimmat tekstit

Kiitos aktiivisille lukijoille: Ympäristöblogini täyttää tänään kymmenen vuotta

Vähälumiset talvet ovat yleistyneet Kouvolassakin

Lumisumma Kouvolan Anjalassa vuosina 1960-2019. Punainen käyrä esittää yksittäisten vuosien lumisummat, punainen viiva lineaarisen trendin ja musta käyrä kymmenen vuoden liukuvan keskiarvon. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Lähde: Mika Rantanen.

Lumisumma tarkoittaa päivittäisten lumensyvyyksien summaa talven ajalta. Lumisummaa laskettaessa otetaan huomioon yksi lumensyvyyden mittaustulos vuorokaudessa (aamulla kello 06 UTC). Lumisumma ei siis ole sama asia kuin sataneen lumen määrä, vaan lumisumma mittaa lumipeitteen paksuutta ja lumen pysyvyyttä, koska osa sataneesta lumesta sulaa jo talven aikana. Lumisumma havainnollistaakin hyvin sitä, kuinka runsaslumisena ihmiset talven kokevat.

Kouvolan Utissa lunta on ollut tämän tammikuun aikana toistaiseksi vain kolmena päivänä: 6. tammikuuta 3 cm, 23. tammikuuta 2 cm ja 24. tammikuuta 4 cm. Anjalasta samojen päivien lukemat ovat 4 cm, 2 cm ja 3 cm.

Erityisesti Etelä-Suomessa lumisumma vaihtelee hyvin paljon vuodesta toiseen, koska ilmavirtausten suunta ja talven suursäätila (esimerkiksi NAO) vaikuttavat suuresti talvien kylmyyteen ja lumisuuteen. Siksi yksittäisen lumitalven - olkoonpa se lumeton tai luminen - perusteella ei kannata tehdä mitään johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta.

Pitkäaikainen lumisumman pienenemistrendi kuitenkin todistaa ilmastonmuutosta Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemestä on vuodesta 1912 alkava tilastollisesti merkitsevä havaintosarja, jonka mukaan lumisumma on pudonnut mittaushistorian aikana alle puoleen. Sen sijaan Lapissa kosteat länsituulet voivat jopa lisätä lumisummaa niin pitkään, kunnes Lapinkin talvet lämpenevät riittävän paljon.

Lue myös nämä

Kouvolassa mittaushistorian lämpimin tammikuun päivä eikä vieläkään lunta

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Onko nyt paljon lunta?

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2019: Jos olet alle 43-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Vuosien 1880-2019 (punainen käyrä) ja vuosikymmenten (musta käyrä) maailmanlaajuiset keskilämpötilat (maa-alueet + meret) poikkeamina 1900-luvun (1901-2000) globaalista keskilämpötilasta (diagrammin nollataso). Tässä 1880-luku on määritelty siten kuin ihmiset yleensä sen ymmärtävät eli ajanjaksoksi 1880-1889, vaikka matemaattisesti oikeammin 1880-luku olisi 1881-1890, koska ajanlaskusta puuttuu vuosi nolla. Muut vuosikymmenet on määritelty vastaavalla periaatteella. Diagrammi itse piirtämäni, tietojen lähde NOAA/NCDC. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. 

NOAA:n mukaan mittaushistorian kolme maailmanlaajuisesti lämpimintä vuotta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina 2016, 2019 ja 2015. Viimeksi 1900-luvun keskilämpötilaa viileämpi vuosi on ollut 1976. Ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosi oli 1939.

Vuosikymmenistä ensimmäinen globaalisti 1900-luvun keskilämpötilaa lämpimämpi vuosikymmen oli 1940-luku. Seuraava vuosikymmen oli hiukan keskiarvoa viileämpi, mutta sen jälkeen kaikki vuosikymmenet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä ja aina edellistä vuosikymmentä lämpimämpiä. Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-luku. Tämä vuosikymmenten lämpenemistrendi on ilmastonmuutoksen kannalta tärkeämpi tarkasteltava asia kuin yksittäisten vuosien lämpimyys, koska yksittäisiin vuosiin vaikuttaa enemmän ilmaston sisäinen vaihtelu, esimerkiki ENSO-ilmiö (El Niñon ja La Niñan vuorottelu).

Lue myös nämä

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

Kouvolassa mittaushistorian lämpimin tammikuun päivä eikä vieläkään lunta

Kouvola 16.1.2020

Kouvolassa mitattiin eilen (15.1.2020) digitoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) korkein tammikuun lämpötila, kun lämpötila kohosi Utin lentoasemalla 7,7 asteeseen. Aiempi ennätys oli 6,7 astetta (10.1.2007). Utissa vuorokauden maksimilämpötila on tämän vuoden tammikuussa jäänyt nollan alapuolelle toistaiseksi vain yhtenä päivänä (-0,2 mitattu 10.1.2020).

