sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Tänään tehtiin Suomen mittaushistorian uusi koko lokakuun lämpöennätys selvin numeroin 20,9 astetta!

Kouvola 14.10.2018

Tänään tehtiin Suomen mittaushistorian koko lokakuun lämpöennätys, kun Forecan mukaan Kruunupyyssä mitattiin 20,9 astetta. Edellinen ennätys 19,4 astetta oli mitattu lokakuun alussa 2.10.1985 Helsingissä. Tämä vanha ennätys ylittyi nyt siis peräti 1,5 asteella Kruunupyyssä ja hieman vähemmän laajalti ympäri Etelä- ja Keski-Suomea. Oulussa asti mitattiin tänään 20,4 astetta. Omenapuutkin kukkivat.

Lue myös nämä

Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu kesällä 2018, lukuisia ennätyksiä myös muualla maapallolla

Hurjan helteinen heinäkuu

IPCC:n erikoisraportti muutama tunti sitten: Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä

maanantai 8. lokakuuta 2018

IPCC:n erikoisraportti muutama tunti sitten: Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi muutama tunti sitten Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportista lyhennelmän päätöksentekijöille. Tämän raportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo noussut noin asteella esiteolliseen aikaan verrattuna. Jos lämpeneminen jatkuu nykyvauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään tämän vuosisadan puoleen väliin mennessä, mikä aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmiskunnalle että luonnolle. Synkkiä kuvia maalaileva erikoisraportti antaa toisaalta myös toivoa, mutta tarvittavilla toimenpiteillä on kiire.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi tänään Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportista lyhennelmän päätöksentekijöille. Tämän raportin mukaan globaali keskilämpötila on jo noussut noin asteella esiteolliseen aikaan verrattuna. Mikäli lämpeneminen halutaan rajoittaa Pariisin ilmastokokouksen tavoitteen mukaisesti 1,5 asteeseen, kasvihuonekaasujen merkittävä vähentäminen on aloitettava pikaisesti. Erikoisraportti on jatkoa syyskuussa 2013 julkaistulle viidennen arviointiraportin osalle. Oheiset infografiikat tiivistävät tänään julkaistun raportin keskeisimmät kohdat.



Jos lämpeneminen jatkuu nykyvauhtia, Pariisin ilmastosopimuksessa tavoiteltu maksimilämpenemisen (lämpenemistä korkeintaan 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna) raja ylitetään tämän vuosisadan puoleen väliin mennessä, mikä aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmiskunnalle että luonnolle. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.


Jos lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen, hiilidioksidipäästöjen täytyy pienentyä hiilidioksidin sitomista vastaavalle tasolle jo tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Hiilidioksidin sitominen edellyttää myös uusia hiilidioksidin talteenottomenetelmiä. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.


Hiilidioksidin sitominen edellyttää sekä hiilinielujen turvaamista että myös täysin uudenlaisia, laajamittaisia, teknisiä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointimenetelmiä. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.


Energia-, maatalous- ja teollisuustuotannon muutosten lisäksi tarvitaan myös kulutuksen muutoksia. Esimerkiksi kasvisten osuutta ravinnossa tulisi lisätä. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.


Jos ilmasto lämpenee esiteolliseen aikaan verrattuna kahdella asteella 1,5 asteen sijaan, vedenpuutteesta kärsivien ihmisten määrä kaksinkertaistuu, kaksinkertainen määrä eliöitä menettää valtaosan elinympäristöstään ja jäättömien kesien määrä pohjoisnavalla kymmenkertaistuu. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.


Globaalin keskilämpötilan lyhytaikainenkin nousu yli 1,5 asteella aiheuttaa sekä väliaikaisia että pysyviä vahinkoja ihmiskunnalle ja luonnolle. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.


Ilmastonmuutos voi aiheuttaa esimerkiksi ympäristöpakolaisuutta, nälänhätää ja kuumuudesta sekä vesipulasta johtuvia terveyshaittoja. Nämä ongelmat koettelevat kehitysmaita voimakkaammin kuin teollisuusmaita. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.


