Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?

Tällä viikolla on julkaistu useita maapallon tulevaisuuden kannalta oleellisen tärkeitä ilmastouutisia, joista osa on jäänyt tiedotusvälineissämme sote-sovun ja sosiaalisessa mediassa kuhameemien jalkoihin. Kasvihuonekaasut ovat nousseet uuteen ennätyspitoisuuteen jo 30. vuotta peräkkäin. Hiilidioksidipitoisuus on ajoittain ylittänyt ja on ylittämässä pysyvästi 400 ppm:n "maagisen" rajan. Samalla maapallon lämpenenimen ylittää tänä vuonna yhden asteen rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämän seurauksena merenpinta kohoaa ja sen nousu voi uhata tällä vuosisadalla yli puolen miljardin ihmisen asuinalueita. Lisäksi äärimmäistä köyhyyttä, ilmastopakolaisuutta ja turvapaikanhakijoiden määrää lisäävät ja ehkä ovat jo lisänneetkin ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt. Toisaalta elämme tällä hetkellä koko ihmiskunnan historian parasta aikaa, mikäli emme anna kasvihuonekaasupäästöjen pilata mahdollisuuksiamme. Olisi hyvä muistaa, että "ei säällä ole niin väliä, kuha ei kuumene liikaa".

Kuvan © carloscastilla - Fotolia (tausta/background),
Vladyslav Danilin - Fotolia (valkosilmäkuha/walleye),
Jari Kolehmainen (editointi/editing).

Eilen kirjoitin tuoreiden kansainvälisten uutisten perusteella siitä, että tänä vuonna maapallo on ylittänyt lämpenemisessään yhden asteen "maagisen" rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Jo tuotetutkin päästöt jatkavat maapallon lämmittämistä vielä lisää. Mikäli lämpeneminen halutaan pysäyttää kahteen asteeseen ja pahimmat katastrofit välttää, kasvihuonekaasujen päästörajoituksilla on todella kiire. Pariisin ilmastokous tulee siis olemaan todella ratkaiseva. Edes televisiouutiset paikallisista sanomalehdistä puhumattakaan eivät kuitenkaan kertoneet tästä yhden asteen rajan ylityksestä. Pisteet menevät Helsingin Sanomille.

Myös marraskuun uudet lämpöennätykset Suomen ulkopuolella ovat saaneet meillä tiedotusvälineissä melko vähän palstatilaa. Alankomaissa marraskuun ennätykset on yhdistetty ilmastonmuutokseen. Sunnuntaina Kouvolan Sanomissakin oli kyllä hyvä artikkeli Suomen lämpöennätyksistä: ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä. Ilmastotutkimuksen professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta pitää ilmiötä vahvana merkkinä ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpeneminen johtuu nimenomaan talvien lämpenemisestä. Ilmiö jatkuu, vaikka joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, kuten kylmiä talvia. - - 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ilmasto on lämmennyt kahdella asteella, ja joulukuiden lämpötila lähes viidellä asteella. Keskikesät ovat lämmenneet vain vähän. Mielikuva marraskuusta saattaa siis muuttua.”

Tätä sopii jatkaa brittiläisen Hadley-ilmastontutkimuskeskuksen johtajan Stephen Belcherin toteamuksella: "Tänä vuonna trooppisella Tyynellämerellä on kehittynyt voimakas El Niño, mikä vaikuttaa tämän vuoden globaaleihin lämpötiloihin. Meillä on kuitenkin ollut samanlaisia luonnonilmiöitä aiemminkin, mutta silti tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin saavutamme yhden asteen rajan. Se on selvä osoitus siitä, että nimenomaan ihmiskunnan vaikutus muuttaa ilmastoa ennen näkemättömään suuntaan." Peter Stott täydentää: "Tämä vuosi on merkittävä ensimmäisenä rajapyykin ylittäjänä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että jokainen vuosi tästä eteenpäin ylittää esiteollisen tason vähintään asteella, sillä luontaisella vaihtelulla on merkittävä rooli yksittäisen vuoden lämpötilojen säätelyssä. Kun maailman lämpeneminen tulevina vuosikymmeninä jatkuu, yhä useammat vuodet kuitenkin tulevat ylittämään yhden asteen rajan ja lopulta siitä tulee uusi normaali."

Kohtuullisen näkyvästi Suomessakin uutisoitiin Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n eilen julkistamista tuloksista, joiden mukaan globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet nousuaan uusiin ennätyslukemiin jo 30. vuotta peräkkäin. Tärkeintä kasvihuonekaasua eli hiilidioksidia oli näiden eilen julkaistujen tulosten mukaan vuonna 2014 ilmakehässä globaalisti keskimäärin 397,7 ppm (parts per million eli tilavuuden miljoonasosaa). Hetkellisesti arvo ylitti ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla 400 ppm:n (0,04 %) "maagisen" rajan alkuvuodesta 2014 ja globaalisti alkuvuodesta 2015. Pian 400 ppm tulee ylittymään pysyvästi. Sekä Yle että MTV kertoivat asiasta nettiuutisissaan.

