Helmikuussa 2016 globaali (pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon yhteenlaskettu) merijään pinta-ala oli pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella. Silloin anomalia (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) ei kuitenkaan ollut huomattavan suuri.
Loppuvuodesta merijäätä oli ajankohdan tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna vieläkin vähemmän kuin helmikuussa
Globaali merijään pinta-ala vuosina 1978-2016. Credit: Wipneus. Published with permission. |
Loppuvuoden ajan loka-joulukuussa 2016 anomalia oli hälyttävän suuri. Tavanomaiseen verrattuna globaali merijään pinta-alan ja laajuuden anomalia olivat selvästi ennätyksellisen pieniä. Anomalia on ollut todella huomattavan suuri, vaikka pinta-alalla mitattuna merijäätä onkin ollut enemmän kuin helmikuussa.
Globaali merijään pinta-ala ja laajuus ovat eri asia
Globaali merijään laajuus vuosina 1978-2016. Credit: Wipneus. Published with permission. |
Pinta-ala tarkoittaa merijään yhteenlaskettua alaa niissä hilaruuduissa (havaintoruuduissa), joissa merijäätä on vähintään 15 %. Laajuus puolestaan on niiden hilaruutujen yhteenlaskettu pinta-ala, joissa merijäätä on vähintään 15 %. Laajuus kuvaa siis sitä, kuinka laajalle alueelle lähes yhtenäinen merijää on levittäytynyt, vaikkei jokainen kohta olekaan jäässä.
Vielä vähän aikaa sitten laajuusennätyksiä tehnyt antarktisenkin alueen merijää oli loppuvuodesta mittaushistorian pienin
Arktisen alueen lisäksi myös antarktisella alueella (Etelämantereen ympäristössä) merijään laajuus oli loppuvuodesta ylivoimaisesti loppuvuodesta 1978 alkavien satelliittimittausten pienin, vaikka viime vuosina siellä on muuten mitattu ennätyslaajoja merijään alueita. Merijään muodostumiseen vaikuttavat lämpötilojen lisäksi tuulet ja merivirrat. Toistaiseksi ei voidakaan sanoa mitään siitä, mihin suuntaan antarktisen alueen merijään laajuuden trendi lähtee jatkossa menemään.
Pinta-alan pienenemistä vieläkin merkittävämpi on tilavuuden pienentyminen
Globaali merijään tilavuus. Credit: Wipneus. Published with permission. |
Vuodesta 1979 nykyhetkeen globaali merijää on vähentynyt noin 80 neliökilometriä vuorokaudessa. Merijään pinta-alaa tärkeämpi mittari on kuitenkin merijään tilavuus. Myös tilavuuden osalta trendi on selvästi laskeva. Merijää siis ohenee. Arktisella alueella monivuotista jäätä on nyt vain 22 prosenttia ja peräti 78 prosenttia on haurasta yksivuotista jäätä. Vielä vuonna 1985 monivuotinen jää muodosti 45 prosenttia arktisesta merijäästä. Koska merijää on nyt entistä ohuempaa, se sekä sulaa että muodostuu aiempaa nopeammin, jolloin vuodenaikojen väliset erot korostuvat.
Loppuvuodesta pohjoisnavalla oli poikkeuksellinen lämpöaalto
Pohjoisnavan ympäristössä (pohjoisempana kuin 80 astetta pohjoista leveyttä) koettiin marras-joulukuussa 2016 poikkeuksellinen "lämpöaalto". Marraskuun keskilämpötila oli 13 celsiusastetta tavanomaista korkeampi. Marraskuun puolivälissä (11. marraskuuta) lämpötila nousi -7 asteeseen, mikä on 15 astetta korkeampi kuin ajankohdalle on tyypillistä.
Syynä näyttää olevan ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos
Kymmenen tieteilijän yhdessä tekemän uuden selvityksen (lähes reaaliaikainen, vertaisarvioimaton tutkimus) mukaan Atlantilla vaikuttava monen vuosikymmenen aikaskaalalla toimiva oskillaatio eli värähtely (Atlantic Multidecadal Oscillation, AMO) - tai pikemminkin ilman selkeää rytmiä toimiva Atlantic Multidecadal Variability (AMV) - säätelee myös pohjoisnavan lämpötiloja, mutta keskimäärin marras-joulukuun lämpötilat ovat nousseet. Kaikissa tämän vaihtelun vaiheissa nyt koetun marras-joulukuun kaltaiset lämpötilat olisivat olleet erittäin epätodennäköisiä sata vuotta sitten. Todennäköisyys olisi ollut niin pieni, että sitä on vaikea arvioida, mutta todennäköisyyden suuruusluokka olisi ollut alle 0,1 % vuodessa.
Ilman ihmiskunnan tuottamia kasvihuonekaasuja tällainen "lämpöaalto" olisi ollut erittäin epätodennäköinen. Nykyisenkaltaisessa ilmastossa ilmastonmuutoksen vaikuttaessa tällaisen "lämpöaallon" todennäköisyys nimenomaan marras-joulukuussa on 0,5-2 % vuodessa. Ellei ilmastonmuutosta hidasteta ja maapallo lämpenee esiteolliseen aikaan verrattuna keskimäärin kaksi astetta, tällaisia lämpöaaltoja alkaa tapahtua pohjoisnavalla keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen skenaariossa (RCP8.5) vuoden 2016 marras-joulukuun kaltaiset "lämpöaallot" alkavat toistua keskimäärin joka toinen vuosi noin vuoteen 2050 mennessä (maapallo lämmennyt keskimäärin 2-3 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna).
Miksi juuri arktinen alue lämpenee erityisen nopeasti?
Valkoinen lumi ja jää toimivat tehokkaina peileinä, jotka heijastavat auringonsäteitä pois. Lumen ja jään määrän vähentyessä entistä enemmän lämpösäteilyä pääsee imeytymään tummaan meriveteen. Tämä lisälämpö sulattaa jäätä entisestään ja lämmittää ilmakehän alinta osaa. Arktisella alueella ilmakehä ei näytä lämmenneen ilmastonmuutoksen myötä ilmakehässä yhtä korkealta (yhtä paksussa kerroksessa) kuin muualla maapallolla. Keskileveyksiltä kohti napa-aluetta virtaava lämmin ja kostea ilma tuo mukanaan lämpöä ja lisää pilvien muodostumista, jolloin pilvikatto entisestään vähentää lämmön karkaamista.
Lämmin arktinen alue - kylmät mantereet
Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään 1. tammikuuta 2017. Erityisen lämmintä on arktisella alueella, keskimäärin 3,37 celsiusastetta yli tavanomaisen. Myös Antarktiksen lämpötilapoikkeama ylittää sekä eteläisen pallonpuoliskon että koko maapallon keskimääräisen anomalian. Credit: Image obtained using Climate Reanalyzer (http://cci-reanalyzer.org), Climate Change Institute, University of Maine, USA. |
Cowtanin ja Wayn tutkimuksen sekä myös Nasan mukaan maapallo on lämmennyt globaalisti 1,1 celsiusastetta vuodesta 1900. Sen sijaan arktisen alueen pintalämpötila on samaan aikaan lämmennyt Cowtanin ja Wayn mukaan 2,9 astetta ja Nasan mukaan 2,2 astetta. Lämmin arktinen alue saattaa joidenkin tutkimusten mukaan aiheuttaa sen, että Suomessa ja muualla Pohjois- sekä Keski-Euroopassa jatkuu talvella pitkään sama vallitseva säätyyppi. Arktisen merijään väheneminen näyttää puolestaan osin kiistanalaisten tutkimusten mukaan suosivan kylmiä itätuulia Suomessa.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennusteen mukaan Suomessa on tammikuun kolmella ensimmäisellä viikolla tavanomaista kylmempää, selvimmin heti ensimmäisellä viikolla, jolloin koko Suomessa on huomattavasti tavanomaista kylmempää. Kylmimmillään lämpötilat ovat keskiviikosta perjantaihin (4.-6.1.2017), jolloin alimmat lämpötilat ovat Pohjois-Suomessa -30 asteen luokkaa ja etelässäkin -20 asteen tienoilla. Tammikuun viimeisellä viikolla lämpötilat ovat jo lähellä tavanomaista. NOAA/NWS:n tämänhetkisen ennusteen mukaan tavanomaisen tai tavanomaista hieman kylmemmän tammikuun jälkeen helmikuu tulee olemaan Suomessa 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Koko talven kylmin pakkasjakso koetaan siis näiden melko epävarmojen ennusteiden mukaan tammikuun ensimmäisellä viikolla.
