Ajattelin jo välillä keskittyä muihin aiheisiin, mutta pakko kommentoida jälleen säästä ja ilmastosta.
Toissayönä, eilen ja vielä viime yönäkin lunta satoi oikein kunnolla - talven kovin lumipyry! Pihamme viisi senttiä pitkät narsissien ja tulppaanien alut peittyivät lumeen. Oikea talvi siis tuli sittenkin, kylläkin vasta näin maaliskuun lopulla. Huomiseksi tosin ennustetaan jo plus kolmen asteen lämpötilaa ja viikonlopuksi noin viittä plusastetta. Vielä toissapäivänä kansainvälinen AccuWeather ennusti pakkasen ja lumisateiden jatkuvan Kouvolassa kaksi viikkoa.
Tänä talvena 2007-2008 pysyvä lumipeite tuli Uttiin vasta 19. tammikuuta. Eilisaamuna Utin virallinen lumen syvyys oli yön pyryn jäljiltä 30 cm, mikä vastaa erittäin hyvin ajankohdan keskiarvoa (28 cm). Mistään poikkeuksellisesta takatalvesta ei siis ole kyse. Pikemminkin normaalista poikkeaa talvikielien alkaminen epätavallisen myöhään.
"Varsinaisten talvikuukausien" eli joulu-helmikuun keskilämpötilat olivat koko maassa ennätyksellisen korkeita. Helmi-maaliskuun taitteessa televisiossa ja lehdissä jo ehdittiin uutisoida, että ensimmäistä kertaa Suomen säämittausten historiassa terminen talvi jäi kokonaan tulematta Etelä-Suomeen (Helsinki, Hanko, Ahvenanmaa). Termisellä talvella tarkoitetaan määritelmän mukaan sitä, että vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle (pakkasen puolelle). Mitä sitten tarkoittaa "pysyvästi"? Useimmiten se ymmärretään niin, että vähintään viikon ajan vuorokauden keskilämpötilan on oltava pakkasella. Terminen kevät taas alkaa sitten, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi (vähintään viikon ajan) nollan yläpuolelle. Terminen talvi alkaa Helsingissä yleensä marras-joulukuun vaihteessa. Tänä vuonna terminen alkoi Helsingissä 19. maaliskuuta! Eteläisintä Suomea lukuun ottamatta terminen talvi alkoi likimain normaaliaikaan, mutta talven lämpötilat olivat ennätyskorkeita. Mielenkiintoista on tsekkailla Ilmatieteen laitoksen tilastoja: tilastot 1 ja tilastot 2.
Tämä talvi muistuttaa hieman vuotta 1696, jolloin Suomessa oli erittäin leuto talvi. Toukotyöt päästiin aloittamaan jo helmikuussa. Maaliskuussa kuitenkin pakastui uudelleen ja jo kertaalleen sulaneet järvet jäätyivät. Toivottavasti jatko ei muistuta nyt vuotta 1696. Silloin nimittäin kesä jäi erittäin lyhyeksi. Järvet jäätyivät 8. elokuuta. Seurauksena oli vuonna 1694 alkaneen nälänhädän pahentuminen entisestään.
Sää on vaihdellut aina, eivätkä vuodet ole veljeksiä. Keskiarvothan syntyvät juuri siitä, että sää vaihtelee eri vuosina tiettyjen maksimi- ja minimiarvojen välillä. Pitääkin tähdentää sitä, ettei nykyistä ilmastonmuutosta ja sen seurauksia saa ylidramatisoida. Kaikkea ei saa laittaa ilmastonmuutoksen syyksi. Johtopäätöksiä ei myöskään saa tehdä yhden alueen tai yhden vuoden perusteella. Aina pitää seurata laaja aluetta (koko maapalloa) ja tarkastella pitkää aikaväliä. Tätä ei voi liikaa korostaa.
Globaalit pitkän aikavälin keskiarvot kuitenkin osoittavat, että ilmasto on nyt ihmisen toiminnan (fossiilisten polttoaineiden polttamisen) seurauksena muuttumassa (useimmilla alueilla lämpenemässä) selvästi ja poikkeuksellisen nopeasti (ks. aiemmat blogikirjoitukseni).