Ilmaston lämpenemisen myötä myös merenpinta kohoaa. Sitä nostavat sekä maa-alueilta valuva sulavien jäätiköiden vesi että veden lämpölaajeneminen. Mikäli kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyiseen tahtiin (ns. perusuran skenaario, business-as-usual), maapallo saattaa lämmetä vuoteen 2100 mennessä - siis vain 85 vuodessa - noin neljä astetta, jolloin merenpinnan 4,3-9,9 metrin nousu voisi uhata jopa yli puolen miljardin (470 - 760 miljoonan) ihmisen asuinalueita. Merenpinnan nousu voisi vielä jatkua tämän jälkeenkin vuosisatojen ajan. Mikäli voimakas kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen saisi lämpenemisen pysymään alle kahdessa asteessa, merenpinnan nousu uhkaisi "vain" 130 miljoonan ihmisen asuinalueita. Merenpinnan nousustakin Helsingin Sanomat kertoi hyvin. Kannattaa katsoa myös Google Earth -videot.

Kaiken kaikkiaan monet asiat ovat kehittyneet maapallolla niin hyvin, että elämme tällä hetkellä ehkä ihmiskunnan parasta aikaa. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys (päivittäiset käyttövarat alle 1,9 dollaria) on vähentynyt merkittävästi. Äärimmäisen köyhiä on Maailmanpankin mukaan tänä vuonna 0,7 miljardia ihmistä (noin 9,6 % maapallon väestöstä), kun vielä vuonna 2012 heitä oli 0,9 miljardia. Vuoteen 2030 mennessä äärimmäisen köyhyyden poistaminen maapallolta näyttäisi siis olevan mahdollista. 

Kaksi päivää sitten julkaistussa raportissaan Maailmanpankki kuitenkin varoittaa, että köyhyydessä elävien määrä voi vuonna 2030 olla ilmastonmuutoksen seurauksena 0,1 miljardia enemmän kuin ilman ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöiden myötä satovahingot, sairaudet ja ruuan hinnan nousu voivat aiheuttaa ongelmia erityisesti jo ennestään köyhille ihmisille. Ilmasto ja elintarvikkeiden hintapiikki saattoivat edistää esimerkiksi arabikevään mellakoita vuonna 2011.

Maailmalla on keskusteltu paljon siitä, onko ilmastonmuutos vaikuttanut erityisesti Syyrian kriisiin ja siitä johtuvaan pakolaisongelmaan. Näyttää siltä, että epätavalliset sääolot (kuivuus) ovat osaltaan olleet mukana siinä monien syiden sekoituksessa, joka on johtanut nykyiseen Syyrian tilanteeseen. Missään tapauksessa ilmastonmuutos ja poikkeukselliset säätilat eivät silti yksin ole aiheuttaneet näitä ongelmia. Esimerkiksi maaliskuussa 2015 Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos johti äärimmäiseen kuivuuteen Syyrian viljantuotantoalueella vuosina 2006-2009. Ruuan hinta kohosi pilviin, ravitsemukseen liittyvät sairaudet lisääntyivät ja 1,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista muutti Syyrian kaupunkeihin, joissa oli jo ennestään liikaa ihmisiä, koska niihin oli tullut paljon Irakin sotaa paenneita Irakin pakolaisia. Tämä tilanne kärjisti jo olemassa olevia ongelmia, esimerkiksi työttömyyttä, korruptiota, sunnien kansanmurhaa ja lisääntyvää tyytymättömyyttä hallintoa kohtaan, joka epäonnistui näiden ongelmien ratkomisessa. Nämä muut syyt ovat ilmiselviä Syyrian kriisin syitä, mutta osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut myös ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuus, vaikkakin on mahdotonta sanoa, kuinka merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksella on ollut Syyrian tilanteeseen. Syyrian konfliktille ei ole yhtä ainoaa syytä. Kuivuuden seurauksena maatalous romahti ja muuttoliike lisääntyi. Tämä tilanne loi otolliset olosuhteet myös erilaisten ääriliikkeiden kasvulle.

Mutta miten sille kuuluisalle kuhalle käy ilmastonmuutoksen myötä? Se vain runsastuu ilmaston lämpenenemisen edetessä, ainakin Itämeressä!

Googlen katunäkymät Suomesta avattiin tänään

Viime keväänä kirjoittelin siitä, kuinka Googlen katunäkymistä löytyy avaruusolio E.T., julkkiksia, kummituksia ja muita omituisuuksia. Nyt tällaisia erikoisuuksia pääsee etsimään myös Suomesta. Itse ainakin löysin Kouvolasta jo vinksahtaneita autoja, joissa on jokin kuvaustekninen häiriö (tai pieleen mennyt rekisterinumeron häivytys). Tuskin kukaan sellaisilla autoilla täällä(kään) ajaa!

Google on siis tänään avannut kesällä 2009 kuvatut Suomen katunäkymät. Esimerkiksi Kouvolassa Googlen kuvausauto liikkui kesäkuussa, jolloin itsekin satuin kuvaan. Ja sielläpä minun kuvani näyttää nyt Googlen kartoissa olevan - ja vieläpä ihan tunnistettavassa muodossa.

