tiistai 18. kesäkuuta 2024

Maapallon ylikulutuspäivä 2024 on 1. elokuuta

Tänä vuonna maapallon luonnonvarojen laskennallinen ylikulutuspäivä on torstaina 2. elokuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. Jos halutaan vähentää globaaleja hiilipäästöjä IPCC:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä, ylikulutuspäivää täytyisi saada myöhennettyä 22 päivää vuodessa seuraavien kuuden vuoden ajan.

Kaaviossa on esitetty asukasta kohden laskettuina (gha/hlö) globaali biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja ekologinen jalanjälki (punainen käyrä) sekä siihen sisältyvä hiilijalanjälki (harmaa käyrä). Kaavio on muokattu lähteestä Global Footprint Network, Nowcasting the World's Footprint & Biocapacity for 2024, May 2024.


Torstaina 2. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä 2024. Ihmiskunta on siis 1.1.2024-1.8.2024 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. YK:n tilastot kuitenkin saadaan kerättyä aina vasta 3-4 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.

Viime vuodesta maapallon ylikulutuspäivä on aikaistunut yhdellä vuorokaudella. Jos halutaan vähentää globaaleja hiilipäästöjä IPCC:n tavoitteen mukaisesti 45 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2030, ylikulutuspäivää täytyisi kuitenkin saada myöhennettyä 22 päivää vuodessa seuraavien kuuden vuoden ajan.

Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2024 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Earth Overshoot Day.


Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. Viime vuosikymmenten kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, luontokato ja ilmastonmuutos.

Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. Eri vuosien uusimpien tietojen mukaiset globaalit ylikulutuspäivät puolestaan näkee tästä linkistä.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia


"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja


keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

Nyt jo 12 ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja viimeisin 12 kuukautta mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso

Globaali lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo tammikuun 1940 alusta toukokuun 2024 loppuun verrattuna esiteollisen ajan (vuodet 1850-1900) keskiarvoon (= diagrammin nollataso). Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on, että maapallon lämpötila ei pitkällä aikavälillä tarkasteltuna nouse yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF.

Copernicus Climate Change Service kertoi tiedotteessaan hetki sitten, että toukokuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin toukokuu, 1,52 celsiusastetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) toukokuiden keskiarvo. Kesäkuun 2023 alusta alkaen kaikki 12 peräkkäistä kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. 

Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (kesäkuun 2023 alusta toukokuun 2024 loppuun) oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso, 1,63 astetta yli esiteollisen ajan ja 0,75 astetta yli vertailukauden 1991-2020 keskiarvon. 

Lähde

Copernicus: Surface air temperature for May 2024

Lue myös tämä

Tämän vuoden toukokuussa Suomessa on enemmän hellepäiviä kuin kertaakaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana