maanantai 24. kesäkuuta 2013

Alkukesän kuvasatoa ja koko kesän sääennuste

Sudenkorennoilla on vaillinainen muodonvaihdos. Toukasta kuoriutuu ilman kotelovaihetta nuori korento, joka pumppaa siipiinsä nestettä.
Kun nuori sudenkorento on tyhjentänyt ylimääräiset nesteet ruumiistaan, se lentää lopulta matkoihinsa.
Sudenkorentojen tyhjiä toukkanahkoja.
Tiirojen ja lokkien pesintä on meneillään.





Kesäkuun ensimmäisen viikon helteet päättyivät ukkosiin ja raekuuroihin.
Kesäkuun toisen viikonlopun raekuurojen jälkeen viileni. Kesäkuun puolivälissä oli ajoittain rankkoja sateita, kunnes juhannukseksi sää jälleen parani. Kesäkuun viimeinen viikko näyttää olevan helteinen. Loppuviikoksi on ennustettu rankkoja sateita ja viilenevää.
Koko kesän 2013 sääennuste löytyy aiemmasta blogikirjoituksestani. Kirjoituksen kommentteihin olen päivittänyt uusimpia tietoja loppukesän (heinäkuu ja elokuu) sekä syksynkin (syyskuu, lokakuu, marraskuu) säästä.

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee jopa päiväkohtaisia ennusteita 25 päiväksi. Tässä esimerkkeinä heinäkuun ennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).

Kesällä on mukavaa tutustua vaikkapa vanhoihin lehtiin. Rentouttavaa ja kaikin puolin hyvää kesää jokaiselle blogini lukijalle!

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Toiveet väestönkasvun roimasta hidastumisesta ennenaikaisia: 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100

YK:n eilen (13.6.2013) julkaistujen ennusteiden mukaan maapallolla tulee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100. Todennäköisin arvio on 10,9 miljardia. Tämä on 800 miljoonaa eli 8 prosenttia enemmän kuin aiempi 10,1 miljardin arvio vuodelta 2011.


© Kati Molin – Fotolia.com


Kun nykyinen maapallon väkiluku on noin 7,2 miljardia, vuonna 2025 (siis vain 12 vuoden kuluttua) sen ennustetaan olevan 8,2 miljardia ja vuonna 2050 jo 9,6 miljardia. 

Aiemmin väestönkasvun odotettiin hidastuvan voimakkaammin. Syntyneisyys Afrikassa ei ole laskenut odotetulla tavalla. Afrikan väkiluvun arvioidaan lähes nelinkertaistuvan nykyisestä 1,1 miljardista noin 4,2 miljardiin vuoteen 2100 mennessä.


Väkiluvun lisääntyminen tulee olemaan lukumääräisesti kaikkein suurinta Nigeriassa, jossa asukasluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 184 miljoonasta noin 914 miljoonaan vuonna 2100. Toiseksi suurinta kasvu tulee olemaan Intiassa ja kahdeksanneksi suurinta USA:ssa. Intiaa ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta kaikki kymmenen maata, joissa väkiluku kasvaa eniten, sijaitsevat Afrikassa. 


Kehittyneiden maiden väkiluvun odotetaan pysyvään vuoteen 2050 mentäessä nykyisellä tasollaan noin 1,3 miljardissa, kun taas 49 vähiten kehittyneen maan väkiluvun ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä (v. 2013) 900 miljoonasta noin 1,8 miljardiin. Euroopan väestömäärän arvioidaan pienentyvän 14 prosenttia.


Intiassa väkiluku kasvaa nopeammin kuin Kiinassa. Kummassakin valtiossa on ennusteiden mukaan vuonna 2028 noin 1,45 miljardia ihmistä, jonka jälkeen Intian väkiluku ylittää Kiinan väkiluvun. Kiinan väkiluvun ennustetaan kääntyvän jopa laskuun siten, että väestömäärä pienenee nykyisestä 1,4 miljardista noin 1,1 miljardiin vuoteen 2100 mentäessä.

Maapallolla keskimääräinen elinajan odote eli vastasyntyneelle arvioitu keskimääräinen elinikä tulee olemaan 76 vuotta noin vuosina 2045-2050 ja 82 vuotta noin vuosina 2095-2100. Tuolloin elinajan odote on kehittyneissä maissa 89 vuotta ja kehitysmaissa 81 vuotta. Eliniän kohoaminen pahentaa väestöongelmaa entisestään.