Suomi-katunäkymät saa näkyviin Googlen kartoista esimerkiksi kirjoittamalla hakulaatikkoon osoitteen. Kun osoitteen mukainen kartta on haettu, valitaan vaihtoehto Lisää > (Lähennä tähän) > Street View.

Nämä katunäkymät löytyvät myös Google Earthista (Google Earth oltava ladattuna tietokoneelle osoitteesta http://earth.google.com/). Tämän jälkeen Lennä kohteeseen -laatikkoon kirjoitetaan haluttu osoite. Kartalta kameran kuvaa klikkaamalla pääsee katunäkymään. (Vasemmalta Tasot-kohdasta pitää olla aktiiviseksi valittuna Katunäkymä.)

Kouvolasta näkyvät hyvin esimerkiksi Manski, rautatieasema, Kymen Lukko ja Kankaan koulu, hotelli Vaakuna, Kouvolan keskuskirkko (joka kymmenisen vuotta sitten pääsi Hesarin viikkoliitteen Kuin kaksi marjaa -palstalle yhdessä Kouvolan Etolan kanssa), Kouvolan tori, Kaunisnurmen museokortteli, Kasarminmäki, Eskolanmäen koulu (jonka purkaminen on kuvassa juuri alkamassa), Mielakantien lupiinit, puiden takana pilkistelevä Kouvolan Lyseon lukio, Tunnelikadun liikenneympyrä sekä Kuusaantien sillat.

Käykää ihailemassa Delicious-linkeistäni myös upeita panoraamakuvia maailmalta.

Mikä on maailman vaarallisin ammatti?

Kuva: Alang, India, lähde Google Earth

Viime päivinä on puhuttu M/S Onyx -laivasta, joka lähti vihdoinkin Vaasan satamasta. Kyseessä on entinen Ruotsin-laiva, vuonna 1966 Fennia-nimellä liikennöinnin Turun ja Tukholman välillä aloittanut alus. Se oli aikoinaan Itämeren suurin ja toinen uima-altaallinen laiva.

Fennia ehti seilata Itämerellä useilla reiteillä sekä Siljan, Svea Linen että Vaasanlaivojen omistuksessa. Vuonna 2001 se siirtyi RG Linen reitille Vaasa-Uumaja, jolloin alus nimettiin Casino Expressiksi. Toissa kesänä laivan osti Attar Construction 1,4 miljoonalla eurolla eli romulaivan hinnalla. Nimeksi vaihdettiin M/S Express, ja laiva jäi seisomaan Vaasan satamaan.

Suomen ympäristökeskus ei antanut laivalle siirtolupaa ulkomaille, koska sen arveltiin päätyvän romutettavaksi kehitysmaiden alkeellisiin olosuhteisiin. Epäilyn syynä olivat laivan ikä, alhainen kauppahinta ja kyseisen yhtiön aiempi toiminta. Laivan romutuskulut Euroopassa olisivat olleet useita miljoonia euroja. Turkki ei antanut siirtää laivaa Turkkiin, koska aluksessa sanottiin olevan niin paljon vaarallista asbestia. Viime viikolla laivan omistajayhtiö pystyi vakuuttamaan laivan menevän rahtiliikenteeseen todennäköisesti Intian valtamerelle. Näin laiva pääsi lopulta lähtemään Vaasan satamasta nimellä M/S Onyx, eikä se jäänyt satamaan uppoavana ongelmajätteenä.

Meneekö laiva todellisuudessa rahtiliikenteeseen? Mahdollista on, että lyhyehkön käytön jälkeen se ajetaan romutettavaksi, jolloin todennäköinen romutuspaikka on Alang Intiassa.

Alangin rannikko Intiassa on maailman suurin laivanromuttamo. Siellä romutetaan kymmenien kilometrien pituisella rannikolla 300-400 laivaa vuodessa. Nousuveden aikaan laivat ajetaan kovalla vauhdilla päin rantaa ja laskuveden tultua aloitetaan laivojen purkaminen - usein käsityönä ilman suojavarusteita.

Alangin laivaromuttamo tuo Intiaan työtä. Siellä työskentelee 25 000 - 40 000 ihmistä. Intia saa romulaivoista myös paljon teollisuudessa tarvittavaa terästä. Kolikon kääntöpuolena kuitenkin ovat työntekijöiden epäinhimilliset olosuhteet ja meren rannikkoekosysteemin saastuminen. Asbesti, PCB, lyijymaalit, lasinsirut ja terävät metallihiukkaset pilaavat merenrannan.

Virallisesti Alangin romuttamolla kuoli vuonna 2000 noin 30 työntekijää, mutta todellisen kuolonuhrimäärän sanotaan olevan 30-360 vuodessa. Päivittäin tapahtuu lisäksi kymmeniä tapaturmia. Laivojen romuttamisen kehitysmaissa väitetäänkin olevan maailman vaarallisin ammatti. Työntekijöiden oloista kertoo esimerkiksi Palkkatyöläinen-lehti 1/2002.

