Kokemuksia valokuituliittymän hankinnasta, jossa kaikki on mennyt alusta asti pieleen

Toimiva infrastruktuuri on maantieteellisesti tärkeä asia. Moderniin infrastruktuuriin kuuluvat valokuituverkot. Valitettavasti niiden toteutus ei kuitenkaan aina mene täysin putkeen. Me tilasimme valokuidun ruotsalaiselta Global Connectilta (GlobalConnect AB) heinäkuussa 2023. Vain puoli tuntia netissä tehdyn sopimuksen allekirjoituksen jälkeen postilaatikkomme viereen ilmestyi mainoskyltti, jossa kerrottiin meidän tilanneen Global Connectin valokuituliittymän. Tämä olikin sitten ainoa asia, joka Global Connectilla toimi nopeasti. Nyt seuraa pitkä tarina omia kokemuksia.

"Salamannopeaa valokuituliittymää" ei ainakaan asennettu nopeasti.

Sisään asennetun kuitumuuntimen sijaintipaikasta ei vastoin sopimusta otettu mitään toivomuksia

Mitään ei tapahtunut ennen maaliskuuta 2024, jolloin kotiimme tuli kaksi ruotsalaista kuitumuuntimen asentajaa todennäköisesti urakkapalkalla. He juoksivat talon läpi, ja noin kahden minuutin kuluttua saapumisesta pora painui seinään juuri siihen kohtaan, johon en kuitumuunninta halunnut. Mitään neuvotteluja laitteen sijainnista ei ollut mahdollista käydä, vaikka sopimusehdoissa lukee näin: "Kiinteistönomistaja voi esittää toivomuksia Asiakkaan tiloissa sijaitsevien laitteiden sijoittamisesta kiinteistön märkiä alueita tai tiloja lukuun ottamatta. GlobalConnect noudattaa Kiinteistönomistajan esittämiä toivomuksia, ellei sillä ole perusteltua syytä toimia toisin." Global Connectin nettisivukin kuvailee asian olevan sovittavissa: "Ennen valokuidun lopullista asennusta GlobalConnectin urakoitsija sopii asiakkaan kanssa suunnittelukäynnistä. Tällä käynnillä sovitaan tärkeistä yksityiskohdista: Mihin kohtaan kuitukaapeli kaivetaan tontin rajalta taloon? Mistä kohdasta kuitu tuodaan sisään taloon? Minne kuitumuunnin sijoitetaan talon sisällä (pistorasian lähelle)?" Itse olin suunnitellut paikan eri kohtaan pistorasian viereen, talon toiseen päätyyn melko lähelle tietä. Asennuksen jälkeen kysyin vielä asentajilta, että milloin kaikki on valmista. Sain vastauksen, että toukokuussa.

Kuitumuuntimessa on täytynyt pitää virrat päällä jo 10 kuukautta, eikä yhteys toimi vieläkään

Yleisillä alueilla valokuitukaapeleiden kaivaminen aloitettiin vasta keskikesällä 2024. Lokakuussa tuli sitten sähköpostia otsikolla "Valokuituverkon käyttöönotot ovat lähellä". Mukana oli määräys kytkeä kuitumuunnin pistorasiaan ja pitää virta jatkuvasti päällä: "Tavoitteenamme on aloittaa ensimmäiset valokuituyhteyksien käyttöönotot Kouvolassa marraskuun aikana ja kytkeä mahdollisimman monta kotitaloutta verkkoon loppuvuoden aikana. Suoritamme juuri nyt viimeisiä taustatöitä näiden aloittamista varten. Pyydämmekin sinua tässä vaiheessa varmistamaan, että kuituvastaanottimesi on kytketty verkkovirtaan, jotta yhteyden toimivuus voidaan varmistaa käyttöönoton yhteydessä."

Sähköposteihin vastataan hitaasti, mitäänsanomattomasti tai ei lainkaan

Tammikuussa 2025 otin ensimmäistä kertaa sähköpostitse yhteyttä asiakaspalveluun, kun yhteys ei vieläkään toiminut. Sähköposteihin vastattiin jopa kuukauden viiveellä tai ei lainkaan, ja asentamisen aikataulusta osattiin sanoa vain, että siihen menee vielä pieni hetki. Vaikutti siltä, ettei asiaa edes selvitelty. Pyynnöistä huolimatta en myöskään saanut vastaavan päällikön yhteystietoja, eikä soittopyyntöä otettu vastaan.

EU rahoittaa valokuituverkon rakentamista avokätisesti, mutta työn jälki on huonoa

Poliitikot ovat epäonnistuneet, kun jokainen valokuituyhtiö saa vuorotellen kaivaa asvalttiteiden poikki viikkojen ajaksi jopa kahdeksan senttimetriä syvät leikkaukset.

Elokuun alussa pihallamme kävi kotimaisen Valoo-yhtiön myyntiedustaja. Valittelin hänelle ongelmia, jolloin hän kertoi, että Valoo-yhtiö oli kaivanut Global Connectin kaapelin tai kaapeleita poikki. Syynä oli kuulemma se, että Global Connect on asentanut kaapelit kaupungin alueella vain 20 senttimetrin syvyyteen, kun kaupungin vaatimus on 70 senttimetriä. Tämä on siis kilpailijan kertomaa tietoa, enkä itse osaa sanoa mitään tiedon tarkkuudesta. Näkemäni Global Connectin kaapelikaivannot eivät kuitenkaan arvioni mukaan ole olleet 70 senttimetriä syviä. 

Ihmettelin Valoo-yhtiön edustajalle myös sitä, miksi kaikki valokuituyhtiöt tekevät omat kaivantonsa eivätkä laita valokuitukaapeleitaan samaan aikaan yhteiseen kaivantoon, jolloin selviäisi pienemmillä kustannuksilla. Myyntiedustajan mukaan tälle ei kuitenkaan ole tarvetta, koska EU tukee valokuituyhteyksien rakentamista niin hyvin. Niinpä meilläkin kolme eri yritystä on vuorotellen kaivanut tiet auki, eikä maisemointia ole tehty vuodenkaan kuluessa.

Tarkastajat eivät tulleet sovittuna aikana, ja kuituvastaanottimen yhdistäminen "kabinettiin" oli jäänyt tekemättä

Pyysin Global Connectin asiakaspalvelusta, että joku asioista tietävä soittaisi minulle vihdoinkin. Elokuun ensimmäisellä viikolla sainkin Ruotsista puhelun, jossa minulle kerrottiin, että edellinen aliurakoitsija on irtisanottu yli puoli vuotta sitten ja ettei heillä tällä hetkellä oikein ole tietoa, mitä alueellamme on tehty ja mitä ei. Sovimme, että he tulevat perjantaina 15.8. kello 15 katsomaan tilannetta. Sovimme myös, että olen itse silloin paikalla. Kun ajankohta sitten tuli, kiirehdin nopeasti työpaikalta kotiin ehtiäkseni ajoissa. 

Vielä kello 16.30 ketään ei ollut tullut paikalle, jolloin soitin itse ruotsalaiseen numeroon samalle henkilölle, jonka kanssa olimme ajankohdasta sopineet. Hän vastasi puhelimessa näin (en ole nauhoittanut puheluita, joten tämä ja muut sitaatit ovat muistinvaraisia sanamuotoja): "Kävimme kyllä aamupäivällä paikalla ja koputtelimme ovella, mutta et avannut ovea. Työmiehemme kuitenkin näkivät, että yhteys 'kabinettiin' puuttuu eli puhallus on jäänyt tekemättä. Miehet tulevat vielä illalla tekemään puhallusta. Jos puhallus onnistuu, valokuitu alkaa toimia heti sen jälkeen." 

Olin kyllä todella harmissani siitä, että sovittu ajankohta ei pitänyt ja että minulle ei ilmoitettu aikaisemmasta käynnistä mitenkään, jotta minun ei olisi tarvinnut kiirehtiä kotiin. Puhelussa mainittiin moneen kertaan "kabinetti", joka ilmeisestikin on kadun varressa oleva sähkökaappi. Puhaltaminen puolestaan on ihan virallinen termi ja tarkoittaa varsinaisen valokaapelin työntämistä tyhjään mikrokanavaputkistoon jopa satojen metrien tai kilometrin päästä. Taitaa olla yksi puhallus koko tämä valokuitusysteemi!

Asiakaspalvelunumerossa pyörii nauhoite aukioloajoista, mutta nauhoitteessa mainittuna aikana soitettaessa puhelu päättyy heti sen jälkeen automaatin viestiin "kiitos soitosta ja kuulemiin"

Kuitumuunnin talossamme vilkutti punaista toimimattomuuden merkiksi vielä viikonlopun jälkeenkin. Niinpä soitin Global Connectin asiakaspalveluun useita kertoja maanantai-iltapäivänä aikavälillä kello 13–16. Joka kerta asiakaspalvelussa vastasi vain oudosti suomea painottava nauhoite: "Asiakaspalvelu on avoinna arkisin kello 8.30–16. Kiitos soitosta." Nauhoitteen jälkeen puhelu katkesi. Tiistaiaamuna Global Connectin nettisivuille oli lisätty tällainen teksti: "Viikolla 34 puhelinpalvelu on avoinna päivittäin klo 8:30–12:00. Muuten puhelintuki palvelee klo 8:30–15:30." Soitin siis asiakaspalveluun tiistaina kello 9.30, jolloin puhelimeen vastasi jälleen nauhoite: "Asiakaspalvelu on avoinna arkisin kello 8.30–16. Kiitos soitosta." Jälleen puhelu katkesi heti nauhoitteen jälkeen. 

