Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on tänä vuonna noin 22. elokuuta. Ihmiskunta on siis alle kahdeksassa kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. Positiivista on kuitenkin se, että ylikulutuspäivä on myöhentynyt viime vuodesta noin kolmella viikolla. Tähän on vaikuttanut koronapandemiasta johtuva kulutuksen vähentyminen. Tämä on hyvä osoitus siitä, että kulutuksen pienentäminen on mahdollista lyhyelläkin aikavälillä. Todelliseen kestävään kehitykseen päästään kuitenkin vain järkevällä suunnittelulla, ei katastrofien kautta, jotta voidaan taata sekä ekologinen tasapaino että ihmisten hyvinvointi.
 |
| Diagrammissa on esitetty maapallon ylikulutuspäivät vuosina 1970-2020. Pystyakselin harmaana näkyvä päivämäärä (January 1st) tarkoittaa seuraavaa vuotta. Mitä korkeampi pylväs on, sitä aiemmin vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun. Ekovelka eli maapallon luonnonvarojen ylikulutus alkoi 1970-luvulla. Vuonna 2020 vuoden aikana syntyvät luonnonvarat on kulutettu loppuun noin 22. elokuuta. Täysin tarkkojen päivämäärien laskeminen on kuitenkin mahdotonta. Esimerkiksi viime vuoden ylikulutuspäivä näyttäisi uusimpien tilastojen mukaan olleen 31. heinäkuuta eikä 29. heinäkuuta 2019, kuten viime vuonna laskettiin. Tarkkoja päivämääriä tärkeämpää onkin kehitystrendin tarkastelu. Kun vielä 1960-luvun lopulla ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö oli sopusoinnussa maapallon luonnonvarojen tuotannon kanssa, nyt ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vuodessa yhtä paljon kuin 1,6 maapallo ehtisi tuottaa. Credit: Earth Overshoot Day. |
Lauantaina 22. elokuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2020 (Earth Overshoot Day 2020). Global Footprint Network (kalifornialainen kestävän kehityksen ajatushautomo, joka tekee ympäri maailmaa yhteistyötä useiden yliopistojen tai muiden luonnontieteellisten tahojen kanssa) laskee, että ihmiskunta on 1.1.2020-22.8.2020 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto.
Positiivinen asia on se, että tänä vuonna ylikulutuspäivä tulee yli kolme viikkoa myöhemmin kuin vuosi sitten. Tähän on vaikuttanut COVID-19-pandemia, jonka seurauksena ekologinen jalanjälki on pienentynyt 9,3 prosenttia viime vuodesta. Suurin vaikutus on ollut hiilijalanjäljen (-14,5 prosenttia) ja metsäteollisuustuotannon jalanjäljen (-8,4 prosenttia) pienentymisellä, koska ylikulutuspäivää laskettaessa otetaan huomioon myös ympäristön kyky sitoa ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasupäästöt.
Energiankäyttö pienentyi tammi-elokuussa 2020 arvioiden mukaan globaalisti noin 9,5 prosenttia, koska laskelmien mukaan yhteiskunnan täydellinen sulkeutuminen (full lockdown) pienentää energiankulutusta 25 prosenttia, osittain sulkeutuminen 17 prosenttia ja pienemmät rajoitukset noin 8 prosenttia. Tämä kaikki on hyvä osoitus siitä, että kulutuksen pienentäminen on mahdollista lyhyelläkin aikavälillä. Todelliseen kestävään kehitykseen päästään kuitenkin vain järkevällä suunnittelulla, ei katastrofien kautta, jotta voidaan taata sekä ekologinen tasapaino että ihmisten hyvinvointi.
 |
| Maapallolla nykyisin kulutettujen luonnonvarojen kestävään tuottamiseen tarvittaisiin 1,6 maapalloa. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Yhdysvaltojen elintasolla, maapalloja tarvittaisiin peräti viisi. Kuvassa on esitetty muistakin esimerkkivaltioista, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos koko ihmiskunta eläisi vastaavalla elintasolla. Diagrammista puuttuvat esimerkiksi kaikkein eniten luonnonvaroja asukasta kohden kuluttavat Qatar (8,8 maapalloa), Luxemburg (7,9 maapalloa) ja Arabiemiirikunnat (5,5 maapalloa). Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Credit: Earth Overshoot Day. |
Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2020 ylikulutuspäivän laskelmissa käytetään YK:n vuodelta 2016 keräämiä tilastotietoja, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. YK:n tilastot kuitenkin saadaan kerättyä aina vasta noin kolmen vuoden viiveellä. Esimerkiksi YK:n tilastot vuodelta 2017 julkaistaan todennäköisesti elokuun 2020 loppupuolella. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa YK:n tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla, joiden avulla on päästy ekstrapoloimaan uusinta kehitystä. Näiden uudempien tilastotietojen avulla on pystytty tarkentamaan myös viime vuoden ylikulutuspäivän ajankohtaa, jonka arvioitiin vuosi sitten olleen noin 29. heinäkuuta. Uusimpien tilastojen perusteella se näyttäisi kuitenkin olleen 31. heinäkuuta 2019. Itse laskentametodeja ei siis ole muutettu, kuten joskus aiemmin on tehty, vaan tällä kertaa viime vuoden päivämäärän muuttuminen perustuu entistä ajantasaisempiin tilastotietoihin.
Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.
 |
| Kuinka monta ko. valtiota vaadittaisiin tuottamaan ko. valtion kuluttamat luonnonvarat? Japanilaisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen vaadittaisiin peräti 7,7 Japania. Suomalaisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen riittäisi noin 0,5 Suomea. Asukasta kohden laskettuna luonnonvaroiltaan melko rikas ja harvaan asuttu Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Kulutustasomme on kuitenkin niin korkea, että mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla, maapalloja tarvittaisiin 3,8. Credit: Earth Overshoot Day. |
Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen 1970-luvun alkupuolella.
Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. Kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, biodiversiteetin heikkeneminen ja ilmastonmuutos
 |
| Milloin ylikulutuspäivä olisi, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla elintasolla kuin tietyn valtion ihmiset? Mikäli kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin qatarilaiset, globaali ylikulutuspäivä olisi ollut jo noin 11. helmikuuta. Jos kaikki ihmiset puolestaan eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon ylikulutuspäivä olisi ollut noin 5. huhtikuuta. Credit: Earth Overshoot Day. |
Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org.
Lähteet
Earth Overshoot Day
Ecological Footprint Explorer
Lue myös nämä
Ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on 29. heinäkuuta 2019
Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa
Tänään on Suomen ylikulutuspäivä: Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,8 maapalloa
Huomenna on EU:n ekovelkapäivä eli luonnonvarojen ylikulutuspäivä: Kulutus on laskenut vuodesta 2007, mutta valtiona EU olisi yhä maailman kolmanneksi eniten luonnonvaroja kuluttava valtio
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?