Vaikka 1,5 asteen lämpenemisraja väliaikaisesti ylittyisikin (kuvassa overshoot), useimpien laskelmien mukaan on mahdollista päästä takaisin korkeintaan 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpään maailmaan. Tämä kuitenkin vaatii hiilidioksidin sitomista ilmakehästä, mutta menetelmiä hiilidioksidin laajamittaiseen talteenottoon ei toistaiseksi ole olemassa. Lisäksi lyhytaikainenkin 1,5 asteen ylittäminen voi aiheuttaa luonnossa pysyviäkin muutoksia. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.


Jos lämpeneminen halutaan rajoittaa tavoiteltuun 1,5 asteeseen, hiilidioksidin päästöjen ja sitomisen täytyy olla yhtä suuret tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Mitä hitaammin päästöjä rajoitetaan, sitä enemmän hiilidioksidia joudutaan poistamaan ilmakehästä. Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.

Lämpenemisen rajoittaminen vaatii tehokkaita hiilidioksidin talteenotto- ja varastointimenetelmiä. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on teknologia, jonka avulla otetaan talteen fossiilisia polttoaineita (esimerkiksi kaasua tai öljyä) käyttävien voimalaitosten tai raskaan teollisuuden (esimerkiksi teräs- ja sementtiteollisuus) toiminnassa syntyvä hiilidioksidi. Hiilidioksidi voidaan varastoida joko maalle (maan alle) tai merelle (merenpohjan alle) useiden kilometrien syvyyteen. Kehiteltävänä on yhä uudenlaisia hiilidioksidin talteenottomenetelmiä.

Uusilla ilmastonmuokkausmenetelmillä on mahdollista vähentää maapallolle tulevan auringonsäteilyn määrää tai jopa poistaa jo ilmakehään päätynyttä hiilidioksidia. Ilmastonmuokkaukseenkin kuitenkin liittyy monenlaisia epävarmuuksia ja eettisiä ongelmia.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkaissut tiivistelmän erikoisraportin keskeisistä näkökulmista. Maailman ilmatieteen järjestö WMO puolestaan tiivistää erikoisraportin sisällön vapaasti suomennettuna seuraavasti: "Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, hiilidioksidin nettopäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä. Tavoitteen saavuttaminen on fysiikan lakien mukaan mahdollista, mutta tämä edellyttää ennennäkemättömiä muutoksia kaikissa toiminnoissa."

Synkkiä kuvia maalaileva erikoisraportti antaa siis myös toivoa, mutta tarvittavilla toimenpiteillä alkaa olla kiire.

Lue myös nämä

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

Pariisin ilmastokokous, askel eteenpäin ja ilmastoX

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin

IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

Science-lehti eilen: Aiempaa nälkäisemmät hyönteiset ja kasvavat hyönteispopulaatiot vaikuttavat maanviljelyyn negatiivisesti ilmaston lämmetessä

perjantai 5. lokakuuta 2018

Melu on Suomen toiseksi merkittävin ympäristöterveysriski

Hiljan ja hiljaisuuden päivää vietetään maanantaina 8. lokakuuta. Sen kunniaksi julkaisen tekstin, joka on yhteenveto aiemmista kirjoituksistani ja erityisesti filosofian tohtori Outi Ampujan luennosta "Näkökulmia ääniympäristön laatuun".


Filosofi Baruch Spinoza on todennut äänistä, melusta ja hiljaisuudesta näin: "Mikäli ihmiset olisivat yhtä kykeneväisiä olemaan hiljaa kuin puhumaan, maailma olisi onnellisempi paikka."

Ääni on nesteessä, kaasussa tai kiinteässä aineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä, joka sisältää korvin kuultavia taajuuksia ja on riittävän voimakasta kuultavaksi. Milloin ääni sitten muuttuu meluksi? Tämä on osittain subjektiivista, kuten eri musiikkimakujen kannattajat hyvin tietävät. Keittiöstä kuuluva astioiden kalina voi olla turvallisuuden tunnetta lisäävä ääni lapselle ja melua univaikeuksista kärsivälle aikuiselle.

Melun määrittely on myös kulttuurisidonnaista. Teollistumisen alkuaikoina esimerkiksi höyrykoneen melua pidettiin edistyksen äänenä. Todellisuudessa koneiden melu kuitenkin on hukkaenergiaa, eikä se kerro tehokkuudesta.