Maapallon väestönkasvun historiaa


Ensimmäisen miljardin asukkaan raja maapallolla ylittyi arvioiden mukaan vuonna 1804. Seuraavan miljardin saavuttamiseen kului 123 vuotta. Maailman väestönkasvu oli nopeimmillaan vuosina 1963-1970, jopa 21 promillea (2,1 %) vuodessa. 

”Meitä on kuusi miljardia. Maailman kuudes miljardis asukas syntyi Sarajevossa? Maailman kuudes miljardis ihminen syntyi YK:n tilastojen mukaan varhain tiistaina Sarajevossa. Poikavauva näki päivänvalon muutama minuutti yli puolenyön sarajevolaisessa yliopistosairaalassa. Pojan äiti ja isä ovat Bosnian muslimeja. Bosniassa kajsipäiväisellä vierailulla oleva YK:n pääsihteeri Kofi Annan tapasi vastasyntyneen.” Siis etukäteen oli päätetty, että ensimmäinen tuona päivänä sairaalassa syntyvä lapsi on se maapallon kuudes miljardis ihminen, koska YK:n pääsihteeri sattui juuri tuolloin olevan alueella vierailulla. Melkoista mediapelleilyä ja sirkusta 

YK:n mukaan maapallolla ylittyi seitsemän miljardin asukkaan raja 31. lokakuuta 2011. Tutkijat Wolfgang Lutz ja Sergei Scherbov kuitenkin arvioivat, että todellisuudessa maailman väkiluku ylitti 7 miljardin rajan luultavasti vasta alkuvuodesta 2013. Epävarmuuksien takia se voisi tapahtua niinkin myöhään kuin vasta vuonna 2020. 

Maapallon seitsemännen miljardin ihmisen (31.10.2011) syntymäpaikaksi sovittiin Helsingin Sanomien mukaan Lucknowin alue Intian runsasväkisimmässä Uttar Pradeshin osavaltiossa. Lisäksi päätettiin, että seitsemäs miljardis ihminen on tyttö. Tällä haluttiin kiinnittää huomiota siihen ongelmaan, että monia tyttöjä abortoidaan jo sikiöinä, kun sukupuoli on paljastunut ultraäänitutkimuksissa. Tämän seurauksena Intiasta puuttuu seitsemän miljoonaa tyttöä. Vuoden 2011 väestötilaston mukaan Intiassa on nykyään enää 914 tyttöä tuhatta poikaa kohden, Punjabin osavaltiossa ainoastaan 846 tyttöä tuhatta poikaa kohti. Samalla tavalla Kiinastakin puuttuu kymmeniä miljoonia tyttöjä, joten kymmenet miljoonat nuoret miehet voivat jäädä ilman aviopuolisoa.

Joissakin uutisissa maailman seitsemännen miljardin ihmisen kerrottiin syntyneen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, koska tuolla alueella syntyneisyys on kiivainta koko maapallolla. 

-Vuonna 10 000 eaa.: maapallolla kuusi miljoonaa asukasta
-Vuonna 0: maapallolla 250 miljoonaa asukasta
-Vuonna 1804: maapallolla miljardi asukasta
-Vuonna 1927: maapallolla 2 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 123 vuodessa)
-Vuonna 1960: maapallolla 3 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 33 vuodessa)
-Vuonna 1974: maapallolla 4 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 14 vuodessa)
-Vuonna 1987: maapallolla 5 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 13 vuodessa)
-Vuonna 1999: maapallolla 6 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 12 vuodessa)
-Vuonna 2011: maapallolla 7 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 12 vuodessa)

Lähes puolet kaikista maapallon ihmisistä on alle 25-vuotiaita. Toisaalta kasvaneen eliniän myötä maailman väestö on vanhenemassa. Maailmassa on jo yli 100 000 yli satavuotiasta. Vuodenvaihteessa 2005-2006 tapahtui historiallinen käänne: maapallolla syntyy nyt lukumääräisesti enemmän ihmisiä kaupungeissa kuin maaseudulla. Yli puolet maapallon ihmisistä asuu nyt kaupungeissa, 80 % 2100-luvulla.