Ilmatieteen laitoksen mukaan eilen tehtiin muitakin koko mittaushistorian sääasemakohtaisia tammikuun lämpöennätyksiä:
-Heinola Asemantaus 8,1 (aiempi ennätys 7,3 mitattu 10.1.2007)
-Helsinki Malmi lentokenttä 7,8 (aiempi ennätys 7,7 mitattu 6.1.1973 ja 3.1.1992)
-Hämeenlinna Lammi Pappila 7,7 (aiempi ennätys 7,6 mitattu 10.1.2007)
-Lappeenranta lentoasema 7,5 (aiempi ennätys 7,0 mitattu 10.1.2007)
-Mikkeli lentoasema 7,1 (aiempi ennätys 7,0 mitattu 28.1.1992)
-Savonlinna Punkaharju Laukansaari 6,7 (aiempi ennätys 6,2 mitattu 28.1.1992 ja 10.1.2007)

Tänä talvena Utin (Lentoportintie) suurin lumensyvyys tähän mennessä on ollut 7 cm (15.12.2019). Aamulla 22. joulukuuta lumi kuitenkin oli jo sulanut pois. Sen jälkeen lunta on mittauksessa havaittu tähän päivään mennessä vain kerran (6.1.2020), silloinkin ainoastaan 3 cm.

Paikallisessa sanomalehdessämme kirjoitettiin (toimittajan kolumni) siitä, kuinka 1970-luvun alussa oli leutoja tammikuita ja nurmikkokin viheriöi. Kirjoituksessa arvosteltiinkin ilmastonmuutoshössötystä ja ihmisten lyhyttä muistia, kun lapsuuden talvet mielikuviemme mukaan olivat muka lumisia. Onneksi on olemassa tilastoja, esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen avoin data, josta asian voi tarkastaa. Katsoin sieltä Utin lumensyvyydet 1970-luvun alussa:
-1.-16.1.1970 lunta joka päivä 28-39 cm
-1.-16.1.1971 lunta joka päivä 11-41 cm
-1.-16.1.1972 lunta joka päivä 33-35 cm

Vuosina 1959-2020 lumettomia tammikuun alkuja Utissa on ollut vain yhdeksän kertaa:
-1973 (lumetonta 10. tammikuuta asti)
-1993 (lumetonta 9. tammikuuta asti)
-2007 (lumetonta 11. tammikuuta asti)
-2008 (lumetonta 3. tammikuuta asti)
-2012 (lumetonta 2. tammikuuta asti)
-2014 (lumetonta 8. tammikuuta asti)
-2016 (lumetonta 4. tammikuuta asti)
-2017 (lumetonta 4. tammikuuta asti)
-2020 (lumetonta 6. tammikuuta asti, lunta yhtenä päivänä ja lumetonta jälleen ainakin 16. tammikuuta asti)

Lue myös nämä

Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Onko nyt paljon lunta?

Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi!

Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin

Tänään eri tutkimuslaitokset julkaisivat globaalit lämpötilatilastonsa vuodesta 2019. Sekä Berkeley Earth, Cowtan&Way, Japanin ilmatieteen laitos, NASA, NOAA että WMO ilmoittavat vuoden 2019 olleen koko mittaushistorian toiseksi lämpimin. HadCRUT-tietojen mukaan vuosi oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Berkeley Earthin mukaan vuosi 2019 oli 1,28 astetta ja WMO:n mukaan 1,1 astetta esiteollista aikaa (1850-1900) lämpimämpi.

Yksittäisen vuoden lämpimyyttä merkittävämpää kuitenkin on pitkäaikainen lämpenemistrendi. HadCRUT4-aineiston mukaan globaalisti vuosien 1961-1990 keskiarvoa viileämpi yksittäinen kalenterikuukausi on koettu viimeksi yli 25 vuotta sitten. Viisi viimeisintä kalenterivuotta ovat olleet 170-vuotisen mittaushistorian globaalisti lämpimimmät. Mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta on ollut 15 viimeisimmän vuoden aikana.