Hi-fi -äänimaisema on esimerkiksi luonnontilainen ja rauhallinen äänimaisema, jossa eri äänet erottaa helposti. Teollisen vallankumouksen ja kaupungistumisen myötä kuitenkin yleistyi lo-fi -äänimaisema. Siinä äänet sekoittuvat ja peittyvät toistensa alle.

Melua on esimerkiksi ääni väärässä paikassa, vaikkapa äänekäs nauru hautajaisissa. Kanadalainen tutkija R. Murray Schafer pitääkin meluna ei-toivottua ääntä ja myös mitä tahansa äänitasoltaan voimakasta merkityksetöntä ääntä. Melun häiritsevyyttä lisäävät äänen äkillisyys, impulssimaisuus tai sävelellisyys. Sisällöllisesti selkeästi ymmärrettävissä oleva melu, esimerkiksi puhelinkeskustelu tai riitely, koetaan yleensä häiritsevämpänä kuin vähän informaatiota sisältävä melu, esimerkiksi liikenteen kohina.


Melun lähteitä ovat esimerkiksi liikenne, teollisuus, voimakas musiikki ja monet harrastukset sekä työpaikat. Ympäristöongelma melusta tulee silloin, kun ei-toivottu, häiritsevä ääni aiheuttaa pitkäaikaisen altistuksen seurauksena terveyshaittoja.

Suomessa tieliikenne on merkittävin yksittäinen ympäristömelun lähde. Lähes 90 prosenttia kaikesta ympäristömelusta johtuu tieliikenteestä. Esimerkiksi Helsingin maa-alasta kolmannes on liikennemelun aluetta ja tällä alueella asuu 40 prosenttia helsinkiläisistä. EU:n asukkaista 125 miljoonaa asuu tieliikenteen melualueella.

Melulla on lukuisia terveyden ja hyvinvoinnin kannalta haitallisia vaikutuksia. Se huonontaa kuuloa, nostaa verenpainetta, heikentää immuunijärjestelmää, aiheuttaa stressiä, viivyttää lasten lukutaidon oppimista ja huonontaa unen laatua. Melulla on todettu yhteys sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabeteksen syntyyn. Se voi myös vaikuttaa lasten aivojen organisoitumiseen. Lisäksi melu heikentää keskittymistä ja muistin toimintaa.

Pitkäaikainen kovalle melulle altistuminen näyttää aiheuttavan aivotoimintaan sellaisia muutoksia, että tarkkaavaisuus suuntautuu helpommin ääniärsykkeisiin. Tällöin toimintakyky tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä heikkenee. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että lasten ja nuorten lisääntynyt viihde-elektroniikan käyttäminen vähentää kykyä syventyä keskittymistä vaativiin tehtäviin. Jos lapsella on geneettinen taipumus tarkkaavaisuushäiriöön, tietokonepelien pelaaminen ja television katselu näyttävät pahentavan oireita. Psykoanalyytikko Donald Winnicotin mukaan lapsen sisäisen elämän kehittymisen kannalta on tärkeää olla ja leikkiä ainakin välillä yksin, ilman ohjattua sisältöä.

Brittiläisen Lee Hadlingtonin tutkimuksen mukaan ihminen unohtaa asioita sitä todennäköisemmin, mitä enemmän hän viettää aikaansa internetissä ja älypuhelinten parissa. Samalla ihmisen keskittymiskyky esimerkiksi keskusteluun heikkenee ja hän suunnistaa huonommin tilassa.


Melu stressaa, koska ihmislaji on evoluutionsa aikana sopeutunut tuulen, veden sekä eläinten hiljaisiin ääniin ja oppinut kovan äänen tarkoittavan uhkaa. Siksi elimistö reagoi meluun asettuen automaattisesti hälytystilaan.

Likimain 38 prosenttia ihmisistä on meluherkkiä, joten he saavat melusta muita helpommin unihäiriöitä. Heillä on myös kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Jos ihminen on meluherkkä, melu haittaa keskittymistä, lukemista ja oppimista tavallistakin enemmän. Meluherkkyys lienee ainakin osittain geneettistä. Kertomusten mukaan säveltäjä Jean Sibelius halusi olla säveltäessään kotona täydellisessä rauhassa. Siksi Aino Sibelius asetteli puutikkuja vesihanojen päähän, jotta tippuvien vesipisaroiden ääni ei häiritsisi suurta säveltäjää.