Välittömien vaikutusten lisäksi haittaa aiheuttaa asbestin pitkäaikaisvaikutus, joka voi ilmetä ihmisessä jopa vuosikymmenten päästä. Asbestilla tarkoitetaan useita kuitumaisia silikaattimineraaleja, joita Suomessakin käytettiin rakentamisessa moniin eri tarkoituksiin 1920-luvulta vuoteen 1994 asti, erityisesti 1970-luvulla. Asbestin pienet hiukkaset voivat tunkeutua keuhkorakkuloihin asti. Asbesti aiheuttaakin keuhkosyöpää, asbestoosia (pölykeuhkosairaus), keuhkopussin muutoksia, kurkunpään syöpää ja mesotelioomaa (keuhkopussin tai vatsakalvon vakava kasvain).

Alangin laivanromuttamolla tunnelma on kaukana Ruotsin-laivojen hilpeästä menosta. Mahdollisesti myös "asbestilaiva" M/S Onyx kuitenkin päätyy aikanaan Alangiin. Sinne matkasi syksyllä 2008 myös Finnjet, jonka romuttamisesta Helsingin Sanomat on uutisessaan kertonut.

Alangin laivanromuttamoa voi tarkastella lähemmin Google Earthin satelliittikuvien avulla ja M/S Onyxin liikkeitä voi seurata livenä laivojen AIS-signaalin avulla. Esimerkiksi 18 minuuttia sitten laiva oli Englannin kanaalissa.

Google Earth, YouTube ja Blog Action Day kampanjoivat ilmastonmuutoksen estämiseksi

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä ilmastoviikkoa. Lisää kampanjointia on tulossa 15. lokakuuta kansainvälisenä Blog Action Day -blogiteemapäivänä.

Bloggaajat yhdistävät voimansa vuosittain 15. lokakuuta jonkin tärkeän teeman tiimoilta. Tänä vuonna teemana on ilmastonmuutos. Kaikki bloggaajat kirjoittavat ilmastonmuutoksesta omalla, omaan blogiinsa sopivalla tyylillä. Tavoite on ylevä: saada ihmiset pyrkimään keskustelemalla kohti parempaa tulevaisuutta. Ideana on siis julkaista 15. lokakuuta 2009 omassa blogissa ilmastonmuutokseen liittyvä kirjoitus. Haastan kaikki Suomen bloggaajat mukaan!

Lisätietoja saa sivulta http://www.blogactionday.org/, jossa voi myös ilmoittaa oman bloginsa mukaan tähän tapahtumaan. Myös koulumme ympäristöekologian ryhmä osallistuu blogiteemapäivän viettoon.

Ilmastonmuutos on aiheena erittäin ajankohtainen nyt myös siksi, että joulukuussa (7.-18.12.2009) 192 maata kokoontuu suureen YK:n järjestämään Kööpenhaminan ilmastokonferenssiin. Toivottavasti Copenhagen on todellinen Hopenhagen!

Ilmastokonferenssiin ja yleensäkin ilmastonmuutokseen liittyviä projekteja on koottu Unite for Climate -sivustoon. Mielenkiintoista materiaalia löytyy esimerkiksi Seal the Deal 2009 -projektin sivuilta. Siellä on esimerkiksi vetoomusvideo, jolla on mukana myös Malediivien presidentti. Hän on aiemminkin esiintynyt ilmastonmuutosasioiden yhteydessä näyttävästi, mistä olen kirjoittanut blogissaninikin aiemmissa postauksissani.

Lisää videoita ilmastonmuutoksesta löytyy vasta avatulta YouTuben ilmastonmuutossivulta. Esimerkiksi Blog Action Day -teemapäivällä on oma videonsa.

Tällä viikolla myös Google julkaisi mielenkiintoisen tiedon. Google Earthissa on nyt nähtävillä erityinen Google Earthin ilmastonmuutososio, jossa voi tarkastella esimerkiksi kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) esittämiä tietoja. Asiasta kerrotaan tarkemmin Googlen virallisessa blogissa.

Helsingin kolmiulotteiset rakennukset nyt Google Earthissa

Nyt Google Earthissa voi tarkastella myös Helsinkiä kolmiulotteisina 3D-rakennuksina (sivupalkin tasoista 3D-rakennukset valittava aktiivisiksi). Yllä esimerkkinä kuvaruutukaappaus Google Earthin Helsingistä. Vuorokauden aikaa voi vaihtaa myös tässä tarkastelussa (aurinkokuvake yläreunassa), jolloin rakennukset näkee erilaisissa valaistusoloissa. Tästä esimerkkinä alla oleva ruutukaappaus.

Lisätietoja Google Earthista voit lukea aiemmista blogipostauksistani ja erityisen runsaasti Delicious-linkeistäni. Hyvää virtuaalimatkailua!

E.T., kummituksia, julkkiksia ja Suomen kaupunkien katunäkymiä Google Earthissa

Radio Verson Blip.tv:ssä julkaistu ohjevideo Google Earthin opetuskäytöstä. CreativeCommons-lisenssi "nimeä-ei muutoksia-epäkaupallinen".

Eilen Taloussanomat julkaisi mielenkiintoisen uutisen (lisenssi "nimeä-ei muutoksia-epäkaupallinen"):

"Hakukoneyhtiö Google on aloittanut tänään suomalaisten kaupunkien katunäkymien kuvaamisen. Kuvat tulevat osaksi Google Maps -karttapalvelua.