Väestötilastot hyvin epäluotettavia

Monissa maissa väestölaskentojen tiedot ovat vanhentuneita ja epäluotettavia. Miljoonia syntymiä ja kuolemia ei ole laskettu. On olemassa valtava epävarmuus nopeudesta, jolla naiset synnyttävät. Hyvä esimerkki on Etelä-Saimaa -lehdestä 30.4.1994: ”Ennen vaaleja IEC ilmoitti Etelä-Afrikan äänioikeutettujen määräksi 22 709 152. Monet kyselivät torstaina, kuinka äänestysliput olivat voineet loppua, kun äänioikeutettujen määrä tiedettiin näin täsmällisesti. Äänioikeutettujen määrä oli laskettu asukasluvun perusteella. Vuoden 1991 väestönlaskennassa asukasluvuksi saatiin 41 miljoonaa. Laskenta oli tarkkaa vain valkoisten asuma-alueilla, missä laskijat kävivät joka talossa. Mustien asuma-alueille laskijat eivät sen sijaan uskaltautuneet. Siellä laskennan perusteena olivat ilmavalokuvat. Ei siis ihme, että Johannesburgin liepeillä sijaitsevan mustien alueen Soweton asukasmääräksi ilmoitettiin 2-4 miljoonaa.”


Ongelmia on ollut myös Venäjän väestölaskennoissa (Kouvolan Sanomat 16.10.2010): ”Venäjän kansa lasketaan asukas kerrallaan. Väestölaskenta voi tuottaa yllätyksiä. -- Moni ei ole kotona päiväsaikaan ja vaikka olisikin, ei välttämättä avaa ovea vieraille. Ja kaikki eivät halua antaa kaikkia tietoja. -- Noin 650 000 väestölaskijaa jalkautui reiluksi viikoksi kenttätyöhön torstaina. -- Esimerkiksi vuoden 2002 laskennassa paljastui, että Moskovassa oli kaksi miljoonaa arvioitua enemmän asukkaita. -- Kaikki eivät kuitenkaan väestölaskennoista innostu. Venäjällä arvioidaan olevan 10-12 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa, jotka tuskin ilmestyvät vapaaehtoisesti rekisteröitäviksi. Monet pelkäävät myös rikollisia eivätkä päästä tuntemattomia kotiinsa. Oma kysymysmerkkinsä ovat Siperian ja Kaukoidän paimentolaiset, jotka eivät asu pysyvästi yhdessä paikassa.”

Jopa Yhdysvalloissa väestötilastot ovat vain arvioita, koska tarkan tilastoinnin katsotaan loukkaavan yksilön vapautta. Monissa kehitysmaissa ei edes ole väestörekisteriä. Kehitysmaiden väestölaskennoissa saatetaan tehdä myös tahallisia virheitä. Alueen väestömäärää voidaan liioitella, jotta alue saisi enemmän esimerkiksi kansanedustajien paikkoja tai rahallista tukea.

Toisaalta yksi ongelma väestötilastoissa on väestömäärän aliarvioiminen. Myös kehittyneissä maissa arvellaan laskentojen ulkopuolelle jäävän enintään kolme prosenttia ihmisistä. Niinpä monissa maissa väestötilastoja pyöristetään ylöspäin. 


© wong yu liang - Fotolia.com


Kiinassa väestönlaskennan tiedot viittaavat siihen, että keskimääräinen nainen saa 1,2 lasta. Valtion väestötieteilijät kuitenkin uskovat, että ihmiset piilottelevat kymmeniä miljoonia vauvoja kiertääkseen yhden lapsen politiikkaa. Siksi keskimääräisen lapsiluvun arvioidaan olevan 1,8. Tutkija Zhongwei Zhao ja australialainen National University kuitenkin arvioivat raakadatan voivan olla lähempänä totuutta.

Tutkija Sergei Scherbov sanookin, että vaarana on väestömäärän arvioiminen liian suureksi. Hedelmällisyysluku eli keskimäärin naisen synnyttämien lasten määrä on nyt maapallolla keskimäärin vain 2,5 eli puolet siitä, mitä synnytettiin  50 vuotta sitten. Niinpä uusia tulokkaita voi Scherbovin mielestä olla paljon vähemmän kuin väestötieteilijät olettavat.

Pienen lapsikuolleisuuden maissa hedelmällisyysluku 2,1 pitää väestön pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kehitysmaissa hedelmällisyysluvun täytyy olla hieman suurempi, koska kuolleisuuskin on suurempaa. Lyhyellä aikavälillä väestönkasvuun vaikuttavat hedelmällisyysluvun lisäksi elinajan odote ja väestörakenne, siis synnytysikään tulevien naisten määrä. Vaikka keskimääräinen lapsiluku olisi sama, ikärakenteeltaan nuoressa valtiossa väestö kasvaa nopeammin kuin ikääntyneessä maassa, koska ikärakenteeltaan nuoressa valtiossa synnyttämisikäisiä naisia tulee enemmän.