Yli 90 prosenttia maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä on varastoitunut meriin. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan maapallo tulee nykyisenkaltaisten hiilidioksidipäästöjen jatkuessa lämpenemään 3-5 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Vuosi 2019 oli mittaushistorian (1850-2019) toiseksi lämpimin vuosi, 0,90 ± 0,05 celsiusastetta ajanjakson 1951-1980 keskiarvoa lämpimämpi. Diagrammin saa klikkaamalla näkymään suurempana. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Kaikki viisi viimeisintä vuotta ovat olleet huomattavan lämpimiä koko mittaushistoriaa (1850-2019) tarkasteltaessa. Mittaushistoriam tähän mennessä lämpimin vuosi on ollut 2016. Vuosi 2019 oli hieman sitä viileämpi. Vuosia 2015 ja 2016 lämmitti yksi mittaushistorian voimakkaimmista El Niño -ilmiöistä. Vuosi 2019 alkoi heikon El Niñon vallitessa, mutta suurimman osan vuotta vallitsivat ENSO-neutraalit olosuhteet. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Vuonna 2019 maapallon pinta-alasta 9,9 prosentilla vuoden keskilämpötila oli ennätyskorkea. Sen sijaan yhdelläkään alueella vuoden keskilämpötila ei ollut ennätysalhainen. Maapallon pinta-alasta 88 prosenttia oli lämpimämpi kuin keskimäärin vuosina 1951-1980, pinta-alasta 10 prosenttia oli keskiarvon mukaisia ja vain 1,5 prosenttia keskimääräistä kylmempiä. Maapallon pinta-alasta 52 prosenttia sijoittui vuonna 2019 lämpötilaluokkaan "hyvin korkea" tai sen yläpuolelle, kun vakaassa ilmastossa tämän pitäisi olla vain noin 2,5 prosenttia. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Vuoden 2019 keskilämpötilapoikkeamat valtioittain vuonna 2019 verrattuna ajanjaksoon 1951-1980. Suomessa oli 1,5 astetta lämpimämpää kuin vuosina 1951-1980 keskimäärin. Valtion mittaushistorian lämpimin vuosi koettiin 36 valtiossa: Angola, Australia, Belize, Botswana, Bulgaria, Djibouti, Etelä-Afrikka, Gabon, Guatemala, Jamaika, Jemen, Kambodža, Kenia, Komorit, Kongo, Laos, Latvia, Liettua, Madagaskar, Mauritius, Moldova, Myanmar, Namibia, Puola, Romania, Serbia, Slovakia, Somalia, Taiwan, Thaimaa, Tuvalu, Ukraina, Unkari, Venäjä, Vietnam ja Zimbabwe. Myös Etelämantereella oli tähänastisen mittaushistorian lämpimin vuosi. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Maa- ja merialueiden vuosittaiset globaalit anomaliat (lämpötilapoikkeamat) vuosina 1850-2019 verrattuna esiteollisen ajan (1850-1900) keskiarvoon. Maa-alueilla vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin ja merialueilla kolmanneksi lämpimin. Merialueilla kolmen lämpimimmän vuoden erot ovat kuitenkin hyvin pienet verrattuna mittausten epävarmuuteen, joten niitä on käytännössä hyvin vaikea erottaa toisistaan. Merien lämpösisältö oli vuonna 2019 toisten mittauslaitosten mukaan ennätyskorkea. Maa-alueet ovat mittaushistorian aikana lämmenneet yli kaksi kertaa niin paljon kuin merialueet. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Diagrammissa on esitetty maapallon keskilämpötilan kymmenen vuoden liukuva keskiarvo (eli joka vuosi on laskettu uusi uusi keskiarvo kymmenen viimeisimmän vuoden ajalta) anomaliana eli poikkeamana verrattuna esiteollisen ajan (1850-1900) keskilämpötilaan. Vuodesta 1980 lähtien maapallo on lämmennyt keskimäärin 0,19 astetta vuosikymmenessä. Pariisin ilmastosopimuksella pyritään rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen tai ainakin alle 2,0 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Nykyisellä lämpenemistrendillä 1,5 asteen raja saavutettaisiin vuoden 2036 paikkeilla ja 2,0 asteen raja vuoden 2063 paikkeilla. Siksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on kiire. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Kaikki tärkeimmät tutkimuslaitokset arvioivat vuoden 2019 olleen globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin (paitsi Hadley Centre sijoittaa vuoden 2019 mittaushistorian lämpötilastossa sijalle kolme). Tulokset ovat hyvin yhtenevät, vaikka eri tutkimuslaitokset keräävät lämpötila-aineistonsa hieman eri tavoin. Esimerkiksi NOAA ja Hadley Centre jättävät suurimman osan napa-alueista ottamatta huomioon, jolloin arktisen alueen voimakas lämpeneminen ei näy näissä tilastoissa. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Vaikka menossa on pitkäaikainen lämpenemistrendi, globaali lämpeneminen ei ole tasaista, vaan ilmaston sisäinen vaihtelu (esimerkiksi ENSO-ilmiö) aiheuttaa välillä lämpimämpiä ja välillä viileämpiä vuosia. Berkeley Earth ennustaa vuoden 2020 olevan globaalisti melko lailla vuoden 2019 kaltainen. Vuosi 2020 tulee olemaan 95 prosentin todennäköisyydellä yksi mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta ja 20 prosentin todennäköisyydellä kaikkein lämpimin. Suuri tulivuorenpurkaus voisi kuitenkin aiheuttaa merkittävää viilenemistä. Copyright: Berkeley Earth. License: Creative Commons BY-4.0.

