lauantai 30. heinäkuuta 2016

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

Kuwait. Kuvan © philipus - Fotolia.

Kuwaitissa (Mitribah) mitattiin helleaallon aikana 21. heinäkuuta 2016 lämpötilaksi 54,0 celsiusastetta. Maailman ilmatieteen järjestö WMO selvittää parhaillaan lukeman luotettavuutta. Mikäli se osoittautuu oikeaksi, kyseessä lienee Aasian koko mittaushistorian uusi lämpöennätys.

Lähes samaan lukemaan päästiin Irakissa (Basrah) päivää myöhemmin eli 22. heinäkuuta, jolloin siellä mitattiin 53,9 astetta. Tämäkin vielä vahvistamaton tulos ylittää Aasian aiemman lämpöennätyksen 53,5 astetta, joka mitattiin Pakistanissa (Mohenjo-Daro) 26. toukokuuta 2010.

Joissakin uutisissa nyt mitattua Kuwaitin 54,0 asteen lämpötilaa on sanottu koko itäisen pallonpuoliskon mittaushistorian korkeimmaksi lämpötilaksi. Todellisuudessa se lienee toiseksi korkein, sillä Tunisiassa (Kebili) on mitattu 55,0 astetta 7. heinäkuuta 1931, vaikkakaan siirtomaa-aikaiset mittaukset eivät välttämättä ole täysin yhtä luotettavia kuin nykyiset. 

Toisinaan myös Israelissa (Tirat Tsvi) sanotaan mitatun 54,0 astetta 21. kesäkuuta 1942. WMO:n meteorologisissa alueissa Israel kuitenkin kuuluu Eurooppaan eikä Aasiaan. Lisäksi maailman lämpöennätystilastoja pitävän meteorologi Maximiliano Herreran mukaan Israelin tapauksessa saattaa olla kyse viallisen mittarin antamasta väärästä tuloksesta.

Viralliset sääennätykset vahvistaa WMO:n tapauskohtaisesti nimittämä komitea, johon kuuluu 7-15 kansainvälistä kyseisen sääennätystyypin asiantuntijaa, joista yhden täytyy olla siltä alueelta, jossa ennätys on tehty. He tutkivat esimerkiksi mittarin, sen kalibroinnin, havainnontekoprosessin ja säähavaintoaseman sijoittelun.

Korkein maapallolla hyväksytysti mitattu varjolämpötila on 56,7 astetta, joka saavutettiin Kalifornian Kuolemanlaaksossa (Furnace Creek) 10. heinäkuuta 1913. Joskus ennätykseksi mainittu Libyan (Al Azizia) lukema 57,8 astetta 13. syyskuuta 1922 on todettu virheelliseksi. Tämän Libyan väitetyn ennätyksen oikeellisuuden selvittelyyn WMO:n komitealta kului aikaa peräti kaksi vuotta.

Esimerkiksi aiemmin Suomen marraskuun lämpöennätykseksi sanottu Maarianhaminan lentokentällä 2. marraskuuta 1999 mitattu 14,1 astetta on hylätty Suomessa Ilmatieteen laitoksen omissa tutkimuksissa epäilyttävänä seuraavin perustein:
-Muilla lähimmillä mittausasemilla (4-9 kilometriä Maarianhaminan lentokentältä) vuorokauden maksimilämpötilat olivat ”vain” 12,6 astetta ja 12,7 astetta.
-Virallisissa synop-havainnoissa (perinteisesti 8 kertaa vuorokaudessa kello 00, 03, 06, 09, 12, 15, 18 ja 21 UTC) Maarianhaminan lentoaseman ylin arvo oli 12,3 astetta. Finavian useammin tehtyjä lentosäähavaintoja ei valitettavasti ole säilytetty.
-Suursäätila ja ilmamassa eivät suosineet kovin paljon yli 12 asteen lämpötiloja. Esimerkiksi föhntuulta ei esiintynyt.
-Ruotsin puolen lämpimämmässäkin ilmamassassa maksimilämpötilat ylsivät vain noin 13 asteeseen.

Nykyään Suomen mittaushistorian marraskuun lämpöennätys on Kemiössä 3. marraskuuta 2015 mitattu 14,3 astetta. Torstaina 29. heinäkuuta 2010 puolestaan rikkoutui Suomen koko mittaushistorian kaikkien kuukausien lämpötilaennätys. Joensuun lentokentällä Liperissä lämpötila oli tuolloin varjossa 37,2 astetta eli 1,3 astetta yli vanhan ennätyksen (35,9 astetta Turussa 9.7.1914), vaikka lämpötilaa saattoikin alentaa Venäjän metsäpaloista tullut savusumu. Myös Joensuun keskustassa Linnunlahdella lämpötila nousi 36,8 asteeseen. Vuorokauden korkein keskilämpötila 28,9 astetta oli Kuopiossa.

WMO:n mukaan tieteelliset arvioinnit osoittavat tiettyjen vuosina 2011-2015 havaittujen sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyden kasvaneen jopa yli kymmenkertaiseksi ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi. Erityisesti tämä pätee korkeisiin äärilämpötiloihin. Vuonna 2016 tammi-kesäkuu oli ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksen tuloksena koko mittaushistorian lämpimin vastaavien kuukausien jakso.

Lähteet ja lisätietoja







World Atlas: The Hottest Temperatures Ever Recorded In The World

Lue myös nämä

Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä voimakkaammin sään ääri-ilmiöihin

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Viikon kesäfakta, osa 8: Tänään on kuusi vuotta Suomen mittaushistorian korkeimmasta lämpötilasta



Torstaina 29.7.2010 rikkoutui Suomen koko mittaushistorian lämpötilaennätys. Joensuun lentokentällä Liperissä lämpötila oli varjossa 37,2 astetta eli 1,3 astetta yli vanhan ennätyksen (35,9 astetta Turussa 9.7.1914), vaikka lämpötilaa saattoikin alentaa Venäjän metsäpaloista tullut savusumu. Myös Joensuun keskustassa Linnunlahdella lämpötila nousi 36,8 asteeseen. Vuorokauden korkein keskilämpötila 28,9 astetta oli Kuopiossa.

Heinäkuu 2010 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan myös kuukauden keskilämpötilaltaan mittaushistorian lämpimin kuukausi Suomessa. Lämpimintä oli Puumalassa, jossa heinäkuun keskilämpötilaksi muodostui 23,0 astetta. Aiempi kuukauden keskilämpötilaennätys 22,1 astetta (Lappeenranta heinäkuussa 1925) ylittyi kaikkiaan 14 säähavaintoasemalla, myös Kouvolan sääasemilla (Utti 22,7 astetta, Anjala 22,4 astetta). Kouvolan seudulla lämpimintä oli 28.7.2010 (Utti 34,5 astetta, Anjala 33,1 astetta).

Heinäkuussa 2010 rikottiin myös mittaushistorian yhden kuukauden hellepäivien havaintopistekohtainen lukumääräennätys. Eniten hellepäiviä oli Kouvolassa (Utin säähavaintoasema), Heinolassa, Lahdessa ja Puumalassa. Kaikilla näillä säähavaintoasemilla hellettä oli heinäkuussa 27 päivänä. Aiempi ennätys (22 päivää vuonna 2003) ylittyi siis selkeästi. Ainoa heinäkuun päivä, jolloin millään Suomen havaintoasemalla ei mitattu hellelukemia, oli 24.7.2010.

Tänä vuonna (2016) Suomessa on ollut tähän mennessä hellettä yhteensä 30 päivänä eri puolilla Suomea. Viime vuonna hellepäiviä oli koko kesänä 19, vuonna 1987 vain kymmenen ja vuonna 1962 ainoastaan kolme.

Hellepäiväennätys on vuodelta 2002, jolloin hellettä oli jossakin päin Suomea 65 päivänä. Vuotta myöhemmin (2003) hellepäivien lukumääräksi tuli yhteensä 39. Niistä peräti 28 koettiin heinäkuussa eri säähavaintoasemilla.

torstai 21. heinäkuuta 2016

Mittaushistorian pisin ennätyslämpimien kuukausien putki ja 378 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-kesäkuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for June 2016, published online July 2016.

Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA:n mukaan kesäkuu oli 14. peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi, kun verrataan kunkin kuukauden maailmanlaajuista maa- ja merialueiden yhdistettyä lämpötilaa vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian ko. kuukausien lämpötiloihin. Koskaan aiemmin 137-vuotisessa mittaushistoriassa ei ole havaittu näin pitkää ennätyslämpimien kuukausien putkea.

Kesäkuussa maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila oli maailmanlaajuisesti 0,90 celsiusastetta korkeampi kuin 1900-luvun kesäkuiden keskiarvo. Vasta viime vuonna tehty aiempi kesäkuun ennätyslämpötila ylittyi 0,02 asteella. Samalla kesäkuu oli 40. peräkkäinen kesäkuu, jolloin 1900-luvun kesäkuiden keskimääräinen lämpötila ylittyi. Viimeksi tuon keskiarvon alle jäätiin kesäkuussa 1976.

Kesäkuu 2016 oli todennäköisesti 378. peräkkäinen kuukausi, jolloin 1900-luvun keskimääräinen lämpötila ylittyi. Viimeksi 1900-luvun keskiarvoa alempi kuukausilämpötila mitattiin joulukuussa 1984.

Vaikka kesäkuu olikin mittaushistorian lämpimin kesäkuu, se oli anomalialtaan (poikkeamaltaan verrattuna keskimääräiseen ko. kuukauden lämpötilaan 1900-luvulla) "vasta" mittaushistorian 9. lämpimin kuukausi (anomaliatilastossa jaetulla 9. sijalla maaliskuun 2015 kanssa) koko mittaushistorian 1638 kuukauden joukossa. Sen ohitse menevät maaliskuu 2016 (anomalia +1,22 astetta yli 1900-luvun maaliskuiden keskiarvon), helmikuu 2016 (+1,20 astetta), joulukuu 2015 (+1,12 astetta), huhtikuu 2016 (+1,08 astetta), tammikuu 2016 (+1,05 astetta), lokakuu 2015 (+0,99 astetta), marraskuu 2015 (+0,96 astetta) ja syyskuu 2015 (+0,92 astetta).

Mittaushistorian 15 suurimmasta kuukausianomaliasta 14 on mitattu helmikuusta 2015 lähtien. Vain jaetulla 11. sijalla oleva tammikuu 2007 (+0,88 astetta) mahtuu 15 suurimman anomalian listalle 1900-luvun puolelta.

NOAA:n mukaan myös vuoden 2016 kuusi ensimmäistä kuukautta olivat koko mittaushistorian lämpimin tammi-kesäkuun jakso, 1,05 astetta yli 1900-luvun vastaavien kuukausien keskiarvon. Näin vasta viime vuonna tehty edellinen ennätys ylittyi 0,20 asteella. Kaikissa kuudessa maanosassa lämpötila oli mittaushistorian (maanosakohtaiset tilastot vuodesta 1910) kolmen lämpimimmän tammi-kesäkuun joukossa. Ennätyslämmintä oli Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa.

Myös Berkeley Earthin ja Nasan mukaan sekä kesäkuu 2016 että vuoden ensimmäinen puolisko olivat globaalisti ennätyslämpimät, kun katsotaan maa- ja merialueita yhdistettyinä. Nasan tilastoissa on nyt koettu yhdeksän ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin. Vuosi 2016 on tähän mennessä ollut 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Nasan Gavin Schmidt arvioi, että ennätyslämpötilat liittyvät 40-prosenttisesti juuri päättyvään El Niño -ilmiöön, mutta noin 60 prosenttia selittyy muilla tekijöillä, lähinnä ihmiskunnan aiheuttamilla kasvihuonekaasupäästöillä. Ilmastonmuutos on siis pääsyyllinen tämänhetkisiin lämpöennätyksiin, vaikkakin myös luontainen vaihtelu on vaikuttanut.

Erityisesti arktinen alue on lämmennyt hyvin voimakkaasti. Arktisella alueella tammi-kesäkuun merijään laajuus oli keskimäärin ennätyspieni satelliittimittausten aikakaudella (alkaen vuodesta 1979). Jokainen yksittäinenkin kuukausi maaliskuuta lukuun ottamatta teki kuukausikohtaisen minimiennätyksen.