Suomessa ulkoilman pienhiukkaset ovat merkittävin ympäristön aiheuttama terveysriski. Heti toiselle sijalle tulee melu. Noin 15 prosentilla suomalaisista on haittaa aiheuttava tinnitus. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi yli miljardin nuoren ja teini-ikäisen kuulon olevan vaarassa. Yksi syy on musiikin kuuntelu kuulokkeilla.

Länsi-Euroopassa menetetään arvioiden mukaan vuosittain ainakin miljoona hyvän elämän vuotta pelkästään liikenteen melun seurauksena. Kaikki melu yhteensä aiheuttaa Länsi-Euroopassa vieläkin enemmän menetettyjä hyvän elämän vuosia joka vuosi: tinnitus 22 000, iskeemiset sydänsairaudet 61 000, lasten kognitiiviset haitat 45 000, unen laadun heikentyminen 903 000 ja melun häiritsevyys 654 000 vuotta.


Nykyisessä piippausyhteiskunnassa hiljaisuudesta on tulossa katoava luonnonvara. Saunoihin on alettu markkinoida saunakaiuttimia. Kirjastoista on tulossa toiminta- ja viihdekeskuksia, yhteisiä olohuoneita, joissa seurustellaan ja voidaan jopa soittaa musiikkia. Filosofian tohtori Outi Ampuja esittääkin tärkeän kysymyksen: "Jos kirjastoja ollaan muuttamassa julkisiksi olohuoneiksi hiljaisuuden kustannuksella tai jos niiden määrää karsitaan rajusti julkiseen sektoriin kohdistuvien säästöpaineiden nimissä ja kirjastokäyntien vähetessä, jääkö meille enää ei-kaupallisia, ei-uskonnollisia hiljaisuutta tarjoavia sisätiloja?"

Hiljaisuus ei ole sama asia kuin äänten puuttuminen eli äänettömyys. Niin kauan kuin elämme, kuulemme jotakin ääntä. Hiljaisuuden määritelmässä keskeistä on se, millaisia ääniä hiljaisuuteen ajatellaan kuuluvan. Toisille hiljaisuus merkitsee täydellistä luonnonrauhaa. Silloin voi kuunnella hiljaisuutta.

Kuitenkin myös kaupungissa voidaan sanoa olevan hiljaista, mikäli esimerkiksi linnunlaulu ja puunlehtien havina kuuluvat liikenteen taustakohinan yli. Hiljaisia hetkiä voi kokea kaupungeissa erityisesti juhlapyhinä ja aikaisin aamulla. Sisätiloista hiljaisuutta voi löytää vaikkapa kotoa, kesämökiltä, kirjastosta, saunasta ja kirkosta. Hiljaisuuden määritelmä siis riippuu ajasta, paikasta ja kokijasta.

Koska liikenne on ylivoimaisesti merkittävin yksittäinen melun aiheuttaja, kaupunkisuunnittelu ja liikenneratkaisut ovat tärkeitä hiljaisuutta edistäviä ja vaalivia tekijöitä. Melun vähentämiseen vaikuttavat ajonopeuksien alentaminen, kevyen liikenteen sujuvuuden edistäminen, kehittyneemmät tienpäällystemateriaalit, meluesteet, rakennusten ääntä eristävät materiaalit, liikenteen siirtäminen tunneleihin, kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Vilkasliikenteisten teiden lähelle ei kannata sijoittaa asuntoja vaan ennemminkin liike- ja toimistorakennuksia tai autokatoksia. Muiden rakennusten taakse voidaan tehdä asuntoja, päiväkoteja, hoitolaitoksia ja kouluja, jolloin rakennusmassat toimivat melueristeenä. Samoin umpikortteleihin saadaan hiljaisia sisäpihoja.