Yksi uusimpia ilmastonmuutoksen todisteita ja seurauksia on television ja Helsingin Sanomien raportoima uutinen "Etelämantereen jäätiköstä lohkeamassa iso pala". Läntisellä Etelämantereella lämpötila on noussut viimeisimpien 50 vuoden aikana jyrkimmin koko maapallolla, puolisen astetta 10 vuodessa. Tässä muuten yksi todiste sille, ettei maapallolla havaittu lämpötilojen nousu johdu vain siitä, että nykyisin mittausasemat olisivat entistä lähempänä lämmittäviä kaupunkien keskustoja. Nyt Coloradon yliopiston tutkijoiden mukaan Etelämantereesta (ns. Wilkinsin jäätikköhyllystä) on romahtamassa mereen noin 400 neliökilometrin laajuinen alue. Romahdusvaara syntyi, kun helmikuussa alueesta suli irti valtava jäävuori. Isoa osaa jäätikköhyllystä pitää enää kiinni vain muutaman kilometrin levyinen jääkaistale. Jos tuo kaistalekin murtuu, tutkijoiden mukaan jäätiköstä saattaa hävitä puolet jo lähivuosien aikana. Etelämantereella alkamassa oleva talvi kuitenkin siirtänee vaaraa ainakin vuodella eteen päin. Meren pinta ei nouse, vaikka jäätikkö esimerkiksi vuoden kuluttua sulaisikin, koska kyseessä ei ole maa-alueen päällä oleva jää. Meressä kelluva jää syrjäyttää saman määrän vettä kuin siitä sulaessaan tulee. Alkuperäinen uutinen löytyy Coloradon yliopiston sivuilta.
Mielenkiintoista pohdittavaa antaa myös tiedekirjailija Risto Isomäen blogi "Voiko mannerjäätikkö sulaa nopeasti".
Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan ympäristöblogiani. Olen Kouvolan Yhteislyseon ja Kouvolan iltalukion biologian ja maantieteen lehtori. Kerään mielenkiintoisia faktoja biologiasta ja maantieteestä. Keskeisiä aiheita ovat sää, ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cisionin tekemän listauksen mukaan tämä on Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöaiheinen blogi. S-posti muotoa etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fi
torstai 27. maaliskuuta 2008
torstai 20. maaliskuuta 2008
sunnuntai 9. maaliskuuta 2008
Moderneja myyttejä
Tänään taas oli Kouvolan Sanomien Napakat-palstalla tällainen viesti:
"Ilmastonmuutos maalaisjärjellä. Tuulee etelästä ja lännestä - lauhaa ja lämmintä. Pohjoisesta ja koillisesta - koleaa ja pakkasta."
Maalaisjärki ei aina toimi tieteellisissä asioissa. Tässäkin on sekoitettu sää ja ilmasto. Sää tarkoittaa jonkin paikan ilmakehässä vallitsevaa hetkellistä tilannetta (lämpötila, pilvisyys, sateet jne.). Ilmasto taas tarkoittaa pitkän aikavälin keskiarvoja. Edellä siteerattu Napakat-viesti päteekin säähän, mutta ei ilmastoon. Ilmastonmuutoksessa on kyse pitkän aikavälin keskiarvoista laajalla alueella.
Ilmastonmuutokseen ja varsinkin sen vastustamiseen liittyy paljon moderneja myyttejä. Ihmisten on joskus vaikea ymmärtää sitä, että nyt olisi meneillään mitenkään poikkeuksellinen ilmastonmuutos, kun maapallon ilmasto on vaihdellut kautta historian. Toisinaan on ollut lämpimämpää, toisinaan kylmempää. Niinpä helposti uskotaan nykyisenkin muutoksen olevan normaalia, luonnollista vaihtelua.
Maapallolla on ollut nykyistä lämpimämpiäkin jaksoja, ainakin 3 miljoonaa vuotta sitten ja 125 000 vuotta sitten. Ne voidaan kuitenkin selittää auringon säteilyn, maapallon kiertoradan, maapallon akselikaltevuuden ja mannerten sijainnin (mannerliikunnot) muutoksilla. Nykyisessä tilanteessa ei kuitenkaan ole kyse mistään näistä selittävistä tekijöistä.
