torstai 27. joulukuuta 2018

Miten taidemaalari van Gogh liittyy ilotulitteiden myrkkyihin?


Ilotulitteiden sisältämä musta ruuti on seos, jossa on rikkiä, hiiltä ja kaliumnitraattia eli salpietaria. Ruudin haju tulee rikkidioksidista.

Ilotulitteiden värit syntyvät eri metallien tai useimmiten niiden suolojen palamisesta:
-keltainen tai kulta: hiili, rauta, kalsium, natrium + alumiini,
-oranssi: natrium, kalsium,
-punainen: strontium, litium,
-sininen: kupari,
-sinipunainen tai violetti: cesium, kalium, rubidium, strontium + kupari,
-valkoinen tai hopea: titaani, alumiini, beryllium, magnesium ja
-vihreä: barium.


Keltaista väriä antava lyijykromaatti on mutageeninen ja karsinogeeninen aine, joka rikastuu ravintoketjussa. Hengitettynä se aiheuttaa huonovointisuutta ja hengenahdistusta, sisäisesti käytettynä aivovaurioita, keskenmenoja ja halvauksia. Intiassa kromikeltaista on lisätty kurkumaan antamaan sille voimakkaampaa väriä sekä lisäämään painoa, jolloin mausteesta saa korkeamman hinnan.

Lyijykromaattia on hyödynnetty myös maalaustaiteessa. Esimerkiksi elämänsä aikana ilmeisesti vain yhden teoksen kaupaksi saanut Vincent van Gogh (1853-1890) käytti maalauksissaan voimakkaan keltaisia väriaineita, nimittäin lyijykromaattia (ns. pariisinkeltainen, kromikeltainen) ja kadmiumsulfidia (ns. kadmiumkeltainen). Erityisesti auringonkukkatauluissa lyijykromaatti oli tärkeä. Väri kuitenkin tummuu ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Näiden myrkyllisten aineiden on arveltu olleen mahdollisena osasyynä hänen mielisairauteensa, jonka seurauksena hän leikkasi vasemman korvalehtensä tai ainakin suuren osan siitä irti ja lahjoitti sen kangaspalaan käärittynä rakastetulleen. Tosin legendan toisen version mukaan hän ei itse leikannut korvaa irti, vaan se olisi repeytynyt tappelun tuoksinassa.

Lähteitä ja lisätietoja

Tiedetuubin kemiallinen joulukalenteri

Coloria.net: Kromikeltainen, Kromisitruuna, Pariisinkeltainen, Leipziginkeltainen

Teija Aaltonen: Kaikki on myrkyllistä, Tekniikan Maailma 21/2016, 16.11.2016

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

lauantai 22. joulukuuta 2018

Valoa kohti!


Tänään kello 00.23 Suomen aikaa oli talvipäivänseisaus. Näin talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhimmillään.

Tapaninapäivänä valoisan ajan pituuden sanotaan jo olevan kukon askelta pitempi. Sanonnasta tosin tunnetaan myös muunnoksia: ”Jouluna on päivä jo kananaskelta pitempi, tapanina jo hullukin huomaa, uunnavuonna uuninlämmityksen verran.” Keskispyhänä (27.12.) jo "hullukin havaattoo jotton päivä pirenny".

Lue myös nämä

Kuinka paljon jouluaattona yleensä on lunta?

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Jouluna juodaan lökäriä, syödään molvaa, kuunnellaan Sylvian joululaulua ja odotellaan sydänkuuta

Viiden aistin joulu: Lökäri, bahuvriihiyhdyssanat, hajusintit, tärpätiltä tuoksuvat kuuset...

Kultaa, suitsuketta ja mirhamia

Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

Rentouttavaa ja rauhallista joulua!

torstai 20. joulukuuta 2018

Netin datatsunami kuluttaa sähköä: Aiheuttavatko Fortniten pelaajat enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Suomesta lähtevä ulkomaan lentoliikenne?

Kuva: Pixabay. Lisenssi: CC0 Creative Commons.

Tanskalainen Politiken-lehti kertoo artikkelissaan ja Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus UNRIC uutiskirjeessään mielenkiintoisia tietoja internetin käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Kaikki internetissä surffailu kuluttaa sähköä, niin sähköpostin lähettäminen, Facebookin käyttö tai Fortniten pelaaminenkin. Fortnitella on 125 miljoonaa käyttäjää. Mikäli he kaikki pelaisivat viikoittain kymmenen tuntia ja tekisivät pelin päivitykset, hiilidioksidipäästöt olisivat tanskalaisen sähköntuotannon päästöjen mukaan laskettuina 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkialla maapallolla sähköä ei edes tuoteta yhtä puhtaasti kuin Tanskassa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2017 Suomessa myytiin kerosiinia ulkomaan lentoliikenteeseen kaikille lentoyhtiöille yhteensä 0,66 miljoonaa tonnia, jonka käytön hiilidioksidipäästöt ovat noin 2,1 miljoonaa tonnia.

Fortnite ei ole kaikkein eniten sähköä kuluttavia verkkopelejä. Esimerkiksi Destiny-pelissä sähkönkulutus ja siten päästömäärät ovat suuren siirrettävän datamäärän vuoksi kolminkertaiset Fortniteen verrattuna.

Kun katsot tunnin Netflixiä, sähköä kuluu yhtä paljon kuin kahdeksan vesilitran keittämiseen kiehuvaksi sähköliedellä. Tanskalaislaskelmien mukaan tästä tunnin Netflix-tuokiosta syntyy 163 grammaa hiilidioksidipäästöjä. Kaksi tuntia Netflixin katsomista päivittäin vuoden ajan aiheuttaa saman määrän hiilidioksidipäästöjä kuin noin 380 kilometrin lentomatka, kuuden naudanlihakilon tuottaminen tai vajaat tuhat kilometriä autoilua.

Mitä suurempi siirrettävä tietomäärä on, sitä enemmän kuluu energiaa. Suuria kuluttajia ovat Netflixin lisäksi esimerkiksi Spotify, HBO ja Amazon Prime, jotka tarjoavat musiikkia, sarjoja tai elokuvia HD-laatuisina. Palvelut lähettävät suuren tiedoston ja tarjoavat elokuvan katsottavaksi 200 000 kilometrin sekuntivauhdilla, mikä kuluttaa sähköä.

Lisäksi varsinkin paljon dataa sisältävät mainokset kuluttavat paljon. Yksi Google-haku kuluttaa yhtä paljon kuin 60 watin hehkulampun pitäminen päällä 17 sekunnin ajan ja aiheuttaa 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä.

Tällä hetkellä internet vie noin kymmenen prosenttia maailman sähkönkulutuksesta ja tuottaa yli kaksi prosenttia ihmiskunnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Tämä vastaa likimain maailman kaiken lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Lentoliikenteen päästöjen kokonaisosuus ihmiskunnan aiheuttamasta ilmakehän lämpenemisestä kuitenkin on Finavian mukaan nelisen prosenttia. Vaikutus on siis noin kaksinkertainen lentoliikenteen pelkkään hiilidioksidipäästöosuuteen verrattuna.

Netin käyttö lisääntyy 25 prosenttia vuodessa ja datakeskukset kuluttavat paljon energiaa, joten internetin käytön ennustetaan pian ohittavan lentoliikenteen tuottaman hiilidioksidimäärän. Kehittymässä on sellainen "datatsunami", että koko viestintäteknologia-alan arvioidaan aiheuttavan jopa 14 prosenttia kaikista ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2040 mennessä.

Virtuualivaluuttaa luodaan tietokoneiden tekemillä monimutkaisilla laskutoimituksilla, joiden ratkaiseminen vaatii suuret määrät sähköä. Suomen Kuvalehden haastattelemien tutkijoiden mukaan neljä suurinta kryptovaluuttaa eli digitaalista virtuaalivaluuttaa tuottivat kahden viime vuoden aikana 3–15 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi bitcoin käy ympäristölle kolme kertaa kalliimmaksi kuin kullan kaivaminen.

Myönteisenä kehityksenä kannattaa mainita se, että Facebook lupaa siirtyä jossakin vaiheessa sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Google ja Apple kertovat jo nyt käyttävänsä pelkkää uusiutuvaa energiaa. Silti kannattaa miettiä, katsooko mieluummin Facebookin kissavideota vai oikeita eläimiä lähimetsässä. Entä katsotko mieluummin hauskaa trampoliinivideota vai leikitkö oikeasti lasten kanssa?

Pääasialliset lähteet

Tiesitkö, että netin käyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen? (UNRIC)

Internettet forurener lige så meget som flytrafikken: Streaming af film er en overset klimasynder (Politiken)

Lue myös nämä

Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja

Ilmastotieto: Aiheuttaako nettisurffailu oikeasti merkittävät hiilidioksidipäästöt?

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Vuoden 2018 sääkatsaus: Tammi-marraskuun jakso Euroopassa mittaushistorian lämpimin, Suomessa ennätyslämpimät toukokuu ja heinäkuu

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-marraskuussa 2018 verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Keskimääräistä lämpimämpää oli suurimmalla osalla maa- ja merialueista. Paikoitellen oli jopa ennätyslämmintä. Keskimääräistä kylmempää oli lähinnä vain osissa Pohjois-Kanadaa ja Pohjois-Atlantilla Grönlannin etelärannikolla. Ennätyskylmää ei ollut millään maa- tai merialueella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for November 2018, published online December 2018, retrieved on December 19, 2018.