Taloussanomat
1.4.2009 20:06

Katunäkymien tarkoituksena on helpottaa suunnistamista kaupungeissa. Katunäkymä on samalla palvelun tarkin mahdollinen kuva.

– Katunäkymätoiminnon avulla käyttäjät voivat tarkastella eri paikkoja ja suunnistaa tietyllä alueella katutasolta kuvattujen panoraamakuvien avulla, yhtiö perustelee tiedotteessaan.

Kuvaaminen kestää muutaman kuukauden, minkä jälkeen kuvat lisätään palveluun. Kuvat eivät siis ole reaaliaikaisia.

Google muistuttaa, että kuvissa henkilöiden kasvot ja autojen rekisterikilvet on peitetty. Kuvissa esiintyvien henkilöiden on lisäksi mahdollista pyytää oman kuvansa poistamista palvelusta. Tämä tapahtuu kuvan yhteydessä olevan linkin kautta."

Vaikka uutinen julkaistiinkin aprillipäivänä, se ei ole aprillijuttu. Googlen karttojen katunäkymiä löytää siis joidenkin kuukausien kuluttua Suomestakin. Google Earthiinkin liitetyissä katunäkymissä pääsee todellakin "vaeltelemaan" kaupunkien kaduilla. Suosikkejani ovat esimerkiksi Pariisin Eiffeltornin ja New Yorkin Times Squaren katselu. Tosin eiväthän nämä katunäkymät kata kuin muutamia kadunpätkiä kustakin kaupungista.

Katunäkymistä kannattaa lukea perustietoa ja ohjeita suomeksi Googlen katunäkymäohjeista. Sieltä löytyvät myös "katunäkymävinkit yksityiselle käyttäjälle, Top 10". Näistä tosin huomaa, ettei niitä suomenkielisestä käännöksestä huolimatta ole sovellettu Suomeen. Niissä nimittäin mainostetaan, että katunäkymästä voi etsiä vaikkapa oman lähipesulansa. Mielenkiintoinen ehdotus on myös luokkaretken järjestäminen virtuaalisesti näiden katunäkymien avulla. Ihan oikeastikin olen käyttänyt näitä katunäkymiä opetustyössä eri paikkojen ja kulttuureiden tai rakennusmonumenttien havainnollistamiseen.

Näistä Googlen katunäkymistä on viime päivinä julkaistu myös varsin erikoisia uutisia. Aamulehden uutisen mukaan niistä on bongattu mm. kummituksia ja ufoja. Haamuksi luultu hahmo tosin on paljastunut Google-tiimin kepposeksi, kuvaan tarkoituksella sijoitetuksi Maija Poppaseksi. Samoin Googlen porukka on kuulemma laittanut johonkin katunäkymään karhuherra Paddingtonin. Oletteko löytäneet?

Daily Mailin uutisessa väitetään, että Googlen katunäkymistä löytyisi myös avaruusolio E.T. (oheisessa kuvassa E.T. Lappeenrannan hiekkalinnassa kesällä 2007) ja ihan oikeasti Oasis-yhtyeen Liam Gallagher. Näkyykö muita julkkiksia?

Paljon mielenkiintoisia Google Earthin vinkkejä olen koonnut Delicious-linkkisivulleni tagin googleearth alle. Vilkaise myös aiemmat blogitekstini Google Earthista.

Lisää mielenkiintoisia 360 asteen interaktiivisia (itse käänneltäviä) näkymiä löytää osoitteesta http://www.360cities.net/. Katseluun ei tarvitse ladata mitään erityistä ohjelmaa. Osin kuvat ovat samoja kuin Google Earthissa. 360Cities.net-palvelusta löytyy kuvia New Yorkista Ranskan Polynesiaan (Moorea, Cookinlahti). Suomesta mukaan ovat päässeet Helsinki, Joensuu ja Kuopio - sekä Pendolino-junan sisätilat ja lauluyhtye Rajattomat!

Kadonneen Atlantiksen ja überoppilaiden jäljillä

Eilen oli vuorossa kevään ylioppilaskirjoitusten ensimmäinen reaalikoepäivä. Sekä Helsingin Sanomien että YLE:n sivuilta voi katsoa kysymykset ja osallistua keskusteluun näistä kirjoituksista. YLE:n sivuilla voi keskustella yliopistojen pääsykokeistakin ja sieltä löytyy myös "Überoppilastesti", jolla voit testata, oletko tasoltasi Laudatur Hikkeaines, Impossibleatur vai jotakin siltä väliltä. Testiä ei tosin kannata ottaa liian vakavasti.

Sekä muiden aineiden opettajilta että netin keskustelupalstoilta on tullut huvittuneita kommentteja biologian ainereaalikokeen tehtävästä, jossa piti piirtää kukka. Monikohan näistä huvittuneista olisi oikeasti osannut piirtää kukan, jossa on asianmukaisesti nimettyinä verholehdet, terälehdet, heteet ja emi? Jos nämä osasi oikein, siitä saa kokonaisen yhden pisteen! Kyseisessä tehtävässä nimittäin oli monta muutakin kysymystä. Tuo kukan piirtäminen ja sen osien nimeäminen tietysti on jo vanhan kansakoulun alaluokkien perusaineistoa, mutta nykyään tämä ei ole biologiassa yhtä keskeisesti esillä, vaikka se perusbiologiaa onkin. Eikä sillä yhdellä pisteellä vielä kovin pitkälle pötkitä. Miten olisitte onnistuneet ratkaisemaan muut kevään 2009 biologian ainereaalikoetehtävät, jotka monilta osin olivat melko soveltavia?

YLE julkaisi tällä viikolla tulokset vertailusta, kuinka monta prosenttia eri lukioista vuonna 2006 kirjoittaneista on saanut samana vuonna opiskelupaikan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kouvolan lukiot pärjäsivät vertailussa hyvin. Helsingin lukioissa erot näyttävät valtavilta, sillä Helsingin lukioita "loistaa" sekä Suomen parhaimpien että "huonoimpien" joukossa. Toisaalta tutkimusta voidaan myös kritisoida. Miltä tulokset olisivat näyttäneet, jos olisi tarkasteltu vaikkapa kahden tai kolmen vuoden sisällä ylioppilaaksi pääsemisestä kolmannen asteen opiskelupaikan saaneiden määrää? Voiko välivuosi olla joskus myös hyvä asia, vaikka hallitus haluaakin saada opiskelijat valmistumaan nuorempina? Onko lukioiden ainoa tehtävä saada opiskelijat kolmannen asteen koulutukseen? Eikö lukio voi antaa hyvän yleissivistyksen myös ammatilliseen koulutukseen? Monessa aikuislukiossa (iltalukioissa) itse asiassa iso osa kokelaista voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin ammattitutkinnon pohjalta tai yhdistelmäopinnoissa, eikä tavoitteena edes ole korkean asteen jatkokoulutuspaikkaan pääseminen. Mielenkiintoista on vertailla näitä YLE:n tuloksia myös Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tutkimuksiin, joissa selvitettiin eri lukioista kirjoittaneiden pistemäärät ylioppilaskirjoitusten pakollisissa aineissa keväällä 2008. Listat eivät menekään täysin yksi yhteen, vaan niissä on yksittäisten lukioiden kohdalla isojakin heittoja. Lisäksi uskallan epäillä, että vaihtelut vuodesta toiseen ovat valtavan suuria varsinkin pienten ja keskikokoisten lukioiden kohdalla.

Helmikuun alussa kirjoittelin uudesta Google Earth 5.0 -betaversiosta. Tämä uusi versio on herättänyt erittäin paljon keskustelua netin eri keskustelupalstoilla. Opetuskäytön kannalta hyviä ohjeita ja käytännön esimerkkejä löytää esimerkiksi Vinkkiverkosta, VirtuaaliAnun blogista ja VirtuaaliAnun Google-dokumenteista.

Kadonnutta Atlantista Google Earth ei kuitenkaan löytänyt, vaikka näinkin jo ehdittiin uutisoida. Afrikan luoteisrannikolta meren syvyydestä löytyneet "tieverkoston jäljet" ovatkin paljastuneet mitä ilmeisimmin laivojen kaikuluotainten jättämiksi jäljiksi. Asiasta kertoivat Telegraph-lehti ja YLE muutama viikko sitten. Sen sijaan Telegraph-lehden mukaan Googlen avulla kyllä on löydetty esimerkiksi Mosambikista aiemmin tutkimaton metsäalue, josta paljastui myös ihan uusia eläinlajeja!

Google Earth 5.0 sukeltaa mereen ja keskustelee marsilaisten kanssa

Sukella Titanicin hylylle, keskustele virtuaalimarsilaisen kanssa, lennä Grand Canyonissa, pistäydy iranilaisen moskeijan sisällä ja näe Dubain keinotekoiset palmusaaret. Tämä kaikki on mahdollista Google Earthissa.

Ilmaisen Google Earth -satelliittikuvaohjelman päivitys 5.0 (toistaiseksi betaversio) on todella upea. Entisten hyvien ominaisuuksien lisäksi mukana on paljon uusia toimintoja. Jokainen pääsee itse lentelemään ympäri maapalloa, zoomailemaan näkymiä ja tutkimaan mielenkiintoisia lisätietoja. Tässä on upeita motivointikeinoja ja työtapoja biologian, maantieteen ja useiden muiden oppiaineiden opetukseen. Google on myös itse koonnut vinkkejä Google Earthin opetuskäytöstä (tarkkaan ottaen Google opettaa Google Earthin peruskäyttöä, mutta se on siis helposti sovellettavissa eri oppiaineiden opetukseen).

Uudessa versiossa työkalupalkin planeettapainiketta painamalla voi valita, lentääkö maapallolla eli maanäkymässä (Earth), avaruudessa (Sky) vai Marsissa (Mars). Avaruusnäkymään pääsee myös toiminnolla ”Näytä > Vaihda avaruusnäkymään”. Marsiin kannattaa lennähtää planeettapainikkeesta. Tämä ”Google Mars” toimii aivan samoin kuin Google Earth. Marsistakin on sekä satelliittikuvia että kolmiulotteisia näkymiä.