Lämpötilakeskiarvojen poikkeama tavanomaisesta (vuosien 1979-2000 vastaavan ajankohdan keskiarvo) fahrenheit- ja celsiusasteina sunnuntaista 1. tammikuuta 2017 alkavalla viiden vuorokauden jaksolla. Credit: Image obtained using Climate Reanalyzer (http://cci-reanalyzer.org), Climate Change Institute, University of Maine, USA. |
Alkavan viikon sääennusteiden mukaan "lämmin arktinen alue - kylmät mantereet" -tilanteesta on tällä hetkellä kehittymässä lähes oppikirjaesimerkki. Arktiksessa on erityisen lämmintä, kun taas Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on monin paikoin kylmää. Silti on syytä huomata, että säähän vaikuttavat hyvin monet eri tekijät, eikä yksittäisiä sääilmiöitä voi yhdistää suoraan ilmastonmuutoksesta johtuviksi.
Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että meillä on - ja tulee aina olemaan - pakkasjaksoja riippumatta siitä, kuinka ilmastonmuutos etenee. Suomen mittaushistorian pakkasennätys -51,5 astetta on mitattu Kittilässä Pokan kylässä 28. tammikuuta 1999. Meteorologi Pekka Pouta arvioi MTV:n Studio55:n haastattelussa, ettei tätä pakkaslukemaa tulla Suomessa enää koskaan ylittämään: "En usko, että Suomessa enää koskaan mitataan pakkasennätystä. Kovimmat pakkaset on täällä jo koettu. Kylmin aika tulee siirtymään niin pitkälle kohti kevättä, että tuolloin aurinko alkaa jo vaikuttaa ja Jäämeri on tavallista sulempi. Vaikka viime vuosina on ollut kunnon pakkasia, niin ne ovat olleet yllättävän heikkoja siihen nähden, mistä ilma on tullut. Käytännössä on ollut niin äärikylmä säätyyppi kuin voi olla, ja silti ollaan oltu kaukana pakkasennätyksestä."
Lue myös nämä
Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin
Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden
Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee
Uusi supertarkka nettikartta Suomesta, nerokkaat keksinnöt ympäristöongelmina ja arktisen alueen katoava merijää
Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?
Talven 2016-2017 sääennuste
Ilmastotieto: Kymmenen alhaisinta Arktisen merijään laajuutta mitattu viimeisten 10 vuoden aikana
Gaia: Merijään tilanne täysin poikkeuksellinen
Mashable: North Pole to warm to near melting point this week - 50 degrees above normal
Yale Environment 360: As Arctic Ocean Ice Disappears, The Global Climate Impacts Intensify
Climate Central: Temperatures Are Soaring at the North Pole . . . Again
Climate Central, World Weather Attribution: North Pole, Nov – Dec, 2016
The Washington Post: 2016’s super warm Arctic winter ‘extremely unlikely’ without climate change, scientists say
37 kommenttia:
Piti tästä Etelänjäästä mainita, että AAO-indeksi joka kuvaa Etelämantereen tuulia Se kävi 2016 vuotena useana kuukautena sellaisissa arvoissa jota ei ole ennen tavattu :
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/aao/monthly.aao.index.b79.current.ascii.table
Talvi olikin kylmä Uudessa Seelannissa ja myös Australassa syyskuu oli Luoteisosissa kylmin 119 vuoteen. Itse olen tässä miettinyt, olisiko poikkeukselliset tuuliolosuhteet ja antartiksen ilman purkautuminen alueille, jossa merijäätä ei voi syntyä, osasyy tähän poikkeuksellisen vähäiseen Etelämantereen jäätilanteeseen.
Nimbussatelliitti tutki Etelämantereen jäitä 1964 ja 1966 vuosina ainakin, muistaakseni vuosi 1966 oli myös hyvin heikkojäinen vuosi tuolla.
MItä mieltä Jari tästä, voisiko tässä olla yksi syy Eteläisen jäiden vähyydelle ?
Kiitos kommentistasi ja pohdinnasta. Tuo saattaa olla mahdollista. Koko vuoden 2016 keskilämpötilakartalla näkyy viileys erityisesti Lounais-Australiassa.
Tästä kuvastakin saa jo jotain pintaraapasua siitä, miksi Etelässä on Jäätilanne huonompi nyt :
http://www.ospo.noaa.gov/data/sst/anomaly/2016/anomnight.11.21.2016.gif
http://www.ospo.noaa.gov/data/sst/anomaly/2014/anomnight.11.20.2014.gif
Eli 2016 vuosi, huono jäävuosi etelässä vs. 2014 joka oli ihan hyvä jäävuosi etelässä.
Kuten Etelän meristä näkee, 2014 vuonna kylmä ilma on pakkautunut huomattavasti pienemmälle alueelle, anomaliapoikkeama lähellä jäätä on kylmempi huomattavasti kuin vuonna 2016, jolloin kylmä ilma on levittäytynyt Etelämantereelta paljon laajemmalle alueelle, tavanomaista kylmempi merialue on suurempi , mutta poikkeama haaleampi lähellä Eteläistä merijäätä.
Tätä tarkoitan, sillä, että tuulet ovat puskeneet 2016 talvena poikkeuksellisen kauas Etelämantereesta Antarktista ilmaa.
Myös täältä voi nähdä saman asian, Itse etelämantereella talvi oli kesäkuussa viileä. Mutta syyskuu ja lokakuu ovat olleet lämpöisiä sekä Etelämantereella että Eteläisellä Jäämerellä. Mutta kylmiä esim. Australiassa :
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=Jun%A02016&file=ANOM2m_NCEP_1606_monthly_antarc.png
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=Jul%A02016&file=ANOM2m_NCEP_1607_monthly_antarc.png
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=Sep%A02016&file=ANOM2m_NCEP_1609_monthly_antarc.png
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=Oct%A02016&file=ANOM2m_NCEP_1610_monthly_antarc.png
Tässä vertailun vuoksi lämpötilakuvaa talvesta 2014 :
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=May%A02014&file=ANOM2m_NCEP_1405_monthly_antarc.png
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=Jun%A02014&file=ANOM2m_NCEP_1406_monthly_antarc.png
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=May%A02014&file=ANOM2m_NCEP_1407_monthly_antarc.png
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=May%A02014&file=ANOM2m_NCEP_1408_monthly_antarc.png
http://www.karstenhaustein.com/reanalysis/gfst62/ANOM2m_monthly/ANOM2m_NCEP_monthly_antarc.php?date=May%A02014&file=ANOM2m_NCEP_1409_monthly_antarc.png
Kuten AAO-indeksistäkin voi tarkistaa, joka kuvaa Etelämantereen tuulijärjestelmää mm. syyskuussa 2016 ja kesäkuussa 2016 tuuliolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset (AAO-indeksi niin positiivinen ettei ole ennen tavattu )
Tässä muuten vielä asiallista tietoa mikä on AAO-indeksi teknisesti, myös kuvia miten La nina Ja El nino vaikuttavat AAO-indeksin käyttäytymiseen :
http://la.climatologie.free.fr/aao/aao-english.htm
Sanoisinkin että 2015-2016 valtaisa El nino on nyt tehnyt jotain... se näkyy AAO-indeksissäkin , sekä merien SST-anomaly kuvissa, sekä jäiden pinta-alamittauksissa.
MItä tähän kommentoi Jari ? onko tämä pääsyy vähäisille Etelän jäille, vai ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ?
t,peikko
Kiitos perusteellisesta kommentistasi. Tuo saattaa todellakin olla syy antarktisen alueen vähäiselle merijäälle, ainakin osasyy. Täytyy seurata tilannetta jatkossa, jotta asiaan saa varmistusta. Sen sijaan arktisen alueen katoavalle merijäälle ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos näyttää olevan se tärkein syy, kuten alkuperäisessä blogitekstissänikin on mainittu. Arktisellakin alueella tosin tapahtuu vuosittaista vaihtelua luonnollisista syistä johtuen, vaikka pitkän aikavälin trendi arktisen merijään pinta-alassa, laajuudessa ja tilavuudessa on laskeva ilmastonmuutoksen takia.
Olen laskenut käsin 2007 kesänä, Huippuvuorten lähelle, kuinka paljon Golfvirran arktinen toinen haara sulattaa Jäämeren jäätä. VS. ilmakehä, Merivirran sulattava vaikutus on 18,5 kertainen :
http://www.saaforum.tk/2016/08/25/golf-virran-reitti-ja-sen-muutokset-ja-taman-vaikutussuomen-saahan-suomen-saatilastoihin/#comment-8061
Mielestäni myös Jäämeren tilanne on hyvin sula ja ilmasto on lämmennyt siellä.. Co2 vaikuttaa myös mielestäni ilmastoon.. Mutta olen sitä mieltä että Golfvirta on enemmän Jäämeren sulamisen takana kuin Co2-peräinen ilmastonmuutos.
Uskotko Jari tuohon ?
Minkälaisia ajatuksia tämä herättää sinulle ?
Haluisin kuulla mielipiteesi, tämä on oma mielipiteeni.
t.peikko
Kiitos kommentistasi ja mielenkiinnostasi asiaa kohtaan. Jo pitkään on toki tiedetty erilaisista luonnollisista sykleistä, joissa esimerkiksi merivirtojen kulkureitit ja voimakkuudet vaihtelevat. Tässä suora siteeraus ”Artturi Similän sääkirjasta” (Artturi Similä & Toivo Vuorela, WSOY 1981), joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen:
”Yksi osaselitys ilmaston vaihteluihin on amerikkalaisen klimatologin H. C. Willettin esittämä syyteoria auringonpilkkujen ja auringon aktiivisuuden jaksollisten muutosten merkityksestä maapallon ilmastoon. Sitä tukevat mm. professori Artturi Similän Tukholmassa tekemät tutkimukset ilman lämpötilasta pohjoisella pallonpuoliskolla. Willettin teoria perustuu siihen, että tunnetun 11-vuotisen auringonpilkkujakson lisäksi on olemassa myös 80-vuotisjakso. Auringonpilkkujen intensiteetti on tämän jakson ensimmäisten 80 vuoden aikana pieni mutta kasvaa ja saavuttaa maksiminsa 80-vuotisen jakson 20 viimeisenä vuotena. - - 20 ensimmäisenä vuotena auringonpilkkujen intensiteetti on heikko kuten vuosina 1800-1820 ja 1880-1900. Sää on kolea ja sateinen. Jäätiköiden paksuus lisääntyy. Toisena 20-vuotisjaksona auringonpilkkujen intensiteetti kasvaa. Sää muuttuu hitaasti paremmaksi. Kolmantena 20-vuotisjaksona auringonpilkkujen intensiteetti kasvaa ja sää on lämmin ja kostea 50. leveyspiirin pohjoispuolella. Etelämpänä sää on lämmin ja kuiva. Neljännen ja viimeisen 20-vuotisjakson aikana auringonpilkkujen intensiteetti on suurin. Tällöin lisääntyneet etelä-pohjois-suunnassa kulkevat ilmavirtaukset merkitsevät lämpimiä ja kuivia kesiä suurten mannerten sisäosissa. Viimeksi kuluneeseen 80-vuotiseen auringonpilkkujaksoon kuulunut lämmin kausi sattui 1930- ja 1940-luvulle. Se päättyi vuoden 1957 auringonpilkkumaksimiin. Edellä esitetyn teorian mukaisesti vuoteen 2020 asti on odotettavissa seuraavanlaista säätä: 1970-luvulla on uusi auringonpilkkujen heikko kausi, joka tuo tullessaan koleita ja sateisia ilmoja. Pohjoisella pallonpuoliskolla kesät ovat kylmiä. 1980- ja 1990-luvuista tulee välikausi, joka johtaa hitaaseen sään paranemiseen. Vuosina 2000-2020 saadaan jälleen vuosien 1930-40 kaltainen lämmin kausi.”
Suomessakin vaikutti 1930-luvulla lämpöaalto, jolloin Tampereellakin puolet jouluista oli lumettomia. Kuitenkaan 1930-luvun lämpöaalto ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Tuolloin meillä vallinnut lämmin kausi näyttää suurelta osin johtuneen nimenomaan merivirtojen luonnollisesta vaihtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsinmerelle lämmintä vettä. Tämä 1930-luvun lämpöaalto näkyi pohjoisella pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi mennään. Sodankylässä keskimääräiset lämpötilat ovat vasta nyt saavuttamassa 1930-luvun huipputasoa, kun taas Helsingissä tämä taso on jo ylitetty.
Esimerkiksi Ilmasto-opas toteaa Svante Henrikssonin väitöskirjaan ”Henriksson, S. 2013. Modeling key processes causing climate change and variability. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Physics. Finnish Meteorological Institute Contributions No. 95. 86 p.” viitaten seuraavasti: ”Ilmasto heilahtelee ilmastojärjestelmän sisäisistä tekijöistä johtuen usealla eri aikajänteellä. 65 vuoden aikajänteellä tämä heilahtelu ilmenee maapallon keskimääräisessä pintalämpötilassa noin 0,2 celsiusasteen vaihteluna. Tärkeimmiksi vaihtelua aiheuttaviksi tekijöiksi arvellaan muun muassa heilahteluja merivirroissa ja syvänmeren lämpövarastoissa.”
Hyvin pohjoisilla alueilla tuo vaihtelu näyttää olevan globaalia keskiarvoa suurempi, Suomessa noin 0,3 astetta. Asiasta kannattaa katsoa havainnollinen video.
Suorien syy-yhteyksien löytäminen on usein vaikeaa, koska asioihin vaikuttavat monet eri tekijät. Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla maapallon ilmastoa viilensivät pienhiukkaspäästöt. Myös siitä on epäselvyyttä, mikä merivirtojen muutoksissa on syy ja mikä seuraus. Kiistämättä merivirtojen muutokset vaikuttavat, mutta niiden vaikutus on pieni ja paikallinen verrattuna muihin tekijöihin. Ilmastomallien mukaan juuri napa-alueet lämpenevät eniten kasvihuonekaasujen myötä. Esimerkiksi viimeisimmän vuoden aikana arktisen alueen lämpimyys on ulottunut paljon laajemmalle kuin vain Golfvirran vaikutusalueelle. Kannattaa katsoa myös teksti ”Maapallon kupoli kuumenee” .
Kiitos taas perusteellisista selostuksista. Valitettavasti edelleenkin yksinkertaisten syys-seuraussuhteiden löytäminen on kovin hankalaa.
Golfvirran virratessa pohjoiseen pinnalta haihtuu vettä, mutta suola jää mereen. Tämän seurauksena Golfvirran suolapitoisuus kasvaa ja vesi viilenee sekä muuttuu raskaammaksi pohjoiseen mentäessä. Pohjois-Atlantilla pintavesi on suolaisinta, tiheintä ja kylmintä. Siellä vesi painuukin alaspäin ja lähtee meren pohjaosissa kylmänä pohjavirtana takaisin kohti etelää. Näin syntyy ns. termohaliinikierto.
Golfvirtaan lienee vaikuttanut hyvin merkittävästi Grönlannissa ilmastonmuutoksen seurauksena sulanut jää. Sulanut makea vesi on suolaista vettä kevyempää, jolloin se ei painu pohjaan yhtä hyvin kuin suolainen merivesi. Tämä heikentää Atlantin pohjassa tapahtuvaa kylmän veden virtausta kohti etelää. Näin myös heikkenee se imu, jonka tämä aiheuttaa pinnassa kulkevalle (etelästä pohjoiseen lämmintä vettä tuovalle) Golfvirralle. Tämän seurauksena Atlantin kiertoliike hidastuu.
Vuoden 2016 ajan kuukausittaisilla lämpötilakartoilla näkyikin huomiota herättävä kylmä piste Grönlannin kaakkois- ja eteläpuolella. Tämä puolestaan voi vaikuttaa takaisinkytkentänä Grönlannin lumi- ja jäätilanteeseen.
Joidenkin tutkimusten mukaan Golfvirta on koko ajan heikentynyt jo sadan vuoden ajan, erityisesti 1970-luvulta alkaen, eikä tällaista hidastumista ole tapahtunut kertaakaan aiemmin viimeisimmän tuhannen vuoden aikana, vaikka auringon säteilymäärät ovat vaihdelleet.
Golfvirran hidastumisen selittämiseen ei siis tarvita aurinkoa, eikä jatkuva hidastumistrendi edes selity auringolla, vaikka lyhytaikaisesti korrelaatioita voikin löytyä. Korrelaatio ei myöskään aina välttämättä tarkoita kausaliteettia. En kuitenkaan yhtään ihmettelisi, vaikka lyhytaikaisissa vaihteluissa olisi myös kausaliteetti. Pitkäaikainen trendi kuitenkin näyttää selittyvän ihmiskunnan aiheuttamalla ilmastonmuutoksella. Tosin tässäkin on huomattava se, että tutkimustulokset Golfvirran vaihteluista ovat osin ristiriitaisia ja epävarmoja.
Golfvirran hidastuminen voisi tuoda Suomeen entistä kylmemmän ilmaston, vaikka muu maapallo lämpenisi. Golfvirran hidastumisesta huolimatta ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen näyttää dominoivan, joten meille lienee joka tapauksessa tulossa entistä lämpimämpi ilmasto, sillä Golfvirta tuskin voi kokonaan pysähtyä.
Marraskuussa 2007 televisiossa esitettiin ilmaston lämpenemiseen skeptisesti suhtautuva dokumentti (kirjoitin tästä silloin myös blogiini), jossa väitettiin uuden jääkauden alkavan noin vuonna 2010. Aika lämpimiä aikoja elämme ollakseen jääkautta! Joidenkin tutkimusten mukaan ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on niin voimakas, että se on jo estänyt seuraavan, kaukana tulevaisuudessa uhanneen jääkaudenkin. Ilmastonmuutos näyttää siis selvästi ylittävän luonnollisten syklien voiman, joskin luonnolliset syklit näkyvät lyhyen aikavälin vaihteluna taustalla olevan pitkäaikaisen lämpenemistrendin päällä.