Tammikuu: Suomessa paikoin jopa viisi astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää

Globaalisti tammikuu oli NOAA:n mukaan mittaushistorian viidenneksi lämpimin. Neljä viimeisintä tammikuuta (2015-2018) sijoittuvat kaikki vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian viiden lämpimimmän tammikuun joukkoon.

Lähes koko Suomessa tammikuu oli ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Kainuussa ja Koillismaalla kuukausi oli 3–5 astetta keskimääräistä lauhempi. Vain Enontekiöllä ja Utsjoella kuukauden keskilämpötilat jäivät keskimääräistä kylmemmiksi. Eniten lunta (98 cm) oli tammikuun viimeisenä päivänä Enontekiön Kaaresuvannossa.

Helmikuu: Globaali merijään laajuus satelliittimittaushistorian pienin


Globaali merijään laajuus oli pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittaushistorian aikana. Pohjoisnavan ympärillä oli helmikuun loppupuolella säteeltään 1 100 kilometrin alue, jossa yksittäisen vuorokauden lämpötilat olivat noin 20 astetta ajankohdan keskimääräisen lämpötilan (vuosien 1958-2002 keskiarvo) yläpuolella, korkeampia kuin helmikuussa koskaan aiemmin vuodesta 1958 alkavassa havaintosarjassa.

Arktisella alueella talvi eli jakso joulukuun 2017 alusta helmikuun 2018 loppuun oli mittaushistorian lämpimin. Lähimpänä pohjoisnapaa sijaitsevalla maa-asemalla Grönlannin kärjessä mitattiin helmikuussa 60 tunnin ajan yli nolla-asteen lämpötiloja. Aiemmin mittaushistoriassa lämpötila oli kohonnut siellä helmikuussa plussan puolelle vain kaksi kertaa aiemmin ja silloinkin ainoastaan lyhyeksi aikaa.

Helmikuun loppupuolella Suomeen levisi poikkeuksellisen kylmä ilmamassa, mutta lumipeitteen paksuus oli monin paikoin edelleen pitkäaikaisia keskiarvoja pienempi.

Talvi 2017-2018 oli Kouvolassa selvästi tavanomaista leudompi, vaikka helmikuu olikin polaaripyörteen hajoamisen vaikutuksesta kylmä. Talvi oli suuressa osassa Suomea 1-3 astetta vertailukautta 1981-2010 leudompi. Vain Pohjois-Lapissa oli noin asteen vertailukautta kylmempää. Kyseessä oli jo viides peräkkäinen talvi, jolloin suuressa osassa Suomea oli tavanomaista leudompaa.

Maaliskuu: Lämpöennätyksiä Aasiassa, kylmää Suomessa

Helleaallossa 29.-31. maaliskuuta valtiokohtaisia koko mittaushistorian maaliskuun lämpöennätyksiä syntyi ainakin Pakistanissa, Irakissa, Qatarissa, Turkemenistanissa, Uzbekistanissa ja Tadžikistanissa. Sen sijaan suuressa osassa Eurooppaa ja Länsi-Venäjällä maaliskuu oli pitkän aikavälin keskiarvoja kylmempi. NOAA:n mukaan Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa oli 1,5-5,0 astetta keskimääräistä kylmempää.

Kouvolan Utissa maaliskuu oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 2000-luvun neljänneksi kylmin. Maaliskuussa Suomessa oli paikoin harvinaisen paljon lunta. Lumisin kunta oli Ilomantsi, jossa Naarvan mittauspisteessä maaliskuun korkein lumensyvyys ylsi 25.3. peräti 118 senttimetriin. Sen jälkeen lumipeite oheni hieman.

Huhtikuu: Ennätyslämpötiloja monessa maanosassa, Suomen eteläosissa kevät myöhässä, pohjoisosissa keskimääräistä varhaisemmassa

Ilmakehän keskimääräinen kuukauden hiilidioksidipitoisuus ylitti Keelingin käyrässä ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 410 ppm. Havaijin Mauna Loalla mitattavan Keelingin käyrän mukaan huhtikuun keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus oli 410,31 ppm. Vasta vuonna 2013 siellä ylitettiin ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa 400 ppm:n raja. Lähempänä päästölähteitä sijaitsevilla mittausasemilla tämä tosin tapahtui jo aiemmin. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla Pallaksella (Sammaltunturilla) hiilidioksidin kuukausikeskiarvot ylittivät ensimmäistä kertaa 400 ppm jo huhtikuussa 2012.

Arktisen merijään laajuus oli huhtikuussa keskimäärin 13,71 miljoonaa neliökilometriä. Tämä on satelliittimittaushistorian toiseksi pienin huhtikuinen arktisen merijään laajuus, vain 20 000 neliökilometriä enemmän kuin ennätyspieni laajuus huhtikuussa 2016. Kun mittauksen epätarkkuudet otetaan huomioon, vuosien 2016 ja 2018 ennätyksellisen pienet huhtikuun merijään laajuudet käytännössä sivuavat toisiaan. Koko talven 2017-2018 arktisen merijään maksimilaajuus oli mittaushistorian toiseksi pienin. Huhtikuussa arktisen merijään tilavuus oli koko satelliittimittaushistorian toiseksi pienin (huhtikuiden 1979-2018 minimitilastoissa jaetulla 2. sijalla yhdessä huhtikuun 2016 kanssa).

Erityisen mielenkiintoista oli vähintään viisivuotisen jään ennätyksellisen pieni osuus arktisella alueella. Beringinmeri oli huhtikuun lopulla lähes jäätön. Pitkän aikavälin (1981-2010) keskiarvo vastaavana ajankohtana on yli 500 000 neliökilometriä. Merijään päiväkohtainen laajuus oli useiden viikkojen ajan ennätyspieni.

Maanantaina 30.4. Pakistanin Nawabshahissa mitattiin Aasian ja ehkä koko maapallon mittaushistorian korkein huhtikuun lämpötila, kun lukemaksi ilmoitettiin 50,2 celsiusastetta. Huhtikuussa ennätyslämmintä oli NOAA:n mukaan myös Keski-Euroopassa, eteläisessä Etelä-Amerikassa ja osassa Australiaa. Esimerkiksi Ranskassa koettiin lämpöaalto 18.-22. huhtikuuta. Ruotsissa kuukausi alkoi kylmänä, mutta 20. huhtikuuta Oskarshamnissa mitattiin jo 27,2 astetta.

Suomessa huhtikuu oli yleisesti 0,5–1,5 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Suurin poikkeama oli Lapissa. Terminen kevät alkoi Etelä-Suomessa 1–2 viikkoa pitkäaikaisia keskiarvoja myöhemmin ja Pohjois-Lapissa noin 1,5 viikkoa keskimääräistä aiemmin.

Toukokuu: Suomen ennätyslämpimän toukokuun aikana menivät uusiksi myös helle- ja auringonpaiste-ennätykset


Globaalisti toukokuu oli NOAA:n mukaan mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti viisi lämpimintä toukokuuta on koettu vuosina 2014-2018. Euroopassa toukokuu oli vuodesta 1910 alkavan mittaushistorian kaikkein lämpimin toukokuu.

Ilmatieteen laitoksen julkaisemien tietojen mukaan Suomessa oli 13. toukokuuta koko digitoidun mittaushistorian lämpimin äitienpäivä. Kaikkein lämpimintä oli Kouvolan Utissa, jossa lämpötila kohosi 28,5 asteeseen. Pohjoisin hellepaikkakunta oli Rovaniemi. Äitienpäivänä Suomessa olikin lämpimämpää kuin monin paikoin Välimeren pohjoisrannikon länsi- ja keskiosissa.

Myös toukokuun 14. päivänä syntyi uusi Suomen mittaushistorian ennätys, nimittäin ennätyksellinen lämpötilan vuorokausivaihtelu toukokuussa. Lappeenrannan Konnunsuolla lämpötila kohosi aamun yhdestä lämpöasteesta peräti 28,9 asteeseen kello 15.30. Konnunsuo onkin tunnettu usein suurista vuorokautisista lämpötilavaihteluista.

Toukokuu oli Kouvolan koko digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin toukokuu. Toukokuun (1.-31.5.2018) keskilämpötilaksi muodostui 14,9 astetta. Utin lentoasemalla hellepäiviä oli toukokuussa kuusi, Lentoportintiellä kymmenen ja Anjalassa seitsemän.

Utin lentoaseman korkein lämpötila 28,4 astetta mitattiin 15. toukokuuta. Anjalan mittauspisteessä lämpötila kohosi samana päivänä 29,2 asteeseen ja Utin Lentoportintiellä 29,6 asteeseen. Tuo 29,6 astetta oli toukokuun korkein lämpötila koko Suomessa. Utin Lentoportintien lisäksi sama lämpötila mitattiin samana päivänä myös Kemiössä ja Helsinki-Vantaalla. Uutta toukokuun lämpöennätystä ei kuitenkaan syntynyt. Koko digitoidun mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila 31,0 astetta on mitattu Lapinjärvellä 30. ja 31. toukokuuta vuonna 1995.