Jälleen uusia selityksiä yhteyden toimimattomuudelle ja uusia katteettomia lupauksia yhteyden toiminnan alkamisesta

Sain lopulta asiakaspalveluun yhteyden puhelimitse keskiviikkona kello 8.40 noin viiden minuutin jonottamisen jälkeen. Selitin asiani asiakaspalvelijalle, joka vastasi nyt näin: "Näen tiedoista, että teillä on enää hitsaukset tekemättä. Ihan pian valokuitu alkaa siis toimia." Tässä vaiheessa kyllästyin jatkuvasti vaihtuviin selityksiin ja jatkuviin lupauksiin valokuituyhteyden pikaisesta toiminnasta ja vaadin tarkempaa tietoa siitä, mitä tarkoittaa valokuidun toiminnan käynnistyminen lyhyen ajan kuluessa. Kysyin, että toimiihan yhteys kuukauden kuluessa, jolloin sain tällä kertaa tällaisen vastauksen: "Ei se kuukauden kuluessa ala toimia, mutta tämän vuoden aikana se alkaa toimia." Asiakaspalvelijalla siis oli tiedossa, että tässä kestää vielä useampi kuukausi, mutta silti hän puhui vain lyhyestä ajasta. 

Ensimmäistä kertaa hyvää palvelua Global Connectilta

Tuon vastauksen jälkeen kysyin kuluttajansuojan mukaisesta mahdollisuudesta peruuttaa koko sopimus ilman mitään kustannuksia, koska sopimukseemme oli kirjattu, että Global Connect on velvollinen asentamaan valokuidun käyttövalmiiksi 24 kuukauden kuluessa sopimuksen teosta. Sopimuksemme oli allekirjoitettu heinäkuussa 2023, joten valokuidun olisi pitänyt olla toiminnassa viimeistään heinäkuussa 2025. Asiakaspalvelija kuitenkin tarjosi vaihtoehdoksi edullisempaa sopimusta siten, että saamme parinsadan hintaisen avausmaksun ilmaiseksi ja Global Connectin oman nettiyhteyden tilalle vaihdetaan yhtä nopea mutta edullisempi ruotsalaisen Bahnhofin nettiyhteys kiinteällä hinnalla 24 kuukauden ajaksi. Nyt olin ensimmäistä kertaa tyytyväinen Global Connectin palveluun. Ensimmäistä kertaa minulle tarjottiin jotakin konkreettista hyvitystä viivästymisestä. Jäin innolla odottamaan uutta sopimusta sähköpostiin.

Mielikuvani hyvästä palvelusta osoittautui kuitenkin jälleen valheelliseksi

Asiakasta vaaditaan sopimuksessa hyväksymään ehdot, joita ei pääse lukemaan. Ojdå!

Innostus vaihtui pettymykseen, kun avasin sopimuksen allekirjoitettavaksi. Ehdoissa lukee, että Global Connect sitoutuu siihen, että yhteys toimii 24 kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Missään ei mainita puhelimessa luvattua asiaa siitä, että yhteys saadaan toimimaan tämän kalenterivuoden loppuun mennessä. Niinpä kysyin sähköpostitse asiakaspalvelusta, voisiko lupauksen jotenkin lisätä sopimukseen. Vastaus kertoo jälleen karun totuuden: "Tavoitteenamme on toimittaa kuituyhteys sinulle vielä tämän vuoden aikana. Valitettavasti en voi kuitenkaan luvata 100 % varmuudella, että näin tapahtuu." Jälleen asiakaspalvelija oli pettänyt ja suullisesti luvannut sellaista, mitä ei uskalleta sanoa kirjallisena. Kuitenkin Suomen lakien mukaan suullisen sopimuksen pitäisi olla yhtä pätevä ja sitova kuin kirjallisen sopimuksen.

Kaiken lisäksi sopimuksen allekirjoittamisella asiakas hyväksyy osoitteessa https://bahnhof.fi/support/ehdot mainitut Bahnhofin ehdot. Ainakaan tällä viikolla tuo nettiosoite ei ole toiminut, vaan sieltä tulee aina ruotsinkielinen virheilmoitus "Ojdå! 404 – sidan kunde inte hittas". Kuinkahan moni ihminen on hyväksynyt sopimuksen edes lukematta noita ehtoja? Meidän osaltamme uusi sopimus on vielä allekirjoittamatta. Olisi varmaankin pitänyt alun perin tehdä sopimus suomalaisen Valoo-yhtiön kanssa.

Päivitys 15.9.2025:

Otin muutaman valokuvan, kun Global Connect (tai Global Connectin aliurakoitsija) asentaa valokuitukaapeleita kaupungin alueella edelleen 20 senttimetrin syvyyteen tai paikoitellen jopa lähemmäksi pintaa, vaikka kaupungin vaatimuksena on vähintään 70 senttimetrin asennussyvyys. 

Soitin tästä myös Global Connectin asiakaspalveluun, johon pääsin läpi reilun 20 minuutin jonotuksen jälkeen. Asiakaspalvelusta vastattiin, ettei asennussyvyys kuulu millään tavalla minulle. Mielestäni se kyllä kuuluu, koska tuon kaapelin kautta valokuituyhteys on tulossa meille. Aivan pintaan asennettu kaapeli on alttiina pienellekin kaivamiselle ja siten mahdollisille katkoksille. Valokuituyhteys kuitenkin myytiin meille varmana nettiyhteytenä, jossa ei ole katkoksia. Tarvitsen työasioissa luotettavaa nettiyhteyttä, mutta Global Connectin kuituyhteyden toimintavarmuus epäilyttää nyt kyllä kovasti.

Global Connectista myös kerrottiin, ettei alueellamme ole ketään Global Connectin vastuullista päällikköä, joka huolehtisi töiden laadusta. Ulkomaalainen aliurakoitsija näyttää toimivan täysin ilman valvontaa.

Myöskään valtakunnallisella tasolla Global Connectilla ei kuulemma ole ketään johtajaa, joka haluaisi keskustella asioista asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelua lukuun ottamatta kenellekään muulle ei voi soittaa tai jättää soittopyyntöä.

Uutta kuitukaapelia kuulemma vedetään, jotta meille saataisiin toimiva valokuituyhteys. Tämä uuden kaapelin vetäminen paljastaa jälleen valheelliseksi asiakaspalvelusta annetun aiemman tiedon, jonka mukaan "enää vain hitsaukset puuttuvat".

1 000 000

Blogistani ovat kirjoittaneet esimerkiksi Hufvudstadsbladet, Journalisti, Karjalainen, Kotivinkki ja Kouvolan Sanomat.

Aloitin tämän ympäristö- ja opetusblogini 9. tammikuuta 2007. Silloin osallistuin tvt-tukihenkilöiden (tvt = tieto- ja viestintätekniikka) koulutukseen, jossa suositeltiin blogin pitämistä. Helmikuussa 2013 medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cision julkaisi Suomen suosituimpien ympäristöblogien top 10 -listan. Ykköseksi nousi Ilmastotieto-blogi, jossa myös olen ollut mukana yhtenä kirjoittajana. Tämä henkilökohtainen blogini "Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä" sijoittui valtakunnallisesti kuudenneksi. Tuon ajankohdan jälkeen blogini kävijämäärät ovat selvästi nousseet.

Eilisiltana blogissani ylittyi Bloggerin oman laskurin mukaan miljoonan katselukerran raja. Kävijälaskuri on ollut käytössä vapusta 2009 alkaen, siis reilut kymmenen vuotta. Jos vertaa suosittuihin matkailu- ja muotiblogeihin, miljoona katselukertaa kymmenessä vuodessa on toki hyvin vähän. Itse olen kuitenkin tyytyväinen ja yllättynyt blogini suosiosta, koska pidän blogia vain harrastuksena normaalin päivätyön ja sivutöideni ohessa. En ole hankkinut blogillani senttiäkään, sillä olen kytkenyt pois päältä myös tuloja mahdollisesti tuovat mainokset. Olen halunnut pitää blogini mahdollisimman neutraalina ja asiallisena ilman mitään sidoksia.

Blogini kuukausittaiset katselukerrat Bloggerin oman laskurin mukaan. Helmikuussa 2013 Cision kertoi blogini olevan Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöblogi. Kuukausittaiset katselukerrat liikkuivat tuolloin noin 6 000 katselijan paikkeilla. Sen jälkeen kuukausittaisten katselukertojen määrä on lisääntynyt selvästi. Ennätys on tammikuulta 2017, jolloin katselukertoja oli noin 30 000. Silloin blogini vietti 10-vuotisjuhlaa ja julkaisin kuukauden aikana 15 blogikirjoitusta. Eniten blogipostauksia kirjoitin vuonna 2016, jolloin julkaisin 132 tekstiä, siis enemmän kuin yhden joka kolmas päivä.

Kun blogini kolme vuotta sitten täytti kymmenen vuotta, järjestin äänestyksen kiinnostavimmista kirjoituksistani. Äänestykseen osallistui 384 henkilöä. Kiinnostavimmaksi äänestettiin teksti "Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet". Yhtä kirjoituksistani on siteerattu myös TV1:n Perjantai-ohjelmassa.

Kiitän kaikkia blogini lukijoita ja varsinkin kommentoijia. Olen erityisen kiitollinen siitä, että keskustelu on säilynyt asiallisena. Itse asiassa kaikkein mielenkiintoisinta keskustelu on ollut nimenomaan sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on asioista hyvin erilainen käsitys kuin itselläni. Juuri tällaisilta ihmisiltä saatu positiivinen palaute lämmittää mieltäni poikkeuksellisen paljon.