Menneissä ilmastonmuutoksissa alkuperäinen selittävä tekijä on ollut jokin muu kuin hiilidioksidi. Hiilidioksidi on tosin on sitten näytellyt merkittävää roolia näiden muista syistä johtuvien ilmastonmuutosten voimistamisessa, koska lämpimässä meriin pystyy sitoutumaan vähemmän hiilidioksidia. Kylmässä hiilidioksidia sitoutuu meriin enemmän ja lämpimässä vähemmän.
Nykyistä ilmastonmuutosta ei selitä mikään luonnollinen tekijä, vaan syynä ovat ihmisen toimintojen tuottama hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut. Viimeisimpien 650 000 vuoden aikana maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut 180-300 ppm (miljoonasosaa ilman tulavuudesta). Nyt pitoisuus on lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena noin 380 ppm, korkeampi kuin ilmeisesti kertaakaan aiemmin kolmeen miljoonaan vuoteen!
Ilmakehän hiilidioksidi ei ole peräisin meristä, koska meret ovat happamoituneet yhä enemmän. Niihin on siis sitoutunut enemmän hiilidioksidia, vaikka lämpimässä merien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee. Hiilidioksidimäärät ovat kuitenkin nyt niin suuria, että merien lämpimässä huonosta sitomiskyvystä huolimatta niihin sitoutuu enemmän ja enemmän hiilidioksidia.
Suurta hiilidioksidimäärää poikkeuksellisempaa nykyisessä ilmastonmuutoksessa on sen nopeus. Yhtä nopeaa muutosta ei ole tapahtunut ainakaan 50 miljoonaan vuoteen. Viimeisimmän jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni 3-7 astetta noin 5000 vuoden aikana.
Nyt Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla on havaittu kolmen asteen lämpeneminen 30 vuodessa. Ei olekaan siis mikään ihme, että talvi 2007-2008 on Pohjois-Amerikassa ollut paikoin viimeaikaisia talvia kylmempi. Tämä heilahtelu ei ole vielä edes paluuta 30 vuoden takaiseen "normaaliin" ilmastoon.
Ennusteiden mukaan maapallon keskilämpötila voisi nousta 3-8 astetta seuraavien sadan vuoden aikana!
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan etene suoraviivaisesti eikä samaan tahtiin kaikilla maapallon alueilla. Voimakkainta havaittu lämpeneminen on ollut Pohjoisnavalla. Tässä kaatuu rytinällä se myytti, että ilmaston lämpeneminen johtuisi siitä, että nykyiset mittauspisteet ovat entistä lähempänä kaupunkien keskustoja (kaupungithan ovat tyypillisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpiä lämpösaarekkeita).
Vuosina 1940-1970 maapallon ilmasto itse asiassa hieman viileni, tosin vain 0,1 astetta. Syynä viilenemiseen olivat tuolloin sattuneet suuret tulivuorten purkaukset ja kasvavan teollisuuden päästöt. Molemmista tuli ilmakehään hiukkasia, jotka vähensivät tulosäteilyä maapallolle. Teollisuuden hiukkaspäästöjen vähentämiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmin vasta 1970-luvulla, kun hiukkasten havaittiin pilaavan hengitysilmaa. Ilman tulivuorten ja teollisuuden hiukkasia ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi ehkä havaittu jo aiemmin. Nyt sen seuraukset tulivat selkeästi näkyviin vasta 1970-luvun puolivälistä alkaen.
1960-luvun lopun jälkeen suuria tulivuorenpurkauksia on ollut vähän. Vulkaanisen tuhkan vähäisyyden takia maapallon ilmaston olisikin pitänyt lämmetä 0,1-0,2 astetta vuodesta 1970 nykypäivään. Todellinen lämpeneminen on ollut 0,6 astetta.
Yhtenä ilmastonmuutoksen todisteena pidetään maapallon jäätiköiden pienentymistä, mikä on yleinen havainto kaikissa maanosissa. Etelämantereen itäosissa jäätiköt ovat kuitenkin poikkeuksellisesti kasvaneet. Syynä ovat lämpötilan nousun aiheuttamat lisääntyneet lumisateet, jotka edistävät jään muodostusta.
Maailmanlaajuisesti ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ilmastonmuutos on kuitenkin kiistattomasti nähtävissä. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi New Scientist -lehden, NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammeista.