Oikeassa olet varmasti siinä, että 2020-luvulla olemme paljon viisaampia. Sitä odotellessa elämme siis jännittäviä ja mielenkiintoisia aikoja.
Olen tästä samaa mieltä, että Golfvirta on hidastunut jo pitkään sen takia, kun Pohjoinen Jäämeri on sulanut ja se tekee pienemmän imun sille, tästä olen tieteellisiä papereitakin muutaman lukaissut.
Omasta mielestäni silti Golfvirran virtausnopeus ei ole tärkein sen indikaattori, vaan sen reitti. Koska Golfvirran reitti on ratkaiseva sen kannalta, kuinka paljon Jäämerelle tuodaan lämpöä. Olen tutkinut Atlantin merivirroista tieteellisiä tutkimuksia tuhansia sivuja ja päätynyt sellaiseen tulokseen, että Golfvirran reitti on tärkein indikaattori Atlantin näkökulmasta, tässä esitän tätä lopullista pohdintaani :
http://www.saaforum.tk/2016/08/25/golf-virran-reitti-ja-sen-muutokset-ja-taman-vaikutussuomen-saahan-suomen-saatilastoihin/#comment-6565
Omasta mielestäni Golfvirta vaikuttaa koko pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilaan merkittävästi. Tässä karttaa , mitä punaisempi alue, sitä enemmän Golfvirran lämmöntuonti vaikuttaa :
https://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation#/media/File:AMO_Pattern.png
Tästä Golfvirran vaikutusalueesta olenkin vähän eri mieltä kanssasi, ja myös 1930-1940-luvun lämpöhuipusta, mielestäni se kosketti koko pohjoista pallonpuoliskoa. USA:ssa oli tuolloin Dust Bowl, ja hyvin lämmintä. Myös jopa keskellä Tyyntämerta Hawajilla oli hyvin lämmin ilmasto tuolloin :
https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2009/06/honolulu-observatory-giss-station-plot.gif?w=510&h=393
Itse en ole sitä mieltä että Jääkausi Jari alkaisi vielä. Olen sitä mieltä, että 2020-luku on aika samanlainen kuin 2010-luku ilmastoltaan. Suomessa se voisi olla plus miinus 0,5C verrattuna 2010-lukuun. Itse odottelen viilenemisen alkavan ( AMO-negative phase / Golfvirran merkittävä lämmöntuonnin heikkeneminen) vasta 2030-luvulla. Kuten sanoinkin sinulle, uskon että Ihminen vaikuttaa ilmastoon edelleen 2030-luvullakin, ehkä silloin CO2-pitoisuus on kasvanut niin korkealle, että Lindzenin teorian mukaan CO2 vaikuttaa taustalla jo 0,3C. Mutta omasta mielestäni Atlantin merivirtojen vaikutus on suurempi, ja siksi ilmasto viileneekin ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla mielestäni. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos hidastaa ainoastaan tuota AMO:n negative phasen kylmyyttä.
Tämä se mielenkiintoinen keskustelu onkin. Itsekkin olen paljon lukenut kuinka kirjoittelet, että La nina ja El nino vaikuttaa CO2-pitoisuuteen ilmakehässä. Katso nyt tuo AMO-pattern kuva uudestaan, kuinka isoja merialueita Golfvirta säätelee. Jos nuo merialueet viilenevät luonnollisen ilmastonmuutoksen takia, tästä voikin tulla negatiivinen takaisinkytkentä ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ja laajat kylmät merialueet saattavat imeä CO2:sta paljon.
Tässä omia pohdintojani ilmastosta... Uskon vielä Lindzenin Co2-teoriaan.. Mutta jos ilmasto lämpenee rajummin 2020-luvulla ja myös 2030-luvullakin... Ja luonnoliset kylmentävät syklit eivät pysty vaikuttamaan ihmisen vaikutusta suuremmin.. sitten minunkin kelkka voi kääntyä, ja uskon että CO2 vaikuttaa enemmän kuin sen nyt uskon vaikuttavan.
Haluankin rauhassa katsoa vuoteen 2039 asti mitä ilmasto tuo meille :)
t.peikko
Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että Grönlannin sulamisvedet vaikuttavat myös Golfvirtaan paljon. Mutta Auringonmaksimeissa usein Grönlannissa on hyvin kylmää kuten esim. 2013-2015. Auringon minimieissä, siellä on usein vesisadetalvia kun taas Suomessa on silloin talvet viileämpiä.
Eli tämä Grönlanninkin antama vaikutus Golfvirralle voi olla auringonperäsitä enimmäkseen. En sulkisi tuollaista mahdollisuutta pois ainakaan.
t.peikko
Paljon mielestäsi Jari luonnolliset asiat ovat aiheuttaneet viimeisen 100v lämpenemisestä ? JA paljon mielestäsi Co2 ?
osaatko sanoa prosenteilla haarukkaa ?
Itse sanoisin että CO2 on ilmastonmuutoksen takana n. 10-20%. Luonnolliset syklit 80-90%. Mutta kuten sanoin... tämä mielipiteeni voi muuttua ajankuluessa, riippuu paljon siitä mitä lähivuosien lämpötiloille tapahtuu + mitä tapahtuu luonnollisissa asioissa samaan aikaan.
t.peikko
Minä laitan nuo prosenttiluvut toisinpäin. Jos globaalia lämpenemistä on tapahtunut noin aste 1800-luvun lopulta nykypäivään, tästä auringon osuutta on 0,1-0,2 astetta.
Nasa on taannoin selittänyt 1930-luvun Dust Bowl -tilanteen syntymisen näin: "The model showed cooler than normal tropical Pacific Ocean temperatures and warmer than normal tropical Atlantic Ocean temperatures contributed to a weakened low-level jet stream and changed its course. The jet stream, a ribbon of fast moving air near the Earth's surface, normally flows westward over the Gulf of Mexico and then turns northward pulling up moisture and dumping rain onto the Great Plains. As the low level jet stream weakened, it traveled farther south than normal. The Great Plains dried up and dust storms formed."
Kauneus ja korrelaatio ovat katsojan silmässä. Siis ”auringon magneettikenttä korreloi Tampereen lämpötiloihin lokakuu 2016 -2017 tammikuu”? Minä en näe noista diagrammeista silmämääräisesti mitään selkeää korrelaatiota. Se kannattaa yrittää todistaa tilastotieteen matemaattisin keinoin.
Uppsalan lämpötilamittaustiedot vuodelta 1724 ovat hyvin epävarmoja. Tämä on myönnetty myös skeptikkopiireissä. Toki tuolloin on ollut selvästikin poikkeuksellisen lämmintä, mutta tarkkoihin lukuarvoihin ei kannata tuijottaa liikaa.
Videoissa auringon magneettikenttä korreloi hyvin lämpötilaan yksinkertaisesti siksi, että Peter Lautin mukaan käytetyt diagrammit ovat virheellisiä. Tästä on perusteellinen selitys esimerkiksi The Independent -lehdessä:
”The flaws were first identified by Peter Laut, a Danish scientist who was once science adviser to the Danish Energy Agency. Laut, now retired, demonstrated in a study first aired in 2000 and published in a peer-reviewed journal in 2003 that both graphs contained serious errors. When these flaws were corrected, the apparent correlations between global warming and solar activity, and cosmic rays and cloud cover, disappeared. ‘Henrik Svensmark has never published a defence against my accusations in any scientific journal. Eigil Friis-Christensen has only once tried to refute my accusations,’ Laut said. ‘But, as I show in great detail in my 2003 article, his revised values are created artificially by introducing arithmetic errors. If you correct these, any support of global warming disappears. In spite of the non-existence of any proper defence, they both state publicly that they have rebutted my accusations many times. The proponents of solar influence upon global climate should be asked why they still cling to results that have been proven to be manipulated?’ - - scientists working in the field have told The Independent that Laut's critique is correct and that the original papers published in 1991 and 1998 are seriously flawed. Six leading experts, including one Nobel laureate, agreed with Laut's analysis that the graphs of Friis-Christensen and Svensmark showing apparent correlations between global warming, sunspots and cosmic rays are deeply flawed. Friis-Christensen now accepts that any correlation between sunspots and global warming that he may have identified in the 1991 study has since broken down.“
Mitään korrelaatiota ei siis ole.
Pahoittelen tämän vastaukseni viipymistä. Olin koko eilisillan ja tämän aamun töissä. Hyvää viikonloppua!
Tässä muuten tuore kirjoitus ”As Earth Warms Up, The Sun Is Remarkably Quiet” siitä, kuinka ilmasto ainakin nykyisin lämpenee auringosta riippumatta.
Yleensä kun ap-indeksi jari nousee, joko samana päivänä tai parin päivän viiveellä tänne tulee lämmin, koska se selvästi edesauttaa Atlantin matalapainetoimintaa.