Kiitos ja kumarrus myös kaikille asiantuntijoille ja aktivisteille, joista olen saanut julkaista kirjoituksia: Elisa Aaltola, Outi Ampuja, Lotta Hintsa, Janni Hussi, Risto Isomäki, Meeri Koutaniemi, Matti Leinonen, Eveliina Lundqvist, Jussi Nikula, Tiina Raevaara, Leo Stranius, Juha Taskinen, Alison Teal, Pasi Toiviainen jne. Ilman teitä blogistani ei olisi tullut näin kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää.

Lue myös nämä

Blogien hyödyntäminen opetuksessa

Suomen suosituimmat ympäristöblogit 2013

Kymmenvuotiaan ympäristöblogini kiinnostavimmat tekstit

Kiitos aktiivisille lukijoille: Ympäristöblogini täyttää tänään kymmenen vuotta

Tusina blogini luetuinta tekstiä vuonna 2018

Nämä olivat blogini luetuimmat kirjoitukset vuonna 2018:

1. Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

2. Kevään sääennuste 2018

3. Syksyn 2018 sääennuste

4. Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

5. Kesän 2018 sääennuste

6. Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia

7. Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet: Lämpöennätys pohjoisnavan ympärillä, poikkeuksellisen kylmää Euroopassa

8. Suomalaisten ekovelkapäivä huhtikuun alkupuolella: Ekologisesti kestävään elämään tarvittaisiin Suomen kulutustasolla 3,6 maapalloa

9. Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

10. Lumoava Lemmenjoki

11. IPCC:n erikoisraportti muutama tunti sitten: Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä

12. Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu kesällä 2018, lukuisia ennätyksiä myös muualla maapallolla

Kiitos vuodesta 2018 kaikille lukijoille.

Hyvää uutta vuotta 2019!

Kymmenen vuotta tunteita kuohuttavia aiheita reilusti omalla nimellä

Kuvan © fotolismthai - Fotolia

Blogini täytti alkuvuodesta kymmenen vuotta. Sen kunniaksi kysyin teiltä jokin aika sitten, mitä haluaisitte lukea blogistani. Kiitos kaikista ehdotuksista. Joitakin näistä ehdotetuista aiheista olenkin jo aiemmin käsitellyt, esimerkiksi ilmastomallien luotettavuutta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa.

Uusista ehdotetuista aiheista erityisen mielenkiintoinen on Virpi Tislin ehdotus: "Kirjoita siitä, millaista tämän blogin pitäminen on ollut. Mitä se on antanut? Mikä on tavoitteesi (mikä muuten on poliittinen kantasi)? Mikä on aiheuttanut eniten ristiriitoja? Kuinka uskallat esiintyä omalla nimelläsi ja kuvallasi, vaikka käsittelet välillä hyvinkin tunteita kuohuttavia aiheita?" Tähän aiheeseen sopii hyvin yhdistää anonyymin kommentoijan kysymys: "Mitkä ovat omasta mielestäsi kiinnostavimmat, tärkeinmät ja hauskimmat blogiin kirjoittamasi jutut?"

Eläinoikeudet, ilmastonmuutos ja evoluutio kuohuttavat

Blogini tunteita kuohuttavat ja ristiriitoja aiheuttavat aiheet voi jakaa kolmeen kategoriaan: eläinten oikeudet, ilmastonmuutos ja evoluutio. Kaikista näistä ihmisillä on usein erittäin voimakkaat mielipiteet.

Blogissani on kaikille avoin kommentointimahdollisuus. Olen joutunut ottamaan käyttöön julkaistavien kommenttien ennakkotarkastuksen. Tämä ei kuitenkaan johdu kirjoituksiini tulleista asiattomista kommenteista vaan automaattisista roskapostiviesteistä, jotka mainostavat esimerkiksi sinisiä pillereitä. Omiin juttuihini liittyvistä kommenteista olen koko blogini historian aikana joutunut hylkäämään vain yhden. Kyseinen natsismiin viittaava kommentti ilmestyi kirjoitukseeni "Uutuuskirja tuotantoeläinten pahoinvoinnista hätkähdyttää realistisuudellaan". Lisäksi yhden kerran olen keskeyttänyt liian provosoivaksi yltyneen keskustelun.

Kirjoitukseni ovat vaikuttaneet blogosfäärin ulkopuolella esimerkiksi lehtiartikkeleiden syntyyn

Juuri eläinoikeuksiin liittyvät kirjoitukseni ovat herättäneet laajaa huomiota. Esimerkiksi kysymykseni "Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula?" jälkeen Viihdelehti Stara uutisoi aiheesta blogikirjoitukseeni viitaten. Painettujen sanomalehtien julkaisemien, eri toimittajien kirjoittamien artikkeleiden pohjana ovat toimineet kirjoitukseni "Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?", "Paljonko jouluaattona yleensä on lunta?" ja yhteenvedot eri tutkimuslaitosten sään vuodenaikaisennusteista.

Olen käsitellyt eläinoikeuksia myös #ReilutBlogit-kampanjoiden haasteessa 1, haasteessa 2 ja haasteessa 3. En malttanut olla ottamatta kantaa Särkänniemen delfiineihinkään. Tämän lisäksi olen useina vuosina osallistunut kansainväliseen Blog Action Day -tempaukseen.

Yksi blogin kirjoittamisen eduista onkin se, että olen saanut olla mukana blogosfäärin yhteisissä kampanjoissa. Olen oppinut muiden blogeista paljon. Vastaavasti omat jälkeni ja jätökseni ovat hyödyttäneet muita ihmisiä. Kun ihmettelin ilmastonmuutoksen myötä viilentyneitä Suomen kesäkuita, myös Forecan blogia kirjoittava meteorologi sai tästä kimmokkeen käsitellä samaa aihetta.

Tieteellistä keskustelua vaikeistakin aiheista taustoja salailematta

Tavoitteeni blogin kirjoittajana onkin sekä seurata itse ajankohtaista tieteellistä keskustelua että myös auttaa lukijoita saamaan suomenkielistä tietoa uusimmista tutkimustuloksista. Usein olen kertonut asioita monta päivää aiemmin kuin valtakunnalliset mediat. Olen myös pyrkinyt nostamaan esille sellaisia tärkeitä aiheita, joista muualla ei ole suomeksi riittävästi kerrottu.

Päämääräni ja tavoitteeni on puhtaasti tiedon välittäminen. Nykyisin en itse ole tutkija, vaan pyrin kertomaan tutkijoiden kirjoittamaa tieteellistä tietoa. Vältänkin yleensä henkilökohtaisten mielipiteiden esittämistä. Siksi minulle ei ole vaikeaa esiintyä avoimesti omalla nimelläni. Jostakin syystä kirjoitusteni blogikommenteissa on tätä kuitenkin muutamaankin kertaan ihmetelty. Toki nimeni löytyy esimerkiksi ainakin yhdeltä ilmastoskeptikoiden tai paremminkin ilmastodenialistien ylläpitämän vihasivuston tarkkailtavien henkilöiden listalta. Itse en kuitenkaan ymmärrä henkilökohtaisuuksiin menemistä silloin, kun puhutaan tieteellisistä asioista. Joskus samaakin aineistoa voi tulkita hieman eri tavoin, mutta asioista on pystyttävä keskustelemaan reilusti taustojaan salailematta.

En ole, en ole koskaan ollut, enkä tule koskaan olemaan mukana politiikassa. On kuitenkin ollut mukavaa huomata se, että Twitterissä blogitekstini linkkejä ovat jakaneet ainakin neljän hyvin erilaisen puolueen nykyiset tai entiset ministerit sekä lisäksi muutamat muut kansanedustajat.

Ainoa agendani on siis tieteellisestä tiedosta viestiminen. Minulla ei ole piilomotiiveja. Siksi onkin ollut hienoa lukea blogikommentteja siitä, kuinka olen onnistunut väittelemään faktojen avulla aggressiivisen inttämisen sijaan, vaikka välillä pitkät keskustelut kommentoijien kanssa ovatkin äityneet pieneksi väittelyksi. Silti olen mahdollisimman hyvin pyrkinyt pitäytymään faktoissa, välttämään henkilökohtaista syyttelyä ja tarvittaessa tarkentamaan omia käsityksiäni. Näissä asioissa toivon jatkossa kehittyväni edelleen.

Kiinnostavimmat, tärkeimmät ja hauskimmat kirjoitukseni

Vuonna 2016 julkaisin ennätykselliset 132 blogipostausta, siis enemmän kuin yhden tekstin joka kolmas päivä. Samalla blogissani ylittyi koko blogin olemassaolon ajalta laskettuna 600 julkaistun postauksen raja. Näistä luetuin on ollut teksti "Voiko Instagramiin ladata kuvia tietokoneelta?" ja toiseksi luetuin "Puolalaismeteorologien talven 2010-2011 outo sääennuste: kylmin talvi 1000 vuoteen". Sosiaalisessa mediassa on jaettu eniten kirjoituksiani "Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!" ja "Milloin maailmanloppu tulee?".

Sinänsä huvittavaa on se, että ympäristöblogin luetuin teksti liittyy tietotekniikkaan. Tämä Instagram-teksti kuitenkin on ajaton, kun taas useimmat käsittelemäni ympäristöuutiset ovat niin ajankohtaisia ja tiettyyn hetkeen liittyviä, että ne ovat suosittuja vain lyhyen aikaa. Toisaalta myös Instagram-juttu liittyy nimenomaan ympäristövalintoihin. Tekstin kirjoittaminen lähti liikkeelle siitä, kun pari lukiomme opiskelijaa pohti uuden kännykän hankkimista vain siksi, ettei heidän kännyköihinsä saanut ladattua Instagram-sovellusta eikä kannettaville älylaitteille suunniteltua Instagramia pystynyt käyttämään tietokoneella. Lupasin yrittää etsiä keinon, kuinka Instagramin saa toimimaan myös tietokoneella.

Olen kirjoittanut niin paljon erilaisia postauksia pariskunnan yhteisistä tekohampaista aina hauskoihin tieteellisiin lajinimiin ja erikoisiin tautiluokituksiin asti, että omien suosikkien valitseminen on vaikeaa. Omalta osaltani erityisen kiinnostavaa kuitenkin oli esimerkiksi tekstin "Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones" kirjoittaminen, sillä sen tiimoilta olin sähköpostitse kirjeenvaihdossa Yhdysvaltoihin usean eri henkilön kanssa.

Koska itse en oikein osaa arvioida kirjoituksiani, olen kysynyt myös mielipidettä parhaista postauksistani teiltä, hyvät lukijani. Teidän äänestystulostenne perusteella pystyin listaamaan blogini 21 kiinnostavinta tekstiä hyvine perusteluineen. Kiitos ja kumarrus.

Tämä postaus on samalla viimeinen kirjoitus ennen perinteistä kesätaukoani. Kesä-heinäkuussa kirjoitan tekstejä ja katson myös kommentteja vain satunnaisesti. Blogini jatkuu virkistyneenä jälleen syksyllä.

Leppoisaa, rentouttavaa ja mielenkiintoista kesää!

Sitä saa, mitä tilaa!

Kuvan © Fxquadro - Fotolia

Juhlalukuvuosi lähenee loppuaan. Lukuvuonna 2016-2017 Kouvolan iltalukio vietti 45-vuotisjuhliaan ja järjesti sen kunniaksi Studia generalia -luentosarjan.

Tämä oma opetusblogini täytti tänä lukuvuonna kymmenen vuotta. Cisionin neljä vuotta sitten tekemässä selvityksessä blogini oli Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöblogi.

Tuon ajankohdan jälkeen blogini lukijamäärät ovat kasvaneet huimasti. Kiitos siitä kuuluu teille, uskolliset lukijani.

Tammikuussa pyysin teitä äänestämään kiinnostavimman kirjoitukseni. Ykköseksi nousi postaus "Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet".

Myös maailmanloppu, maitotölkkien muovikorkit, saastunut kaupunki-ilma, viime vuoden sää sekä ihmiskunnan narsistinen ja psykopaattinen eläinten hyväksikäyttö nousivat kärkikuusikkoon.

Vuoden 2016 aikana julkaisin ennätykselliset 132 blogipostausta, siis enemmän kuin yhden tekstin joka kolmas päivä.

Nyt kysyn teiltä, hyvät lukijani, mitä toivotte jatkossa. Mitä haluaisit lukea blogistani?

Kerro tämän kirjoituksen kommenteissa mielestäsi kiinnostava aihe 24. toukokuuta mennessä. Valitsen aiheista yhden ja kirjoitan siitä blogitekstin.

Aurinkoista viikonloppua toivotellen,

Jari

Reilut Blogit -haaste 3: Meri, Malediivit, muovi, munat ja matkailu

Tarinoita maailmalta -blogin Annika ja Matkakuume.net-blogin Miika ja Gia ovat ansiokkaasti jo kolmantena keväänä peräkkäin polkaisseet käyntiin Reilut Blogit -haasteen, joka kiinnittää huomiota matkailun ympäristövaikutuksiin. Tällä kertaa teemana on meri.

Olen osallistunut haasteeseen kahtena edellisenäkin vuonna. Viime vuonna aiheina olivat vastuullinen matkailu ja matkanjärjestäjän rooli. Itse kirjoitin tekstiä hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä aina tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa.

Kaksi vuotta sitten teemana ollut kestävä matkailu kumpusi eläinten kaltoinkohtelusta matkailuteollisuudessa. Otin kantaa kirjoituksella "Matkailussa eläimiä käytetään narsistin tavoin: Onko vastuu turistilla vai matkanjärjestäjällä?" 

Esimerkiksi norsujen kohtelun osalta suomalaistenkin matkanjärjestäjien toiminta on ajoittain vaikuttanut hyvin takapajuiselta. Onneksi tilanne on nyt huomattavasti aiempaa parempi, mihin ovat osaltaan vaikuttaneet Reilut Blogit -kampanjat.

Malediivien meriparatiisin jätesaari

Tämänvuotisen merihaasteen aloitan Malediiveiltä, jossa en itse ole koskaan käynyt. Olen kuitenkin lukenut paljon tietoja tuosta meriparatiisista.

Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä. Kaiken lisäksi pääkaupunki Malé on neljä kertaa niin tiheästi asuttu kuin Lontoo, eikä sen ympärillä ole ylimääräisiä maa-alueita. Siksi jätteet kuljetetaan erilliselle jätesaarelle.

Malediivit on maailman matalin ja tasaisin valtio. Ihmisen muokkaamia alueita on useiden metrien korkeudella merenpinnasta, mutta valtion korkein luonnollinen kohta sijaitsee ainoastaan 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella ja keskimääräinen korkeus on 1,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Malediivien alueesta yli 80 prosenttia on alle metrin korkeudella sijaitsevia korallisaaria. Siksi ilmastonmuutoksen myötä nouseva merenpinta uhkaa Malediiveja suuresti.

Paradoksaalista on se, että jätteiden polttaminen jätesaarella tuottaa ilmaan yhä lisää ilmastonmuutosta voimistavaa hiilidioksidia. Malediivit kuitenkin aikoo suunnitelmien mukaan siirtyä pelkästään uusiutuvien energianlähteiden käyttöön.

Kuinka iso muovijätepyörre Tyynellämerellä on?

Tasan 20 vuotta sitten ihmisten tietoisuuteen nousivat meriin kertyneet muovijätteet, kun Charles Moore purjehti elokuussa 1997 tasmanialaiskatamaraanillaan Tyynenmeren pohjoisosien poikki. Hän raportoi valtavasta muovijätepyörteestä. Tämän jätelautan hän arvioi olevan jopa Teksasin kokoinen.

Vajaata vuotta myöhemmin laajuuden sanottiin jo olevan kaksi kertaa Teksasin verran. Lautan koko kasvoi - ainakin uutisissa - vuosi vuodelta. Lopulta sen sanottiin olevan koko Yhdysvaltojen kokoinen. Kohtuullisia tieteellisiä todisteita kuitenkin oli vain jätelautasta, jonka koko on yksi prosentti Teksasin pinta-alasta eli noin 7 000 neliökilometriä. Tämäkin kuitenkin vastaa lähes koko Kymenlaakson pinta-alaa merialueet mukaan luettuina.

Myöhemmin vastaavia muovijätepyörteitä on raportoitu muiltakin meriltä. Muovijätelauttojen kokoa on kuitenkin mahdotonta arvioida tieteellisen tarkasti, koska kyseessä on pieneksi jauhautunut mikromuovi, eivät näkyvissä meren pinnalla kelluvat muoviroskat. Muovijätelautan poikki voi kulkea laivalla huomaamatta koko lauttaa, eikä sitä näy myöskään satelliittikuvissa. Silti muovijätteet ovat merissä todellinen ongelma.

Masentavat määrät mikromuovia

Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana maapallolla on tuotettu enemmän muovia kuin koko viime vuosisadalla (1900-luvulla). Kaikkiaan maapallolla on tuotettu niin paljon muovia, että sillä muovimäärällä voisi kääriä koko maapallon muovikelmuun. Karkeiden arvioiden mukaan merissä oleva muovimäärä yltäisi jonoon aseteltuna koko maapallon ympäri 425 kertaa tai kahdesti kuuhun ja takaisin. Merissä olevien muovijätteiden painon arvioidaan ylittävän kalojen painon vuoteen 2050 mennessä

Ennusteiden mukaan 99 prosenttia merilinnuista syö ravintonsa mukana muovia vuoteen 2050 mennessä. Muovipussit näyttävät meressä kelluessaan usein meduusoilta, jotka ovat kilpikonnien tärkeää ravintoa. Siksi merikilpikonnat syövät muovipusseja ja tukehtuvat niihin. Myös linnut ja muutkin vesieläimet syövät muovia, useimmiten ehkä vahingossa. Muovi tukehduttaa eläimiä sekä tukkii suolistoja ja siitä voi liueta myrkyllisiä kemikaaleja.

Aiemmin ajateltiin merilintujen syövän muovia pelkästään vahingossa tai siksi, että muovi näyttää meduusoilta, merileviltä ja muulta ravinnolta. Science Advances -lehdessä viime marraskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan keskeisenä vaikuttavana tekijänä näyttää kuitenkin olevan merien planktonin eli keijuston vaikutuksesta muovin pinnalle syntyvä dimetyylisulfidi, joka houkuttelee lintuja syömään.

Keskellä valtamerta sijaitsevalla Midwayn atollilla tuhannet albatrossin poikaset kuolevat jo nyt muoviroskien takia nälkään ja myrkkyihin tai tukehtumalla. Tämä on silminnähtävä fakta, vaikka muovijätelauttojen kokoa ei pystytäkään arvioimaan. Kyseessä ovat suuret muovikappaleet, ei mikromuovi. Nykyään arviolta joka kolmas poikanen menehtyy muoviroskien seurauksena. Albatrossin poikaset saavat mahansa täyteen muovia, kun niitä ruokkivat vanhemmat luulevat muoviroskia ruoaksi ja tuovat niitä nälkäisille poikasilleen.

Merten muovijätteestä yli 92 prosenttia kuitenkin on mikromuovia eli halkaisijaltaan alle 4,75 mm. Tätä mikromuovia päätyy vesiin monista lähteistä, esimerkiksi kuorintavoiteista ja muusta kosmetiikasta (kosmetiikan mikrokuulat, mikrorakeet, kristallit), liikenteestä (mm. autojen renkaista) sekä myös tekokuituvaatteista. Yhden fleece-vaatteen pesusta voi irrota jopa 1500 kuitua, jotka läpäisevät jätevedenpuhdistuksen ja päätyvät vesistöihin. Kosmetiikasta mikromuovia on onneksi viime vuosina vähennetty ja tullaan yhä vähentämään. Tässä on siis tapahtunut selvää positiivista kehitystä.

Itse asiassa kaikki mereen joutunut muovi muuttuu lopulta aaltojen aiheuttaman mekaanisen hankauksen sekä auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta mikromuoviksi. Mitään silmin nähtäviä muovijätelauttoja merissä ei siis ole. Nämä pienet muovijätehiukkaset voivat kuitenkin olla jopa haitallisempia kuin suuret, sillä pienet hiukkaset pääsevät helposti rikastumaan ravintoketjuissa.

Neljäsosa meristä tunnistetuista jätteistä on savukkeita ja tupakan filttereitä! Meriä likaavat myös laivat, jotka dumppaavat jätteitä luvatta meriin. Matkailukin vaikuttaa omalta osaltaan.

Turismi lisää osaltaan merenalaista äänisaastetta

Muovin lisäksi ihmiskunnan melusaastekin on levinnyt myös meriin. Ihmiskunnan vaikutus merten rannikkoalueen äänimaailmaan lienee merkittävä, koska noin 40 prosenttia maapallon väestöstä elää korkeintaan sadan kilometrin etäisyydellä rannikoilta. Näiden alueiden väentiheys on yli kolme kertaa niin suuri kuin maapallon keskimääräinen väentiheys. Vaikka vedenalaisia ääniä aiheuttavat sekä pinta-aallot, sääilmiöt, jäätiköt että eläimet, ihmistoiminnan osuus äänistä on kaksinkertaistunut joka vuosikymmen viimeisimmän kuuden vuosikymmenen aikana.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että laivaliikenteen ja rantojen rakennustoiminnan kaltaisille äänille altistuminen aiheuttaa käyttäytymisreaktioita tietyissä selkärangattomissa eläimissä, jotka elävät merisedimentissä. Nämä lajit edistävät merkittävästi merenpohjan ekosysteemin toimintaa, sillä ne vaikuttavat sedimenttien sisälle ja niistä ulos kulkeutuvan veden määrään. Tämä puolestaan on ratkaisevan tärkeää ravinteiden kiertokulun ja hiilidioksidin varastoinnin kannalta.

Tutkimus osoitti sen, että joidenkin ihmisen aiheuttamien äänien seurauksena tiettyjen lajien aktiivisuus sedimenteissä voi heikentyä. Tämä taas voi johtaa tiiviiden sedimenttien muodostumiseen, jolloin merenpohja kärsii alentuneesta happipitoisuudesta. Mahdollisesti hapettomiksi muuttuvat sedimentit voivat vaikuttaa merenpohjan tuottavuuteen, sedimentin lajiston vähenemiseen ja kalatalouden tuotannon heikkenemiseen.

Kreikassa, Turkissa ja Kyproksella voi kohdata uhanalaisia merikilpikonnia tavallisilla turistirannoilla

Nykyään merikilpikonnat ovat uhattuina monella tavalla. Nopea ilmastonmuutos tällä vuosisadalla voi sinetöidä niiden kohtalon kertaheitolla. Viime vuosisadalla kaikkien seitsemän lajin populaatiot ovat jo vähentyneet dramaattisesti. Kilpikonnien pyydystäminen (ruoka, öljy, nahka, kilpi), munien kerääminen, turismi, veneily (kilpivauriot, haavat, kuolemat), vahingossa tapahtuva tappaminen kalastuksen yhteydessä, muovijäte, kemiallinen saastuminen, maataloudesta ja jätevesistä tulevat ravinteet, valosaaste ja pesimäalueiden häviäminen rannikkoalueiden muuttuessa ovat kaikki vaikuttaneet haitallisesti.

Valosaaste on kilpikonnille haitallinen siksi, että ne suunnistavat kuun valon avulla. Näin esimerkiksi munista kuoriutuneet poikaset osaavat ryömiä merta kohti. Jo kilpikonnien pesimärannan lähellä sijaitsevalle lentokentälle laskeutuvan suihkukoneen valot voivat sekoittaa kilpikonnien suuntavaiston. Siksi esimerkiksi Kreikkaan kuuluvalla Zakinthoksen saarella ei yleensä sallita yölentoja.

Merikilpikonnat pesivät usein samoilla rannoilla aurinkoa ottavien turistien kanssa. Tällaisilla paikoilla on varottava tallomasta pesiä, joihin kilpikonnat ovat munineet. Aurinkovarjoakaan ei kannata pystyttää, ettei vahingossa tule survoneeksi munia rikki.

Mitä yksittäinen matkailija voi tehdä?

Tärkeintä on tietenkin välttää roskaamista, merieläinten häiritsemistä ja veden tuhlaamista. Koska jätevedet kuormittavat merta, myös makean veden säästäminen auttaa meriä.

Matkailulehti Mondon julkaisema mainio "Vastuullisen matkailijan käsikirja" (kirjoittaneet Heidi Kalmari ja Kati Kelola) kertoo näin:

"Suomalaisen matkailijan ei tarvitse matkustaa kauas kokeakseen, millaista on, kun vesi ei riitä. Monien suosikkikohde Espanja on yksi Euroopan pahiten kuivuudesta kärsivistä maista. Espanjan ympäristöministeriön mukaan aavikoituminen uhkaa kolmasosaa maan pinta-alasta. Pahiten kuivuus koettelee Kaakkois-Espanjan rannikkoa, Alicanten, Almerían ja Murcian alueita, mutta myös Málagan seutua, Costa del Solia ja Kanariansaaria. Barcelonaankin vettä on jouduttu kuljettamaan tankkereilla. Ongelmaan vaikuttavat etenkin ilmastonmuutos ja metsähakkuut, mutta myös vesivarojen ylenpalttinen lotraus. Eniten makeaa vettä juopottelee maatalous, mutta myös matkailu pahentaa asiaa. Arvokasta vettä käytetään golfkenttien kasteluun, vesipuistoihin ja hotellien uima-altaisiin sekä viheralueille. - - Jokainen Kaakkois-Espanjassa sijaitsevista golfkentistä kuluttaa WWF:n arvion mukaan vuodessa yhtä paljon vettä kuin 12 000 asukkaan kaupunki. Myös yksittäisellä matkailijalla olisi varaa kääntää hanaa tiukemmalle. Granadassa vieraileva turisti kuluttaa Unescon mukaan seitsemän kertaa enemmän vettä kuin paikalliset asukkaat. Se on hyvä pitää mielessä, kun alkaa seuraavan kerran laulaa suihkuaariaa Espanjan aurinkorannikolla. - - Turistin vedenkulutus on keskimäärin 300-850 litraa – Egyptin Sharm el Sheikhin hotelleissa jopa 1 000 litraa – vuorokaudessa. Vertailun vuoksi: suomalaisilla kuluu arkikäytössä noin 160 litraa vettä päivässä. Vettä tuhlaantuu, kun suihkussa käydään pari kertaa päivässä ja kun pyyhkeet ja lakanat vaihdetaan päivittäin uusiin. Eniten lotrataan hienoimmissa hotelleissa. - - Monissa hotelleissa vain lattialle jätetyt pyyhkeet viedään pesuun. Laita siis pyyhkeesi telineisiin ja käytä ne uudelleen. - - Mitä parempi hotelli, sitä todennäköisemmin siellä on uima-allas – joka kuluttaa vettä. Vaikka hotellin uima-allas olisi kuinka miellyttävä ja rauhallinen tahansa, lähde mieluummin uintiretkelle mereen – olethan rantalomalla! Suosi hotelleja, joissa on pieni tai merivedellä täytetty uima-allas."

Myös pullovettä tulisi käyttää vain todellisessa tarpeessa. Joissakin maissa vesijohtoveteen saatetaan sekoittaa merivettä, jolloin hanaveden juominen ei tietenkään ole suositeltavaa. Hyvin paljon vaikuttaa myös yksittäisten alueiden tai jopa talojen vesijohtoverkoston kunto. Vaikka hanavesi olisi periaatteessa juomakelpoista, huonokuntoinen putkisto voi tehdä siitä kelvotonta.

Eettisesti toimiva matkailija ei osta uhanalaisista lajeista tehtyjä matkamuistoja. Sen sijaan luonnossa voi tutustua paikallisiin erikoisuuksiin, vaikkapa kumipallona pomppivaan kalaan, mikäli tutustumisen pystyy tekemään eläimiä häiritsemättä. Valaita, pyöriäisiä ja delfiinejä voi käydä katsomassa niiden luonnollisissa elinympäristöissä, jos retkien järjestäjät noudattavat vastuullisen matkailun ohjeita.

Varomaton matkailija saattaa syödä uhanalaisia lajeja. Ehdottomasti vältettäviä ovat esimerkiksi Atlantin ja Tyynenmeren liemikilpikonnat, joista tehdään kilpikonnalientä tai liharuokaa. Pelkkää lientä varten elävältä kilpikonnalta voidaan leikata selkä- ja vatsakilvet irti, minkä jälkeen kilpikonna todennäköisesti kuolee meressä kituen. Kaloista erittäin uhanalaisia ovat esimerkiksi suosituimmat tonnikalalajit, hait, turska ja punakampela.