Paikallisesti vaihtelu voi kuitenkin olla suurta. Toiset alueet kuivuvat, toisilla sateet lisääntyvät. Useimmat alueet lämpenevät, jotkin taas viilenevät. Siksi tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä pitäisikin käyttää nimitystä ilmastonmuutos, ei ilmaston lämpeneminen. Kyse ei ole pelkästään lämpenemisestä.
Lisää asiaa ilmastonmuutosmyyteistä voi lukea Britannian meteorologian laitoksen sivuilta, Natural Environment Research Councilin sivuilta ja osin poliittista keskustelua käyvältä Scholars & Rogues -saitilta. Muuta päivitettyä ilmastonmuutostietoa voi tsekata New Scientist -lehden sivuilta.
PS. Edellisessä blogissani puhuin talviviikosta. Nyt lämpötila on kuitenkin taas noussut plussan puolelle ja alkuviikoksi ennustetaan viiden plusasteen lämpötiloja.
"Ilmastonmuutos maalaisjärjellä. Tuulee etelästä ja lännestä - lauhaa ja lämmintä. Pohjoisesta ja koillisesta - koleaa ja pakkasta."
Maalaisjärki ei aina toimi tieteellisissä asioissa. Tässäkin on sekoitettu sää ja ilmasto. Sää tarkoittaa jonkin paikan ilmakehässä vallitsevaa hetkellistä tilannetta (lämpötila, pilvisyys, sateet jne.). Ilmasto taas tarkoittaa pitkän aikavälin keskiarvoja. Edellä siteerattu Napakat-viesti päteekin säähän, mutta ei ilmastoon. Ilmastonmuutoksessa on kyse pitkän aikavälin keskiarvoista laajalla alueella.
Ilmastonmuutokseen ja varsinkin sen vastustamiseen liittyy paljon moderneja myyttejä. Ihmisten on joskus vaikea ymmärtää sitä, että nyt olisi meneillään mitenkään poikkeuksellinen ilmastonmuutos, kun maapallon ilmasto on vaihdellut kautta historian. Toisinaan on ollut lämpimämpää, toisinaan kylmempää. Niinpä helposti uskotaan nykyisenkin muutoksen olevan normaalia, luonnollista vaihtelua.
Maapallolla on ollut nykyistä lämpimämpiäkin jaksoja, ainakin 3 miljoonaa vuotta sitten ja 125 000 vuotta sitten. Ne voidaan kuitenkin selittää auringon säteilyn, maapallon kiertoradan, maapallon akselikaltevuuden ja mannerten sijainnin (mannerliikunnot) muutoksilla. Nykyisessä tilanteessa ei kuitenkaan ole kyse mistään näistä selittävistä tekijöistä.
Menneissä ilmastonmuutoksissa alkuperäinen selittävä tekijä on ollut jokin muu kuin hiilidioksidi. Hiilidioksidi on tosin on sitten näytellyt merkittävää roolia näiden muista syistä johtuvien ilmastonmuutosten voimistamisessa, koska lämpimässä meriin pystyy sitoutumaan vähemmän hiilidioksidia. Kylmässä hiilidioksidia sitoutuu meriin enemmän ja lämpimässä vähemmän.
Nykyistä ilmastonmuutosta ei selitä mikään luonnollinen tekijä, vaan syynä ovat ihmisen toimintojen tuottama hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut. Viimeisimpien 650 000 vuoden aikana maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut 180-300 ppm (miljoonasosaa ilman tulavuudesta). Nyt pitoisuus on lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena noin 380 ppm, korkeampi kuin ilmeisesti kertaakaan aiemmin kolmeen miljoonaan vuoteen!
Ilmakehän hiilidioksidi ei ole peräisin meristä, koska meret ovat happamoituneet yhä enemmän. Niihin on siis sitoutunut enemmän hiilidioksidia, vaikka lämpimässä merien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee. Hiilidioksidimäärät ovat kuitenkin nyt niin suuria, että merien lämpimässä huonosta sitomiskyvystä huolimatta niihin sitoutuu enemmän ja enemmän hiilidioksidia.
Suurta hiilidioksidimäärää poikkeuksellisempaa nykyisessä ilmastonmuutoksessa on sen nopeus. Yhtä nopeaa muutosta ei ole tapahtunut ainakaan 50 miljoonaan vuoteen. Viimeisimmän jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni 3-7 astetta noin 5000 vuoden aikana.
Nyt Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla on havaittu kolmen asteen lämpeneminen 30 vuodessa. Ei olekaan siis mikään ihme, että talvi 2007-2008 on Pohjois-Amerikassa ollut paikoin viimeaikaisia talvia kylmempi. Tämä heilahtelu ei ole vielä edes paluuta 30 vuoden takaiseen "normaaliin" ilmastoon.
Ennusteiden mukaan maapallon keskilämpötila voisi nousta 3-8 astetta seuraavien sadan vuoden aikana!
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan etene suoraviivaisesti eikä samaan tahtiin kaikilla maapallon alueilla. Voimakkainta havaittu lämpeneminen on ollut Pohjoisnavalla. Tässä kaatuu rytinällä se myytti, että ilmaston lämpeneminen johtuisi siitä, että nykyiset mittauspisteet ovat entistä lähempänä kaupunkien keskustoja (kaupungithan ovat tyypillisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpiä lämpösaarekkeita).
Vuosina 1940-1970 maapallon ilmasto itse asiassa hieman viileni, tosin vain 0,1 astetta. Syynä viilenemiseen olivat tuolloin sattuneet suuret tulivuorten purkaukset ja kasvavan teollisuuden päästöt. Molemmista tuli ilmakehään hiukkasia, jotka vähensivät tulosäteilyä maapallolle. Teollisuuden hiukkaspäästöjen vähentämiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmin vasta 1970-luvulla, kun hiukkasten havaittiin pilaavan hengitysilmaa. Ilman tulivuorten ja teollisuuden hiukkasia ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi ehkä havaittu jo aiemmin. Nyt sen seuraukset tulivat selkeästi näkyviin vasta 1970-luvun puolivälistä alkaen.
1960-luvun lopun jälkeen suuria tulivuorenpurkauksia on ollut vähän. Vulkaanisen tuhkan vähäisyyden takia maapallon ilmaston olisikin pitänyt lämmetä 0,1-0,2 astetta vuodesta 1970 nykypäivään. Todellinen lämpeneminen on ollut 0,6 astetta.
Yhtenä ilmastonmuutoksen todisteena pidetään maapallon jäätiköiden pienentymistä, mikä on yleinen havainto kaikissa maanosissa. Etelämantereen itäosissa jäätiköt ovat kuitenkin poikkeuksellisesti kasvaneet. Syynä ovat lämpötilan nousun aiheuttamat lisääntyneet lumisateet, jotka edistävät jään muodostusta.
Maailmanlaajuisesti ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ilmastonmuutos on kuitenkin kiistattomasti nähtävissä. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi New Scientist -lehden, NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammeista.
Paikallisesti vaihtelu voi kuitenkin olla suurta. Toiset alueet kuivuvat, toisilla sateet lisääntyvät. Useimmat alueet lämpenevät, jotkin taas viilenevät. Siksi tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä pitäisikin käyttää nimitystä ilmastonmuutos, ei ilmaston lämpeneminen. Kyse ei ole pelkästään lämpenemisestä.
Lisää asiaa ilmastonmuutosmyyteistä voi lukea Britannian meteorologian laitoksen sivuilta, Natural Environment Research Councilin sivuilta ja osin poliittista keskustelua käyvältä Scholars & Rogues -saitilta. Muuta päivitettyä ilmastonmuutostietoa voi tsekata New Scientist -lehden sivuilta.
PS. Edellisessä blogissani puhuin talviviikosta. Nyt lämpötila on kuitenkin taas noussut plussan puolelle ja alkuviikoksi ennustetaan viiden plusasteen lämpötiloja.
tiistai 4. maaliskuuta 2008
Epätalvi
Talvi 2007-2008 (joulu-, tammi- ja helmikuu) oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko mittaushistorian lämpimin, "kaikkien aikojen lämpimin" talvi Suomessa.
Kemi-Tornion lentoasemalla tämän talven keskilämpötila oli 6,6 astetta, Tohmajärvellä 6,5 astetta, Utsjoen Pellossa 6,3 astetta, Joensuussa samoin 6,3 astetta ja Kauhavalla 6,1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vähiten normaalista poikkeava talvi oli Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa. Sielläkin tosin eroa keskiarvoon oli noin plus neljä astetta.
Helmikuussa postinkantaja pyöräili Kouvolassa monena päivänä t-paita päällä ilman takkia! Tosin itselläni kyllä oli silloinkin pipo ja kaulaliina. Sen sijaan virolainen lampaanvillapaitani jäi tänä talvena kaappiin.
Talvi oli myös harvinaisen lumeton. Etelä-Suomessa maassa oli vähintään sentin lumikerros vain 20-30 päivänä ja Keski-Suomessakin vain 50-60 päivänä, kun normaalisti lunta on vähintään sentti Etelä-Suomessakin yli 70 päivänä. Silloinkin kun lunta oli, sitä oli tavanomaista vähemmän. Vain Lapissa, Oulun läänin itäosassa ja Pohjois-Karjalan pohjoisosassa talvi oli normaaliluminen, paikoin jopa runsasluminen.
Sen sijaan vettä ja räntää satoi koko Suomessa tänä talvena tavanomaista enemmän. Aurinko puolestaan paistoi tavallista vähemmän, monin paikoin alle puolet tavanomaisesta auringonpaistetuntien määrästä.
Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan maailmanlaajuinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos selittää tämän talven normaalia korkeampia lämpötiloja reilun asteen verran. Suurin syy leutouteen ovat talven harvinaisen pitkään ja yleisesti jatkuneet etelän- ja lounaanpuoleiset ilmavirrat. Suomi kuuluu länsituulten vyöhykkeeseen, mutta kylmiä pohjoisia ja itäisiä ilmavirtauksia on ollut normaaliakin vähemmän. Syynä voi olla pelkkä sattuma. Tosin ilmastonmuutoksen vaikutus ilmavirtausten muuttumiseen ei ole täysin selvillä. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama merten lämpeneminen voi aiheuttaa sen, että nuo mereltä puhaltavat tuulet tuovat meille totuttua lämpimämpää ilmaa myös talvella.
Tänä talvena onkin yleistynyt termi epätalvi. Kuukkelin haulla kyllä totesin, että epätalvi-käsitettä on selvästi alettu käyttää jo vuonna 2005. Eilen Kouvolan Sanomat lanseerasi termin asvalttikaries. En tiedä, onko tämä teiden ja katujen pidosta vastaaville jo vuosien takaa tuttua ammattislangia, mutta itse en muista tähän hauskaan termiin aiemmin törmänneeni.
Epätalvi ja asvalttikaries liittyvät kiinteästi yhteen. Toisin kuin yleisesti luullaan, lumeton talvi onkin ollut teiden kunnossapitäjille hyvin hankala, ainakin Kouvolan Sanomien haastattelemien tie- ja kunnossapitomestareiden mukaan.
Suolaa ja hiekkaa on kulunut paljon. Suurimmaksi ongelmaksi on kuitenkin tullut sohjo. Raskas sohjo on autoilijoille luntakin vaarallisempaa. Lisäksi myös jalkakäytäviltä ja pyöräteiltä sohjo on saatava pois nopeasti, ettei se jäädy vaarallisiksi uriksi ja muhkuroiksi.
Teiden ja katujen päällysteet myös kuluvat vähälumisina talvina normaalia enemmän. Myös perusteiden vettyminen voi aiheuttaa ongelmia.
No, nyt sitten vietellään maaliskuun, ensimmäisen "kevätkuukauden", alkupäiviä ja oikea talvi taitaa olla vasta alkamassa. Pakkasta on pari astetta ja iltapäivällä alkoi pyryttää lunta. Sääennuste lupailee pakkasviikkoa. Viimeksi yhtä monta peräkkäistä pakkaspäivää taisi olla tammikuun alussa.
Kiinassa ja paikoin myös Pohjois-Amerikassa tämä talvi on ollut poikkeuksellisen kylmä ja luminen. Varsinkin tammikuu 2008 oli maailmanlaajuisesti kylmä (erityisesti Kiinassa, Lähi-idässä ja Meksikossa), huomattavasti kylmempi kuin tammikuu 2007. Näiden kahden yksittäisen kuukauden lämpötilojen vertailussa on nähtävissä suorastaan dramaattinen viileneminen. Helmikuussa 2008 satoi sitten lunta jopa Ateenassa.
Mitä tähän sanoo ilmastonmuutoksen epäilijä: "No siinä se nähdään, turhaa vouhotusta koko puhe ilmastonmuutoksesta." Entäpä ilmastonmuutosfanaatikko: "Tämähän on juuri ennusteiden mukaista, sillä ilmastonmuutos juuri lisää epäsäännöllisiä sääilmiöitä ja sään heilahtelua laidasta laitaan."
Pohjois-Amerikan ja Kiinan pakkasia ja lumisateita on selitelty sattumanvaraisella vaihtelulla, meneillään olevalla La Niña -ilmiöllä (El Niñon vastakohta) ja auringon aktiivisuuden toistuvalla 11 vuoden syklillä, jonka mukaan auringon aktiivisuus on nyt alhaisimmillaan. Toisaalta täällä meillä Suomessa talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin, ilmeisesti suhteessa normaaliin verrattuna lämpimämpi kuin missään muualla.
Aina on muistettava, että ilmaston lämpenemisestä huolimatta normaali säiden heilahtelu jatkuu. Suomalaistenkaan ei vielä kannata ensi juhannuksena kokolla polttaa lumilapioita, suksia ja rattikelkkoja.
Lisäksi johtopäätöksiä ei koskaan pidä tehdä yhden alueen ja yhden vuoden perusteella. Pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ilmasto on kiistatta lämpenemässä. Tätä todistavat esimerkiksi NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammit.
Tarkkoja ennusteita ei voi tehdä kukaan. Ilmatieteen laitoksen arvio on siis se, että tämän Suomessa paikoin jopa lähes seitsemän astetta normaalia lämpimän talven tärkein selittäjä on sattuma ja ilmastonmuutoksella olisi ollut reilun asteen vaikutus.
Kemi-Tornion lentoasemalla tämän talven keskilämpötila oli 6,6 astetta, Tohmajärvellä 6,5 astetta, Utsjoen Pellossa 6,3 astetta, Joensuussa samoin 6,3 astetta ja Kauhavalla 6,1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vähiten normaalista poikkeava talvi oli Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa. Sielläkin tosin eroa keskiarvoon oli noin plus neljä astetta.
Helmikuussa postinkantaja pyöräili Kouvolassa monena päivänä t-paita päällä ilman takkia! Tosin itselläni kyllä oli silloinkin pipo ja kaulaliina. Sen sijaan virolainen lampaanvillapaitani jäi tänä talvena kaappiin.
Talvi oli myös harvinaisen lumeton. Etelä-Suomessa maassa oli vähintään sentin lumikerros vain 20-30 päivänä ja Keski-Suomessakin vain 50-60 päivänä, kun normaalisti lunta on vähintään sentti Etelä-Suomessakin yli 70 päivänä. Silloinkin kun lunta oli, sitä oli tavanomaista vähemmän. Vain Lapissa, Oulun läänin itäosassa ja Pohjois-Karjalan pohjoisosassa talvi oli normaaliluminen, paikoin jopa runsasluminen.
Sen sijaan vettä ja räntää satoi koko Suomessa tänä talvena tavanomaista enemmän. Aurinko puolestaan paistoi tavallista vähemmän, monin paikoin alle puolet tavanomaisesta auringonpaistetuntien määrästä.
Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan maailmanlaajuinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos selittää tämän talven normaalia korkeampia lämpötiloja reilun asteen verran. Suurin syy leutouteen ovat talven harvinaisen pitkään ja yleisesti jatkuneet etelän- ja lounaanpuoleiset ilmavirrat. Suomi kuuluu länsituulten vyöhykkeeseen, mutta kylmiä pohjoisia ja itäisiä ilmavirtauksia on ollut normaaliakin vähemmän. Syynä voi olla pelkkä sattuma. Tosin ilmastonmuutoksen vaikutus ilmavirtausten muuttumiseen ei ole täysin selvillä. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama merten lämpeneminen voi aiheuttaa sen, että nuo mereltä puhaltavat tuulet tuovat meille totuttua lämpimämpää ilmaa myös talvella.
Tänä talvena onkin yleistynyt termi epätalvi. Kuukkelin haulla kyllä totesin, että epätalvi-käsitettä on selvästi alettu käyttää jo vuonna 2005. Eilen Kouvolan Sanomat lanseerasi termin asvalttikaries. En tiedä, onko tämä teiden ja katujen pidosta vastaaville jo vuosien takaa tuttua ammattislangia, mutta itse en muista tähän hauskaan termiin aiemmin törmänneeni.
Epätalvi ja asvalttikaries liittyvät kiinteästi yhteen. Toisin kuin yleisesti luullaan, lumeton talvi onkin ollut teiden kunnossapitäjille hyvin hankala, ainakin Kouvolan Sanomien haastattelemien tie- ja kunnossapitomestareiden mukaan.
Suolaa ja hiekkaa on kulunut paljon. Suurimmaksi ongelmaksi on kuitenkin tullut sohjo. Raskas sohjo on autoilijoille luntakin vaarallisempaa. Lisäksi myös jalkakäytäviltä ja pyöräteiltä sohjo on saatava pois nopeasti, ettei se jäädy vaarallisiksi uriksi ja muhkuroiksi.
Teiden ja katujen päällysteet myös kuluvat vähälumisina talvina normaalia enemmän. Myös perusteiden vettyminen voi aiheuttaa ongelmia.
No, nyt sitten vietellään maaliskuun, ensimmäisen "kevätkuukauden", alkupäiviä ja oikea talvi taitaa olla vasta alkamassa. Pakkasta on pari astetta ja iltapäivällä alkoi pyryttää lunta. Sääennuste lupailee pakkasviikkoa. Viimeksi yhtä monta peräkkäistä pakkaspäivää taisi olla tammikuun alussa.
Kiinassa ja paikoin myös Pohjois-Amerikassa tämä talvi on ollut poikkeuksellisen kylmä ja luminen. Varsinkin tammikuu 2008 oli maailmanlaajuisesti kylmä (erityisesti Kiinassa, Lähi-idässä ja Meksikossa), huomattavasti kylmempi kuin tammikuu 2007. Näiden kahden yksittäisen kuukauden lämpötilojen vertailussa on nähtävissä suorastaan dramaattinen viileneminen. Helmikuussa 2008 satoi sitten lunta jopa Ateenassa.
Mitä tähän sanoo ilmastonmuutoksen epäilijä: "No siinä se nähdään, turhaa vouhotusta koko puhe ilmastonmuutoksesta." Entäpä ilmastonmuutosfanaatikko: "Tämähän on juuri ennusteiden mukaista, sillä ilmastonmuutos juuri lisää epäsäännöllisiä sääilmiöitä ja sään heilahtelua laidasta laitaan."
Pohjois-Amerikan ja Kiinan pakkasia ja lumisateita on selitelty sattumanvaraisella vaihtelulla, meneillään olevalla La Niña -ilmiöllä (El Niñon vastakohta) ja auringon aktiivisuuden toistuvalla 11 vuoden syklillä, jonka mukaan auringon aktiivisuus on nyt alhaisimmillaan. Toisaalta täällä meillä Suomessa talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin, ilmeisesti suhteessa normaaliin verrattuna lämpimämpi kuin missään muualla.
Aina on muistettava, että ilmaston lämpenemisestä huolimatta normaali säiden heilahtelu jatkuu. Suomalaistenkaan ei vielä kannata ensi juhannuksena kokolla polttaa lumilapioita, suksia ja rattikelkkoja.
Lisäksi johtopäätöksiä ei koskaan pidä tehdä yhden alueen ja yhden vuoden perusteella. Pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ilmasto on kiistatta lämpenemässä. Tätä todistavat esimerkiksi NASA:n, Britannian meteorologian laitoksen ja Climate Research Unitin diagrammit.
Tarkkoja ennusteita ei voi tehdä kukaan. Ilmatieteen laitoksen arvio on siis se, että tämän Suomessa paikoin jopa lähes seitsemän astetta normaalia lämpimän talven tärkein selittäjä on sattuma ja ilmastonmuutoksella olisi ollut reilun asteen vaikutus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)