Katso mitä ennustin 1kk sitten katsomatta sääkarttoja ollenkaan, katsoin vain koronanaukkoja :
http://www.saaforum.tk/2016/12/07/ailahtelevaa-saata-ja-suomen-lumioloista/#comment-8314
Tampereen ennuste :
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tampere?forecast=long
SAnoisin että säämalli on vielä ali-arvioinut tuon suojajakson voiman.
Yritän ajan kanssa tutustua aikaisempiin linkkeihisikin, sen takia en ole vielä vastannut kaikkeen :) Annan sinullekkin aikaa, kiitos uusista linkeistä.
t.peikko
Piti vielä Jari Sanoa, että en usko kosmisten säteiden olevan suuri vaikuttaja pilvien kautta. Uskon tietysti eniten omaan teoriaani, eli auringon aktiiviivisuus vaikuttaa Golfvirran reittiin. Siksi lämmöntuonti Jäämerelle oli huipussaan 1980-1990-luvun taitteessa, koska Modern Maximum auringon 100v suuren maksimin magneettikentän maksimi oli vasta 1989-1993. Joskus juttelinkin kanssasi, kuinka näin nopeaa lämpenemistä ei ole ennen Skandinaviassa havaittu. Itse pidän tätä aurinkoperäisenä, koska Golfvirran lämmöntuonti oli tuolloin erittäin voimakasta. Todistaahan sen myös sekin, että AO-indeksi sekä NAO-indeksi olivat vuosia erittäin positiivisia 1989-1993. Eli tuo ilmastonmuutos oli niin voimakas, että se tuntui sekä Suomessa, että pohjoisnavalla sekä koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
Uusi vastaava lämpeneminen tapahtui 1999-2007, joka oli lähellä tuon edellisen suuruutta.
Mutta muista, että uskon myös hiilidioksiidiinkin ja metaaniin, ne vaikuttavat myös. Haluan vielä rauhassa seurata ilmastoa, ja lukea linkkejäsi ja pohtia niitä, aika näyttää kääntyykö minun vähän skeptinenkin kelkkani, koska uskon CO2 vaikuttavan vain sen 0,2C taustalla tällä hetkellä esiteollisesta ajasta.
t.peikko
Ja hyvää viikonloppua Jari, ei sinun tarvitse samana iltana vastata, pohdi rauhassa linkkejäni vaikka viikko parikin ja sulattele asiaa.
Huomaatko, että vaikka uskot eri teorioihin kuin minä.. Saat silti uutta tietoa minulta esim. Golfvirran tilasta ja minä saan uutta tietoa sinulta, minkälaista ilmastokeskustelua asioista on käyty. :) Tämän takia haluan keskustella kanssasi ilmastonmuutoksesta. Olemme monesta asiasta samaa mieltäkin... sen varmaan olet huomannutkin. Meidän CO2-teorian näkemyksemme eroavat toisistaan vaan jonkun verran.
t.peikko763
Jari mitä mieltä olet tästä 10kk:ssa melkoinen pudotus pohjoisella pallonpuoliskolla lämmöt alas + koko maapallolla , voiko heikko La nina yksin pudottaa näin paljon lämpöjä. Vai onko mielestäsi Golfvirran heikkenemisellä näppinsä voimakkaasti myös pelissä , laitoin sinulle Golfvirran lämmöntuonnista käyrää, joka on päivitetty syyskuuhun 2016 asti. :
http://models.weatherbell.com/climate/cdas_v2_hemisphere_2016.png
Tykkäätkö kun ilmasto kylmenee luontaisesti, vai haluisitko että ilmasto lämpenisi enemmän ?
Sinun vuoden yhteenvetoonkin taisin sanoa, että odotan tästä vuodesta +0,25C tavallista lämpöisempää koko maapallolla UAH satelliitista. Nythän uusi El nino voi olla kehittymässä jo ainakin nino3.4 ennusteiden mukaan.
Jos nyt oman mielipiteeni saan sanoa tuolle kylmenemiselle, tuossa käyrässä minkä linkkasin tähän viestiin, sanoisin että El nino --> La nina on tuosta viilenemisestä vastuussa n. 50-60% Golfvirta 40-50%, mielipiteitä Jarilta monta % viilenemisestä on minkäkin syytä ?
t.peikko
Tiede on tiedonhankintajärjestelmä, ei mikään lopullinen totuus. Tiede on itseään täydentävää ja korjaavaa. Siksi en kovin mielelläni ota kantaa varsinkaan vanhoihin yksittäistutkimuksiin tai kauan sitten esitettyihin yksittäisten tutkijoiden mielipiteisiin.
Maapallon ilmasto on toki vaihdellut aina. Esimerkiksi Alaskan kesälämpötilat alkoivat laskea tasaisesti noin 4000 vuotta sitten jatkuen aina 1900-luvulle saakka. Viilentymisen oletetaan johtuvan maapallon ratamuutoksista, erityisesti prekessiosta. Ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena lämpötilat ovat nyt kohonneet, eikä uutta jääkautta ole tulossa. Hiilidioksidin lisääntymisen säteilypakote näyttää ylittävän auringon aktiivisuudesta aiheutuvan pakotteen reilusti, vaikka auringon vaikutus tippuisikin Maunderin minimin tasolle.
Keskiajan lämpökausi (vuoden 1000 paikkeilla, noin 950-1250) näkyy Alaskankin rekonstruktiossa selvästi. Sen sijaan keskiajan lämpökausi näkyy esimerkiksi Australaasian rekonstruktiossa hyvin heikosti. Tutkimusartikkelissa mainitaankin keskiajan lämpökauden signaalin puuttuvan rekonstruktiosta. Kyseessä ei siis ole ollut globaali ilmiö, ei ainakaan yhtä voimakkaana kuin pohjoisella pallonpuoliskolla. Keskiajan lämpökauden ilmeisesti aiheuttivat melko pienet muutokset ilmastopakotteissa, joihin yhdistyi muutoksia ilmakehän kiertoliikkeissä sekä merivirtojen (esimerkiksi Golfvirran) siirtyminen pohjoisemmaksi. Esimerkiksi Svante Björckin tutkimuksen mukaan keskiajan lämpökausi oli lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintynyt ilmastotapahtuma. Eri rekonstruktioiden mukaan Pohjois-Amerikassakin kuitenkin oli keskiajan lämpökaudella nykyistä viileämpää. Kannattaa katsoa myös rekonstruktio Espanjasta.
Raakadatan käyttämistä en suosittele lainkaan. Monet eri asiat aiheuttavat raakadatassa virheitä (esimerkiksi mittausmenetelmien ja -paikkojen muutokset). Pitää olla todellinen asiantuntija, jotta osaa tulkita raakadataa oikein. Omat tietoni ja taitoni eivät riitä siihen.
Joulukuun 2011 puoliväliin asti esimerkiksi Nasan GISS-aineisto perustui lähinnä GHCN v2 -nimiseen säähavaintoasema-aineistoon, joka ladattiin NOAA:n/NCDC:n julkiselta nettisaitilta. Tuon aineiston päivitystä ei kuitenkaan enää jatkettu, joten Nasa siirtyi käyttämään korjattua GHCN v3 -aineistoa. Korjaamatonta aineistoa ei voi käyttää, koska se sisältää hyvin tunnettuja ja dokumentoituja virheitä ja epäjatkuvuuksia. Esimerkiksi sääasemien sijaintipaikkoja tai mittausajankohtien kellonaikoja on voitu muuttaa historian kuluessa. Niinpä NOAA/NCDC kehitti ja julkaisi automaattisen metodin, jonka avulla on mahdollista paikantaa ja korjata näitä ongelmia. Metodi toimii hyvin monissa dokumentoiduissa tapauksissa, mutta toisaalta se voinee joissakin yksittäisissä tapauksissa aiheuttaa myös uusia virheitä. Suuressa aineistossa pienet virheet kuitenkin peittyvät, eivätkä ne vaikuttane oleellisesti lopputulokseen.
Esimerkiksi Australian tietyillä havaintoasemilla vanhemmassa aineistossa oli epäjatkuvuusvirheitä, koska päivittäisen keskilämpötilan mittausmenetelmää on muutettu. Tämä aiheutti ko. asemien lämpötiladataan virheen, joka korjattiin GHCN v3 -aineistossa. Australian sää- ja ilmastotietokeskuksen raportissa ”On the sensitivity of Australian temperature trends and variability to analysis methods and observation networks, CAWCR Technical Report No. 050” on selostettu Australian tilannetta tarkemmin. Sivulta 20 (PDF-tiedoston sivulta 30) kaaviosta 10 kannattaa verrata kolmatta (GISS3LO-ACORN) ja viidettä (GISSLO-ACORN) lämpötilaerotuskuvaajaa. Ensin mainittu perustuu versioon 3 ja toinen vanhempaan versioon 2, mikä osoittaa, että vanhemmassa versiossa uusimmat havaintoarvot ovat liian alhaisia. Asiaa tarkemmin selostava teksti löytyy sivulta 17 (PDF:n sivu 27).