Marsissa on hauska laittaa hakulaatikkoon kohteeksi Meliza, niin tällainen maan asukas pääsee keskustelemaan kuvitteellisen Marsin Meliza-olion kanssa. Omat kysymyksensä ja vastauksensa Melizan kysymyksiin voi kirjoittaa näppäimistöllä englanniksi. Kun kerroin olevani opettaja, Meliza vastasi: ”Is it because you are a teacher that you came to me?” Minua kiinnosti tietää myös, mitä Meliza tietää Suomesta. En paljasta kuitenkaan vastausta, jotta pääsette itsekin käymään Melizan kanssa kiinnostavia keskusteluja.

Kun maanäkymässä sivupalkin kohdasta ”Tasot” valitsee ”Katunäkymä”, pääsee kävelemään useiden kaupunkien kaduille valokuvanavigoinnissa siten, että rakennukset näkyvät ympärillä ja voi itse ohjata liikkumista. Tämä toimii esimerkiksi useissa Yhdysvaltojen (esim. Seattle, Washington DC, Pittsburg, Baltimore jne.), Australian ja Uuden-Seelannin kaupungeissa sekä joissakin Italian (esim. Milano, Florence eli Firenze, Rome eli Rooma, Lake Como), Espanjan (esim. Madrid, Sevilla, Barcelona, Valencia), Ranskan (Esim. Lyon, Grenoble, Nice eli Nizza, Toulouse), Kanadan (esim. Vancouver) ja Japanin (esim. Kobe, Osaka) kaupungeissa.

Sivupalkin tasoista kannattaa säätää päälle kohdan "Galleria" alta myös "360 cities". Näin Syyrian Damaskoksessa pääsee huvipuistoon (vastaa läninnä suomalaista tivolia), Berliinissä holokaustin muistomerkin sisälle ja Ranskan Polynesiassa Tetiaroan saaren trooppiselle rannalle (hakusana Tetiaroa). Joskus pääsee jopa rakennusten sisälle, esimerkiksi Iranissa Sheikh Lotfallan Mosque -moskeijaan. Kun sivupalkin tasoista ruksaa päälle myös ”3D-rakennukset”, kannattaa lentää esimerkiksi New Yorkin Manhattanille.

Työkalupalkin aurinkopainikkeella saa näkyviin päivänvalon ja pääsee seuraamaan auringonnousuja ja auringonlaskuja.

Historiallisissa tiedoissa (valitse kellopainike työkalupalkissa ja sen jälkeen liikuta liukusäädintä 3D-esityksen vasemmassa yläkulmassa) pääsee seuraamaan esimerkiksi kaupunkien kasvua, jäätiköiden sulamista ilmastonmuutoksen myötä, rannikoiden eroosiota, hirmumyrskyjen vaikutuksia (esim. hirmumyrsky Ike, Galveston, Texas) jne. Yleensä tiedot eivät kuitenkaan ulotu kovin kauas menneisyyteen. Lake Tahoen alueelta kuvia on vuodesta 1940 lähtien.

Erikoisuuteena pääsee vierailemaan kolmiulotteisessa antiikin Roomassa http://earth.google.com/rome/. Tämän toiminnon tosin saa ainakin toistaiseksi ladattua vain englanninkielisestä Google Earthista (valitse suomenkielisessä versiossa ylhäältä työkaluriviltä Työkalut > Asetukset > Yleistä > Kieli: English (US) kielen vaihtamiseksi) vasemman reunan toimintosarakkeesta: Layers > Gallery > Ancient Rome 3D. Tämän jälkeen Roomaan ilmestyy antiikin rakennusten symboleita. Kun klikkaa jotakin näistä symboleista, esiin pompahtaa laatikko, jossa tarjotaan vaihtoehtoa "Download Terrain and 3D Building Models of Ancient Rome". Tästä on valittava ensin vaihtoehto "Ancient Terrain" ja sitten joko "Ancient Roman Landmarks (250 buildings)" tai "Ancient Roman Buildings (5000+ buildings)". Suosittelen ainakin aluksi tuota vaihtoehtoa "Ancient Roman Landmarks", koska tämä latautuminen kestää melko pitkään nopeallakin nettiyhteydellä. Kun malttaa odottaa latautumisen loppuun, pääsee sitten kävelemään muinaisen Rooman kaduilla (zoomaa tarpeeksi lähelle, äläkä tarkastele rakennuksia ylhäältä/lintuperspektiivistä vaan muuta katselukulma sellaiseksi kuin kävelisit oikeasti kadulla). Nämä antiikin rakennukset tallentuvat väliaikaisiin paikkamerkintöihin. Kun ne tallentaa sieltä omiin paikkamerkintöihin, kieleksi voi jälleen vaihtaa suomen ja antiikin Rooma säilyy suomalaisessakin versiossa.

Mahdollista on myös ”nauhoittaa” ja julkaista omia kiertomatkoja, joihin voi lisätä selostuksen, musiikkia yms. Esimerkkinä voi katsoa Half Dome Tourin Kalifornian Yosemite Park -kansallispuistosta (Google Earth 5.0 täytyy olla ensin asennettuna): http://everytrail.com/user_data/KML/23497.kmz .