Jäljellä olevia hiljaisia alueita tulisi vaalia ja meluisat toiminnot sijoittaa jo olemassa oleville meluisille paikoille. Keskustan katuja voidaan muuttaa kävelykaduiksi. Rantojen ja kaupunkimetsien lähialueilta liikennettä voidaan rajoittaa.

Ehkäpä länsimaissa ollaan jo tulossa Peak car -tilanteeseen, jossa saavutetaan ylin henkilöautojen tai ajokilometrien määrä asukasta kohden. Tämän saturaatiopisteen jälkeen autojen määrä alkaa vähentyä. Jakamistalouden myötä kimppakyydit ja autojen yhteisomistus lisääntyvät. Junat, linja-autot, metrot ja sähköpyörät kasvattavat suosiotaan.

Liikenteen tarve voisi vähentyä myös yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja etätöiden lisääntymisen seurauksena. Arvostuksetkin ovat muutoksessa, eivätkä ympäristötietoiset nuoret enää ole yhtä kiinnostuneita hankkimaan ajokorttia.

Suomessa järvien, merten, metsien ja tunturien hiljaiset alueet voisivat olla matkailuvaltti. Kasvussa ovat hiljaisuusmatkailu ja luontoretket, joilla jätetään älypuhelimet kotiin. Meditaation ja joogan rinnalle ovat tulleet hiljaisuuden retriitit ja mindfulness.


Toisaalta kaupunginkin elävää äänimaisemaa on mahdollista arvostaa. Erityisesti historialliset teollisuuden äänimaisemat saattavat olla merkittävä osa paikallisidentiteettiä. Esimerkiksi tehtaan pillin vihellys saattaakin olla suojelemisen ja säilyttämisen arvoinen asia. Ampujan sanoin: "Käykö lähinnä melulähteiksi soimatuille tuulivoimaloille ja niiden huminalle samoin ajan kuluessa? Muuttuvatko uudistuvan energian ensiairueiden äänet joskus nostalgisiksi?"

Kaupoissa ääniympäristö, esimerkiksi tietynlainen musiikki, voi vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. Kun sulkemisaika lähestyy, voidaan soittaa tiivistahtisempaa musiikkia, jotta ihmiset saadaan paremmin kiirehtimään kassoille.

Lentokoneen matkustamon matala taustahumina vaikuttaa makuelämykseen. Matala ääni korostaa kitkerää ja umamia makua. Sen sijaan makean ja suolaisen aistimus heikkenee. Finnairin Kiinan-lennoille onkin suunniteltu Hear the taste -äänimaisemia, joiden pohjoisesta luonnosta nauhoitetut äänet tukevat tarjottavia aterioita. Nyt saatavissa on applikaatio, joka käyttää keinoälyyn pohjautuvaa kuvantunnistustekniikka ja tunnistaa minkä tahansa ruoka-annoksen kuvan. Applikaatio analysoi annoksen raaka-aineet ja tuottaa kyseisen annoksen makuja tukevan äänimaiseman, josta applikaation käyttäjä voi nauttia ruoalla herkutellessaan.

Mielenkiintoinen esimerkki taiteen luomasta hiljaisuudesta on Outi Ampujan kuvailema John Cagen sävellys 4′33″, jossa hiljaisuutta kestää 4 minuuttia 33 sekuntia: "Olen nähnyt teoksen sähkökitaralla esitettynä. Koska teoksessa ei soiteta mitään, kuulija kuulee kitaravahvistimen hurinan, yleisön äänet ja ilmastointilaitteen kohinan. Huomio suuntautuu tilan ääniin, ja sävellys on siksi joka kerta nerokkaasti erilainen."


Elvyttävä ympäristö tarkoittaa yleensä luonnon ympäristöä, jossa aistiärsykkeiden määrä on vähäinen. Puistossa, metsässä tai muussa elvyttävässä ympäristössä oleskelu ei vaadi erityistä tarkkaavaisuutta, mikä on oleellinen osa elpymistä. Elvyttävä ympäristö virkistää, lisää tunnetta elinvoimaisuudesta, kohentaa mielialaa ja vähentää stressiä. Luontokäynnit alentavat verenpainetta, pulssia ja kortisolin määrää. Lääketieteellisesti ilmaistuna hiljaisuus synnyttää myönteisiä vasteita. Meluisa paikka ei voi tarjota tällaista elvyttävää kokemusta, koska melu tuottaa paljon aistiärsykkeitä.

Outi Ampuja mietiskelee näin: "Ärsykekylläisessä maailmassa, jossa meiltä vaaditaan paljon, on hyvä miettiä, onko meillä oikeastaan varaa jättää hiljaisuuden potentiaali käyttämättä. Meillä on luolaihmisen aivot, jotka ovat kehittyneet nykyistä ympäristöä paljon rauhallisemmassa ympäristössä. Elinympäristömme meluisuus kuormittaa meitä ja aiheuttaa monenlaisia haittoja terveydelle ja viihtyvyydelle. - - Hiljaisuus myös haastaa. Toisin kuin meitä ympäröivät lukuisat viihdykkeet ja aistiärsykkeitä syytävä teknologia, hiljaisuus haastaa viihtymään itsemme kanssa. Hiljaisuus on viihdyttämisen antiteesi. Koska hiljaisuudessa ei tapahdu juuri mitään, meidän täytyy viihtyä itsemme kanssa."



Ihmiskunnan tuottama melu häiritsee myös muita eliöitä. Esimerkiksi merten rannikkoalueiden äänimaailmaan ihmisten tuottamille äänillä lienee merkittävä vaikutus, koska noin 40 prosenttia maapallon väestöstä elää korkeintaan sadan kilometrin etäisyydellä rannikoilta. Vaikka vedenalaisia ääniä aiheuttavat sekä luonnolliset pinta-aallot, sääilmiöt, jäätiköt että eläimet, ihmistoiminnan osuus äänistä on kaksinkertaistunut joka vuosikymmen viimeisimmän kuuden vuosikymmenen aikana.

Viime vuosikymmenen aikana on keskusteltu siitä, missä määrin valaat, delfiinit ja kalakannat saattavat häiriintyä merenkulun, tuulipuistojen ja niiden rakentamisen äänistä sekä öljy-, kaasu- ja mineraalivarojen seismisestä etsinnästä. Sen sijaan äänten vaikutuksia rapuihin sekä muihin äyriäisiin ja selkärangattomiin ei ole tutkittu yhtä paljon. Kuitenkin ne ovat ratkaisevan tärkeitä terveiden ja taloudellisesti käyttökelpoisten valtamerten kannalta, koska ne muodostavat merkittävän osan ravintoketjua. Nämä lajit eivät edes pysty liikkumaan pois häiritsevien äänien alueelta samoin kuin kalat ja nisäkkäät.

Tutkimusten mukaan laivaliikenteen ja rantojen rakennustoiminnan kaltaisille äänille altistuminen aiheuttaa käyttäytymismuutoksia selkärangattomissa eläimissä, jotka elävät merisedimentissä. Nämä lajit edistävät merkittävästi merenpohjan ekosysteemin toimintaa, sillä ne vaikuttavat sedimenttien sisälle ja niistä ulos kulkeutuvan veden määrään. Tämä puolestaan on ratkaisevan tärkeää ravinteiden kiertokulun ja hiilidioksidin varastoinnin kannalta.

Ihmiskunnan aiheuttamien äänien seurauksena tiettyjen lajien aktiivisuus sedimenteissä voi heikentyä. Tämä taas voi johtaa tiiviiden sedimenttien muodostumiseen, jolloin merenpohja kärsii alentuneesta happipitoisuudesta. Mahdollisesti hapettomiksi muuttuvat sedimentit voivat vaikuttaa merenpohjan tuottavuuteen, sedimentin lajiston vähenemiseen ja kalatalouden tuotannon heikkenemiseen. Jopa Mariaanien haudassa, merten syvimmässä kohdassa, kuuluu ihmisten tuottamia ääniä. Ehkäpä antroposeeni on todellakin jo alkanut.

Lähteet ja lisätietoja

Ihmiskunnan tuottama äänisaaste on levinnyt myös meriin

Äänimaisema voi vaikuttaa tarkkaavaisuushäiriöiden voimistumiseen, makuaistimuksiin ja mielen elpymiseen

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

Outi Ampuja: Hyvä hiljaisuus

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?