YK sanoo maailman väestön olevan edelleen kasvussa vuonna 2100. Scherbovin mukaan maapallon väkiluku kuitenkin on silloin jo ohittanut huipun 85 prosentin todennäköisyydellä. Yksi asia on kuitenkin varma: kukaan ei tiedä asiaa varmasti.

Suomen väestönkasvun historia

Vuosina 1694-1696 kuoli 1/3 suomalaisista nälkään ja kulkutauteihin. Ns. pieni jääkausi oli tuolloin pahimmillaan. Vuonna 1696 oli leuto talvi ja varhainen kevät (toukotyöt helmikuussa), mutta maaliskuussa pakastui ja järvet jäätyivät uudelleen. Kesä oli lyhyt (hallaöitä) ja järvet jäätyivät 8. elokuuta.

Suomessa on maailman vanhimmat tarkat väestötilastot alkaen vuodesta 1749, jolloin Suomessa oli noin 450 000 asukasta (= vähemmän kuin nyt Helsingissä). Kolera 1830-luvulla ja nälänhätä vuosina 1866-1868 lisäsivät kuolevuutta. Piikkeinä näkyvät myös sota-ajat. Suomen suurin syntyvyys heti sodan jälkeen vuosina 1947-1948, kun ”miehet hyppäsivät rintamalta sänkyyn” ja syntyivät ns. suuret ikäluokat (vuonna 1948 syntyi 108 896 lasta, vrt. vuonna 2006 syntyi 58 840 lasta).

Viiden miljoonan asukkaan raja ylitettiin vuonna 1991. Syntyvyys oli 2000-luvun alussa alimmillaan yli 150 vuoteen, 1800-luvun pulavuosien tasolla (syntyneitä n. 56 000 / vuosi, tätä ennen yhtä vähän syntyneitä v. 1847).

Suomen väkiluku tänään 14.6.2013 on Väestörekisterikeskuksen arvion mukaan 5 437 216. 

Käsitteitä

syntyvyys = syntyneiden lukumäärä esim. vuodessa

kuolevuus = kuolleiden lukumäärä esim. vuodessa

syntyneisyys = syntyneiden lukumäärä tuhatta asukasta kohti = (vuoden aikana syntyneet / väkiluku) x 1000
(Luku on promilleja. Joskus ilmoitetaan prosentteina eli sataa asukasta kohti, jolloin 1000:n tilalla on 100.)

kuolleisuus = kuolleiden lukumäärä tuhatta asukasta kohti = (vuoden aikana kuolleet / väkiluku) x 1000
(Luku on promilleja. Joskus ilmoitetaan prosentteina eli sataa asukasta kohti, jolloin 1000:n tilalla on 100.)

Huom.! Usein käsitteitä syntyvyys ja syntyneisyys käytetään sekaisin, samoin käsitteitä kuolevuus ja kuolleisuus.

imeväiskuolleisuus = (alle 1-vuotiaana kuolleet / onnistuneet synnytykset) x 1000 = alle 1-vuotiaina kuolleiden lasten määrä vuodessa tuhatta syntynyttä lasta kohden (siis promilleina)

lapsikuolleisuus = (alle 5-vuotiaana kuolleet / onnistuneet synnytykset ko. syntymävuonna) x 1000 = vuonna A syntyneiden lasten kuolemien lukumäärä alle 5-vuotiaana tuhatta vuonna A syntynyttä lasta kohden (siis promilleina)

hedelmällisyysluku = montako lasta nainen keskimäärin synnyttää elämänsä aikana 

luonnollinen väestönkasvu = syntyneisyys – kuolleisuus (promilleina tai prosentteina)

Jos syntyvyys on pienempi kuin kuolevuus, käytetään nimitystä luonnollinen väestön väheneminen.

todellinen väestönmuutos = syntyneisyys – kuolleisuus – poismuutto + tulomuutto (promilleina tai prosentteina)


Lähteitä ja lisätietoja


National Geographic (video, joka havainnollistaa, paljonko on 7 miljardia)

BBC (BBC:n mielenkiintoinen testi: katso, monesko maapallolla elänyt ihminen olet itse ja montako ihmistä maapallolla oli elossa syntyessäsi yms.)