Japanin ilmatieteen laitoksen tilastoissa kesäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesäkuu yhdessä viime vuoden kesäkuun kanssa. Molemmat olivat 0,41 celsiusastetta lämpimämpiä kuin kesäkuiden 1981-2010 keskiarvo ja 0,76 astetta lämpimämpiä kuin koko 1900-luvun kesäkuiden keskiarvo. Kolmanneksi lämpimin on ollut kesäkuu 2014. Vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian aikana kesäkuut ovat lämmenneet keskimäärin 0,70 astetta vuosisadassa.

Vuodesta 2016 tulee hyvin todennäköisesti kolmas peräkkäinen koko mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi. Sen sijaan vuosi 2017 tulee olemaan päättyvän El Niñon ja todennäköisesti kehittyvän La Niñan vuoksi viileämpi.

Lähteet ja lisätietoja

AP News: El Nino is gone, but Earth's record heat is sticking around

Berkeley Earth: June 2016

Japan Meteorological Agency: Monthly Anomalies of Global Average Surface Temperature in June (1891 - 2016, preliminary value)

Nasa: GLOBAL Land-Ocean Temperature Index in 0.01 degrees Celsius, base period 1951-1980

NOAA: Continental Temperature Anomalies

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for June 2016, published online July 2016, retrieved on July 21, 2016
NOAA: Top 15 Monthly Global Land and Ocean Temperature Departures from Average

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Viikon kesäfakta, osa 6: Hortoilua nokkosten kanssa


Nokkosen sanotaan olevan ravintoarvoltaan kolme kertaa pinaatin veroinen ja porkkanaakin ravitsevampi. Nokkosen proteiinipitoisuus on 5,9 grammaa ja pinaatin 1,6 grammaa sadassa grammassa. Kuitua nokkosessa on 4,1 grammaa ja pinaatissa 1,3 grammaa sataa grammaa kohden. Nokkosessa on pinaattia enemmän myös rautaa, kalsiumia, C-vitamiinia jne.

C-vitamiinia nokkosessa on joidenkin tietojen mukaan jopa viisi kertaa niin paljon kuin appelsiinissa, rautaa seitsemän kertaa niin paljon kuin pinaatissa ja kalsiumia kolme kertaa niin paljon kuin maidossa. Nokkosessa on lisäksi A-, B-, D-, E- ja K-vitamiineja sekä jodia, piitä ja vapaita aminohappoja. Nokkonen sisältää kversetiini-nimistä flavonoidia, jonka sanotaan vähentävän heinänuhan oireita. Nokkonen myös alentaa verensokeria ja verenpainetta.

Lue myös tämä

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Viikon kesäfakta, osa 5: Takaako poimulehti ikuisen nuoruuden?


Poimulehden (Alchemilla vulgaris) reunoilla kostean yön jälkeen riippuvat pisarat eivät ole kastetta, vaan poimulehti on erittänyt nämä pisarat aktiivisesti juuripaineen avulla vesiraon eli hydatodin kautta ns. pisaroinnissa eli guttaatiossa. Poimulehden tieteellinen sukunimi viittaa alkemiaan, sillä alkemistit yrittivät poimulehden pisaroiden avulla muuttaa epäjaloja metalleja kullaksi tai valmistaa ikuisen nuoruuden takaavaa eliksiiriä. Carl von Linné kertoo ruotsalaisesta ohjeesta, jonka mukaan jatkuva poimulehden pisaroiden kerääminen ja kasvojen peseminen niillä säilyttää kauneuden sekä rypyttömyyden.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Viikon kesäfakta, osa 4: Sudenkorentojen kuoriutumisen seuraaminen on mielenkiintoista

Sudenkorennoilla on vaillinainen muodonvaihdos. Toukasta kuoriutuu ilman kotelovaihetta nuori korento, joka pumppaa siipiinsä nestettä.

Kun nuori sudenkorento on tyhjentänyt ylimääräiset nesteet ruumiistaan, se lentää lopulta matkoihinsa.

Sudenkorennon tyhjä toukkanahka.