Raportissa todetaan mm. seuraavaa: ”The strongest warming of the last 100 years occurs in the last 50 years, with just over 80% of the total quadratic change occurring since 1960 (see Table 1). During this period, the differences between the unhomogenised whole-network analyses and the homogenised subnetwork analyses are small. It may be confidently concluded that the basic warming trend is neither an artifact of non-climatic changes in the raw data, nor an artifact of the various homogenisation and analysis methods. -- In summary; the different methods of analysing and homogenising the Australian SAT data, employed by four different groups, yield results which at the national/annual level are quite similar. The differences are largely confined to the early part of the record where there are fewer observational data to be used.”
Nasakin on tehnyt selvityksen, jossa tarkasteltiin GHCN-lämpötiladatan versiomuutoksen ja säätöjen vaikutusta maailmanlaajuisiin lämpötilatrendeihin ja -anomalioihin. Selvityksen tuloskartoista tuloskartoista näkee sen, että toiset alueet ovat muutoksen myötä hieman viilentyneet ja toiset lämmenneet verrattuna aiempaan, ja että muutoksen vaikutus on kokonaisuutena kuitenkin melko merkityksetön. Itse asiassa muutoksen vaikutus on pienempi kuin aineistoon yhä sisältyvä epävarmuus.
Myös NOAA:n sivuilla on selostettu hyvin lämpötiladatan korjaamisen (adjusoinnin) tarvetta ja vaikutuksia tuloksiin. Esimerkiksi historialliset merten pintalämpötilat ovat korjauksen seurauksena muuttuneet lämpimämmiksi, eivätkä meret ole siis lämmenneet niin paljon kuin ennen korjausta vaikutti. Maa- ja merialueiden globaali lämpenemistrendi vuosisataa kohden (verrattuna 1900-luvun keskiarvoon) puolestaan on ollut NOAA:n korjatussa GHCN-aineistossa 0,5911 astetta aikavälillä 1880-2009 ja 1,1387 astetta aikavälillä 1950-2009 sekä 1,6552 astetta aikavälillä 1979-2009. Korjaamattomassa raakadatassa (kuten NOAA sitä nimittää; tähänkin toki tehty jo jonkinlaisia korjauksia) lämpenemistrendit ovat samassa järjestyksessä lueteltuina 0,5621 astetta, 1,1181 astetta ja 1,6539 astetta. Todellisuudessa trendejä ei tietenkään ole järkevää laskea näin monella desimaalilla, mutta tarkastelu osoittaa, ettei maapallon ilmaston lämpeneminen ole lämpötila-aineiston muokkaamisen tuottama virhe vaan todellisuudessa havaittava ilmiö. Korjaamaton ja korjattu data tuottavat hyvin samankaltaiset lämpenemistrendit.
Lämpötilamittaushistorian alkuvuoden 1850 jälkeen mitattavan alueen laajuus on suurentunut. Jos tarkastellaan vain samoja alueita, jotka olivat mukana mittauksissa vuonna 1850, lämpenemistrendi on hieman pienempi kuin kaikkia nykyisin tilastoituja alueita tarkasteltaessa, mutta silti lämpenemistrendi on selvä. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuperäisdatassa ei ollut kattavasti mukana kaikkein voimakkaimmin lämpeneviä alueita esimerkiksi arktisella alueella. Tarkastelusta puuttuu vieläkin menneiden vuosien tietoa sellaisilta, jotka lämpenevät kaikkein eniten, esimerkiksi juuri arktiselta alueelta. Lämpenemistrendi saattaa siis olla todellisuudessa vieläkin voimakkaampi kuin tämänhetkisillä tiedoilla oletetaan.
Kyllä pelkkä voimakkaan El Niñon päättyminen voi aiheuttaa nyt havaitut lämpötilojen putoamiset.Eri tutkimuslaitosten lämpötilasarjoissa on kuitenkin epätavallisen suurta vaihtelua vuoden 2016 viimeisten kuukausien osalta. Erot johtuvat siitä, kuinka hyvin eri aineistoissa on otettu huomioon nämä tavanomaiseen verrattuna lämpimät korkeat leveysasteet (arktiset alueet), joilla merijäätä on ollut vähän.
Tällä hetkellä maapallo on edelleen niin lämmin, että lähes mitkä tahansa globaalia ilmastoa viilentävät tekijät ovat hyväksi, vaikka itse olenkin ehdoton kesäihminen, joka nauttii helteistä.
Tässä 2 syytä Jari miksi en usko CO2 olevan kun sen verran merkittävä mitä ilmastotieteiden professori lindzen sanoo. Toki muitakin syitä on kuten Atlantin merivirtojen korrellaatio maapallon lämpötiloihin.
Jääkausi tuli 450miljoonaa vuotta sitten, vaikka CO2-pitoisuus oli 10x vs. nykyään. Eikä CO2 muutenkaan seuraa tuota lämpötilakäyrää :
http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/co2temp.png?itok=6xMu_qH_
Toinen syy löytyy ihan satojentuhansien vuosien kairauksista. Kuten esim. tässä videossa 22:00-24:00 kohdassa :
https://www.youtube.com/watch?v=52Mx0_8YEtg
Eli lämpötila nousee ensin, sitten vasta CO2, vaikka CO2 ppm on korkea, silti lämpötila lähtee laskuun. Eli maapallolla on aina ollut ilmastonmuutoksia, joiden päädraivi CO2 ei ole ollut, vaikka toki CO2 vaikuttaakin ilmastoon.
Se on hyvä että suhtaudut positiivisesti siihen, että pallo viilenee. Vaikka et nyt pidä tätä mahdollisenakaan, tiedän mihin teoriaan uskot. Miten suhtautuisit jos ilmasto käyttäytyisi kuten sanoisin, eli 2020-luku olisi samanlainen kuin 2010-luku Suomessa. 2030-luvulla viilensi ilmasto esim. yhtä kylmäksi kuin 1900-luvun alussa ?
Piti vielä sanoa, että jos pallo lämpenee nyt vielä 22 vuotta tästä eteenpäin, sitten minäkin Jari uskon johonkin muuhun CO2-teoriaan kuin Lindzenin esittämään. Kenen tiedemiehen CO2-teoriaan muuten itse uskot ?
t.peikko
Eilen Jari sanoinkin sinulle, että uskon omaan teoriaani eniten. Joten ei ole vaikea arvata mitä pidän Keskiajan lämpökauden syynä. Katso Islannin ympärillä olevan Atlantin lämpötilarekonstruktiota vs. Auringon aktiivisuus :
http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/aurinko_vs._islanti.png?itok=GL4AjAs6
SAnoon että korkea auringonaktiivisuus keskiajan lämpökaudella, on keskiajan lämpökauden pääsyy. Koska korkea auringon aktiivisuus käänsi Golfvirran sulattamaan Jäämerta ja lämmittämään pohjoista pallonpuoliskoa varsinkin. Jos otamme Jari otteeen Golfvirran reitistä viimeisen 150v ajalta, se on ollut 70% ajasta Jäämerta sulattavalla reitillä, 30% ajasta vain Jäämerta palauttavalla/elvyttävällä reitilla.
No mennään ajassa vielä enemmän taaksepäin, mitä mieltä Jari olet tästä tutkimuksesta, aurinko saattaa olla jopa osasyy Jääkausiinkin viimeisen 200000v aikana, onko uskottavaa :
http://hockeyschtick.blogspot.fi/2013/12/paper-finds-solar-activity-explains.html
Itse pidän tuota tutkimusta ihan uskottavana. Toki milackovichin ne syklitin vaikuttavat ja muutkin asiat.. Mutta uskon että auringolla voi olla osuus jääkausiin, pidän mahdollisena.
Ajatuksia näihin kommentteihi Jarilta ?
Sano rohkeasti jos olen liian spektinen :) Tuo Golfvirran reitti viimeisen 150v ajalta, luulisi olevan sinullekkin kiinnostava asia.
t.peikko
Piti vielä Jari sanoa, että mielestäni sopiva ilmasto olisi 1990-luvun ilmasto, itse haluisin että ilmasto viilenisi sen verran että olisi samanlaista kuin silloin. Mielestäni 1960-1970-luvun ilmasto on jo liian kylmää. Tämä nykyilmasto on liian lämmintä.