Väestörekisterikeskus

maanantai 10. kesäkuuta 2013

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

"Taloussprii tuhoaa myös luteet. Samoin paloöljy ja DDT-valmisteet. -- Kirput saa häviämään pitovaatteista tuulettamisella ja harjaamisella. Vuodevaatteita on ahkerasti käytettävä ulkona ja niitä on pidettävä auringonpaisteessa. -- On myös syytä kokeilla DDT-valmisteita. Jos tämäkään ei auta, on vuodevaatteet ratkottava ja pestävä.", neuvoo "Joka naisen niksikirja" vuodelta 1952.

Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n (Kemiran edeltäjä) vanhassa mainoksessakin DDT:tä kehutaan surutta: "Pölyttämällä luteiden, torakoiden, kirppujen ja täiden olinpaikkoihin sekä kulkureiteille DDT-pitoista TÄYSTUHO S -myrkkyä pääsette nopeasti ja varmasti eroon näistä syöpäläisistä. TÄYSTUHO S on kotimaista laatutuotetta." 

Pahamaineinen DDT olikin aiemmin yleisesti käytetty tuholaismyrkky, jota Kaakkois-Suomessakin hyödynnettiin tonnikaupalla mäntymittareiden torjumisessa. Sitä mainostettiin näkyvästi myös esimerkiksi koirien puhdistamiseen. Ulkomailla on myyty lastenhuoneeseen DDT:llä käsiteltyä tapettia. Kymmenen vuotta sitten koulumme satavuotisjuhlissa eräs entinen opiskelijamme kertoi, kuinka hänen isänsä oli perheen muutettua Kouvolaan (muistaakseni 1950-luvulla) ensimmäisenä käsitellyt hirsitalon sisäseinät DDT:llä. DDT:tä on jopa suihkuteltu suoraan ihmisten päälle (kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4, kuva 5, kuva 6, kuva 7, kuva 8).

Suoran myrkkyvaikutuksen lisäksi DDT heikentää hedelmällisyyttä useiden sukupolvien ajan ja rikastuu ravintoketjuissa. Sitä onkin löydetty jopa Etelämantereen pingviineistä. Toisaalta malarian torjunnassa DDT on ollut korvaamaton apu - ja sota-ajan jälkeen meilläkin erilaisten loisten hävityksessä. Suomessa DDT:n käyttäminen puutarhoissa kiellettiin vuonna 1969 ja metsätaimitarhoilla 1976.



Näin kesäkuun alussa innostuin tutkimaan vanhoja kirjoja ja lehtiä, joista edellisetkin sitaatit ovat. Myös Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945 on mielenkiintoista luettavaa: "Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta."

Apu-lehden 19/1971 (14.5.1971) pääkirjoituksessa todetaan pesukoneen ja jääkaapin olevan vain pienen kansanosan herkkua: "Hallitusherrat ovat tehneet tiettäväksi, että myös tuolilla istuminen, jääkaapin käyttäminen ja pyykin peseminen pesukoneella ovat sen luokan huvituksia, että kyllä niistä veroa täytyy maksaa. Ns. kestokulutushyödykkeille - huonekalut, jääkaapit, pesukoneet, televisiot, kamerat, nauhurit, perämoottorit ja tietenkin autot jne. - suunnitellaan vuodeksi ylimääräistä 5-15 prosentin veroa. Osa luetelluista on tietenkin ylellisyyttä. Mutta joukossa on sellaisiakin, joiden hankinta ei suinkaan tähtää statuksen kohottamiseen tai muuhun epämoraaliin toimintaan, vaan puhtaasti työn ja ajan säästöön. -- Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien. Näin voidaan aina sanoa. Mutta voidaan sanoa niinkin, että mitä enemmän hinnat nousevat, sitä pienempänä piiri pyörii, sitä harvemmilla on mahdollisuus hankkia perheeseen pesukonetta, vaikka kuinka vihattaisiin pyykinpesua. Ja jääkaappia, vaikka kuinka vihattaisiin taskulämmintä maitoa."

Samaisessa Avussa kauhistellaan suunnitelmia Vuosaaren telakan rakentamisesta (Eino-Ollin pilakuva), ihmetellään sitä, ettei autokouluissa ajo-oppilaan tarvitse pitää turvavyötä kiinni, ihastellaan Bronson-tyyppisiä moottoripyöriä, kerrotaan levy-yhtiön puhelinkeskusta hoitelevasta Lea Lavenista, askarrellaan paperinukke Jukka Kuoppamäestä ja luetaan sarjakuvina Justusta, Pulteria, Taika-Jimiä sekä Lätsää.

Otteita Apu-lehdestä 19/1971 (14.5.1971)


Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset. Viikon ohjelmisto näytti tällaiselta:

SUNNUNTAI TV1

15.00 IX voimistelun Euroopan mestaruuskilpailut. Selostus: Seppo Kannas.
MAINOS-TV 16.00 Bill Cosby (VÄRI)
MAINOS-TV 16.30 Tupla tai kuitti
MAINOS-TV 17.00 Koralliriutta
17.30 Musiikkiykkönen
MAINOS-TV 18.15 Toukokuu
MAINOS-TV 18.45 Tvärminnessä tutkitaan
19.15 Olen numero likaisessa mapissa
20.00 Viikonloppu-tv
20.10 Ihmisen suku (VÄRI)
21.00 Uutiset ja sää
21.20 Urheiluruutu
MAINOS-TV 21.35 Seuraava olkaa hyvä
n. 22.35-22.50 Från dag till dag

SUNNUNTAI TV2

19.00 Liikennesolmu
19.45 Mitä nyt, rauhanliike?
20.20 Reilusti esiin
21.00 Uutiset
21.20 Urheiluruutu
21.35 Sankaritenorin seurassa 30-luvun Suomessa
22.05-22.45 Itä-Pakistan, maa josta puhutaan (VÄRI)

MAANANTAI TV1

KOULU-TV 9.15-9.45 Laine, Johan Einar, synt. 03
KOULU-TV 10.10-10.30 Ajankohta
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Tittelittä
MAINOS-TV 18.45 Nyt kuvaruudussa
19.15 Nasta. Suomi - monenlaisten retkeilymahdollisuuksien maa.
19.45 Sumppia. Kivoja tapahtumia, kinnostavia kuulumisia koululaisille.
MAINOS-TV 20.00 Hanski
MAINOS-TV 20.30 Mennään bussilla (VÄRI)
21.00 Uutiset ja sää
MAINOS-TV 21.30 Aitiopaikka
n. 23.15-22.30 Kvällsnytt

MAANANTAI TV2

19.15 Nu!
19.30 Veljesten nainen
21.00 Uutiset
21.30-22.25 Vem bad oss komma?

TIISTAI TV1

KOULU-TV 9.15-9.45 Laine, Johan Einar, synt. 03
KOULU-TV 10.10-10.30 Ajankohtainen luonto II
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Vaimoni on noita (VÄRI)
18.45 Nappi
19.20 Yli sillan
21.00 Uutiset ja sää
21.30 En sång - ett vapen
21.55 PR för Pentagon
n. 22.45-22.50 Kvällsnytt

TIISTAI TV2

MAINOS-TV 19.15 Puhelimessa Matt Lincoln (VÄRI)
20.15 Potin jako. 70-luvun sosiaalipolitiikka.
20.45 Kamera kiertää
21.00 Uutiset
21.30-22.20 Rajakauppa. Ohjelma Neuvostoliiton ja Suomen välisestä kaupallisesta yhteistyöstä käytännön tasolla.

KESKIVIIKKO TV1

KOULU-TV 9.15-9.35 Ajankohtainen luonto II
KOULU-TV 10.10-10.40 Malmia etsimässä
17.40 Roope karhun seikkailut (VÄRI)
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Tänä vuonna Suomessa
MAINOS-TV 18.45 Tänään kotona
19.15 Savolaiset iltamat
20.30 Valtion yhtiöt
21.00 Uutiset ja sää
MAINOS-TV 21.30 Peyton Place
n. 22.30 Kvällsnytt
22.35-00.10 Jalkapalloilun Euroopan cup-voittajien cupin loppuottelu. Mestaruudesta pelaavat Chelsea (Englanti) ja Real Madrid (Espanja). Selostus: Anssi Kukkonen.

KESKIVIIKKO TV2

19.15 Satuposti. Arja-täti lukee lasten lähettämiä satuja, runoja ja kertomuksia, joihin lapset ovat piirtäneet kuvia.
19.25 Minisolmu
19.45 Hyönteisten maailma (VÄRI)
20.10 Lahnan kutu
20.30 Loppumerkintä
21.00 Uutiset
21.30-22.20 Vaarallinen tehtävä (VÄRI)

TORSTAI TV1

12.00-13.00 Gudstjänst
15.35 Villieläimet (VÄRI)
16.00 XI Fellmanin kortteliajot
16.30 Ruotsi-Suomi jalkapallomaaottelu. Selostus: Anssi Kukkonen.
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Rosa Arola - punaisen suon samooja
MAINOS-TV 18.45 Tapaamme torstaina
19.15 Ikebana - kukkien kieli (VÄRI)
19.45 Puolikas
20.15 Iloinen huilunsoittaja
20.40 Sähköpaimen
21.00 Uutiset ja sää
21.20 Urheiluruutu
21.30 Lulu
n. 23.45-23.50 Kvällsnytt

TORSTAI TV2

18.45 Poikani Larbi (VÄRI)
MAINOS-TV 19.15 Ensi-ilta (VÄRI)
21.00 Uutiset
21.20 Urheiluruutu
21.30-23.10 Forsytein taru

PERJANTAI TV1

KOULU-TV 9.15-9.35 Ajankohtainen luonto II
17.25 Bullerbussen
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
18.15 Nappi
18.45 Laajakulma
19.05 Tapaus X
MAINOS-TV 20.00 Etsivä Ironside (VÄRI)
21.00 Uutiset ja sää
21.30 Minä elän vielä. Sana viikonvaihteeksi.
21.35 Viikonloppu-tv
21.40 a-studio
n. 22.25 Kvällsnytt
n. 22.30-00.05 Kaikki myytävänä (VÄRI)

PERJANTAI TV2

19.15 Osku ja kumppanit. Tv-sarjakuva. Säätieteilijä Rakeinen on tutkiessaan ionosfäärisen ilmamassan stratosfäärisyyttä saanut selville, että kevät on tulossa.
19.25 Putoaminen. Unkarilainen elokuva vuodelta 1968.
20.45 Muotikymmenys
21.00 Uutiset
21.30-22.30 Viihdekakkonen. Eino Grön, laulaja. Temppu - eli miten matti tehdään... Pelissä mukana Lasse Mårtenson, Carola ja Hannele Keinäsen tanssiryhmä.

LAUANTAI TV1

16.30 Nappi
16.45 Teatern i hatten - musiken i fickan
16.55 Visst är mycket olikt, men det är utanpå.
17.30 Zoom
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Naapurilähiö
18.45 Puhetta pienin kirjaimin (UUSINTA)
19.00 Tapahtui bluesia
19.30 Viikonloppu-tv
19.40 Ohukainen ja paksukainen
21.00 Uutiset ja sää
21.15 Uutisviikko
MAINOS-TV 21.35 Paul Temple (VÄRI)
22.35-n. 23.25 Akanakanava

LAUANTAI TV2

MAINOS-TV 19.05 Pikku suorasuu. Edvin Laineen komedia.
21.00-21.15 Uutiset

Vielä 1970-luvulla oli helppoa olla ekologinen - huomaamattaankin ja asiaa ajattelematta. Tähän jatkoksi kannattaakin lukea Markku Leiwon hauska kolumni "Hirveetä, kun ei ollut vihreitä ajatuksia" ja heti sen jälkeen Pekka Pekkalan yhtä hauska kolumni "Suomalainen keskiluokka hukkuu teknologialeluihin". Kannattaa katsoa 1970-luvun televisio-ohjelmia Ylen Elävästä arkistosta.

Kulutushyödykkeitä ei ollut 1970-luvulla vielä kovinkaan paljon saatavilla, eikä energiaa käytetty matkailuun ja elektroniikkaan koko ajan. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät Suomen nykyisellä elintasolla, tarvittaisiin 3,5 maapalloa. Muovijätteen määrä on lisääntynyt valtavasti. Ihmisiä maapallolla oli 1970-luvulla neljä miljardia, nyt seitsemän miljardiaMaapallon olotilan muutos onkin mahdollinen jo seuraavien sukupolvien aikana. Tosin myönteistäkin kehitystä on 1970-luvun jälkeen tapahtunut. Esimerkiksi energiatehokkuus on kohentunut, ja monin paikoin vesien laatu on nyt mm. tehtaiden ympäristössä paljon parempi kuin silloin.

PS. Tutustukaa myös Ari Jokimäen uuteen blogiin, josta voitte lukea mm. neonikotinoidien vaikutuksista mehiläisiin.