Koko 118-vuotisen mittaushistorian aikana toukokuu ei ole ollut kertaakaan aiemmin Helsingissä yhtä lämmin kuin nyt. Toukokuun 2018 keskilämpötila oli Helsingissä 14,5 astetta. Aiempi ennätys oli 13,8 astetta vuodelta 2016.

Toukokuu oli hellepäivien lukumäärällä mitattuna koko Suomessakin digitoidun mittaushistorian helteisin. Hellepäivien lukumäärän (eivät peräkkäisiä päiviä) perusteella helteisimmät toukokuut (hellettä jossakin päin Suomea) ovat olleet seuraavat:
1. 2018 hellepäiviä 14
2. 1984 hellepäiviä 12
3. 1963 hellepäiviä 11
4. 1993 hellepäiviä 10
5. 2010 hellepäiviä 9

Toukokuu oli Suomessa myös aurinkoinen ja kuiva. Paikoin sadetta ei ole saatu lainkaan toukokuun 3. päivän jälkeen. Esimerkiksi Helsingissä oli neljä viikkoa täysin sateetonta. Sen sijaan Islannin Reykjavikissa syntyi uusi toukokuun sade-ennätys, kun sadetta tuli kuukauden kaikkina päivinä.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu:
”Ennätyksiä rikkoontui keskilämpötilojen, helteiden ja auringonpaisteen osalta. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.
Toukokuun 2018 sääennätyksiä:
-Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu
-Korkein havaintoasemalla mitattu toukokuun keskilämpötila
-Eniten hellepäiviä toukokuussa
-Kuivuusjakson pituus paikoin poikkeuksellinen
-Ennätyksellisen aurinkoinen toukokuu suuressa osassa maata.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila, 11,6 astetta, ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1963 jopa 0,5 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta. Lukuisilla pitkäikäisillä havaintoasemilla rikottiin myös asemakohtaisia keskilämpötilaennätyksiä. Helsingin Kumpulassa toukokuun keskilämpötila (15,5 °C) ylitti entisen Suomen ennätyksen jopa 1,2 asteella (Helsinki-Vantaan lentoasema, 2016). Toukokuun keskilämpötila oli yleisesti 4–5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. - - Aurinko paistoi ennätyksellisen paljon maan etelä- ja keskiosassa, jossa paistetunteja kertyi 350–400 tuntia. Tämä on monin paikoin yli 100 tuntia tavanomaista enemmän. - - Kevät eli maaliskuu-toukokuu oli keskilämpötilan osalta tavanomainen tai hieman tavanomaista lämpimämpi. Ennätyslämmintä toukokuuta kompensoi varsin kylmä maaliskuu.”

Suomen lisäksi ennätyslämmintä toukokuuta vietettiin esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Puolassa. Alankomaissa huhti-toukokuun jakson keskilämpötila nousi ensimmäistä kertaa vuodesta 1901 alkavassa mittaushistoriassa 12 asteen yli vuonna 1992 ja 13 asteen yli vuonna 2007. Nyt ylitettiin jo 14 astetta. Alankomaissa toukokuu olikin jopa vuodesta 1706 alkavan mittaushistorian selvästi lämpimin, siis lämpimin 312 vuoteen.

Kesäkuu: Globaalin mittaushistorian korkein kesäkuinen vuorokauden minimilämpötila


Quriyatin (Qurayyat) yli 50 000 asukkaan kaupungissa Omanissa mitattiin Aasian ja mahdollisesti koko maapallon mittaushistorian korkein vuorokauden minimilämpötila 42,6 celsiusastetta 26. kesäkuuta. Kyseessä on globaalistikin ainakin kesäkuiden korkein minimilämpötila. Edellinen ennätys 41,9 astetta oli toisesta omanilaisesta mittauspisteestä kesäkuulta 2011. Nyt Quriyatissa pysyteltiin 41,9 asteen yläpuolella peräti 51 perättäistä tuntia. Korkeimmillaan lämpötila kävi 49,8 asteessa. Joissakin tiedoissa globaalisti kaikkien kuukausien korkeimmaksi minimilämpötilaksi on mainittu 43,3 astetta Kalifornian Kuolemanlaakson Furnace Creekista 5. heinäkuuta 1918.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli Suomessa lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Hellepäiviä kesäkuussa oli yhdeksän. Tämä on yksi enemmän kuin pitkän ajan keskiarvojen mukaan kesäkuussa keskimäärin. Suomen lounais- ja kaakkoisosissa sademäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Sen sijaan runsassateisimmilla alueilla Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta Koillismaalle sekä Käsivarren Lapissa satoi noin 1,5 kertaa niin paljon kuin kesäkuussa keskimäärin.

Heinäkuu: Käristyskupoli peitti Suomen ja 17. heinäkuuta oli Suomen digitoidun mittaushistorian kuumin päivä


Kalifornian Kuolemanlaaksossa heinäkuun keskilämpötila oli 42,3 astetta. Tämä on korkeampi kuukauden keskilämpötila kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa millään maapallon havaintoasemalla. Kalifornian osavaltiossakin heinäkuun keskilämpötila oli mittaushistorian korkein. Heinäkuussa Yhdysvaltojen 17 osavaltiossa oli pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää ja vain yhdessä kylmempää.

Touko-heinäkuun jakso oli Euroopassa vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian lämpimin. Lämpöennätyksiä rikottiin laajoilla alueilla.

Koko Suomen keskilämpötila oli heinäkuussa 19,6 astetta, mikä on mittaushistorian korkein heinäkuun keskilämpötila maassamme. Sodankylän Tähtelän mittauspisteessä heinäkuun keskilämpötila oli peräti 20,1 astetta, ylivoimaisesti lämpimin havaintoaseman 111 vuoden pituisessa mittaushistoriassa. Mittaushistorian perusteella todennäköisyys sille, että Sodankylän kuukausikeskilämpötila kohoaa vähintään 20,1 asteeseen, on ainoastaan 0,1 %. Tämä siis tapahtuisi keskimäärin kerran tuhannessa vuodessa. Ilmastonmuutoksen myötä näin korkea kuukausikeskilämpötila mitataan Sodankylässä meteorologi Mika Rantasen tekemien laskelmien mukaan tämän vuosisadan lopulla (2079-2099) jo kerran 20 vuodessa.

Heinäkuun keskilämpötila oli Lapissa viitisen ja muualla Suomessa 2,5–4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampi. Helsingissä vain heinäkuu 2010 on ollut tämän vuoden heinäkuuta lämpimämpi.

Suomen Lapin digitoidun mittaushistorian korkein lämpötila 33,4 astetta mitattiin 18. heinäkuuta Kevolla. Käsin kirjatusta mittaushistoriasta kuitenkin löytyy Inarista vuodelta 1914 peräti 34,7 asteen lukema.

Kun lasketaan Suomen vuodesta 1961 alkavan digitoidun mittaushistorian kuumin päivä koko Suomen keskiarvona (eikä vain yksittäisen säähavaintoaseman mittauksesta), kuumin päivä on ollut Helsingin Sanomien mukaan 17. heinäkuuta 2018. Tuolloin koko Suomen korkeimpien lämpötilojen keskiarvo oli 30,7 celsiusastetta. Kaikki digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ovat kesän 2018 ajanjaksolta 17. heinäkuuta − 1. elokuuta. Sijat yhdeksän ja kymmenen ovat vuodelta 1972, jolloin lämpimimmät päivät olivat 2. heinäkuuta ja 28. kesäkuuta. Suomen 30:stä tähän mennessä lämpimimmästä päivästä hieman yli puolet eli 16 on 2010-luvulta.

Todennäköisesti Helsingin mittaushistorian lämpimin 30 vuorokauden jakso alkoi meteorologi Mika Rantasen mukaan 12. heinäkuuta 2018. Keskilämpötila oli tuon jakson aikana 23 astetta, mikä on noin viisi astetta yli vastaavan ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon vuosilta 1981-2010. Tämä vastaa Etelä-Ranskan ilmastoa.

Elokuu: Suomessa kuivaa ja touko-elokuun jaksolla ennätysmäärä hellepäiviä


NOAA:n mukaan elokuussa ei ollut ennätyskylmiä lämpötiloja yhdelläkään maapallon maa- tai merialueella. Suuri osa maapallosta oli pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi tai jopa paljon lämpimämpi.

Itämeren pintalämpötilat olivat elokuun alussa 23-26 astetta, muiden Euroopan merialueiden tavoin pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Itämeri oli peräti yli neljä astetta pitkän aikavälin keskiarvoja lämpimämpi. Hellekesä toi merialueille poikkeuksellisen runsaita "sinileväkukintoja". Tuulet ja merivirtaukset pakkasivat tämän vuosikymmenen runsaimmat syanobakteeriesiintymät Suomen rannikolle.