Oma suosikkini Google Earthissa on aina ollut lentely Grand Canyon -kanjonissa. Sinne todellakin pääsee lentämään siten, että itse voi ohjailla liikkumista samalla, kun kanjonit kohoavat kolmiulotteisina ympärillä (Colorado River View). Satelliittikuvista on siis siirrytty kolmiulotteiseen liikkumiseen ja maisemien katseluun lintuperspektiivistä. Muuallakin pääsee nyt hieman viihteellisemmässä ja pelimäisemmässä versiossa tarttumaan lentokoneen puikkoihin, kun valitsee ”Työkalut > Käynnistä lentosimulaattori”.

Dubaihin rakennetaan kolmea palmun muotoista tekosaarta. Jumeirahin saaren (5 x 5 km) rungolla, 17 oksalla ja aallonmurtajalla on rantaa 80 kilometriä. Aallonmurtaja liitetään tunnelilla ja yksiraiteisella junalla muihin osiin. Mantereelle vie 300-metrinen silta. Aallonmurtajan päässä on viiden tähden jättihotelli Atlantis the Palm. Hotellissa sijaitsee Lähi-idän aristokraattisin vesipuisto (160 000 neliötä) ja allas, jossa uidaan 28 delfiinin kanssa. Maanista hanketta kritisoidaan rantaekosysteemin silpomisesta ja delfiinien sekä siirtotyöläisten riistosta. Nämä palmusaaret (Palm Island, Palmusaaret: Palm Jumeirah ja Palm Jebel Ali, Dubai) sekä Atlantis-hotelli näkyvät Google Earthissa hyvin. Erinomaisesti näkyy myös keinotekoinen The World -saariryhmä, joka on rakennettu maailmankartan muotoiseksi. Kiitos vinkistä, Anna!

Intiassa näkyy esimerkiksi Alang Shipbreaking -laivanromuttamorannikko (löytyy hakusanalla Alang, India). Se on maailman suurin laivanromuttamo. Kilometrien mittaiselle rannikolle on ajettu sinne tänne romutettavia laivoja, viime syksynä myös Finnjet.

Merinäkymässä http://earth.google.com/ocean/ (maanäkymässä valitaan sivupalkista ”Näytä > Vedenpinta”, ”Tasot > Merinäkymä”) pääsee tarkastelemaan merenpohjan muotoja, Mariaanien syvänmerenhautaa (löytyy hausta suomalaisella nimellä Mariaanien hauta, hauan jälkeen kannattaa zoomata hieman kauemmaksi), laivojen hylkyjä (esim. Titanic kolmiulotteisena tai Turun ja Ahvenanmaan välillä Vrouw Mariasta kertova video) jne. Sivupalkista merinäkymän alta kannattaa laittaa halutut toiminnot päälle, jotta saa tietoa vaikkapa merten tilasta ja lajistosta tai voi seurata eläinten (esimerkiksi valaiden) todellisia vaelluksia. Esimerkiksi Etelä-Amerikan (Chilen ja Perun) rannikosta länteen löytyvät merikilpikonnat 41704 ja 41708, joiden mukana pääsee uimaan. Käytännössä itse simulaatio on melko heikko (pelkkää sinistä ympäristöä veden alla), mutta mielenkiintoisempaa on seurata alalaidasta koordinaatteja ja uintisyvyyyttä. Myös manneralueiden ympäristöstä saa kiinnostavaa lisätietoa, kun sivupalkin tasoista ruksaa päälle valinnan "Global Awareness". Jottei kuvista tulisi liian sotkuisia, joitakin tasovalintoja kannattaa sitten myös ottaa pois päältä.

KML (Keyhole Markup Language) -tiedostot löytyvät ”Lisää sisältöä” -kohdasta. Täällä pääsee tarkastelemaan esimerkiksi maanjäristyksiä reaaliajassa, Darfurin kriisiä, Lontoo Cityn kehitysvaiheita, lintuinfluenssan leviämistä, paleogeografisia kuvia maapallolta, animaatiota Rapusumusta jne. Myös nettisivulta http://www.google.com/gadgets/directory?synd=earth&cat=featured&hl=fi löytää mielenkiintoisia esimerkkejä kategorioista erityinen (esim. ilmastonmuutos), suositut (esim. arktisen jääpeitteen lähes reaaliaikainen tilanne), koulutus (esim. väestönkasvu), matkailu (esim. virtuaalinen matkaopas, 18000 kuvaa), hupi (esim. taiteellinen näkemys maapallosta), taivas (esim. animaatio 95 aurinkokunnan kohteesta) ja merinäkymä (esim. meriveden pintalämpötilat).

Google Earth 5.0 -version voi ladata maksutta osoitteesta http://earth.google.com/intl/fi/ tai http://earth.google.com/index.html . Huomaa kuitenkin valita oikea latausvaihtoehto, ettet vahingoissa lataa tietokoneellesi myös Google Chrome -WWW-selainta.

Lisätietoja, uusimpia vinkkejä yms. kannattaa tsekata seuraavista osoitteista:

http://google-latlong.blogspot.com/

http://gearthblog.com/

http://www.gearthhacks.com/

http://www.googlesightseeing.com/

http://www.ogleearth.com/

Luethan myös kattavan suomenkielisen Google Earthin käyttöoppaan. Antoisaa seikkailua!