Valistunut matkailija etsii tietoa eri lähteistä. Visuaalisesti näyttäviä ja havainnollisia tietolähteitä ovat dokumenttielokuvat. Uutta A Plastic Ocean -seikkailudokumenttia kuvattiin ympäri maapalloa 20 paikassa neljän vuoden aikana. Tutkimusmatkailijat Craig Leeson ja Tanya Streeter sekä kansainvälisten asiantuntijoiden ryhmä selvittävät elokuvassa muovisaasteen syitä ja seurauksia sekä etsivät ongelmiin ratkaisukeinoja.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan myös Indiana Jonesin naispuoliseksi versioksi sanotun surffaaja ja seikkailija Alison Tealin toimintaan. Kun Alison Teal oli vain kahden kuukauden ikäinen, hänen luontovalokuvaajavanhempansa, National Geographic -lehden valokuvaajaisä David Blehert ja luonnontieteilijä-joogaopettajaäiti Deborah Koehn, olivat vieneet pienen Alisonin Etelä-Perun korkeimmalle huipulle. Sen jälkeen hän on seikkaillut ympäri maailmaa. Hänen ensimmäinen paras ystävänsä oli apina Amazonin sademetsässä. Yoga Adventure -yhtiönsä kautta perhe on järjestänyt opastettuja matkoja ympäri maapalloa. Perheen koti on Havaijilla sijaitseva sataprosenttisesti kestävän kehityksen mukainen talo, jossa ei alun perin ollut lainkaan juoksevaa vettä eikä sähköä.

Alison Teal kauhistui Malediivien muovijätemääristä osallistuessaan siellä selviytymisseikkailuun. Hän tekikin Malediiveiltä dokumenttifilmin, jolla on tarkoitus kiinnittää huomiota yleisesti globaaliin roskaantumiseen ja saastumiseen, ei pelkästään Malediiveihin. Hän on ollut mukana tekemässä aiheesta myös upeita valokuvasarjoja ja muovijätteestä roskamuotia tai kierrätysmuotia. Tämä on upea esimerkki yksittäisen ihmisen vastuullisista teoista. Aloita siis heti tutustumalla itsekin Alison Tealiin.

Kiitos ja kumarrus teille Annika, Miika, Gia ja jokainen vastuullinen matkailija.

Reilua matkailuvuotta 2017!

T. Jari

Kymmenvuotiaan ympäristöblogini kiinnostavimmat tekstit

Tämä opetus- ja ympäristöblogini täytti 9. tammikuuta 2017 kymmenen vuotta. Sen kunniaksi järjestin äänestyksen blogini kautta aikojen kiinnostavimmasta tekstistä. Äänestykseen osallistui 384 henkilöä. Ääniä saivat seuraavat kirjoitukset (otsikko on linkki alkuperäiseen kirjoitukseen ja kunkin otsikon alla on äänestäjien kirjoittamia kommentteja):


1. Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet (44 ääntä)

"Hauska juttu, joka toi mieleeni ajat, kun luin pojalleni 'iltasatuna' faktoja harvinaisista eläimistä, kuten potto :)"

"Mielenkiintoinen ja hauska juttu. :)"

"Viihdearvo huipussaan. :)"

"Taksonomia on kiinnostavaa ja tekstissä on mielenkiintoisia näkökulmia aiheeseen."

"Kiinnostava, oivaltava"

"Se oli hauska lukea."

"mielenkiintoinen aihe johon ei törmää joka päivä, kiinnosti"

"Eläimet ovat aina kiinnostaneet minua ja lajinimiä tutkiessa on kiva nähdä miten mitkäkin eläimet ovat yhteydessä toisiin!:) Oudot nimet tuovat vielä hauskuutta asiaan."

"Uutta ja hauskaa nippelitietoa!"

"Sanat ja nimitykset kiinnostavat muutenkin."

"outous kiehtoo"

"hauskaa asiaa"

"Oli erittäin hauskaa luettavaa."

"Leikkimielinen, mutta kuitenkin informatiivinen teksti."

"Tämä oli mielenkiintoisin kirjoitus ja on jäänyt mieleen."


2. Milloin maailmanloppu tulee? (42 ääntä)

"Aihe on aina kiinnostanut minua ja varmasti monia muitakin! Tässä tekstissä asiaa tutkitaan monista näkökulmista ja ajatellaan asiaa realistisesti! Kirjoitustyyli on asiallista ja hauskan vivahteen omaavaa."

"Teksti oli mielen kiintoinen mielestäni se sai minut jopa hieman huolestumaan ja todella ajattelemaan. Olen itsekkin miettinyt maailmaa kuinka luontoa pilataan eikä arvosteta ja eläimiä kuolee sukupuuttoon minusta se in tosi surullista ja toivoisin että jotenkin joku markkinoisi tätä tärkeää asiaa yleisesti sillä eivät ihmiset ajattele pienetkin asiat voisivat ehkä saada pienen muutoksen edes vähän esimerkiksi kulutuksen vähentäminen ja esim roskien lajittelu josta monilla ei ole minkäänlaista hajuakaan... minusta teksti oli todella laaja ja antoi paljon erilaista näkökulmaa ja mietittävää toivoisin itse että voisin tehdä jotain maailman ja eläinten hyväksi mutta en oikein tiedä mitä..."

"Aihe oli kiinnostava, teksti mielenkiintoinen ja kiva lukea."

"Kaikkia kiinnostava aihe. Johon ei ole vastausta ja jos olisi emme haluaisi kuulla sitä."

"Mielenkiintoinen aihe, jolle hyviä näkökulmia. Tärkeää luettavaa kaikille."

"Milloin maailman loppu tulee? -teksti on mielenkiintoisin, sillä ihmiset ovat ennustaneet maailman lopun päivämäärä kautta aikojen uskonnollisin ja tieteellisin perustein. Aihe on aina kiinnostanut/pelottanut ihmisiä ja herättänyt paljon keskustelua. Nykypäivänä kuitenkin fakta on se, että maapallon ekosysteemi on mennyt erittäin huolestuttavaan kuntoon (saasteet, ilmastonmuutos, ihmisen liiallinen energian ja luonnonvarojen kulutus, sukupuuttoon kuolleet lajit, luonnon katastrofit yms.). Biosfäärin mahdollista romahtamista voidaan kuitenkin hidastaa jos ihmisyksilöt parantaisivat arkisia tapojaan luontoystävällisempään suuntaan."

"Aihe on kiinnostava ja jokainen varmasti miettii sitä joskus. Tekstissä oli paljon tietoa ja syitä ekosysteemin kuormittumiselle. (Lisäyksenä vielä sanoisin aiheeseen, että karja- ja maitotalous tuottaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet ja täten on suurena syynä ilmastonmuutokseen.)"

"Maailmanloppu on yleisestikin mielenkiintoinen aihe, ja teksti on hyvin kirjoitettu."

"Suunnittelen lomamatkaa ja on hyvä tietää, ettei maailmanloppu tule ennen lomaa."


3. Jos kaikki Suomen maito ostetaan muovikorkillisissa tölkeissä, korkkien kasvihuonekaasupäästöt vastaavat vuosittain 27 miljoonan kilometrin autoilua (41 ääntä)

"Herätti todella ymmärtämään miten pieneltä vaikuttava juttu voi ollakin melkoisen suuri..."

"Ajatuksia herättävä teksti!"

"Maitopurkki on jokapäivän arkinen asia. Ei tule miettineeksi sen ympäristövaikutuksia, sehän viedään kierrätykseen käytön jälkeen, mutta sen ympäristöystävällisyys ei olekaan ihan yksiselitteinen."

"Mielestäni kaikki 'ihmisten tekemä haitta' ympäristölle on mielenkiintoista luettavaa, ja saa usein lukijankin ajattelemaan omia kulutustottumuksiaan."

"Olipas juttua, tosi mielenkiintoista."

"tuo on niin totta ja valitettavaa"

"Itse olen myös pohtinut korkkien turhuutta ja on kiva huomata että joku muukin on samaa mieltä. Vertaus autolla ajettuihin kilometreihin on hyvä konkreettinen esimerkki."

"Muovikorkki on ihme turhake ja tämä on faktaa koko juttu"

"Uskomaton asia, jota ei vain ole tullut ajatelleeksi."

"En ole tullut ajatelleksi kuinka paljon tällaiset asiat kuormittavat ympäristöä."

"Arjen 'helpottamiseksi' kuluttajalle on tehty turhakkeita jotka myyvät hyvin. Kuluttaja siirtyy mutkattomasti muovin ostajaksi pahvin ollessa 'huonompi' vaihtoehto. Ei monikaan viitsi edes pientä vaivaa nähdä ekologisuuden puolesta."

"Monta vaihtoehtoa, tämä poikkeaa keskiverrosta."

"Vakuuttava ja havahduttava teksti."

"Järkeenkäyvää, informatiivista ja helposti luettavaaa tekstiä!"

"Yllättävä tieto ja hyvin kirjoitettu"

"Asia on helpompi ymmärtää kun se konkretisoidaan kunnolla. Kyllä tätä maailmaa tuhotaan pienin mutta niin miljoonin tavoin."

"En ole tullut ajatelleeksi tuota asiaa. Menee meidän perheen muovikorkilliset purkit vaihtoon eli jatkossa korkittomia purkkeja."

"Ympäristöhaittojen konkretisointi on on kiehtovaa ja saa pohtimaan omia valintoja."

"Postauksessa oli hyviä pointteja muovikorkkien vaikutuksista, joita ei itse ole edes osannut miettiä. Kirjoitus oli hyvin mielenkiintoinen ja se kuinka hullun määrän suomalaiset juovat keskimäärin maitoa. Itse olen luopunut siitä melkein kokonaan."'

"Onko se maitopurkin korkki valmistettu öljystä vai onko se biomuovia?"
(Vastaus kommentoijan kysymykseen: Viimeksi kysyin asiaa Valiolta vuonna 2015. Uusiutuvista materiaaleista on tehty maitopurkin kartonkiaihio ja varsinainen korkkiosa. Korkin kaulaosa sekä kartonkiaihion sisä- ja ulkopinnalla oleva muovikalvo on öljypohjaista materiaalia, joka ei ole uusiutuvaa. Korkkien uusiutuva raaka-aine on sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana syntyvää kasvietanolia, josta valmistetaan uusiutuvaa muovia. Raaka-aineen valmistustekniikka on brasilialaisen yrityksen kehittämä ja patentoima.)


4. Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä (30 ääntä)

"Oli kyllä mielenkiintoista tietää että miten ilmansaasteet vaikuttavat ja miten paljon missäkin maassa on saasteita joita voidaan verrata tupakan polttoon. Surullista että esimerkiksi vaikkapa kiinassa kun on niin paljon saasteita niin jo ihan pienetkin vastasyntyneet vauvat altistuvat ns. yli kuudenkymmenen tupakin polttamiseen päivittäin :( Surullista mutta totta. Tämä teksti herätti siihen että valittee vähän tarkemmin mihin maahan tulevaisuudessa tekee lomamatkoja."

"Jutussa tärkeä juttu, antaa aihetta ajatella."

"Jokaista koskettavaa asiaa"

"Uskomatonta mutta totta tämä juttu"

"Herätti kiinnostusta! Ja sai tajuamaan saasteisen ilman haittoja."

"Ilmansaasteet on kyllä vakava ongelma, joten teksti on aina ajankohtainen. Itse asun pienessä kaupungissa rannikolla ja täällä on hyvä ilmanlaatu, mutta suuremmissa kaupungeissa keskustassa alkaa kyllä otaa henkeen pakokaasut."

"Jospa saisi päättäjät ajattelemaan asioita!"


5. Vuosikatsaus: Säävuosi 2016 (29 ääntä)

"Asiapitoinen kooste."

"Säätiedot ovat aina ajankohtaisia."

"Sää on nykymaailman puhutuimpia ja muuttuvimpia kohteita. Blogissa ko. asiaa käsitellään kiinnostavasti."


6. Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin" (28 ääntä)

"Niin hyvä kirjoitus että piti lukea läpi peräti kahteen kertaan"

"Mielenkiintoinen teksti, aiheesta on hyvä puhua ja edelleen ajankohtainen asia."

"Tärkeä ja ajankohtainen aihe."

"Erinomainen ja yhteiskunnallinen teksti."

"Mitä enemmän eläinten oikeuksista puhutaan, sitä enemmän ihmiset ehkä oppivat ajattelemaan ja toimimaan toisin"

"Surullinen tunteita herättävä kirjoitus."

"Erittäin mielenkiintoinen aihe ja teksti, joka antaa varmasti ajattelemisen aihetta itse kullekin."

"Tuotantoeläinasiat ovat mietityttäneet paljon ja koitan koko ajan lisätä vegaanisten ruokien määrää ruokavaliossani. Tässä kirjoituksessa tuli perusteellisesti käsiteltyä asian historiaa ja nykytilannetta, paljon myös uutta tietoa ja uutta näkökulmaa."

"Havahduttavaa, kuinka pitkälle olemme menneet tällä selektiivisellä moralismilla! Kuitenkin toivoa on, kun uskaltaa antautua 'hulluuden hetkille': Kuka uskaltaa sitoutua itsensä kehittämiseen? Vegaanius on pieni askel mutta näyttää tietä."

"Eläinten oikeudet ovat aina kiinnostaneet ja olen lukenut henkilön kirjoituksia aiemmin"

"Kirjoituksessa tuotiin esiin monia erilaisia näkökantoja joita historiassa on ollut eläimistä. Antaa paljon ajattelemisen aihetta ja viittauksia eri suuntiin joista voi itse etsiä lisää tietoa. Inspiraatiota herättävä."

"Kirjoituksessa oli hyviä pointteja, esimerkiksi turkistarhauksesta. ja kaikki eläimiin liittyvät asiat kiinnostavat minua."

"Ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe. Hyvin kirjoitettu teksti."


7. Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden (26 ääntä)

"Valitsin tekstin kiinnostavimmaksi siksi, koska on erittäin tärkeää tajuta kuinka luonnolle raskasta on matkustaa lentokoneella ja varsinkin pitkiä matkoja. Pidän myös itsekkin matkustelemisesta, mutta on harmillista, että se on luonnolle niin surkeaa..."

"Lento on yllättävän saastuttavaa"

"Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe. Tavallaan myös shokeeraava, sillä lentopäästöjen vähennys tuntuu olevan ihmisille vaikea pala 'sulateltavaksi'; vaikka vaikutukset tiedetään, lentomatkustuksen määrä vain kasvaa."

"Konkretisoi lentämisen ja hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutuksia. Pelkkä 'tuotat näin paljon hiilidioksidipäästöjä kun teet asian x' ei kerro ihmisille mitään."

"Teksti on faktaa ja sisältää hyvän lähestymisnäkökulman."

"herätti keskustelua kotona"

"uutta tietoa minulle"

"Yleensä arvostellaan materialistisen kulutuksen ympäristövaikutuksia ja kirjoitus toi esiin myös herättelevällä tavalla toisenlaisen, kokemusperäisen kuluttamisen negatiivisia ulkoisvaikutuksia ympäristölle."

"Itsekin käynyt Phuketissa ja siksi teksti osui silmään ja pisti miettimään omaa ja muidenkin ihmisten matkailua ja päästöjä ja niistä koituvia ongelmia."

"Järkyttävää tietoa, lähimatkailu kotimaassa nousee itselläni etusijalle."

"Hätkähdyttävän hyvä ja valaiseva kirjoitus! Saa ihmisen ajattelemaan asioita syvällisesti..."

"Toivoisin kaikkien miettivän tarkkaan lentämisen välttämättömyyttä ja sen seurauksia. Jakoon meni."


8. Maaoravasta tuli tikutaku! (24 ääntä)

"Opin jotain uutta."

"outo!"

"kiva kooste uusista nimistä hauskoin kommentein"

"Tietää asiansa ja teksti on mielenkiintoista minusta, ei hömppää."

"Hauska ja rento teksti! Blogitekstin lukijalle mukavaa ja humoristista lukemista. Ei tarvitse jokaista lausetta kolmea kertaa lukea uudelleen vaan voi kevyesti hymyillen siirtyä seuraavaan lauseeseen."

"mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu teksti"

"Maaoravasta tuli tikutaku!- oli mielestäni paras teksti, koska se oli sekä viihdyttävä että opettavainen kirjoitus. Vaikka asia on jo kohta 10-vuotta vanha, olivat suurin osa uusista nimistä vieläkin outoja minulle! Ehkä paras kohta kirjoituksessa oli lista lepakoiden nimistä, olin varma kohtaa lukiessani, että kyseessä oli uudet kasvinnimet. Apinanaamasta tuli mieleen apinankukka, leikko ja peikkoleikko toivat heti mielleyhtymän kukkakimpusta ja villakot, kuten tekstissä todetaankin, ovat oikeastikin kasveja! Se on jäänyt hyvin mieleen kun olen muutamia vuosia sitten opetellut kesäkukkien nimiä ja oli vaikea oppia ettei hopealehti olekaan hopealehti, vaan hopeavillakko."


9. Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones (19 ääntä)

"Muovijäte meressä on mielestäni tärkeä aihe."

"Tykkäsin artikkelin naisesta, joka halusi parantaa maailmaa ja jakoi matkakokemuksia. Itse olen miettinyt auttavani merta, jotta se ei saastuisi lisään. Haluan, että luonnon kauneus ei häviäisi vain meidän takiamme."

"Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, ihmiset usein melko tietämättömiä asiasta."

"Naispuolinen Indiana Jones, muoviroska ja meri. Tässä yhdistyvät tämän hetken tärkeimmät asiat. Naiseuden luonnollisuus, jätteen ja meren merkistys elämällemme."


10. Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa! (18 ääntä)

"Siinä tulee eniten uutta yllättävää tietoa itselleni, ja osuu henk. koht. kiinnostuksiin."

"Kaikkein hauskin osio oli julkkiksien mukaan nimetyt lajit"

"Tietoa ja hauskaa"

"Linnen neuvot ovat aika hauskoja. Hän osasi ajatella asiat maalaisjärjellä."

"Mukavaa luettavaa."

"hauskat tieteelliset nimet saivat minut hymyilemään :-)"


11. Maapallon ekovelkapäivä on jälleen aikaistunut: Viikon kuluttua tämän vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun! (15 ääntä)

"Todella mielenkiintoista."

"Tämä aihe on valtavan tärkeä,ellei jopa elintärkeä. On hienoa,että siihen tartutaan."

"Mielenkiintoa herättävä otsikko ja hyvä teksti, kiinnostava aihe."

"Pisti ajattelemaan isosti."

"Konkreettinen ja kaunistelematon fakta meidän ylenmääräisestä elämästämme"

"Toivottavasti ihmiset lopultakin huomaisivat että luonnonvarat eivät ole loputtomiin käytössä ja että on tehtävä jotakin asian eteen"


12. Uutuuskirja tuotantoeläinten pahoinvoinnista hätkähdyttää realistisuudellaan (11 ääntä)

"Koska se aihe on aina pinnalla."

"Teksti koskettaa aihetta, joka koskettaa minua henkilökohtaisesti vihreitä kannattavana vegetaristina (joka pyrkii välttämään kaikkia eläinperäisiä tuotteita). Kirjoituksesi inspiroi minua lukemaan kyseisen kirjan, joka löytyy minulle tavallisen kirjalajin ulkopuolelta. Tietoa tuotantoeläinten elinolosuhteista saa usein ympäri maailmaa median kautta, jolloin tiedon luotettavuuden joutuu kyseenalaistamaan. Oli mukavaa lukea tilanteesta joka on rajattu Suomeen. Teksti ympäristöaiheensa lisäksi sivusi lähdekriittisyyttä alussa, joka oli mukava lisä."

"Ajankohtainen aihe, joka ansaitsee pohdintaa ja keskustelua."

"Tutustuin kirjaan blogin innoittamana."

"kirja hätkähdytti suorasanaisuudellaan"

"Mielenkiintoisia faktoja ja yksityiskohtia eläinten kohtelusta Suomessa."

"Eläintensuojelu, varsinkin tuotantoeläinten suojelu on Suomessa täysin retuperällä. Hyvä, että epäkohtiin kiinnitetään huomiota!"

"Teksti on mielenkiintoinen ja siinä on esitelty monia näkökulmia asiaan liittyen. Sain paljon uusia näkemyksiä asiaan."


13. Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä? (9 ääntä)

"aihe ratkaisi"

"mutta miten arkipäivässä saan mitattua sadepisaroiden koon, etten kutsu 'sääilmiötä' väärin"

"Hauskin"


13. Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula? (9 ääntä)

"Eläinten kaltoinkohtelu ihmisten huvitukseksi on asia, jota ei pysty millään tasolla sietämään."

"Loistava kirjoitus!"

"Artikkeli on loistava ja antaa toivoa, että myös suomalaiset valistuisivat elefanttien suojelussa. Haluan itse edesauttaa kaikkien eläinten suojelua, mutta olen eniten kiinnostunut elefanteista. Teen kaiken minkä pienenä ihmisenä voin niiden suojelemisen ja hyvinvoinnin takia! Olen mm toiminut vapaaehtoisena keväällä 2015 Wildlife SOS Indian Elephant Conservation and Care Centressä, Agrassa, Intiassa."


13. Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä? (9 ääntä)

"Hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe! En olisi tiennyt näistä asioita, jos en olisi lukenut kyseistä blogitekstiä! :)"

"Aika kattava katsaus myrkkysaantoomme."

"Herkkuja syön, mutta harvoin ajattelen mitä ne sisältää"


16. DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä (7 ääntä)

"Olen kiinnostunut näistä aiheista"

"Mielenkiintoinen ja monipuolisesti käsitelty artikkeli. Tykkäsin lukea!"

"Mielenkiintoinen ja oivaltava."

17. Kouvolassa Suomen paras kesäsää: Vuosi 2014 Utissa mittaushistorian neljänneksi lämpimin (6 ääntä)

"sää kiinnostaa aina!"

"Vaikea oli valinta, mutta loppujen lopuksi kotiseuturakkaus voitti ja oli pakko valita selkeästi Kouvolaan liittyvä teksti. :) En tällä hetkellä asu Kouvolassa, mutta jostain syystä sinne vain aina kaipaa takaisin - useimmat ihmiset eivät tosin tätä tunnetta tunnu oikein ymmärtävän..."


17. Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi? (6 ääntä)

"Hyvää jälkiviisasta analyysiä."

"Hyvin kirjoitettu, miellyttävä lukea"

"Ranskalaisin viivoin kootut asiat olivat kiinnostavia ja osa niistä oli uusia minulle. Teksti sai minut ymmärtämään, että monet asiat ovat parantuneet viime vuosikymmeninä (esim. naisten ja miesten tasa-arvoisuus), mutta myös monet asiat ovat pahentuneet siinä samalla (esim. maapallon lämpeneminen). Teksti toi mieleeni isoja kysymyksiä, joihin vastauksen voi saada vasta tulevaisuudessa. Voidaanko tulevaisuudessa laskea esimerkiksi lapsikuolleisuuden määrää edelleen?"


19. ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa (5 ääntä)

"Tärkeä asia, josta ei voi puhua liikaa."

"Mielenkiintoinen teksti ympäristöasioista kiinnostuneelle lukiolaiselle. Kirjoitus toi hyvin esille sen, että voi itse vaikuttaa omilla valinnoilla maailman parempaan tulevaisuuteen. Pidin myös siitä, että teksti antoi hyvin esimerkkejä vaihtoehtoisista kohteista."


20. Kansainvälinen tyynysotapäivä ja eettiset vuodevaatevalinnat (3 ääntä)

"Untuvan ystävälle kiinnostavaa luettavaa."


21. Join aamupalalla 90 litraa vettä! (1 ääni)

"Jo kirjoituksen otsikko oli hyvin puoleensavetävä ja teksti sisälsi mielenkiintoisia ja jopa hälyttäviä faktoja jokapäiväsestä vedenkäytöstä."


22. Jokin muu kirjoitus, otsikkoa ei mainittu (2 ääntä)

Kiitos aktiivisille lukijoille: Ympäristöblogini täyttää tänään kymmenen vuotta

Blogini kävijämäärien vaihtelu toukokuun 2010 alusta joulukuun 2016 loppuun Bloggerin oman laskurin mukaan.

Aloitin tämän ympäristö- ja opetusblogini 9. tammikuuta 2007. Silloin osallistuin tvt-tukihenkilöiden (tvt = tieto- ja viestintätekniikka) koulutukseen, jossa suositeltiin blogin pitämistä. Tämän kymmenen vuoden aikana oman blogini lisäksi myös lukio-opetuksessa käytettävä tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt valtavasti.

Kymmenen vuotta sitten oli käytössä lähinnä piirtoheitin, liitutaulu, diaprojektori ja VHS-videonauhuri. Vähitellen tulivat dokumenttikamerat sekä dataprojektorit ja luokkiin alkoi ilmestyä ensimmäisiä tietokoneita. Melko pitkään piti odotella SMART Board -älytauluja. Vasta viimeisimmän vuoden aikana ovat tulleet käyttöön opettajien ja opiskelijoiden henkilökohtaiset läppärit. Samalla oppimisympäristönä on otettu käyttöön Peda.net Moodlen tilalle. Kurssikokeet ovat vähitellen siirtyneet sähköiseen Abitti-järjestelmään. Ensimmäinen sähköinen maantieteen ainereaalikoe pidettiin syksyllä 2016. Sekä opiskelijan että opettajan digiaineistot tekevät tuloaan.

Vuoden 2016 aikana julkaisin ennätykselliset 132 blogipostausta, siis enemmän kuin yhden tekstin joka kolmas päivä. Samalla blogissani ylittyi koko blogin olemassaolon ajalta laskettuna 600 julkaistun postauksen raja. Näistä luetuin on ollut teksti "Voiko Instagramiin ladata kuvia tietokoneelta?" ja toiseksi luetuin "Puolalaismeteorologien talven 2010-2011 outo sääennuste: kylmin talvi 1000 vuoteen". Sosiaalisessa mediassa on jaettu eniten kirjoituksia "Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!" ja "Milloin maailmanloppu tulee?".

Sinänsä huvittavaa on se, että ympäristöblogin luetuin teksti liittyy tietotekniikkaan. Tämä Instagram-teksti kuitenkin on ajaton, kun taas useimmat käsittelemäni ympäristöuutiset ovat niin ajankohtaisia ja tiettyyn hetkeen liittyviä, että ne ovat suosittuja vain lyhyen aikaa. Toisaalta myös Instagram-juttu liittyy nimenomaan ympäristövalintoihin. Tekstin kirjoittaminen lähti liikkeelle siitä, kun pari opiskelijaa pohti uuden kännykän hankkimista vain siksi, ettei heidän kännyköihinsä saanut ladattua Instagram-sovellusta eikä kannettaville älylaitteille suunniteltua Instagramia pystynyt käyttämään tietokoneella. Lupasin yrittää etsiä keinon, kuinka Instagramin saa toimimaan myös tietokoneella.

Viime aikoina erityisen suosituksi on noussut postaus "Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit". Tämä onkin ainoa kirjoitukseni, jossa on ruokaresepti. Pitäisiköhän perustaa jokin lifestyle-blogi? Kun katsoo vaikkapa muoti-, sisustus- ja ruokablogien kävijämääriä, niiden kävijämäärät ovat usein huomattavasti suurempia kuin tiedeblogeilla. Omassa blogissani on ollut vapun 2009 jälkeen reilut 460 000 kävijää. Tämä on tiedeblogeille paljon, lifestyle-blogeille vähän.

Helmikuussa 2013 medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cision julkaisi Suomen suosituimpien ympäristöblogien top 10 -listan. Ykköseksi nousi Ilmastotieto-blogi, jossa olen itsekin mukana yhtenä kirjoittajana. Tämä henkilökohtainen blogini "Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä" sijoittui valtakunnallisesti kuudenneksi. Tuon ajankohdan jälkeen blogini kävijämäärät ovat selvästi nousseet (ks. oheinen diagrammi).

Kiitän kaikkia blogini lukijoita. 

Erityiset kiitokset myös siitä, 

että kommentointi ja keskustelu 

on säilynyt blogissani asiallisena.

Tänään on myös toisenlainen vuosipäivä. Nyt on kulunut täsmälleen 30 vuotta Utin lentoaseman säähavaintopisteen mittaushistorian kylmimmästä lämpötilasta -37,3 astetta, joka mitattiin 9. tammikuuta 1987.

Lue myös nämä

Katsaus ennätykselliseen blogivuoteen 2016 ja hyvää juhlavuotta 2017

Vuoden 2014 kohokohdat

Suomen suosituimmat ympäristöblogit 2013

Blogien hyödyntäminen opetuksessa

Bloglovin' - uusi tapa seurata blogiani

Follow my blog with Bloglovin