Touko-elokuussa Suomessa oli 63 hellepäivää (hellettä ainakin jollakin mittausasemalla), eniten koko digitoidun mittaushistorian yhden kesän touko-elokuiden aikana. Ilmatieteen laitoksen tiedote kertoo näin: "Kesä eli kesä-elokuu oli tänä vuonna noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. - - Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kesä oli aseman 174-vuotisen mittaushistorian jaetulla ykkössijalla vuoden 2011 kanssa. Sodankylän Tähtelässä kesä oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, vain vuonna 1937 kesä oli lämpimämpi. Jos kesätarkastelu laajennetaan koskemaan myös toukokuuta, oli kulunut kesä Suomen mittaushistorian lämpimin, niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona. Koko maan touko-elokuun keskilämpötila oli jopa 0,3 astetta lämpimämpi kuin toiseksi lämpimimpänä vuonna 1937. Kesän ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Tämä on toiseksi korkein huippulämpötila ainakin 60 vuoteen, ainoastaan kesän 2010 ylin lämpötila (37,2 astetta) oli tätä korkeampi. - - Hellepäiviä oli paikkakunnasta riippuen 10‒30 tavanomaista enemmän. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä mitattiin Heinolassa, 46 kappaletta. - - Useimmissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa kulunut kesä oli ennätyksellinen. Esimerkiksi Norjassa kesä oli kuumin ja kuivin 1900-luvulle ulottuvan mittaushistorian aikana.”

Helsingin Kaisaniemessä 30 asteen raja on mennyt 175 viimeisimmän vuoden aikana rikki 21 kertaa, ensimmäistä kertaa vuonna 1858. Näistä kerroista kaksi on kesältä 2018 (30,4 astetta 17. heinäkuuta ja 30 astetta 2. elokuuta).

Suomessa kärsittiin paikoin kuivuudesta. Viljasato oli pienin 30 vuoteen.

Muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla tehtiin kesän aikana lukuisia lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Japanissa mitattiin helleaallon aikana maan uusi lämpöennätys 41,1 astetta.

Syyskuu: Euroopassa mittaushistorian lämpimin syyskuu


NOAA:n mukaan suuri osa maapallosta oli jälleen pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi tai jopa paljon lämpimämpi. Ennätyslämmintä oli osissa Länsi-Alaskaa ja sitä ympäröivillä merialueilla, Venäjän Kaukoidässä, Barentsinmerelä, osissa Atlantin valtamerta, eteläisessä Etelä-Amerikassa, läntisellä Intian valtamerellä, Euroopassa ja Lähi-idässä. Euroopan syyskuun keskilämpötila oli siis ennätyslämmin, 2,02 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi ja 0,11 astetta edellistä ennätystä (syyskuu 2016) korkeampi.

Syyskuun 8. päivä oli Suomen vuoden 64. hellepäivä, kun Raumalla mitattiin 26,1 astetta ja Kemiönsaarella sekä Salossa 25,4 astetta. Vuoden 2002 hellepäiväennätyksestä (hellettä kalenterivuoden aikana 65 päivänä ainakin jossakin päin Suomea) jäätiin siis vain yhden päivän päähän. Tuo 8.9.2018 ilmeisesti oli kuitenkin vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian myöhäisin 26 asteen ylitys Suomessa ja samalla kolmanneksi myöhäisin hellepäivä.

Lokakuu: Suomessa mittaushistorian korkein lokakuun lämpötila

NOAA kertoo lokakuun olleen globaalisti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Suomen mittaushistorian koko lokakuun lämpöennätys tehtiin 14. lokakuuta, kun Kruunupyyssä mitattiin 20,9 astetta. Edellinen ennätys 19,4 astetta oli mitattu lokakuun alussa 2.10.1985 Malmin lentokentällä Helsingissä. Tämä vanha ennätys ylittyi siis peräti 1,5 asteella. Oulussa asti mitattiin 20,4 astetta. Paikoin Etelä-Suomessa omenapuutkin kukkivat.

Marraskuu: Leudon ja lumettoman marraskuun marrasmatto pimensi Suomen, Pohjois-Lapissa jopa yli kuusi astetta keskimääräistä lämpimämpää

Marraskuussa pohjoisella pallonpuoliskolla oli ajankohtaan nähden hyvin lämmintä erityisesti Alaskassa, Länsi-Kanadassa, Skandinaviassa ja osissa Itä-Venäjää, joissa oli vähintään kolme astetta 1900-luvun marraskuiden keskiarvoa lämpimämpää. Sen sijaan suuressa osassa Yhdysvaltoja, Keski- ja Itä-Kanadassa sekä osissa Pohjois- ja Keski-Aasiaa oli vähintään kaksi astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempää.

Suomessa marraskuu oli tavanomaista leudompi, Lapissa jopa poikkeuksellisen leuto. Lämpötilapoikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli Etelä-Suomen noin kahdesta asteesta Pohjois-Lapin yli kuuteen asteeseen. Lähes koko Suomessa satoi alle puolet pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisista sademääristä. Lauhan ja kuivan marraskuun seurauksena lumipeitteen määrä oli poikkeuksellisen vähäinen marraskuun puolivälin aikoihin, jolloin melkein koko Lappikin oli lumeton. Syksy (syys-marraskuun jakso) oli suuressa osassa Suomea 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Joulukuu: Koko Suomessa valkoisen joulun mahdollisuus

Vuodesta 1880 alkavan globaalin mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta. Diagrammissa on esitetty jokaisen vuoden maailmanlaajuisen keskilämpötilan (maa- ja merialueet yhdistettyinä) poikkeama kuhunkin kuukauteen mennessä verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Tammikuun kohdalla siis näkyy tammikuun anomalia (keskimääräisen lämpötilan poikkeama 1900-luvun keskiarvosta), helmikuun kohdalla tammi- ja helmikuun anomalian keskiarvo jne. Jos joulukuun anomalia on 0,77 astetta (musta neliö), jos joulukuu olisi mittaushistorian viidenneksi lämpimin (punainen ympyrä) tai jos joulukuu olisi yhtä lämmin kuin vuonna 1998 (violetti kolmio), koko vuosi 2018 on joka tapauksessa mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for November 2018, published online December 2018, retrieved on December 19, 2018.

Tammi-marraskuu 2018 oli NOAA:n mukaan globaalisti maa- ja merialueet yhdistettyinä 139-vuotisen mittaushistorian neljänneksi lämpimin, keskimäärin 0,77 celsiusastetta 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi. Tämä on 0,19 astetta vähemmän kuin ennätyslämpimänä vuonna 2016. Myös koko vuodesta 2018 näyttää tulevan vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

Euroopan lämpötila-anomaliat (poikkeamat ajanjakson 1910-2000 keskilämpötilasta) vuosina 1910-2018. Päättyvä vuosi 2018 on ollut koko mittaushistorian lämpimin. Credit: NOAA National Centers for Environmental information, Climate at a Glance: Global Time Series, published December 2018, retrieved on December 19, 2018.

Euroopassa tammi-marraskuun jakso oli koko mittaushistorian lämpimin, 1,80 celsiusastetta vuosien 1910-2000 keskiarvoa lämpimämpi. Koko vuodestakin voi muodostua Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Euroopan kylmin vuosi on ollut 1956, jolloin oli 1,15 astetta vertailujaksoa kylmempää.

Meteorologi Juhana Hyrkkänen kertoo, että täysin lumettomia (0 cm) pakkaspäiviä oli marras-joulukuussa Helsinki-Vantaan havaintoasemalla 20 ennen tämänhetkisen lumen satamista. Tämä on eniten 2000-luvulla. Ennusteiden mukaan lumi säilynee ainakin jouluaaton yli.

Lue myös nämä

Vuoden 2017 sääkatsaus: Mittaushistorian globaalisti lämpimin niistä vuosista, jolloin El Niño ei vaikuttanut

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Vuosikatsaus: Säävuosi 2014

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Vuosikatsaus: Säävuosi 2012

lauantai 15. joulukuuta 2018

Kuinka paljon jouluaattona yleensä on lunta?

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2017. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2017 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli jouluaattona 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013 ja 2015. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 23 senttimetriä ja 2000-luvulla 18 senttimetriä. Utin mittaushistorian joulukuun suurin lumensyvyys on 74 senttimetriä ja kaikkien kuukausien suurin lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2017). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä.

Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain paikallinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Kouvolassa vuosi 2017 oli tavanomaista lämpimämpi, vaikka kevät ja alkukesä jäivät normaalia viileämmiksi

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Vaikuttava valokuvaaja Meeri Koutaniemi


Eilisiltana kävin opiskelijoiden kanssa kuuntelemassa valokuvaaja Meeri Koutaniemen esityksen Kouvolan pääkirjastossa. Kyseessä oli ihmisoikeuksien julistuksen 70-vuotispäivän tapahtuma ja Kouvolan nuorisopalveluiden vihapuheen vastaisen hankkeen päätöstilaisuus. Aiheet käsittelivät ihmisoikeuksia, ihmisen kohtaamista sekä ennakkoluulojen murtamista.

Koutaniemi puhui kuvajournalistin monipuolisesta ja vaativasta työstään rankkojen aiheiden parissa yli 40 valtiossa: tyttöjen ympärileikkaukset (silpomiset), lapsityövoima, orjuus, kaatopaikoilla elävät ihmiset, happoiskujen kohteiksi joutuneet intialaiset naiset, vankilat, pakolaisleirit.