Lähteet

Berkeley Earth: Global Temperature Report for 2019

Nasa: NASA, NOAA Analyses Reveal 2019 Second Warmest Year on Record

WMO: WMO confirms 2019 as second hottest year on record

Lue myös nämä

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

The Washington Post: 2019 capped off the world’s hottest decade in recorded history (uudet, hyvät diagrammit ja kartat)

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Vuosien 1891-2019 keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Credit: Japan Meteorological Agency, Annual Anomalies of Global Average Surface Temperature (1891 - 2019, preliminary value).

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien laskelmien mukaan vuosi 2019 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi (jaetulla toisella sijalla vuoden 2015 kanssa). Vuosi 2019 oli 0,45 celsiusastetta lämpimämpi kuin vertailujakson 1981-2010 keskilämpötila ja 0,78 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskilämpötila.

Mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina 2016 (+0,45°C yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon), 2019 (+0,42°C), 2015 (+0,42°C), 2017 (+0,38°C) ja 2018 (+0,31°C). Kaikki viisi viimeisintä vuotta sijoittuvat siis koko 129-vuotisen mittaushistorian viiden lämpimimmän vuoden joukkoon. Mittaushistorian aikana vuodet ovat lämmenneet keskimäärin 0,74 astetta vuosisadassa.

Ilmastotieteilijä Neil Kayen mukaan Globaalisti vuonna 2019 maa-alueilla Etelämannerta lukuun ottamatta 83 prosenttia vuorokausista oli vertailukautta 1981-2010 lämpimämpiä, 12 prosenttia lähellä vertailukauden keskiarvoa ja 5 prosenttia kylmempiä. Nasan mukaan vuonna 2019 pohjoisen pallonpuoliskon talvi (joulukuu 2018 - helmikuu 2019) oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, kevät (maalis-toukokuu) toiseksi lämpimin, kesä (kesä-elokuu) lämpimin ja syksy (syys-marraskuu) lämpimin (jaetulla ensimmäisellä sijalla).

Suomessa yksittäisistä kuukausista joulukuut ovat Forecan mukaan lämmenneet eniten, jopa viisi astetta viimeisimmän 150 vuoden aikana. Näyttääkin siltä, että terminen talvi ja pysyvä lumipeite voivat kadota Suomen etelä- ja lounaisrannikolta tämän vuosisadan kuluessa. Kallavedellä on seurattu jään tuloa ja lähtöä vuodesta 1834 alkaen. Mittaushistorian aikana jääpeiteaika on lyhentynyt noin 1,5 kuukautta. Tornionjoelta vastaava aineisto alkaa vuodesta 1693, mutta siellä esimerkiksi maankohoaminen on vaikuttanut osaltaan jäätilanteeseen. Tarkempaa tietoa kannattaa katsoa Johanna Korhosen väitöskirjasta.

Koko vuoden 2019 keskilämpötila oli käytännössä kaikkialla Suomessa vertailukauden 1981-2010 keskiarvoa korkeampi. Suurin poikkeama oli Etelä-Suomessa. Helsingin Kaisaniemessä viime vuosi olikin 2,2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sodankylässä ja Oulunsalossa poikkeama jäi 0,5 asteeseen. Kaisaniemessä vuosi 2019 oli meteorologi Mika Rantasen mukaan mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi heti vuosien 2015 ja 2008 jälkeen. Vuorokauden maksimilämpötiloja tarkasteltaessa vuosi oli Kaisaniemessä mittaushistorian toiseksi lämpimin. Ilmatieteen laitoksen mukaan koko Suomen keskilämpötila oli vuonna 2019 noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi.

Näiden ilmastouutisten lisäksi myös yksi sääuutinen. Norjassa mitattiin juuri föhntuulen avittamana koko Skandinavian mittaushistorian korkein talvilämpötila (joulu-helmikuut) 19,0 astetta (Sunndalsørassa 2. tammikuuta). Etelä-Suomessakin on näkynyt metsässä suppilovahveroita.

Lue myös nämä

Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä

Alle 42-vuotias ihminen ei ole NOAA:n mukaan kokenut yhtään globaaleilta lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta, vaan koko elämän ajan on ollut tavanomaista lämpimämpää

TOP 10: Koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimimmät vuodet

Lähes mahdotonta ilman ihmisen vaikutusta: 2000-luvulla useita ennätyslämpimiä vuosia ja mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti