Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Tänään lämpötila Kouvolan Anjalassa nousi 25,5 asteeseen kello 12.10, joten nyt on Anjalan 31. peräkkäinen hellepäivä. Tämä on Suomen digitoidun mittaushistorian uusi ennätys yhden havaintopisteen peräkkäisten hellepäivien lukumäärässä. 

Helle tarkoittaa sitä, että vuorokauden ylimmän lämpötilan täytyy olla yli 25 astetta, siis vähintään 25,1 astetta. Kouvolan Anjalan helleputki alkoi 18. kesäkuuta ja päättyy tänään 18. heinäkuuta. Ilmatieteen laitoksen avoimen datan mukaan Anjalan vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo 18. kesäkuuta - 17. heinäkuuta 2021 oli 28,9 astetta. Tämän päivän lopulliset lukemat eivät vielä ole tiedossa. Korkein lämpötila mitattiin 14. heinäkuuta, jolloin mittari näytti 32,7 astetta.

Mainitun aikavälin (18.6.-17.7.) keskimääräinen lämpötila Anjalassa oli 22,9 astetta ja vuorokauden korkein keskilämpötila 26,5 astetta (22. kesäkuuta). Vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvo oli 16 astetta. Vuorokauden korkein minimilämpötila oli 20,7 astetta (22. kesäkuuta) ja vuorokauden alin minimilämpötila 10,1 astetta (18. kesäkuuta).

Nyt helleputki ei enää jatku. Tänään Suomen yli kulkee kylmä rintama ja sääennusteiden mukaan lämpötilat putoavat ajankohdalle tyypillisiin lukemiin.

Tänään on Suomen tämän vuoden 48. hellepäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että jossakin päin Suomea (eri mittausasemilla) on ollut tänä vuonna hellettä yhteensä 48 päivänä, jotka eivät ole peräkkäisiä päiviä. Vuonna 2018 hellepäiviä oli 64. Kesällä 2018 rikottiinkin monia lämpöennätyksiä. Aikavälillä 1. toukokuuta - 18. heinäkuuta ei kuitenkaan koskaan aiemmin Suomen digitoidussa mittaushistoriassa (alkaen vuodesta 1959) ole ollut yhtä monta hellepäivää kuin vuonna 2021. Yleensä pitkät hellekaudet ovat alkaneet vasta myöhemmin kesällä kuin tänä vuonna.

Samalla sääasemalla yhden kesän aikana mitattujen hellepäivien Suomen ennätys on 48 hellepäivää Kouvolan Utista vuodelta 2010 (kyseessä eivät ole peräkkäiset hellepäivät). Pitkän aikavälin tilastoissa Kouvolassa onkin Suomen korkeimmat kesäpäivien maksimilämpötilat. Katso tästä linkistä, kun meteorologi Markus Mäntykannas selittää Kouvolan kuumuutta.

Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi helteet, yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomen vuoden ylin lämpötila on nyt ollut neljänä peräkkäisenä vuonna yli 33 celsiusastetta. Vuosina 1959-2002 yhtä korkeita lämpötiloja mitattiin Suomessa vain kaksi kertaa.

Lue myös nämä

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kotkan Haapasaaressa viime yön alin lämpötila oli yli 24 astetta

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Päättynyt kesäkuu oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu

Kaksi Suomen digitoidun mittaushistorian helle-ennätystä rikki

Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin

Helleputki jatkuu: Jälleen uusia ennätyksiä

Tänään on Suomen tämän vuoden 45. hellepäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että jossakin päin Suomea (eri mittausasemilla) on ollut tänä vuonna hellettä yhteensä 45 päivänä, jotka eivät ole peräkkäisiä päiviä. Vuonna 2018 hellepäiviä oli 64. Kesällä 2018 rikottiinkin monia lämpöennätyksiä.

Samalla sääasemalla yhden kesän aikana mitattujen hellepäivien Suomen ennätys on 48 Kouvolan Utista vuodelta 2010. Kyseessä eivät ole peräkkäiset hellepäivät.

Kouvolan Anjalassa on mitattu tänä vuonna jo 28 hellepäivää peräkkäin. Tämä on uusi Suomen ennätys yhden mittauspisteen peräkkäisten hellepäivien määrässä. Ennusteiden mukaan jatkoa seuraa vielä muutaman päivän ajan.

Pitkän aikavälin tilastoissa Kouvolassa on Suomen korkeimmat kesäpäivien maksimilämpötilat. Katso tästä linkistä, kun meteorologi Markus Mäntykannas selittää Kouvolan kuumuutta.

Viime yönä Lappeenrannassa (Hiekkapakka Saimaalla) sivuttiin Suomen digitoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) korkeimman yön minimilämpötilan ennätystä. Yön 14.-15. heinäkuuta lämpötila oli alimmillaan 24,2 astetta torstaiaamuna kello 4.30. Näin korkea yön alin lämpötila on Suomen digitoidun mittaushistorian aikana mitattu vain kahdesti aiemmin. Kumpikin näistä aiemmista havainnosta on Kotkan Haapasaaresta (viime viikolta ja elokuulta 2003). Ainakin tällä hetkellä Helsingin Sanomien artikkelissa mainittu tieto siitä, että viime yönä alin lämpötila olisi ollut Porvoossa 24,4 astetta, ei pidä paikkaansa. Tuo oli alin lukema vielä aikaisin aamulla, mutta ennen aamukahdeksaa lämpötila putosi 24,2 asteeseen.

Myös meriveden pintalämpötilat ovat olleet jopa "hellelukemissa". Tiistaina Suomenlahdella lähes Helsingin ja Tallinnan puolivälissä mitattiin meriveden pintalämpötilaksi 25,3 astetta. Perämeren pintalämpötila on ollut jopa 7 astetta yli heinäkuiden 1990-2019 keskiarvon.

Ilmastonmuutos lisää kuumien äärilämpötilojen todennäköisyyttä. Valitettavasti samalla myös kuumuuden aiheuttamat terveyshaitat lisääntyvät. Meteorologi Kerttu Kotakorpi pohtii tätä asiaa tänään julkaistussa kirjoituksessaan "Kun helle ei helli vaan kuumuus kärventää", joka kannattaa ehdottomasti lukea.

Kouvolaan jälleen Suomen mittaushistorian helleputkiennätys

Suomen ennätys: 26 peräkkäistä hellepäivää samassa mittauspisteessä

Kouvolan Anjalassa on Ilmatieteen laitoksen avoimen datan mukaan ollut nyt hellepäiviä 26 peräkkäin (18.6.-13.7.2021). Tuo 26. hellepäivä tuli virallisesti täyteen 20 minuuttia sitten. Tämä 26 hellepäivän putki sivuaa Suomen digitoidun mittaushistorian saman sääaseman peräkkäisten hellepäivien ennätystä. Samaiseen 26 hellepäivän putkeen on ylletty vuonna 2014 Kouvolassa (Utti), Helsingissä (Kumpula) ja Hattulassa (Lepaa). Ennusteiden mukaan Kouvolan Anjalassa on hellettä myös seuraavina päivinä, joten uusi Suomen ennätys tulee tällä viikolla. Toistaiseksi korkein lämpötila on ollut 32,2 astetta (23.6.2021).

Utin Lentoportintiellä 26 hellepäivän putkeen ei aivan ole päästy, sillä kahtena päivänä helleraja on jäänyt saavuttamatta (lämpötilat 23,9 astetta ja 24,7 astetta). Hellepäiväksi määritellään päivä, jolloin ylin lämpötila hetkellisestikin nousee varjossa kahden metrin korkeudella yli 25 asteeseen. Helteeseen ei siis riitä vielä 25,0 astetta, vaan lämpötilan on oltava vähintään 25,1 astetta.

Kouvolan Sanomat kirjoitti tänään painetussa lehdessä näin: "Suomen kaikkien aikojen pisin hellepäivien yhtämittainen jakso on mitattu Utin Lentoportintien asemalla vuonna 2010, jolloin päiviä kertyi 48." Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Utin Lentoportintiellä Kouvolassa on kyllä hallussaan Suomen ennätys yhden kesän hellepäivien lukumäärästä (48 päivää), mutta nuo eivät olleet peräkkäisiä päiviä. Silloin pisin peräkkäisten hellepäivien putki oli 21 päivää (3.7.-23.7.2010).

Suomen ennätys: Korkein yön minimilämpötila 24,2 astetta

Viikon sisällä Kymenlaaksossa sivuttiin helleputkiennätyksen lisäksi myös toista ennätystä, kun Kotkassa yön alin lämpötila pysyi 24,2 asteessa. Se on Suomen digitoidun mittaushistorian korkein yön alin lämpötila. Toki tämä Suomen ennätys kalpenee muun maailman lukemiin verrattuna. Kalifornian Kuolemanlaaksossa, jossa mitattiin päivällä 54,4 astetta, yön alin lämpötila oli juuri viikonloppuna 42 astetta. Omanin maailmanennätys korkeimmasta yön minimilämpötilasta on 44,2 astetta (Khasabin lentokenttä 17.6.2019).

Suomen ennätys: Lämpimin kesäkuu ja eniten hellepäiviä touko-kesäkuussa

Kesäkuu 2021 oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu. Myös koko Suomessa ja Suomen vanhimmalla sääasemalla (Helsingin Kaisaniemi vuodesta 1844 alkaen) kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Hellepäiviä oli jossakin päin Suomea ennätyksellisen monena päivänä. Koskaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana myöskään touko-kesäkuun yhteenlaskettu hellepäivien lukumäärä ei ole ollut Suomessa yhtä suuri.

Ilmastonmuutos vaikuttaa

Tämän vuoden kesäkuu ja heinäkuu olisivat todennäköisesti olleet Kouvolassa ja muuallakin Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä myös ilman ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos tuo kuitenkin oman lisänsä siten, että nyt lämpötilat kohoavat vieläkin korkeammiksi kuin ilman ilmastonmuutosta. Globaalisti vuoden 1976 jälkeen kaikki vuodet ovat olleet 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpiä ja vuosi 2020 oli ennätyslämmin tai ainakin toiseksi lämpimin. Kouvolassakin vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin.

Lue myös nämä

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kotkan Haapasaaressa viime yön alin lämpötila oli yli 24 astetta

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Päättynyt kesäkuu oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu

Kaksi Suomen digitoidun mittaushistorian helle-ennätystä rikki

Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin

Kotkan Haapasaaressa viime yön alin lämpötila oli yli 24 astetta

Kotkan Haapasaaren mittauspisteen lämpötilat (punainen käyrä) ja kastepisteet (vihreä pisteviivoitus) 10.-11. heinäkuuta 2021. Kuvakaappaus Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta.

Kotkan Haapasaaressa viime yön alin lämpötila oli 24,2 astetta. Samoihin lukemiin siellä päädyttiin 1. elokuuta vuonna 2003.

Ilmastonmuutoksen seurauksena korkeiden yölämpötilojen ennätykset yleistyvät enemmän kuin korkeiden päivälämpötilojen ennätykset, mikä on erityisesti riskiryhmien terveyden kannalta vieläkin haitallisempaa kuin päivälämpötilojen kohoaminen. Öiden päiviä voimakkaampi lämpeneminen vaikuttaa ihmisten kokemaan lämpöstressiin. Kuumuuteen liittyvät kuolemat lisääntyvät erityisesti kuumien öiden myötä, kun elimistöllä ei ole aikaa palautua päivän kuumuudesta.

Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen lämmittää sekä öitä että päiviä. Yöllä ylimääräinen lämpö kuitenkin jää ohueen kerrokseen (joitakin satoja metrejä) maanpinnan päälle, jolloin pieni ilmamäärä lämpenee paljon. Sen sijaan päivällä ylimääräinen lämpö nousee korkeammalle (jopa muutama kilometri), jolloin suuri ilmamäärä ei lämpene yhtä paljon kuin yön ohut lämpökerros.

Kaupunkien lämpösaarekeilmiön vuoksi kaupungit ovat ympäröiviä alueita lämpimämpiä. Lämpösaarekeilmiön voimakkuus kasvaa kaupungin laitamilta kohti keskustaa siirryttäessä. Vähintään miljoonan asukkaan kaupunki saattaa olla vuoden keskilämpötilalla mitattuna 1-3 celsiusastetta ympäristöään lämpimämpi. Iltaisin tai öisin vaikutus voi olla äärimmillään jopa 12 astetta.

Kuumuuden haitallisia terveysvaikutuksia voidaan vähentää jäähdyttävillä ilmastointilaitteilla. Ne viilentävät sisätiloja, mutta siirtävät hukkalämmön ulos. Tämä puolestaan nostaa kaupunkien ilman lämpötilaa. Ilmastoinnin tarvetta ovat lisänneet myös toimistorakennukset, joissa täytyy saada poistettua tietokoneiden tuottamaa hukkalämpöä. Nykyisellä ilmastoinnin määrällä vaikutus esimerkiksi Pariisin lämpötilaan on helleaallon aikana (ei siis koko vuoden aikana) vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan 0,5 celsiusastetta. Jos ilmastoinnin määrä kaksinkertaistuu, vaikutus on kaksi astetta.

Ilmastotieto kertoo kaupunkien yhä lämpenevistä öistä näin: "Esimerkiksi Arabian niemimaalla, Iranissa ja Intiassa kaupunkien yölämpötilat saattavat nousta 3-5 °C pelkästään hiilidioksidin kaksinkertaistumisesta. Kaupunkilämpösaarekkeen voimistuminen saattaa lisäksi nostaa lämpötiloja joillakin alueilla yhtä paljon kuin hiilidioksidin kaksinkertaistuminen. Todella kuumien öiden määrä tulee lisääntymään selvästi. Kaupungin todella kuuma yö tarkoittaa tässä sitä, että ympäröivän maaseudun öistä vain 1 % on yhtä kuumia tai kuumempia. Lontoossa on nykyään 1-2 todella kuumaa yötä vuodessa, mutta tämän tutkimuksen mukaan vuonna 2050 Lontoossa voi olla jopa 10 todella kuumaa yötä. Pekingissä kuumien öiden määrä saattaa nousta nykyisestä 3-6:sta jopa 50:een per vuosi. Nigerian Lagosissa on kaikista surkein tilanne; nykyisestä alle viidestä todella kuumasta yöstä tilanne kehittyy niin, että vuonna 2050 todella kuumia öitä saattaa olla jopa 150."

Lue myös nämä

Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?

Kaupunkien lämpösaarekeilmiön ymmärtäminen on avain järkevään kaupunkisuunnitteluun

Ilmastonmuutos: Miksi yöt lämpenevät enemmän kuin päivät ja talvet enemmän kuin kesät?

Päättynyt kesäkuu oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Mitattiinko Kuolemanlaaksossa eilen maailman mittaushistorian korkein lämpötila?

Kuolemanlaakson automatisoitu mittausasema kuvattuna 2. tammikuuta 2015. Credit: Dr Jeff Masters.

Viime vuoden elokuussa Kalifornian Kuolemanlaaksossa mitattua 129,9 fahrenheitin lämpötilaa pidetään mahdollisesti korkeimpana maapallolla koskaan luotettavasti mitattuna lämpötilana. Eilen lämpötila kuitenkin kohosi alustavien, tarkastamattomien tietojen mukaan vieläkin korkeammaksi, 130 fahrenheitasteeseen. Molemmat mainitut lämpötilat pyöristyvät 54,4 celsiusasteeseen. 

Onko tämä korkein koskaan maapallolla luotettavasti mitattu lämpötila? Toistaiseksi maailman ennätyslämpötilana pidetään samassa mittauspisteessä mitattua 56,7 astetta (134 fahrenheitastetta), joka saavutettiin 10. heinäkuuta vuonna 1913 ilmeisesti hiekkamyrskyn seurauksena. Kyseinen ennätys on kuitenkin asetettu useista syistä hyvin kyseenalaiseksi. Siksi nyt mitattu lämpötila saattaa olla kuumin maapallolla koskaan luotettavasti mittareilla mitattu luonnollinen (varjo)lämpötila. Täyttä varmuutta asiaan on kuitenkin lähes mahdotonta saada.

Lue myös nämä

Financial Times: Record June heat in North America and Europe linked to climate change

Jarin blogi: Päättynyt kesäkuu oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu

Päättynyt kesäkuu oli Kouvolan digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin kesäkuu

Kesäkuun 2021 keskilämpötila oli Kouvolassa Utin lentoaseman mittauspisteessä 19,8 astetta. Hellepäiviä (vuorokauden ylin lämpötila vähintään 25,1 astetta) oli 15 kappaletta. Korkein mitattu lämpötila oli 32,2 astetta (23.6.), korkein vuorokauden keskilämpötila 26,8 astetta (22.6.) ja korkein vuorokauden alin lämpötila 20,4 astetta (22.6.). Päättynyt kesäkuu oli keskilämpötilan perusteella Utin lentoaseman koko digitoidun mittaushistorian (1959-2021) selvästi lämpimin kesäkuu, asteen lämpimämpi kuin edellinen ennätys (18,8 astetta) kesäkuulta 1999. 

Kesäkuu 2021 olisi ollut hyvin todennäköisesti keskimääräistä lämpimämpi ilman ilmastonmuutostakin, mutta ilmastonmuutos todennäköisesti vaikutti siihen, että lämpötila nousi näin korkeaksi. Yksittäisen kuukauden ennätyskorkeaa lämpötilaa tärkeämpi asia ilmastonmuutosta tarkasteltaessa on pitkäaikainen lämpötilatrendi. Utin kesäkuun keskilämpötila on ylittänyt 19 astetta ainoastaan kuluvana vuonna ja 18 astettakin vain kolme kertaa aiemmin: vuonna 1999 keskilämpötila 18,8 astetta ja vuosina 2013 sekä 2020 puolestaan 18,1 astetta. Vuonna 1961 kesäkuun keskilämpötila oli tasan 18 astetta. Utin lentoaseman kylmin kesäkuun keskilämpötila on ollut 11,3 astetta vuonna 1982.

Utin toisessakin mittauspisteessä, Lentoportintiellä, tehtiin kesäkuun uusi keskilämpötilaennätys. Kesäkuun 2021 keskilämpötilaksi mitattiin siellä tasan 20 astetta.

Myös koko Suomessa ja Suomen vanhimmalla sääasemalla (Helsingin Kaisaniemi vuodesta 1844 alkaen) kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Hellepäiviä oli jossakin päin Suomea ennätyksellisen monena päivänä. Koskaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana myöskään touko-kesäkuun yhteenlaskettu hellepäivien lukumäärä ei ole ollut Suomessa yhtä suuri. 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kerrotaan näin:

"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuu oli suurimmassa osassa maata ennätyksellisen tai poikkeuksellisen lämmin. Lähinnä vain osassa Lappia kesäkuu oli harvinaisen lämmin eli siellä vastaava lämpö toistuu keskimäärin kerran 10 - 30 vuodessa. Koko maan keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea noin 16,5 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 1953 jopa 0,3 asteella. - - Helsingin Kaisaniemen keskilämpötila 19,3 astetta oli vuonna 1844 alkaneen mittaushistorian korkein. Hellepäiviä mitattiin maassamme yhteensä 25 kappaletta, mikä on eniten digitoidun vuorokausiaineiston aikakaudella eli vuodesta 1961 alkaen." 

Lähteet

Ilmatieteen laitoksen avoin data 

Ilmatieteen laitoksen tiedote 1.7.2021: Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Lue myös nämä

Kaksi Suomen digitoidun mittaushistorian helle-ennätystä rikki

Kouvolan talvi oli 1,2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Kouvolassa, Suomessa ja ehkä globaalistikin

Viileät kesäkuut

Kouvolassa Suomen paras kesäsää