Koutaniemi on tullut tunnetuksi erityisesti pitkäjänteisestä dokumentointityöstään tyttöjen ja naisten ympärileikkausten parissa. Aluksi hänen tuotoksiaan pidettiin julkisuudessa šokkijournalismina, mikä ei ollut Koutaniemen tarkoitus. Pikemminkin hän haluaa ymmärtää tämänkin asian eri puolia ja eri näkökantoja.

Toisaalta tyttöjen ympärileikkauksissa on kyse naisten seksuaalisuuden kontrolloinnista, toisaalta vanhempien halusta taata lapsilleen hyväksyntä ja hyvä avioliitto siten, ettei lapsi joutuisi kokemaan ulkopuolisuuden tunnetta. Koutaniemi tähdensi sitä, että kehityksen suuntaa muutetaan tehokkaasti vain saamalla muutos alkamaan kulttuurin sisältä, ei ulkopuolelta sanelemalla ja pakottamalla.

Uusimpana aiheena Koutaniemi on perehtynyt tyttöjen ympärileikkauksiin kristillisessä kulttuurisessa, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan luterilaisissa sekä katolilaisissa piireissä. Tästä on tulossa julkista kuvamateriaalia myöhemmin. Mielenkiintoinen tieto oli myös se, että Saksassa tehdään ympärileikkausten korjausleikkauksia, joskin ne ovat ainakin toistaiseksi hyvin kalliita.

Koutaniemi pyrkii aina ymmärtämään asioiden eri näkökannat, myös silloin, kun hän itse on joutunut ryöstöjen kohteeksi. Esimerkiksi katulapselle ryöstö voi olla merkittävä keino selviytyä lähitulevaisuudesta.

Omia näkemyksiään Koutaniemi on joutunut muuttamaan esimerkiksi pakolaisleireillä tehtävästä sirkustoiminnasta. Aluksi hänestä tuntui siltä, että olisi paljon merkittävämpiä keinoja auttaa pakolaisleirien ihmisiä. Kun Koutaniemi vietti tunteja istumalla pakolaisleirillä kuumassa ja ahtaassa teltassa, josta ei päässyt liikkumaan juuri mihinkään, hän huomasi suomalaisen Sirkus Magentan toiminnan pakolaisleireillä olevan yksi tärkeimmistä auttamismuodoista. On tärkeää, että ihmiset saavat tekemistä, toimintaa ja muutakin ajateltavaa kuin vain pakolaisleirin arki.

Koutaniemi on eri mieltä vanhasta sanonnasta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Hänen mielestään pelkkä kuva ilman tarinaa jää usein ontoksi. Kuva kyllä kertoo todellisuudesta pienen palan melko luotettavasti. Kuvamanipulaatiota Koutaniemi ei pidä yleisenä ongelmana. Sen sijaan paljon suurempaa vaikuttamista valokuvaaja tekee silloin, kun hän päättää suunnata kameransa juuri tiettyyn suuntaan. Toiseen suuntaan kuvaamalla tai toisenlaisella rajauksella voisi syntyä aivan erilainen näkökulma.

Sukupuolista syrjintää Koutaniemi sanoo kokeneensa työssään vain kerran. Yllättäen tämä ei tapahtunut missään kehitysmaassa. Monessa paikassa yksin kulkevaa naiskuvaajaa on kyllä aluksi ihmetelty, mutta tutustumisen jälkeen ihmettely on kääntynyt ihastukseksi. Sukupuolinen syrjintä tapahtui Saksassa. Suuri saksalaismedia oli tilannut Koutaniemelta laajan kuvareportaasin, mutta sukupuolen paljastumisen jälkeen tilalle päätettiin vaihtaa miespuolinen kuvaaja.

Koko esityksenä ajan Koutaniemi tähdensi sitä, että vaikka hän kuvaa vakavia, synkkiä ja ongelmallisia aiheita, kaikissa näissäkin asioissa kehitystrendi on ollut positiivinen. Hänen omaa jaksamistaan ja palautumistaan auttaa merkittävästi Suomen puhdas luonto. Koutaniemi puhui myös jokaisen ihmisen oman toiminnan merkityksestä, olkoonpa kyseessä ilmastonmuutoksen hillintä tai yksinäisyyden ehkäisy.

Koutaniemen esitys oli monella tavalla ajatuksia herättävä ja vaikuttava. Voinkin lämpimästi suositella Koutaniemen kutsumista puhujaksi oppilaitoksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Erityisesti mieltäni lämmittivät myös omien opiskelijoideni esittämät hyvät kysymykset, joihin Koutaniemi jaksoi vastata perusteellisesti.

Lue myös nämä

Kouvolan Sanomat: "Ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa ei tarkoita suoraan hyvinvointia" — Kouvolassa puhunut valokuvaaja Meeri Koutaniemi sanoo, että jokainen voi edistää ihmisoikeuksia

Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan

Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa

Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä

Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"

Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa

maanantai 10. joulukuuta 2018

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Kanelipuun sisäkuoresta valmistettu kaneli sisältää myrkyllistä kumariinia. Jo muutama piparkakku voi ylittää pienen lapsen turvarajan. Kuva: Pixabay.

Maksalle myrkyllinen kumariini eli tonkakamferi on vihreiden kasvien tuottama luonnollinen aromaattinen yhdiste. Sen pääasiallinen lähde ravinnossamme on kaneli, tarkemmin sanottuna kanelipuun sisäkuoresta saatu kassiakaneli eli kiinankaneli, jota valtaosa Suomessa ja muualla Euroopassa myydystä kanelista on.

Sen sijaan kalliimpi ceyloninkaneli eli aitokaneli ei sisällä juuri lainkaan kumariinia (alle kahdessadasosa kassiakanelin pitoisuudesta). Turvallisempaa ceyloninkanelia voi ostaa ainakin joistakin eko-, luontaistuote- ja verkkokaupoista tai piparkakut voi tehdä myös ilman kanelia. Makuasioista ei tässäkään sovi kiistellä, sillä toisten mielestä ceyloninkaneli on maultaan kassiakanelia miedompi, toisten mielestä voimakkaampi.

Kumariinin turvallisen vuorokausisaannin rajaksi sanotaan pitkällä aikavälillä 0,1 mg ruumiin painokiloa kohden. Esimerkiksi 50-kiloisella ihmisellä tämä tarkoittaa noin yhtä teelusikallista kanelia. Noin 15-kiloisella lapsella kumariiniraja voi ylittyä 0,5-2 korvapuustilla, 2-10 joulupiparilla tai 0,5-1 annoksella riisipuuroa, johon on lisätty kanelia. Turvallisuuden kannalta ei kuitenkaan ole huolestuttavaa, vaikka kumariinin saanti olisi väliaikaisesti 1-2 viikon ajan 0,3 mg ruumiin painokiloa kohden eli aikuisella noin kolme teelusikallista vuorokaudessa.

Kumariinia on myös esimerkiksi kamomillassa, tonkapavussa, laventelissa, sikurissa, liperissä eli lipstikassa, veikselinkirsikassa (leivonnaisissa mahlebi-nimisenä mausteena Kaakkois-Euroopassa), mustikassa ja vihreässä teessä, joskin useimmissa näissä vain vähäisinä pitoisuuksina. Sitä tulee myös fenyylialaniinista (aminohappo). Tämä ei ole kuitenkaan syynä siihen, että esimerkiksi monissa keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetuissa tuotteissa on varoitus "sisältää fenyylialaniinin lähteen". Aspartaamista puolet on fenyylialaniinia. Varoitus on tärkeä PKU-tautia eli fenyyliketonuriaa sairastaville ihmisille, joiden elimistö ei pysty käsittelemään fenyylialaniinia. Terveelle ihmiselle vaaraton fenyylialaniini onkin PKU-tautisille myrkyllinen.

Kumariinimääriä laskettaessa kannattaa huomata se, että kumariinia saadaan myös kosmetiikasta (hajuvedet, aftershavet, kylpytuotteet, puhdistusaineet, kosteusvoiteet, ihonhoito, aurinkovoiteet), jos ainesosaluettelossa on mainittu esimerkiksi Coumarin tai 2H-1-Benzopyran-2-one. Se ei yleensä ole kosmetiikkaan sellaisenaan lisätty ainesosa, vaan se kuuluu tuotteen sisältämään eteeriseen öljyyn tai aromi- ja hajustesekoitukseen, joka saa aikaan makean, vaniljaisen, pähkinäisen tai karvasmanteliin vivahtavan tuoksun. Esimerkiksi 60-kiloinen aikuinen saattaa saada kosmetiikasta vuorokaudessa jopa yli 2 mg kumariinia ihon kautta.

Kumariini luetaan allergisoiviin, ihoa ärsyttäviin hajustekemikaaleihin. Luonnossa kumariini antaa vastaleikatulle nurmikolle tyypillisen tuoksun.

Jouluajan mausteista myös esimerkiksi sahramilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Periaatteessa joulusuklaankin syömiseen voi kuolla. Kaakaopapujen sisältämä teobromiini on nimittäin suurina määrinä myrkyllinen. Tappava annos on noin 85 suklaalevyä lyhyen ajan sisällä nautittuna, mutta todellinen määrä tietenkin vaihtelee suklaatyypin ja henkilön mukaan. Tarpeeksi suurina annoksina lähes mikä tahansa aine onkin myrkyllinen.

Lue myös nämä

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Jouluna juodaan lökäriä, syödään molvaa, kuunnellaan Sylvian joululaulua ja odotellaan sydänkuuta

Viiden aistin joulu: Lökäri, bahuvriihiyhdyssanat, hajusintit, tärpätiltä tuoksuvat kuuset...

Kultaa, suitsuketta ja mirhamia

Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

lauantai 8. joulukuuta 2018

Mielenkiintoisia faktoja Lucian päivästä 13. joulukuuta

Santa Lucian eli Pyhän Lucian muumioitu ruumis on nähtävissä Pyhän Jeremiaan ja Pyhän Lucian kirkossa Venetsiassa. Tarkkaan ottaen vain käpristyneet jalat näkyvät ja muu osa vartaloa on peitetty. Kirkossa kannattaa kiinnittää huomiota myös maalaukseen, jossa Pyhä Lucia ojentaa silmämunansa tarjottimella häneen ihastuneelle pakananuorukaiselle. Kuva: Jari Kolehmainen.

Pyhän Lucian silmämunat tarjottimella

Pyhä Lucia (ital. Santa Lucia, lat. Sancta Lucia, suomal. nimivastine Seija) syntyi noin vuonna 283 sisilialaisessa Syracusan kaupungissa ja surmattiin uskonvainoissa samassa paikassa noin vuonna 304 vain hieman yli 20 vuoden ikäisenä. Katolinen kirkko julisti Lucian pyhimykseksi 1300-luvulla, sillä häntä pidettiin uskonsa vuoksi kuolleena marttyyrina.

Legendan mukaan pakananuorukainen oli ihastunut Lucian kauniisiin silmiin ja ahdisteli Luciaa. Tähän kyllästyttyään Lucia kaivoi silmät irti päästään ja lähetti ne tarjottimella nuorukaiselle. Neitsyt Maria kuitenkin lahjoitti sokeutuneelle Lucialle uudet ja entistäkin kauniimmat silmät. Monissa kirkollisissa Lucia-maalauksissa hänet onkin kuvattu ojentamassa silmämuniaan tarjottimella, näin myös Pyhälle Jeremiaalle ja Pyhälle Lucialle omistetussa venetsialaisessa Parrocchia Santi Geremia E Lucia -kirkossa.

Historiallisesti ei kuitenkaan ole olemassa mitään todisteita Lucian sokeudesta. Tämän Italiassa ja Espanjassa 1300-luvulla syntyneen legendan ansiosta Luciasta silti tuli keskiajan lopulla silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys. Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut myös Lucia-nimi (suom. Valotar), jolla on yhteys latinan valoa tarkoittavaan lux-sanaan.

Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda

Luciaa pidetään valontuojana. Kuva: Pixabay.

Luciaa voidaan pitää valon tuojana myös siksi, että aiemmin talvipäivänseisausta vietettiin virheellisesti Lucian päivän aikoihin. Lucian päivä siis käänsi pimeyden valoksi, kun päivä alkoi vähitellen pidentyä. Sanottiin, että "På Lucia har dagen förlängts med ett tupptjät", "Luciana päivä on kukon askeleen pitempi". Toisen sananparren mukaan "Vitus et Lucia dant duo solstitia" eli "Vitus (15. kesäkuuta) ja Lucia (13. joulukuuta), ne tekevät auringonseisauksen". Suomessa oli käytössä myös sanonta "Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda".

Ajanlaskun virheet korjattiin gregoriaanisessa kalenterissa, joka otettiin käyttöön Keski-Euroopassa vuonna 1582 ja Ruotsi-Suomessa vuonna 1752. Korjauksen jälkeen talvipäivänseisaus siirtyi kalenterissa oikealle paikalleen 21.-22. joulukuuta (tänä vuonna 22. joulukuuta kello 0.23 Suomen aikaa, vuonna 2019 joulukuun 22. päivä kello 6.19 ha vuonna 2020 joulukuun 21.päivänä kello 12.02) ja kesäpäivänseisaus noin 21. kesäkuuta, mutta Lucian päivän ajankohdaksi jäi vanhan kalenterin mukaisesti 13. joulukuuta. Nykyään voidaankin sanoa, että "Tapanina päivä on kukon askeleen pitempi".

Silmien lisäksi Lucian on uskottu auttavan myös kaulan alueen sairauksissa ja verenvuotojen suojelemisessa, koska varhaisissa keskiaikaisissa kuvissa Lucia esitettiin verta vuotavana miekan iskeydyttyä hänen kaulaansa. Vanhan similia similibus curantur -periaatteen mukaisesti pyhimysten nimittäin uskottiin vaikuttavan samankaltaisiin asioihin, jotka liittyivät heidän omaan elämäänsä.

Lutun taikoja, lusiaiset ja tynnyrivannetanssia

Lucian päivää eli Luttua edeltävänä iltana on joskus tehty taikoja samaan tapaan kuin juhannuksena. Jaakkimassa 80 vuotta sitten annetun ohjeen mukaan tulevan sulhasen näkemiseksi kengät piti asetella sängyn viereen T:n muotoon ja hokea ennen nukkumaan menoa seuraava loitsu: "Lucia lempeä, tulevia tietävä, nähdä suo sulhoni tuo, joka mun kerran vihille vie, jolle mä kerran pienoista kannan."

Ruotsi-Suomessa alettiin 1700-luvun loppupuolella juhlia kouluissa lusiaisia eli eräänlaisia tanssiaisia Lucian päivänä, joka oli viimeinen koulupäivä ennen joululoman alkamista. Juhlan kunniaksi esitettiin esimerkiksi tynnyrivannetanssia. Valoa tuova Lucia-neito lähti kierrokselle valkoisiin puettuna, kynttiläkruunu kutreillaan. Valkoinen väri symboloi viattomuutta. Kynttilöiden liekki kertoo valon tuomisen lisäksi siitä, ettei Lucia palanut roviolla, vaikka hänet uskonvainoissa yritettiin polttaa, vaan vasta kaulaan isketty miekka tappoi hänet. Verivanaa kuvastava punainen silkkivyö symboloi tätä hänen marttyyrikuolemaansa.

Lucia-pullien sahrami silmäkatarrin hoitajasta ja paholaisen karkottajasta kolesterolilääkkeeksi

Mausteena käytettävää sahramia saadaan maustesahrami-nimisestä krookuksesta. Kuva: Pixabay.

Perinteisen tavan mukaan Lucia tarjoilee sahramilla keltaiseksi värjätystä taikinasta leivottuja usein ässänmuotoisia pullia. Sahramimaustetta saadaan maustesahrami-nimisen krookuslajin (Crocus sativus L.) kukasta. Sahrami-sana on peräisin arabian keltaista tarkoittavasta sanasta zafaran (za'faran).

Sahramia sanotaan maailman kalleimmaksi ja sen takia myös väärennetyimmäksi mausteeksi. Aidon sahramin kilohinta voi olla jopa useita tuhansia euroja, sillä yhteen kiloon sahramia tarvitaan peräti 200 000 - 600 000 käsin kerättyä kukan luottia. Keskiajalla ja renessanssiajalla yhdellä paunalla sahramia pystyi ostamaan kokonaisen hevosen.

Yhdessä maustesahramin kukassa on vain yksi naaraspuolinen osa eli emi ja siinä kolme luottia. Siten kiloon maustetta vaaditaan jopa 200 000 kukkaa. Jo kaksi luottia kuitenkin riittää värjäämään kolme litraa vettä, koska maultaan aromaattisen kitkerä krosiini on hyvin voimakkaan keltaista.

Sahramin yhteyttä Lucian päivän viettoon ei varmuudella tiedetä. Yksi mahdollinen selitys on se, että sahramia käytettiin vanhalla ja keskiajalla silmäkatarrin eli vuotavien silmien hoitoon. Näin yhteys voisi liittyä siihen, että Lucia oli silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys.

Sahramilla värjättyjä lussekatter-pullia. Kuva: Pixabay.





k
Toisen selityksen mukaan sahramin käyttö liittyy itse Lucia-pullien eikä Lucia-pyhimyksen historiaan. Ruotsissa Lucia-pullia sanotaan nimellä lussekatter, jossa lusse ei ehkä viittaakaan Luciaan vaan Luciferiin. Lucifer eli sananmukaisesti valonkantaja tai valontuoja (lat. lux = valo, ferre = kantaja, tuoja) tarkoittaa kristillisessä perinteessä langennutta enkeliä, joka on yksi paholaisen muodoista.

Lucia-pullien historia juontuu 1600-luvun Saksaan, jossa kissan näköiseksi naamioitunut paholainen kuritti lapsia ja lapsen näköinen Jeesus jakoi pullia. Koska pimeydessä viihtyvä paholainen karttoi keltaista väriä, pullat alettiin paholaisen pelottelemiseksi värjätä keltaisiksi.

Nykytietämyksen mukaan sahramin sisältämät kroketiini ja lykopeeni saattavat alentaa kolesterolia ja suojata sydäntaudeilta. Liian suurina annoksina kroketiini kuitenkin on myrkyllistä kuten kanelin sisältämä kumariinikin. Runsaat sahramimäärät voivat aiheuttaa päänsärkyä, verenpaineen kohoamista ja monia muitakin terveyshaittoja. Raskaana oleville tai imettäville sahramin käyttöä ei suositella lainkaan. Hyvä ja paha siis kietoutuvat yhteen sekä sahramissa että Lucian päivän perinteissä.

Lähteitä ja lisätietoja

Arno Forsius: Kuvauksia lääketieteen historiasta, Pyhä Lucia

Meillä kotona: Sahrami – Espanjan punaista kultaa

Putkilahti: Lucia-perinteestä

Anna: Lucia ja muita joulun suosikkihahmoja

Ritva Rundgren: Lucia-perinne Pohjois-Pohjanmaalla

maanantai 19. marraskuuta 2018

ÄOM-päivä, jätteiden vähentämisen viikko ja turkiton perjantai hukkuvat mustan viikon alle


Tällä viikolla on Black Week, Euroopan jätteiden vähentämisen viikko, maailman vessapäivä, kansainvälinen miestenpäivä, kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä, maailman televisiopäivä, turkiton perjantai, Black Friday, Älä osta mitään -päivä ja kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamispäivä. Saavatko näistä mediassa näkyvyyttä mitkään muut kuin Black Friday ja Black Week?

Yhdysvalloissa kiitospäivän (Thanksgiving Day, marraskuun neljäs torstai) jälkeinen perjantai, josta käytetään myös nimeä Black Friday eli musta perjantai, on kauppojen kiireisimmän joulusesongin alku. Yhdysvalloissa tämä on kaupoille vuoden suurin yksittäinen myyntipäivä ja usein suurten alennusmyyntikampanjoiden päivä. Itse nimi Black Friday viittaa yhden legendan mukaan päivään, jolloin kauppojen vuoden kirjanpidossa päästään tappiota osoittavasta punaisesta väristä voittoa osoittavaan mustaan väriin. Kauppojen väitetään tekevän tappiota suurimman osan vuotta ja nappaavan voittonsa hyvän joulumyynnin ansiosta. Nyt Black Friday on Suomessakin laajentunut koko viikon mittaiseksi Black Week -ostoshysteriaksi.

Älä osta mitään -päivän eli ÄOM-päivän ajankohta (vuosittain marraskuun viimeinen perjantai) on osuvasti valittu samaksi päiväksi Black Fridayn kanssa. Kansainvälistä Älä osta mitään -kampanjaa järjestävä Adbusters Media Foundation on kansalaistoiminnan verkosto, johon kuuluu taiteilijoita, aktivisteja, toimittajia, opiskelijoita, kouluttajia ja yrittäjiä. Viime vuosina Adbusters on pyrkinyt muuttamaan Älä osta mitään -päivän koko joulua koskevaksi Älä osta mitään -jouluksi (Buy Nothing Christmas). Miksi kulutuskritiikin pitäisi koskea vain yhtä päivää, kun sille on tarvetta koko joulukauden ajan? Suomessa Älä osta mitään -päivää organisoi Luonto-Liitto.

Älä osta mitään -päivän nettisivu haastaa kuluttajat näin: "Jokaisella ostamallamme esineellä, elintarvikkeella ja tuotteella on tausta: joku on valmistanut tuotteen, ehkä viljellyt raaka-aineet, tuote on päätynyt kauppaan pitkän tien kautta ja todennäköisesti jatkaa elämäänsä kaatopaikalla tai kierrätyksessä vielä senkin jälkeen, kun me olemme luopuneet sen käytöstä. - - Mainokset luovat meille keinotekoisia tarpeita ja saavat meidät uskomaan, että jotain puuttuu. - - Jokainen meistä voi henkilökohtaisesti miettiä, kannattaisiko omaa Älä osta mitään -päivää viettää vaikkapa joka viikko tai kuukausi?"

Tupakoiva joulupukki ja muut vanhat tupakkamainokset herättelevät pohtimaan sitä, markkinoidaanko meille yhtä valheellisin keinoin vaikkapa hiilihydraattipitoista ruokaa, uusia älypuhelinmalleja tai "ympäristöystävällisiä" autoja.

Ihmiskunta kulutti vuonna 2018 seitsemässä kuukaudessa kaikkia maapallolla koko vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,7 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 11. huhtikuuta.

Vielä 1960-1970 -luvuilla oli helppoa olla huomaamattaankin ekologinen, kun maito oli taskulämmintä, eikä nopeasti kuluvaa teknologiaa ollut kaikkialla ympärillä. Tosin silloin käytettiin surutta ympäristömyrkky DDT:tä ja vesistöt olivat monin paikoin nykyistä likaisempia. Monissa ympäristöasioissa kehitys on siis kulkenut parempaankin suuntaan.

Ekologisen elämän ei tarvitse olla paluuta vanhaan ja kaikesta kivasta luopumista. Olisi varmaankin mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi puutteessa elämisen (eikä 1970-luvullakaan mitään pula-aikaa eletty!) ja kulutushysterian väliltä. Onkin outoa, että nykyään meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa!

Kulutusyhteiskunnasta voi lukea enemmänkin. Vaikuttavaa katseltavaa ovat esimerkiksi kuvat ihmisistä makaamassa viikon jätteidensä keskellä. Kuinkahan suuri osa tuostakin jätemäärästä on tarpeetonta? Näyttää siltä, että haluamme vain saada kaikkea sitä samaa, mitä on muillakin.

Kulutuskritiikillä tulisikin olla tärkeä osa myös koulujen kasvatustyössä. Uusimman Opettaja-lehden artikkelissa opetuksen ja kestävän kehityksen asiantuntijat tiivistävät asian hyvin: "Ekokriisi edellyttää kansallista projektia, joka on mittaluokaltaan samanlainen kuin kansallisvaltion synty ja sotien jälkeinen jälleenrakennus. - - Kestävä kehitys on kirjoitettu perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Perusopetuksen yksi tavoite on ekososiaalinen sivistys. Seppo Salorannan mielestä opettajan kaltaisen virkamiehen on otettava opsin arvot käyttöön riippumatta siitä, mitä omat arvot ovat. - - Cantellin mielestä enää ei riitä, että ihmiset vaihtavat kulutushyödykkeitä vähemmän saastuttaviin. Sähköautot eivät pelasta maailmaa. Tarvitsemme vahvaa kulutuskriittisyyttä. Jokaisen pitäisi pohtia, mistä tyytyväisyys ja onnellisuus syntyvät. Meidän tulisi yhä enemmän miettiä elämän eettistä ja filosofista puolta."

Älä osta mitään -päivän lisäksi tämän viikon perjantaina on turkiton perjantai. Sen kunniaksi kannattaa miettiä eläineetikko Elisa Aaltolan ajatuksia.

Keskiviikkona vietettävänä maailman televisiopäivänä puolestaan on mielenkiintoista muistaa tämä asia, joka on yhteydessä myös yleiseen kulutuksen lisääntymiseen: "Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset."

Ajatuksia Älä osta mitään -päiväksi

"Liite on pullollaan lähinnä Pelle Pelottoman keksinnöiltä kuulostavia turhakkeita. On popcorn- ja hot dog -konetta, pizzauunia, herätysvaloa, hierovaa tyynyä ja jäähilejuomamukia. Kaikkea sellaista maapalloa kiihtyvällä vauhdilla tuhoavaa roinaa, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyy jäteasemalle prässättäväksi. -- Mutta jos tervekätisenä ihmisenä joskus toivon joulupukilta grillinputsausrobottia, minulla on todennäköisesti aivan liikaa kaikkea — paitsi suhteellisuudentajua." Lähde: Katariina Hakaniemi, Kouvolan Sanomien kolumni

"Ostoksillekin menimme kävellen, emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päähän lähikauppaan. Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla, emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet." Lähde: Markku Leiwo, Ilkan kolumni

"Nyt keskiluokka määrittelee itseään kokonaisen elektroniikka- ja laitevuoren avulla. -- Katsotaanpa ensin olohuoneeseen. Sieltä löytyy luonnollisesti vähintään 42-tuumainen litteä televisio, mieluiten Sony tai Samsung. Sen alla on pelikonsoli, johon on liitetty sekä karaokemikit että liiketunnistin. Kaiuttimet ovat kotimaiset Genelecit tai Amphionit, äänenlaatuun vähemmän vakavasti suhtautuneilla ne ovat Boset. -- Keittiöt ovat aiempaa suurempia yksinkertaisesti siksi, että kaikki laitteet tarvitsevat omat tasonsa. Mehupuristin, SodaStream, Juran pavut jauhava espressokone ja jotain Kitchen Aidin erikoiskoneita. Vieressä induktioliesi ja Smegin jääkaappi, jossa on jääpalakone. -- Ajotiellä on navigaattorilla, kaistavahdilla, peruutuskameralla, langattomalla bluetooth-yhteydellä, sadesensoreilla ja vireystilavahdilla varustettu saksalainen auto. Ruohon leikkaa kesällä ruohonleikkuurobotti ja talvella lumi poistetaan mönkijällä." Lähde: Pekka Pekkala, Helsingin Sanomien kolumni

"Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta." Lähde: Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945

"Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien." Lähde: Apu-lehti 19/1971 (14.5.1971)

"Alison muovimaassa: Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä." Lähde: Jarin blogi

"Vanhanaikainen tikkataulu on hyvä vielä 10 vuoden jälkeen ja uusi tikkataulu sitä huonokuntoisempi jo 10 päivän käytön jälkeen." Lähde: Jarin blogi

Lue myös nämä

IPCC:n erikoisraportti muutama tunti sitten: Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä

Huomenna on ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä

Suomalaisten ekovelkapäivä huhtikuun alkupuolella: Ekologisesti kestävään elämään tarvittaisiin Suomen kulutustasolla 3,6 maapalloa

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?

lauantai 17. marraskuuta 2018

Maailman vessapäivä 19. marraskuuta

Globaalisti viidesosassa kouluja ei ole minkäänlaista käymälää ja 900 miljoonalla koululaisella ei ole mahdollisuuksia käsienpesuun. Vessojen puute on ongelma erityisesti tytöille kuukautisten aikaan. Tiukasti määriteltynä jopa 4,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu turvallinen WC, jossa ei ole riskiä mikrobien leviämisestä. Lähes 0,9 miljardia ihmistä tekee yhä tarpeensa ulos ilman minkäänlaista käymälärakennusta. Peruspalveluiden saatavuus on kuitenkin kasvanut vuosien 2000 ja 2015 välillä 59 prosentista 68 prosenttiin maapallon väestöstä. Positiivinen kehitystrendi on siis menossa tässäkin.

Kun luonto kutsuu, tarvitaan kunnollinen käymälä. Kuva: World Toilet Day 2018, UN-Water.

Maanantaina 19. marraskuuta vietetään YK:n vessapäivää. YK:n asettamissa kehitystavoitteissa eli Agenda 2030 –tavoitteissa, jotka pitäisi saavuttaa maapallolla vuoteen 2030 mennessä, tavoite numero kuusi on veden saannin ja kestävän käytön varmistaminen kaikille. Yksi tämän kohdan osatavoitteista on taata riittävä ja yhtäläinen sanitaatio ja hygienia kaikille ja lopettaa avokäymälät kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä huono-osaisten tarpeisiin.

Sanitaatio tarkoittaa WC:n tai muun käymälän terveellisten olosuhteiden ylläpitoa ja keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa hävitetään turvallisesti siten, että taudit eivät pääse leviämään eikä terveys vaarannu. Sanitaatioon kuuluvat vesihuolto (puhtaan veden saanti ja viemäröinti), käsienpesu sekä käymälän ympäristön ja materiaalien muuttaminen terveellisiksi niin, että vähennetään esimerkiksi mikrobeja ja niiden kasvumahdollisuuksia.

Sanitaation viisi kehitystasoa

Ulkovessa Tunisiassa. Kuva: Jari Kolehmainen.

Huonoimmassa tapauksessa ihmiset ulostavat ilman suojaa pelloille, metsiin, rannoille, vesistöihin tai kuivajätteen joukkoon. Usein varsinkin tytöt ja naiset odottavat pimeyden suojaa päästäkseen tarpeilleen, mutta uhkana ovat ryöstöt ja raiskaukset. Tämänvuotisissa YK:n tilastoissa (tilanne vuodelta 2015) tällä tasolla on yhä 12 prosenttia maailman väestöstä.

Seuraavalla kehitystasolla ulostetaan vesistön päällä olevassa käymälärakennuksessa tai maakäymälässä, jonka alla olevaa maahan kaivettua kuoppaa ei tyhjennetä. Toisinaan käymälän istuimen alla voi olla pussi tai muu keräysastia, joka tyhjennetään vasta useiden käyttökertojen jälkeen. Tälle tasolle yltää 12 prosenttia väestöstä.

Kolmannella portaalla on jo saatavissa kehittyneempiä käymäläjärjestelmiä, jotka ovat kahden tai useamman kotitalouden yhteiskäytössä. Näin tarpeensa saa tehtyä 8 prosenttia maapallon ihmisistä.

Neljännellä eli peruspalveluiden tasolla kehittyneempi käymälä on kotitalouden omassa käytössä. Hygienia ei kuitenkaan vielä ole turvallisella tasolla. Maailman väkiluvusta 29 prosenttia eli noin kaksi miljardia ihmistä on tällä tasolla.

Korkeimmalla eli viidennellä kehitystasolla talouden omassa käytössä olevan kehittyneen käymälän jätteet käsitellään turvallisesti paikanpäällä tai siirretään muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Väestöstä 39 prosenttia on WHO:n ja Unicefin mukaan saavuttanut tämän tason. Tämä tarkoittaa lähes kolmea miljardia ihmistä, joista 60 prosenttia asuu kaupungeissa ja 40 prosenttia maaseudulla.

Peruspalveluiden saatavuus on kasvanut, mutta 4,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu yhä turvallinen vessa

Maapallon ihmisistä 4,5 miljardia ei ole vielä yltänyt korkeimmalle tasolle, jossa kotitalouden oman WC:n (tai muun käymälän) jätökset käsitellään turvallisesti paikanpäällä tai siirretään muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Oheinen WTD:n kuva antaa tosin aiheesta turhankin pessimistisen mielikuvan. Ilman kotitalouden omaa käymälää elää todellisuudessa 2,3 miljardia ihmistä. Kuva: World Toilet Day 2018, UN-Water.

Ihmispopulaatiosta 2,3 miljardia on edelleen kolmella alimmalla tasolla eli vailla peruspalveluja. Heistä 70 prosenttia elää maaseudulla. Avokäymälöitä käyttää edelleen noin 892 miljoonaa ihmistä, joista 90 prosenttia asuu maalla. Avokäymälöiden käyttäjistä selvä enemmistö elää kahdella alueella: 558 miljoonaa Keski- ja Etelä-Aasiassa, 220 miljoonaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Yli puolet avokäymälöiden käyttäjistä on intialaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että 40 prosenttia intialaisista käyttää avokäymälää.

Solo Sokos Hotel Tornin ravintolan WC Helsingissä. Kuva: Jari Kolehmainen. 

Maapallon ihmisistä 4,5 miljardia ei ole vielä yltänyt korkeimmalle tasolle, jossa jätökset käsitellään turvallisesti paikanpäällä tai siirretään muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Voidaan siis sanoa, että 4,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu turvallinen WC. Peruspalveluiden saatavuus on kuitenkin kasvanut vuosien 2000 ja 2015 välillä 59 prosentista 68 prosenttiin maapallon väestöstä. Positiivinen kehitystrendi on siis menossa tässäkin. Myös Intiassa avokäymälät korvataan yhä useammin kiinteillä rakennuksilla, esimerkiksi kompostoivilla ulkokäymälöillä, joista saadaan ravinteita pelloille.

Vesipula vaikeuttaa myös sanitaation toteuttamista

Ulkohuussi eli käymälä Pyhä-Nattasella. Voisiko huussista olla tämän upeampaa näköalaa? Kuva: Jari Kolehmainen.

Yli kaksi miljardia ihmistä asuu valtioissa, joissa esiintyy merkittävää vesipulaa. Vesipula näkyy jokaisessa maanosassa, haittaa kestävyyttä ja rajoittaa sekä sosiaalista että taloudellista kehitystä. Vakavimmin vesipula näkyy Pohjois-Afrikassa sekä Länsi-, Keski- ja Etelä-Aasiassa. Vesipula todennäköisesti lisääntyy, kun väestö sekä veden kysyntä kasvavat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat.

Maatalous on ylivoimaisesti suurin vedenkäyttäjä. Se vie globaalisti lähes 70 prosenttia kaikesta käyttövedestä. Joissakin kuivissa maissa maatalouden osuus on jopa 90 prosenttia. Mikäli maatalous pystyisi vähentämään vedenkulutustaan edes vähän, tämä toisi merkittävää helpotusta muille vedenkäyttäjille. Myös jätevesien kierrätys, sadeveden tehokkaampi hyödyntäminen ja suolanpoisto merivedestä käänteisosmoosin avulla voisivat helpottaa vesipulaa. Ravinnontuotanto tulisi keskittää sellaisiin valtioihin ja sellaisille alueille, joissa vedestä ei ole pulaa.

Globaalisti 80 prosenttia ihmisyhteisöjen tuottamasta jätevedestä joutuu luontoon ilman käsittelyä tai kierrätystä. Arvioiden mukaan 1,8 miljardia ihmistä käyttää sellaista juomavettä, joka on saattanut olla yhteydessä ihmisten ulosteisiin. Puhtaan juomaveden saannin ja kunnollisen sanitaation mahdollistaminen ovatkin hyvin keskeisiä asioita myös muiden Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisen kannalta.

Lue myös nämä

Ei vettä, ei elämää. Ei sinistä, ei vihreää.

Tänään on vessojen ja pisuaarien kansainvälinen juhlapäivä!

Hyvää maailman vesipäivää Beatlesin tahdissa!

Maailman wc-päivä: Lentävät vessat ja maapallon parhaat pisuaarit