Vuoden Retkipaikka 2024 -äänestyksen tulokset julkaistiin hetki sitten Matkamessuilla. Voittajaksi valittiin Kymijoen ulkoilureitti Kouvolasta. Lue Kymijoen ulkoilureitistä näistä linkeistä:
Kouvolan kaupunki: Kymijoen ulkoilureitti
Outdoor Active: Kymijoen ulkoilureitti
(kuvat vuodelta 2016)
Lue myös nämä
Kesälomalle Suomen helteisimpään kaupunkiin – 24 vinkkiä Kouvolasta
Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta
Kalifornialainen Berkeley Earth julkaisi tänään tietonsa vuoden 2023 maailmanlaajuisista lämpötiloista. Tulosten mukaan päättynyt vuosi oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin vuosi, selvästi edellistä ennätyslämmintä vuotta 2016 lämpimämpi. Vuosi 2023 oli Berkeley Earthin mukaan peräti 1,54 ± 0,06 celsiusastetta esiteollista aikaa (vuodet 1850-1900) lämpimämpi. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kokonaisen kalenterivuoden keskilämpötila siis ylitti esiteollisen ajan yli 1,5 asteella. Maa-alueilla vuosi oli 2,10 ± 0,07 astetta ja jäättömillä merialueilla 1,10 ± 0,04 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.
Vuoden 2023 yksittäisistä kuukausista kaikki olivat vähintään 1,2 astetta ja ennätykselliset seitsemän kuukautta vähintään 1,5 astetta lämpimämpiä kuin esiteollisen ajan vastaavat kuukaudet keskimäärin. Vuoden 2023 seitsemän viimeisintä kuukautta (kesäkuu-joulukuu) olivat koko mittaushistorian lämpimimmät ko. kalenterikuukaudet. Lisäksi heinäkuu oli absoluuttisesti lämpimin koskaan mittaushistoriassa havaittu kuukausi. Sen sijaan syyskuussa lämpötilan poikkeama verrattuna vastaavan kalenterikuukauden pitkäaikaiseen keskilämpötilaan oli mittaushistorian suurin.
Suurin osa lämpenemisestä on tapahtunut vuoden 1970 jälkeen. Yli 170-vuotisen mittaushistorian yhdeksän lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän yhdeksän vuoden aikana. Berkeley Earthin tuloksissa vuosi 2023 näkyy esiteolliseen aikaan verrattuna hieman lämpimämpänä kuin muilla tutkimuslaitoksilla. Berkeley Earthin tarkastelu on kuitenkin sikäli merkittävä, että Berkeley Earth on analysoinut suuremman määrän suoraan sääasemilta kerättyä lämpötiladataa kuin muut tutkimuslaitokset. Eri tutkimuslaitosten välille aiheuttaa pieniä eroja myös se, että ne määrittävät esiteollisen ajan keskilämpötilan hieman eri tavoin.
 |
| Mittaushistorian lämpimimmät vuodet Berkeley Earthin mukaan. Vuosista on esitetty keskilämpötilan poikkeama verrattuna esiteolliseen aikaan (1850-1900) ja keskilämpötilan epävarmuus. Credit: Berkeley Earth. |
 |
| Vuosi 2023 oli ennätyslämmin 23 %:lla maapallon maa-alasta (tummin punainen väri). Missään ei ollut ennätyskylmää. Credit: Berkeley Earth. |
 |
| Maapallon maa-alueiden (punainen käyrä) ja merialueiden (sininen käyrä) keskilämpötila vuosina 1850-2023 verrattuna esiteollisen ajan keskilämpötilaan. Diagrammista näkyy selkeästi, että maa-alueet lämpenevät merialueita nopeammin. Vuonna 2023 sekä maa- että merialueet olivat lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Credit: Berkeley Earth. |
 |
| Vuosien globaalit keskilämpötilat (siniset pisteet) ja kymmenen vuoden liukuva keskiarvo (punainen käyrä). Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka vuosi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän kymmenen vuoden ajalta. Näin sään luontainen vuosien välinen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Katkoviivalla on jatkettu vuodesta 1980 alkaen havaittua lämpenemistrendiä eteenpäin. Vuosi 2023 oli ensimmäinen kalenterivuosi, jonka keskilämpötila ylitti Pariisin ilmastosopimuksen maksimilämpenemisenä pidetyn rajan 1,5 astetta, mutta ilmastosopimus ei tarkastele yksittäisiä vuosia vaan pidemmän aikavälin keskiarvoa. Koska luontaisen vaihtelun vuoksi kaikki seuraavat vuodet eivät tule olemaan yhtä lämpimiä kuin vuosi 2023, ilmastosopimuksen raja ylittynee noin vuoden 2032 paikkeilla. Credit: Berkeley Earth. |
 |