Eli tykkään jos ilmasto kylmenee, mutta en halua että liikaa. En tykkää jos ilmasto lämpenee. :) mutta mitäs sille mahdan jos se lämpenee. Ei voi kun seurata tilastoja.
t.peikko
Piti vielä sanoa, että kiitoksia ajatuksistasi näistä GHCN datoista, tutustun niihin.
t.peikko
Hiilidioksidin ja lämpötilojen suhteesta on hyvä selostus esimerkiksi Skeptical Sciencessä: ”Lisääkö lämpeneminen hiilidioksidipitoisuutta vai päin vastoin? Todellisuudessa molemmat tavat ovat oikein. - - Väitteet, joiden mukaan hiilidioksidiviive osoittaa hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen vääräksi, osoittavat Milankovićin jaksojen puutteellista ymmärtämistä. Vertaisarvioitujen tutkimusten tarkastelu kertoo meille monia asioita: Deglasiaatio ei käynnisty hiilidioksidin, vaan kiertoratavaihteluiden vaikutuksesta. Hiilidioksidi vahvistaa lämpenemistä, jota ei voida selittää pelkästään orbitaalisilla tekijöillä. Hiilidioksidi levittää lämpenemisen koko planeetalle.”
Etelämannerta tutkittaessa näyttää siltä, että hiilidioksidipitoisuuden nousu tapahtuu vasta lämpötilan nousun jälkeen. Globaalisti järjestys on kuitenkin toinen eli hiilidioksidipitoisuus nousee ensin ja lämpötila vasta tämän jälkeen. Syynä eroon on lämpötilan epätasainen jakautuminen pohjoiselle ja eteläiselle pallonpuoliskolle. Tästä on olemassa perusteellinen Nature-lehdessä julkaistu tutkimus diagrammeineen. Pelkistetymmän selostuksen tutkimuksesta voi lukea tästä linkistä.
Kyllä useissa aiemmissa ja siis luonnollisissa ilmastonmuutoksissa auringolla ja maapallon kiertoradassa tapahtuneilla muutoksilla on ollut merkittävä vaikutus. Nykyisen ilmastonmuutoksen takana ovat kuitenkin hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut. Ei pidä unohtaa sitä, että on olemassa useita hiilidioksidiakin voimakkaampia kasvihuonekaasuja. Lisäksi myös pienhiukkaset vaikuttavat.
En usko kenenkään yksittäisen tiedemiehen CO2-teoriaan vaan luonnontieteellisessä tiedemaailmassa vallitsevaan yleiseen konsensukseen siitä, että ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat nykyisen ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy. Kyseessä ei ole mielipide tai usko vaan valtavan tutkimus-, mittaustulos- ja teoria-aineiston yhteensovittaminen. Toki minimaalisen pieni joukko tutkijoita on esittänyt toisenlaisiakin ajatuksia, mikä on vain hyvä asia, koska tämä pakottaa tiedemaailman jatkuvaan oman tiedon kriittiseen tarkasteluun.
En suhtaudu mitenkään erityisesti pelkkiin sään tai ilmaston vaihteluihin, vaan odotan ensin tieteellisiä selvityksiä ja tutkimuksia. Suurta meteoriittia tai supertulivuoren purkautumista lukuun ottamatta ei ole näkyvissä mitään syytä, miksi ilmasto voisi 2030-luvulla viilentyä merkittävästi.
Ilmastonmuutoksen tarkka ennustaminen on täysin mahdotonta. Emme tiedä päästöjen kehitystä - ja vaikka tietäisimmekin, emme tiedä tarkasti, kuinka luonto näihin päästöihin reagoi. Olenkin aina sanonut, että jos joku sanoo tarkasti tietävänsä, kuinka ilmasto muuttuu, hän joko valehtelee tai ei tiedä asiasta oikeasti yhtään mitään. Tieteellinen näkemys muodostuu lukuisista yksittäisistä tutkimuksista. Niiden mukaan näyttää käytännössä varmalta, että ihmiskunnan kasvihuonekaasut ovat nykyisen ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy ja että auringon vaikutus on marginaalinen. Auringon mahdollisessa osuudessa on kuitenkin yhä vielä paljon tutkittavaa.
Mitä mieltä Jari olet tästä :
Yleensä kuulee sanottavan väitteen, että 97% tiedemiehistä uskoo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Tarkastellaan tätä väitettä tarkemmin, ja faktoja. Tässä ilmastoherkkyyden tutkimuksista kaaviokuvaa 10v aikana julkaistusta tieteellisistä tutkimuksista :
http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/climate_sensitivity5.png?itok=MjFhh_D5
Sitten määritelmiä, mitkä eri 7 luokkaa viimeisen 10v aikana tutkimuksiin kuuluu, eli kuinka paljon ihmisen osuus lämpenemisestä olisi %:teina. http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/cook_-_copy.png?itok=Nh__nzFE
John Cook’in ja kumppaneiden mukaan konsensus vallitsee siitä, että on yleensä ottaen pitänyt lämpimiä ilmoja viime aikoina.
https://skepticalscience.com/tcp.php?t=search&s=a&a=&c=&e=4&yf=1991&yt=2011
The Consensus Project -webbisivun listausten mukaan tutkimukset jakautuvat luokkiin seuraavasti:
(1) 65
(2) 934
(3) 2934
(4) 8269
(5) 53
(6) 15
(7) 10
Yhteenvetona näistä numeroista voi vetää, että 97% konsensus vallitsee siitä että ihmiskunta aiheuttaa planeetan lämpenemistä. Tästä ovat samaa mieltä niin Gavin Schmidt, Michael Mann, William Happer, Judith Curry, Richard Lindzen, Kevin Trenberth kuin Phil Joneskin.
Minkälainen konsensus on näiden abstraktien perusteella on siitä, että ihmiskunta on pääsyyllinen havaittuihin muutoksiin? 65 / 12280 paperia eli 0.5%. Eli kategoria 1 mukaiset paperit.
Kategoria kakkoseen menisi hyvin moni ilmastoskeptikkona tunnetun tutkijan julkaisema paperi. Esimerkiksi kaikki Spencerin ja Lindzenin julkaisemat tutkimukset ilmastoherkkyydestä. Eli mielestäni 97% konsensus on aika kyseenalainen. Huomioitavaa on myös, että noin kaksi kolmasosaa papereista on “no position” -kategoriassa. Tämä ei tietenkään ole estänyt Cookia ja Nuccitellia huutelemasta pitkin netin uutissivustoja ja blogosfäärejä, että “97% tutkimuksista….”
t.peikko763
Enhän itsekkään tiedä miten ilmasto muuttuu tästä eteenpäin. Kuitenkin tiedän sen, että AMO-syklin pitäisi muuttua negatiiviseksi 2030-luvulla, jo 2020-luvun ilmaston pitäisi olla 1940- 1950-luvuvun tyyppistä, jos 2000-2010-lukuja pidämme 1920-1930-luvun tyyppisinä.
Itse en usko että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos kumoaisi edes tuollaista luonnon omaa AMO- sykliä saatika tulevaa uutta jääkautta. Uskon sitten kun oikeasti näen. Tässä meidän näkemykset eroavatkin vahvasti. Meistä molemmat haluavat mielenkiinnolla odotella 2020-luvun alkua ja katsoa mitä ilmasto tuo. Mutta odotamme vähän eri asioita. Itse odotan 2020-luvun olevan saman lämpöinen suurinpiirtein kuin 2010-luvun, plus miinus 0,5C kylmään tai lämpöisempään suuntaan. Mitä itse muuten Jari odotat 2020-luvulta, paljon esim. Kouvolan tai Tampereen keskilämpötila nousee verrattuna 2010-lukuun ?
Voimme sitten 10v päästä miettiä mitä oikeasti tapahtui. Odotatko muuten itse kylmiä talvia 2020-luvun alkuun Kouvolaan ja Arktiselle alueelle ? Yhtä kylmiä kuin 2009-2011 talvet, lauhempia ? vai kylmempiä kuin 2009-2011 talvet ?
Itse odotan että talvet 2018-2023 välillä, esiintyy 2 talvea, joista molemmat ovat vähintään samanlaisia kuin talvet 2009-2010 kylmyydeltään Suomessa.
?
t.peikko
Tästä 97 %:n konsensuksesta on kuukausi sitten julkaistu mielestäni hyvä faktantarkastusartikkeli. Käytännössä ilmastonmuutosartikkelien luokittelu noihin kategorioihin on täysin mahdotonta, koska useinkaan artikkeleissa ei ilmaista selkeästi, johtuuko tarkasteltava ilmastonmuutos ihmiskunnasta (AGW) vai ei. Merkittävää on mielestäni lähinnä vain se, jos artikkelissa on kiistetty ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos. Tarkoilla prosenttimäärillä ei edes ole merkitystä, koska selkeä enemmistö tieteellisten artikkelien kirjoittajista kuitenkin on sitä mieltä, että nimenomaan ihmiskunta on muutoksen taustalla. Tämä näkyy myös IPCC:n raporteissa. Kyseessä on siis konsensus ilman tuota ”97 %:n konsensusselvitystäkin”.
Eivät ilmastomallit ole kovinkaan hyviä ennustamaan yksittäisiä vuosikymmeniä. Sen sijaan pitemmällä aikavälillä (ja laajemmilla alueilla kuin yksittäinen kaupunki) ne ovat melko luotettavia. Siksi katsonkin mieluummin pitemmän aikavälin ennusteita.
Uskallatko itse arvioida Kouvolan lämpötilaa verrattuna 2010-lukuun tai verrattuna 2000-lukuun vuosikymmenenä 2020-luku . Laita ala ja ylärajat asteina. kuinka paljon lämpöisempi, tai kylmempi se voisi olla ?
t.peikko763
Mitä mieltä Jari olet kun 5vrk päästä Donald Trump astuu valtaan, se voi tarkoittaa sitäkin että ilmastokortit jaetaan uudestaan. Nähdäväksi jää tekeekö hän mitään, oletko huolissasi tästä ?
t.peikko
Lyhyellä aikavälillä (esimerkiksi vuosikymmen) ilmastomallit eivät ole luotettavia, koska esimerkiksi tulivuorenpurkauksia sekä El Niñon ja La Niñan vaihteluita ei pystytä ennustamaan. Arizonan yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmastomallit kuitenkin ovat tämänhetkisen tiedon mukaan todella hyviä ennustamaan pitkän aikavälin (yli 30 vuotta) ilmaston vaihtelua maanosan laajuisesti tai maailmanlaajuisesti, mutta ennustettavuus heikkenee, kun käytetään pienempiä maantieteellisiä alueita ja alle 30 vuoden aikajaksoja. Siksi ilmastoennusteiden antaminen pienelle alueelle ja lyhyelle aikavälille ei ole järkevää. Henkilökohtaisesti en lähde veikkailemaan mitään. En muutenkaan yleensä esitä blogissani omia mielipiteitäni, vaan esittämäni ajatukset pohjautuvat tieteellisiin tutkimuksiin.
Politiikassa en ole, en ole ollut, enkä koskaan tule olemaan mukana. Siksi en mielelläni ota kantaa poliittisiin kysymyksiin. Kun nyt Trumpista kuitenkin kysyt, niin olen kyllä huolissani hänen asialliselle ilmastotutkimukselle mahdollisesti aiheuttamista imagotappioista ja siitä, kuinka Yhdysvallat jatkaa (tai ei jatka) sitoutumistaan Pariisin ilmastosopimukseen. Sen sijaan en usko itse ilmastotieteen muuttuvan millään tavalla. Vaikka poliitikot voivatkin säädellä rahoitusta, itse ilmastotieteeseen (tieteellisiin tuloksiin) poliitikot eivät voi demokraattisessa yhteiskunnassa vaikuttaa. Tieteen tekeminen on - ja sen täytyy olla - politiikasta riippumatonta, vaikka tieteellisiä tuloksia voidaan kyllä hyödyntää (poliittisessa) päätöksenteossa.
Mun mielestä sun mielipiteet on Jari ammattitaitoisia.. vaikka esität tieteellisiä tutkimuksiakin. Sen takia halun jutella kanssasi, koska olet katsonut myös Ilmastogaten ja skeptikkomateriaaliakin ja arvioit niitäkin.
Itselleni tuo Ilmastogate teki lopullisen jäljen.. en ole sen jälkeen oikein luottanut GISS ja NOAA lämpötiladatoihin, mutta onneksi jäljellä on UAH, RSS, ja NCEP/CFSR lämpötilat kuitenkin vielä, ja tietysti luotan Suomen oman ilmatieteenlaitoksen tuotoksiin.
t.peikko
Kiitos jälleen kommenteistasi. Tämä on hauska: ”Mun mielestä sun mielipiteet on Jari ammattitaitoisia.. vaikka esität tieteellisiä tutkimuksiakin.”
En kiistä tuota, että aurinko voi vaikuttaa Golfvirtaan. Toisaalta en vielä myöskään ole asiasta vakuuttunut. Korrelaatio pitäisi laskea tarkasti, eikä korrelaatio välttämättä tarkoita kausaliteettia, kuten aiemmin oli jo puhetta. Pitäisi myös perusteellisesti selvittää, millä mekanismeilla vaikutus syntyy. Useinkaan syy-seuraussuhteet eivät ole pelkistetyn yksinkertaisia.
Seurasin tosiaankin Climategate-kohua vuonna 2009. Useat riippumattomat selvitykset todistivat tuon kohun aiheettomaksi: selvitys 1, selvitys 2, selvitys 3.
UAH-satelliittimittaussarja globaaleista lämpötiloista on vain 38 vuoden pituinen. Järjestyksessä lueteltuina lämpimimmästä kylmimpään vuodet sijoittuvat seuraavasti (peräkkäisten vuosien erot eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä, esim. 2016 ja 1998): 2016 (+0,50 celsiusastetta), 1998 (+0,48), 2010 (+0,34), 2015 (+0,26), 2002 (+0,22), 2005 (+0,20), 2003 (+0,19), 2014 (+0,18), 2007 (+0,16), 2013 (+0,13), 2001 (+0,12), 2006 (+0,11), 2009 (+0,10), 2004 (+0,08), 1995 (+0,07), 2012 (+0,06), 1987 (+0,05), 1988 (+0,04), 2011 (+0,02), 1991 (+0,02), 1990 (+0,01), 1997 (-0,01), 1996 (-0,01), 1999 (-0,02), 2000 (-0,02), 1983 (-0,04), 1980 (-0,04), 1994 (-0,06), 2008 (-0,10), 1981 (-0,11), 1993 (-0,20), 1989 (-0,21), 1979 (-0,21), 1986 (-0,22), 1984 (-0,24), 1992 (-0,28), 1982 (-0,30) ja 1985 (-0,36). Kysymys siis kuuluu, ”voiko UAH-lämpötilasarjaan tulla top10 kylmin vuosi seuraavan 5v aikana”. Ilman suurta tulivuorenpurkausta tai ilman lukuisia pieniä tulivuorenpurkauksia pidän tuota epätodennäköisenä, joskaan ei täysin mahdottomana, koska lämpötilasarja on noinkin lyhyt.
Yksittäisiä vuosia tai yksittäisten vuosien järjestystä huomattavasti tärkeämpää on tarkastella pitkän aikavälin trendiä (vaikka itsekin olen erittäin kiinnostunut noiden yksittäisten vuosienkin sijoittumisesta). Siksi pintalämpötilamittaukset ovat parempia, koska niiden mittaussarjat ovat paljon pidempiä. Lämpötilaa ei koskaan voi mitata suoraan (kuten vaikkapa pituutta voi), vaan lämpötilan mittaaminen perustuu esimerkiksi nesteen tilavuuden vaihteluun. Suorasta lämpötilan mittauksesta (siis hieman epätarkasti) puhuttaessa tarkoitetaan mittareilla tehtyjä mittauksia. Satelliittimittaukset taas vaativat monimutkaisempia laskutoimituksia ja niihin(kin) joudutaan tekemään paljon mm. rataparametreistä johtuvia korjauksia, eikä satelliittimittausten raakadataa ole julkaistu. Sitä ei ole edes mielekästä julkaista, koska se sisältää tunnettuja virheitä, samoin kuin pitkän tarkasteluaikavälin mittareilla kerätty lämpötiladata. Todellisuudessa adjusoinnit (virheiden korjaukset) vaikuttavat satelliittimittaussarjoihin enemmän kuin pintalämpötilamittauksiin.
Satelliitti- ja pintamittaukset täydentävät hyvin toisiaan. Viime vuosikymmenien (1979-2016) osalta
RSS-satelliittimittaukset (koko troposfääri) näyttävät itse asiassa hieman voimakkaampaa lämpenemistrendiä kuin pintamittaukset. Mertenkin lämpötilojen kohdalla pintalämpötilamittaukset ja satelliittimittaukset ovat erittäin hyvin linjassa toistensa kanssa.
Tuo hauska kommenttini on sitä mitä toiseenkin paikkaan kirjoitin... Sinä olet CO2-teorian kannattaja. Mutta seuraat myös skeptikkoja, kuten climategate jne.. Kaikki CO2-teorian kannattajat eivät seuraa tälläisiä asioita eikä luonnollisia vaikutusmekanismeja vaan sanovat agressiivisesti etten seuraa tuollasia hörhöjuttuja ja salaliittoteorioita.
Siksi tarkoitankin että sinulla on ammattitaitoa näissä asioissa enemmän kuin monilla muilla CO2-myönteisillä ihmisillä, jotka väittävät että pelkästään ihminen on kaiken takana. Sinä et keskustele tuolla tavalla ilmastosta, vaan sinulla on myös muitakin näkemyksiä kuin pelkkä ihmisen vaikutus. Ja sinusta huomaa, että olet paljon seurannut tätä aihetta ja lukenut paljon tieteellisiä artikkeleita. Et juttele mututuntumalla, vaan tarkistat faktat ennenkun juttelet. Eli olet minun mielestäni ammattitaitoinen keskustelija näissä hommissa verrattuna moniin muihin, olet paljon korkeammalla mielestäni kuin keskiverto keskustelija ammattitaidoltasi.
t.peikko
Kiitos ja kumarrus!
:-) Jari
Lähetä kommentti