| Globaaliin keskilämpötilaan vaikuttaneiden tekijöiden vaihtelu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Kullakin tekijällä on vaaka-akselilla oma kymmenen vuoden aika-asteikko. Kaavion oikeassa laidassa on kaikille tekijöille yhteinen lämpötila-asteikko, joka esittää kunkin tekijän vaikutusta globaalin keskilämpötilan muutokseen. Tekijät vasemmalta oikealle lueteltuina ovat ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos, El Niñon ja La Niñan vaihtelu, aurinkosykli (Auringon aktiivisuus), Hunga Tonga -tulivuoren purkautuminen sekä meriliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen. Tongassa sijaitsevan Hunga Tonga -tulivuoren purkauksessa tammikuussa 2022 vapautui ilmakehään runsaasti vesihöyryä ja vain vähän rikkiä. Yleensä suuret tulivuorenpurkaukset aiheuttavat lyhytaikaisen viilenemisen, koska purkauksista vapautuva rikki heijastaa Auringosta tulevaa säteilyä poispäin. Hunga Tongan purkauksella on kuitenkin voinut olla lämmittävä vaikutus, koska siitä nousi noin 150 miljoonaa tonnia vesihöyryä stratosfääriin (ilmakehän toiseksi alin kerros) asti. Hyvin epävarman arvion mukaan tällä on maapallon ilmastoon noin 0,035 asteen lämmittävä vaikutus, joka voi kestää useampia vuosia. Credit: Berkeley Earth. |
 |
| Vuoden 2023 vuorokausikohtaiset globaalit keskilämpötilat verrattuna esiteolliseen aikaan eli vuosiin 1850-1900. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jokainen vuorokausi ylitti kalenterivuoden aikana esiteollisen ajan keskilämpötilan vähintään yhdellä asteella ja yksittäiset vuorokaudet (17.-18. marraskuuta) peräti kahdella asteella. Lämpötiladata: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Copernicus Climate Change Servicen juuri julkaisemien tietojen mukaan vuosi 2023 oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi. Globaali keskilämpötila oli 14,98 celsiusastetta, mikä on 0,17 astetta enemmän kuin edellisenä ennätyslämpimänä vuonna 2016.
Vuosi 2023 oli 0,6 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,48 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850-1900) keskiarvo. Tammikuuhun tai helmikuuhun 2024 päättyvä 12 kuukauden jakso tulee todennäköisesti ylittämään 1,5 asteen rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen raja on ylitetty, koska ilmastosopimuksessa tarkastellaan vähintään 20 vuoden keskiarvoa eikä yksittäistä kalenterivuotta.
Vuosi 2023 oli mittaushistorian ensimmäinen vuosi, jolloin jokainen vuorokausi ylitti esiteollisen ajan keskilämpötilan yli asteella. Lähes 50 % vuorokausista oli yli 1,5 astetta lämpimämpiä kuin esiteollinen aika, ja marraskuussa kaksi vuorokautta ylitti ensimmäistä kertaa esiteollisen ajan lämpötilan yli 2 asteella. Todennäköisesti vuosi oli lämpimin ainakin 100 000 vuoteen.
Yli puolet vuoden 2023 kuukausista oli ennätyslämpimiä
 |
| Globaalit keskilämpötilat verrattuna esiteolliseen aikaan eli vuosien 1850-1900 keskiarvoon (= diagrammien nollakohta). Vasemmalla on esitetty vuodesta 1850 alkaen viiden vuoden jaksojen keskilämpötilat ja oikealla vuodesta 1967 alkaen yksittäisten vuosien keskilämpötilat. Copernicuksen käyttämä ERA5-lämpötiladata on esitetty tummanpunaisella ja muut lämpötila-aineistot vaaleammalla värillä. Credit: C3S/ECMWF. |
Jokainen kuukausi kesäkuusta joulukuuhun oli vuonna 2023 koko mittaushistorian lämpimin ko. kalenterikuukausi. Anomalialtaan (eli poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) syyskuu 2023 oli koko mittaushistoria lämpimin kuukausi. Absoluuttisesti lämpimimmät kuukaudet olivat heinäkuu ja elokuu. Pohjoisen pallonpuoliskon kesä olikin koko mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso.
Euroopan vuosi ei ollut yhtä ennätyksellinen kuin koko maapallon vuosi
 |
| Vuoden 2023 lämpötilakeskiarvon anomalia eli poikkeama vertailukauden 1991-2020 keskilämpötilasta alueittain maapallolla. Lämpötiladata: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Euroopassa sekä talvi (joulukuu 2022-helmikuu 2023), syksy (syys-marraskuu) että koko vuosi (tammi-joulukuu) olivat mittaushistorian toiseksi lämpimimmät. Kesä (kesä-elokuu) oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin.
Kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousivat mittaushistorian uuteen ennätykseen
 |
| Hiilidioksidin (vasemmalla) ja metaanin (oikealla) keskimääräiset pitoisuudet ilmakehässä vuosina 2003-2023 kuukausittain (harmaa käyrä) ja 12 kuukauden keskiarvoina (tummanpunainen käyrä) satelliittimittausten perusteella maa-alueiden yläpuolella (60 S-60 N). Credit: C3S/CAMS/ECMWF/University of Bremen/SRON. |
Vuoden 2023 lämpimyyttä selittävät muutamien vuosien välein vaihteleva luontainen El Niño -ilmiö ja ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttama pitkäaikainen ilmastonmuutos yhdessä. Vuonna 2023 ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet olivat mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Esimerkiksi hiilidioksidipitoisuus oli globaalisti keskimäärin 419 ppm (noin 2,4 ppm enemmän kuin vuonna 2022) ja metaanipitoisuus 1902 ppb (noin 11 ppb enemmän kuin vuonna 2022). Hiilidioksidipitoisuus kasvoi samaan tahtiin kuin aiemminkin, mutta metaanipitoisuuden kasvunopeus oli alempi kuin kolmena edellisenä vuonna.
Lähde
Lue myös nämä
Onko ennätyksellisen lämmin vuosi 2023 yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi?
WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpiminViimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso
Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosiMiksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?
Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin
Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso
 |
| Harmaalla viivalla ja ympyröillä on esitetty vuosien globaalien keskilämpötilojen poikkeamat ajanjakson 1991-2020 keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä viivalla on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos. |
Japanin ilmatieteen laitoksen julkaisemien alustavien tietojen mukaan vuoden 2023 keskimääräinen globaali pintalämpötila (ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa ja meriveden lämpötila) oli vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian korkein. Vuosi 2023 oli 0,53 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,08 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Pitkällä aikavälillä pintalämpötila on kohonnut keskimäärin 0,76 astetta vuosisadassa.
Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan viisi mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat olleet 2023 (+0,53 °C verrattuna vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan), 2016 (+0,35 °C), 2020 (+0,34 °C), 2019 (+0.31 °C) ja 2015 (+0,30 °C).
Aikaväli 3.7.-31.7.2023 oli koko mittaushistorian kuumin 29 vuorokauden jakso. Kaikkein kuumin yksittäinen vuorokausi oli 6. heinäkuuta, jolloin globaali keskilämpötila kohosi ERA5-havaintosarjan mukaan 17,08 asteeseen ja Climate Reanalyzerin (Climate Change Istitute, University of Maine) mukaan 17,23 asteeseen. Heinäkuun ensimmäisellä ja kolmannella viikolla globaali keskilämpötila ylitti väliaikaisesti Pariisin ilmastosopimuksen raja-arvon +1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Climate Reanalyzerin mukaan heinä-elokuussa oli peräti 56 peräkkäistä vuorokautta (2.7.–26.8.2023), jotka kaikki olivat globaalilta keskiarvoltaan lämpimämpiä kuin yksikään aiempi vuorokausi koko mittaushistoriassa (aiempi ennätys 16,80 astetta 13.8.2016).
Globaali meriveden pintalämpötila pysytteli ennätyskorkealla suurimman osan vuodesta. Esimerkiksi Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin yhdeksän kuukauden ajan, alkaen maaliskuun 6. päivästä.
Vuosi 2023 myös päättyi monin paikoin hyvin korkeisiin lämpötiloihin. Esimerkiksi Australiassa (Roebourne Aero) mitattiin vuoden lopussa 49,5 asteen lämpötila, mikä on toiseksi korkein koskaan koko maapallolla mitattu joulukuun lämpötila (korkein 19.12.2019). Myös melkein koko Kanadassa mitattiin ennätyslämpötiloja lähes koko joulukuun ajan.
Lue myös nämä
Onko ennätyksellisen lämmin vuosi 2023 yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi?
WMO: Viimeisimmät yhdeksän vuotta 174-vuotisen mittaushistorian lämpimimmät vuodet ja vuosi 2023 todennäköisesti kaikista lämpiminViimeisimmät 12 kuukautta olivat mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso
Lokakuu oli viides peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi ja tästä vuodesta on tulossa koko mittaushistorian lämpimin vuosiMiksi nyt on globaalisti ennätyksellisen lämmintä?
Pohjois-Atlantti on ollut ennätyslämmin jo yli seitsemän kuukautta peräkkäin
Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso
