Tekstiviestikommentti uusimmassa (28.10.2007) Kouvolan kaupunkilehti Vartissa:
"Vältä energiansäästölamppuja, ovat kalliita, myrkyllisiä, vaarallisia ja ongelmajätettä. Hävetkää suosittelijat."
Itsekin olen mm. blogissani suositellut energiansäästölamppuja. Ne ovat noin viisi kertaa hehkulamppuja tehokkaampia. Valoteho ei tutkimusten mukaan ole energiansäästölampuissa aina niin hyvä kuin on luvattu. Silti ne tuottavat hehkulamppuja selvästi enemmän valoa huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella. Vaikka energiansäästölamppujen hankintahinta on kallis, käyttöikä on erittäin paljon pitempi kuin hehkulampuilla. Kalliista hankintahinnasta huolimatta energiansäästölamppujen käyttäjä säästääkin rahaa: lamppuja tarvitsee vaihtaa harvoin ja sähkölasku pienenee.
Olen aina maininnut energiansäästölamppujen haittapuolena niiden sisältämän myrkyllisen elohopean, jota hehkulampuissa ei ole. Tälläkin asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli.
Professori Peter Lund kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla (23.10.2007) näin:
"Jos koko Suomi saadaan mukaan lampunvaihtotalkoisiin, säästettäisiin enemmän energiaa kuin ehdotetuista Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaista ja uusista voimalaitoksista jokien alajuoksuilla saataisiin yhteensä.
Ero ekologisessa jalanjäljessä näiden kahden vaihtoehdon välillä on kuin yö ja päivä.
Ympäristön kannalta on muistettava, että energiansäästölamput sisältävät jonkin verran elohopeaa. Talvipakkasella marginaalisähkö tuotetaan kuitenkin kivihiilellä, jonka päästöt sisältävät enemmän elohopeaa kilowattituntia kohden.
Energiansäästölampun elohopea saadaan poistettua luonnosta kokonaan, kunhan näiden kierrätys järjestetään. Näin olemme tehneet jo vuosikausia elektroniikkaromulle, loisteputkille tai paristoille."
Asiantuntijanäkemys kaikesta huolimatta kertookin energiansäästölamppujen olevan ekologisesti ja taloudellisesti järkevä valinta. En siis suostu häpeämään!
Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan ympäristöblogiani. Olen Kouvolan Yhteislyseon ja Kouvolan iltalukion biologian ja maantieteen lehtori. Kerään mielenkiintoisia faktoja biologiasta ja maantieteestä. Keskeisiä aiheita ovat sää, ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cisionin tekemän listauksen mukaan tämä on Suomen kuudenneksi suosituin ympäristöaiheinen blogi. S-posti muotoa etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fi
sunnuntai 28. lokakuuta 2007
sunnuntai 21. lokakuuta 2007
Paha ympäristöuhka: ruoka, ruoka ja ruoka?
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen uuden selvityksen mukaan hukkaan menevä ruoka aiheuttaa suuremmat ympäristövaikutukset kuin elintarvikepakkaukset. Jopa 10 % ravinnosta joutuu roskikseen. Erityisen haitallista on sekajätteen joukossa kaatopaikoille menevä eloperäinen jäte, joka hajotessaan tuottaa metaania, hiilidioksidiakin voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Joidenkin tutkimusten mukaan ruoan tähteet ovat länsimaissa merkittävin ihmisen toimintojen aiheuttama metaanilähde. Tehokkaalla kompostoinnilla ongelma voidaan kuitenkin välttää.
Toisaalta kaikissa tällaisissa selvityksissä on tulkinnanvaraa. Aina voidaan kritisoida sitä, että tutkimuksessa on painotettu eri ympäristövaikutuksia väärällä tavalla. Kumpi esimerkiksi näistä on merkittävämpi ympäristövaikutus: ilmastonmuutoksen voimistuminen (esim. ruoan tähteiden metaanipäästöt) vai uusiutumattomien luonnonvarojen käyttäminen (esim. ruoan muoviset pakkausmateriaalit)?
Asiaa ei voi tarkastella vain yhdeltä kannalta, vaan optimitilanteessa sekä pakkausjätteen että eloperäisen ruokajätteen määrää on saatava vähennettyä.
Miksi ruokaa sitten menee nykyään niin paljon kaatopaikoille? Olisivatkohan nämä kolme suurinta syytä:
1) Suhtautuminen ruokaan on muuttunut entisajoista. Tähteet heitetään surutta roskiin sekä kotona että ravintoloissa (esim. PizzaBuffetissa syödään vain täytteet ja jätetään reunat syömättä). Ennen lautasen syöminen tyhjäksi oli suomalaisessa kulttuurissa kunnia-asia ja itsestäänselvyys.
2) Tähteistä ei enää osata, haluta tai viitsitä tehdä uutta ruokaa. Esimerkiksi kuivunut pulla menee nyt usein roskikseen, kun ennen siitä tehtiin köyhiä ritareita (kuiva pulla paistettiin pannulla rasvassa, päälle hilloa), pullavanukasta, korppuja tai topparuokaa (kuivunut pulla liotettiin esim. teessä). Nyt aika tai viitseliäisyys ei riitä tällaiseen. Toisaalta myös korostunut elintarvikehygienia houkuttaa heittämään tähteet pois.
3) Kauppojen ruokapakkaukset voivat olla väärää kokoa. Suomessa on paljon yhden hengen talouksia, joille kauppojen suuret "säästöpakkaukset" ovat liian isoja. Toisaalta ison pakkauksen tekemiseen on ehkä kuluttanut vähemmän luonnonvaroja kuin saman ruokamäärän pakkaamiseen pienempiin pakkauksiin. Isot pakkaukset ovatkin tältä kantilta ajateltuna ekologisesti mielekäs vaihtoehto. Pieniäkin pakkauksia kuitenkin tarvitaan pientalouksia varten.
Ekologisesti mielekästä ei kuitenkaan ole tuijottaa pelkästään hukkaantuvan ruoan määrään ja elintarvikepakkauksiin. Järkevää on käyttää mahdollisimman paljon lähellä tuotettua ruokaa. Kotimaisen keksipaketin valinta ranskalaisten keksien sijaan on iso ekoteko. Lähellä tuotetun ruoan kuljettamiseen ei ole kulunut energiaa turhaan.
Järkevää on myös käyttää mahdollisimman paljon kasviravintoa. Lihan tuottaminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä huomattavasti enemmän. Eläinten hyvinvoinnin kannaltakaan ei ole hyvä pitää suurta eläinmäärää.
Toisaalta kasviravinnossakin on syytä olla tarkkana. Ruisleivässä voikin olla kotimaisten ruisjauhojen sijaan ulkomailta tuotua ruista. Myös riisi on erittäin huono valinta. Sen tuotanto aiheuttaa hyvin suuret metaanipäästöt, ja riisi joudutaan kuljettamaan pitkältä.
Pullovesi on melkoinen turhake. Pakkaamiseen ja kuljettamiseen kuluu paljon energiaa ja muita luonnonvaroja, eikä pullovesi ole laadultaan paljonkaan parempaa kuin suomalainen hanavesi. Aamulehden teettämien puolueettomien tutkimusten mukaan pullovesi on jopa huonompilaatuista kuin kraanavesi. Suomalainen Rainbow ja ranskalainen Evian eivät täyttäneet edes hanaveden laatukriteerejä, koska niissä oli liikaa bakteereja. Ne eivät olleet kuitenkaan terveydelle vaarallisia, mutta bakteerit heikentävät veden laatua (aiheuttavat mm. limoittumista). Toisaalta hanavedessä näiden bakteerien torjuntaan käytetään haitallista klooria.
Aina ei voi elää ekologisesti mielekkäästi, ellei halua stressata asialla koko ajan. Edes joskus näitäkin asioita ja omia kulutustottumuksiaan olisi kuitenkin hyvä pohtia. Mielenkiintoista lisätietoa löytyy esim. sivulta http://www.ymparisto.fi/mittatikku.
Hyvää koulujen syyslomaviikkoa!
Toisaalta kaikissa tällaisissa selvityksissä on tulkinnanvaraa. Aina voidaan kritisoida sitä, että tutkimuksessa on painotettu eri ympäristövaikutuksia väärällä tavalla. Kumpi esimerkiksi näistä on merkittävämpi ympäristövaikutus: ilmastonmuutoksen voimistuminen (esim. ruoan tähteiden metaanipäästöt) vai uusiutumattomien luonnonvarojen käyttäminen (esim. ruoan muoviset pakkausmateriaalit)?
Asiaa ei voi tarkastella vain yhdeltä kannalta, vaan optimitilanteessa sekä pakkausjätteen että eloperäisen ruokajätteen määrää on saatava vähennettyä.
Miksi ruokaa sitten menee nykyään niin paljon kaatopaikoille? Olisivatkohan nämä kolme suurinta syytä:
1) Suhtautuminen ruokaan on muuttunut entisajoista. Tähteet heitetään surutta roskiin sekä kotona että ravintoloissa (esim. PizzaBuffetissa syödään vain täytteet ja jätetään reunat syömättä). Ennen lautasen syöminen tyhjäksi oli suomalaisessa kulttuurissa kunnia-asia ja itsestäänselvyys.
2) Tähteistä ei enää osata, haluta tai viitsitä tehdä uutta ruokaa. Esimerkiksi kuivunut pulla menee nyt usein roskikseen, kun ennen siitä tehtiin köyhiä ritareita (kuiva pulla paistettiin pannulla rasvassa, päälle hilloa), pullavanukasta, korppuja tai topparuokaa (kuivunut pulla liotettiin esim. teessä). Nyt aika tai viitseliäisyys ei riitä tällaiseen. Toisaalta myös korostunut elintarvikehygienia houkuttaa heittämään tähteet pois.
3) Kauppojen ruokapakkaukset voivat olla väärää kokoa. Suomessa on paljon yhden hengen talouksia, joille kauppojen suuret "säästöpakkaukset" ovat liian isoja. Toisaalta ison pakkauksen tekemiseen on ehkä kuluttanut vähemmän luonnonvaroja kuin saman ruokamäärän pakkaamiseen pienempiin pakkauksiin. Isot pakkaukset ovatkin tältä kantilta ajateltuna ekologisesti mielekäs vaihtoehto. Pieniäkin pakkauksia kuitenkin tarvitaan pientalouksia varten.
Ekologisesti mielekästä ei kuitenkaan ole tuijottaa pelkästään hukkaantuvan ruoan määrään ja elintarvikepakkauksiin. Järkevää on käyttää mahdollisimman paljon lähellä tuotettua ruokaa. Kotimaisen keksipaketin valinta ranskalaisten keksien sijaan on iso ekoteko. Lähellä tuotetun ruoan kuljettamiseen ei ole kulunut energiaa turhaan.
Järkevää on myös käyttää mahdollisimman paljon kasviravintoa. Lihan tuottaminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä huomattavasti enemmän. Eläinten hyvinvoinnin kannaltakaan ei ole hyvä pitää suurta eläinmäärää.
Toisaalta kasviravinnossakin on syytä olla tarkkana. Ruisleivässä voikin olla kotimaisten ruisjauhojen sijaan ulkomailta tuotua ruista. Myös riisi on erittäin huono valinta. Sen tuotanto aiheuttaa hyvin suuret metaanipäästöt, ja riisi joudutaan kuljettamaan pitkältä.
Pullovesi on melkoinen turhake. Pakkaamiseen ja kuljettamiseen kuluu paljon energiaa ja muita luonnonvaroja, eikä pullovesi ole laadultaan paljonkaan parempaa kuin suomalainen hanavesi. Aamulehden teettämien puolueettomien tutkimusten mukaan pullovesi on jopa huonompilaatuista kuin kraanavesi. Suomalainen Rainbow ja ranskalainen Evian eivät täyttäneet edes hanaveden laatukriteerejä, koska niissä oli liikaa bakteereja. Ne eivät olleet kuitenkaan terveydelle vaarallisia, mutta bakteerit heikentävät veden laatua (aiheuttavat mm. limoittumista). Toisaalta hanavedessä näiden bakteerien torjuntaan käytetään haitallista klooria.
Aina ei voi elää ekologisesti mielekkäästi, ellei halua stressata asialla koko ajan. Edes joskus näitäkin asioita ja omia kulutustottumuksiaan olisi kuitenkin hyvä pohtia. Mielenkiintoista lisätietoa löytyy esim. sivulta http://www.ymparisto.fi/mittatikku.
Hyvää koulujen syyslomaviikkoa!
maanantai 15. lokakuuta 2007
Blogiteemapäivän kohokohdat
Tänään on ollut ilo seurata, millaisia kirjoituksia blogeihin ilmestyy Blog Action Day -teemapäivän kunniaksi. Tässä omia suosikkejani aktiivisesti päivän viettoon osallistuneista blogeista:
http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.com
http://villipiha.blogspot.com
http://taviokuurna.blogspot.com
http://tutkimusmatkailijatar.blogspot.com
http://pihakuusi.vuodatus.net
Kiitos kaikille! Ensi vuonna sitten uusi teema...
http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.com
http://villipiha.blogspot.com
http://taviokuurna.blogspot.com
http://tutkimusmatkailijatar.blogspot.com
http://pihakuusi.vuodatus.net
Kiitos kaikille! Ensi vuonna sitten uusi teema...
Blog Action Day - blogiteemapäivä tänään!
Tänään 15.10.2007 on vihdoinkin se kauan odotettu Blog Action Day, YK:n ympäristöohjelmankin mainostama blogiteemapäivä, jolloin ainakin 8000 bloggaajaa ympäri maapalloa kirjoittaa blogeihinsa ympäristöaiheisia juttuja.
Minä aloitin pohtimisen tästä järkyttävästä faktasta:
Jos jokainen maapallon ihminen käyttäisi luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalainen, tarvitsisimme luonnonvarojen tuottamiseen kahdeksan (8) maapalloa!
Voiko yksilö tehdä asialle mitään? Kokosin tähän muutamia helppoja keinoja.
-Pakkasöinä kannattaa sulkea verhot ja sälekaihtimet. Tämä pienentää lämmönhukkaa yhtä paljon kuin ylimääräinen ikkunalasi.
-Sammuta turhat valot. Loisteputkilamputkin kannattaa sammuttaa jo 10 minuutiksi. Sammuttaminen ja sytyttäminen eivät lyhennä nykyaikaisten loisteputkilamppujen elinikää.
-Kodin elektroniikan kokonaisenergiankulutuksesta keskimäärin puolet tulee laitteiden turhasta valmiustilassa pitämisestä. Esimerkiksi televisio kannattaa katkaista ainakin yöksi tai sitä pitemmäksi ajaksi virtanappulasta, ei pelkästä kaukosäätimestä. Tämä on järkevää paloturvallisuudenkin kannalta. Jos televisio on jatkuvasti valmiustilassa, sähkön hukkakulutus on 50 kWh vuodessa.
-Tietokone kannattaa katkaista kokonaan, ellei sitä käytä. Jos kaikki julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain niitä käytettäessä, energiansäästö olisi valtava ja samalla verovarojakin säästyisi noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.
-Pistorasiaan kytkettynä kännykän laturikin kuluttaa koko ajan energiaa, vaikkei kännykkä olisi latautumassa. Laturi irti ”seinästä”! Sama pätee muuntajalla varustettuun lamppuun tai valosarjaan. Nekin kuluttavat jatkuvasti sähköä, vaikkei valo olisi päällä.
-Energiansäästölamppu tuottaa saman valaistuksen huomattavasti pienemmällä wattimäärällä kuin hehkulamppu ja kestää toimintakuntoisena vuosia hehkulamppua pitempään. Jos vaihtaa viisi 60 watin hehkulamppua viiteen 11 watin energiansäästölamppuun ja polttaa lamppuja vuoden ajan kaksi tuntia päivässä, energiaa säästyy 175 kWh, sähkölasku pienenee lähes 20 euroa ja hiilidioksidipäästöt vähenevät 35 kiloa.
-Jos Suomen kaikki hehkulamput vaihdettaisiin energiansäästölampuiksi, säästettäisiin vuodessa noin 50 000 omakotitalon energiankulutusta vastaava energiamäärä ja rahassa noin 100 miljoonaa euroa. Ihan kaikkialle, esimerkiksi saunaan (liian kuuma lämpötila) ja himmennettäviin valoihin, energiansäästölamput eivät kuitenkaan sovi. Lisäksi on muistettava, että energiansäästölampuissa olevan elohopean takia ne on toimitettava erilliskeräykseen, ei kaatopaikkajätteeseen!
-Jos edes puolet kaikista Euroopassa käytetyistä alumiinitölkeistä kierrätettäisiin, energiaa säästyisi niin paljon, että tuolla energiamäärällä voisi ajaa autolla maailman ympäri 337 500 kertaa! Alumiinitölkkien kierrättäminen vie vain kymmenesosan siitä energiasta mitä niiden valmistaminen neitseellisestä materiaalista kuluttaa. Kierrättämällä yhden alumiinitölkin säästät energiaa saman määrän kuin kannettava tietokone kuluttaa 10 tunnissa.
-Jos jokainen eurooppalainen sulkee vesihanan hampaita harjatessaan, säästyy vettä 6 000 olympiastadionin verran vuodessa.
-Käyttöveden lämmittäminen vie keskimäärin viidesosan kodin energiankulutuksesta. Käytä siis mahdollisimman paljon kylmää vettä, jos lämpimän veden käyttäminen ei ole välttämätöntä.
-Säädä auton rengaspaine oikein. Jos pyörien ilmanpaine on liian alhainen, polttoainetta kuluttaa 5 % enemmän, mikä lisää myös saastepäästöjä.
-Kun ilman lämpötila on alle +5 astetta, auton moottori kannattaa esilämmittää lohkolämmittimen avulla. Kylmä moottori tuottaa saastepäästöjä kilometrin matkalla yhtä paljon kuin lämmin moottori matkalla Helsingistä Ouluun! Moottoria ei kuitenkaan kovillakaan pakkasilla kannata lämmittää yli kahta tuntia. Yli kahden tunnin lämmittämisestä ei tule enää mitään lisätyötä. Se vain kuluttaa sähköä turhaan.
-Pakastin pitäisi sulattaa aina, kun jääkerroksen paksuus ylittää 3 mm. Jos pakastinta ei sulateta säännöllisesti, energiankulutus voi kasvaa 30 %.
-Kylmälaitteiden ympärillä on oltava ilmankiertotila. Jos pakastin/jääkaappi on liian ahtaassa tilassa, sähkönkulutus lisääntyy jopa 400 kWh vuodessa ja sähkölasku noin 40 euroa.
-Sähkölieden uunia ei yleensä tarvitse esilämmittää, vaan useimmat ruoat ja leivonnaiset voi laittaa heti kylmään uuniin. Hyödynnä myös jälkilämpö. Virta kannattaa katkaista jo hieman aiemmin ennen kuin ruoat ovat valmiita. Nämä keinot pienentävät sähkönkulutusta keskimäärin yli 20 %.
Lähteet: Adato Energia Oy, Kuluttajavirasto, Motiva Oy, VVO-yhtymä Oyj
tiistai 9. lokakuuta 2007
H potenssiin neljä ja kärpänen Nightwishin konsertissa
Sähkön käyttö kasvoi elokuussa 2007 Suomessa 2,1 % viime vuoteen verrattuna.
Nyt vietetään energiansäästöviikkoa. Onko se vain H potenssiin nelosta eli Hyvin Höllää Huulen Heittoa vai onko sillä todellista vaikutusta?
Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen vakuuttaa (Sähköviesti, KSS Energian asiakaslehti 3/07), että keskivertosuomalainen pystyy monissa tapauksissa jopa puolittamaan aiheuttamansa päästöt.
Energiansäästölamput kuluttavat 80 % vähemmän kuin hehkulamput. Se kaikkein tehokkain keino kuitenkin on sammutella turhat valot, turhaan päällä oleva tietokone ja muut käyttämättömät laitteet. Kännykän laturikin vie virtaa aivan turhaan, jos se on kiinni pistorasiassa, vaikkei kännykkää ladata. Digiboksista saa valmiustilan pois vain irrottamalla pistokkeen rasiasta. Jo boksia ostettaessa kannattaakin vertailla niiden virrankulutusta standby-tilan aikana.
Toivottavasti kovin moni ei enää ajattele samalla tavalla kuin 1970-luvun mainos: "Älkää olko räpsyttelijä. Helsingin sähkö on halpaa."
Nyt energiansäästöviikolla on kampanjoitu kovasti ilmalämpöpumppujen puolesta. Ne käyttävät hyväkseen ulkoilman lämpöenergiaa (jopa vielä -15 asteen pakkasella!) ja muuttavat sen lämmöksi. Erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa ne vähentävät huomattavasti lämmityssähkön tarvetta. Mainosten mukaan "ilmalämpöpumppuun sijoitetut eurot saadaan kolminkertaisesti takaisin lämpöenergian muodossa ja lämmityskustannuksissa voi syntyä säästöä jopa satoja euroja vuodessa." Toisaalta kesällä ilmalämpöpumppuja voidaan käyttää jäähdytyslaitteina, jolloin ne taas kuluttavat energiaa. Ennen tultiin toimeen +27 asteen sisälämpötilassa ikkunoita aukomalla, nyt sisälämpötila on saatava jäähdytettyä kesällä 21 asteeseen (ja talvella lämmitetään sitten +24 asteeseen!). Säästävätköhän ilmalämpöpumput loppujen lopuksi paljonkaan sähköä, jos niitä käytetään ahkerasti myös jäähdytykseen?
Kun laajennetaan tarkastelua pelkästä sähkönkulutuksesta yleisemmälle tasolle, yksilön vaikutusmahdollisuudet vain lisääntyvät. Kouvolan liikenteen päästöistä valtaosa tulee yksityisautoilusta. Yksi edestakainen lentomatka Thaimaahan puolestaan kasvattaa henkilökohtaisia päästöjä yhtä paljon kuin ajaisi autolla 30 000 kilometriä. Vuoden yksityisautoiluista tai kaukomatkasta luopuminen ovat isoja ekotekoja.
Ovatko yksilön teot kuitenkin vain kärpäsen surinaa Nightwishin konsertissa?
Kukaan ei voi yksin pysäyttää ilmastonmuutosta. Omaan sähkölaskuunsa voi kuitenkin vaikuttaa (ehkä jopa merkittävästi). Myös kunto kohenee, jos auton vaihtaa polkupyörään. Ja ellei autoilun vähentäminen ilmastonmuutosta pysäytä, niin ainakin se vähentää terveydellekin haitallisten saasteiden päästöjä, esimerkiksi pakokaasuja ja mikrohiukkasia. Autojen renkaat jauhavat asfalttia ja hiekkaa näkymättömän pieniksi mikrohiukkasiksi, jotka kulkeutuvat sisäänhengityksen mukana keuhkoihin. Seurauksena on tulehduksia ja astman pahenemista. Verenkierrossa kulkeutuessaan hiukkaset voivat aiheuttaa tulehduksia verisuonten seinämissä, mikä voi lisätä sydäninfarktiriskiä. Kansanterveyslaitoksen laskelmien mukaan suomalaisten elinikä olisi keskimäärin vuoden korkeampi ilman näitä mikrohiukkasia.
Vallankumouskin alkaa aina yhdestä ihmisestä. Suuret ihmisjoukot voivat yhdessä pienilläkin teoilla saada isoja vaikutuksia aikaan. Realistista on kuitenkin tunnustaa, että suurin vaikutus on teollisuudella. Mielestäni meillä ei kuitenkaan ole kovin suurta oikeutta mennä vaatimaan "vihreämpää" ja energiatehokkaampaa teollisuutta, ellemme myös me yksilöt osoita olevamme valmiita energian ja muiden luonnonvarojen säästöön. Ja millä perustelemme miljardivaltioiden eli Kiinan ja Intian päästöjenvähentämisvelvoitteita, ellemme ole itse valmiita radikaaleihin päästösäästöihin?
Yhden blogin, yhden energiansäästöviikon ja yhden blogiteemapäivän (Blog Action Day) vaikutus ei ole suuri. Olen kuitenkin optimisti realisti tai realisti optimisti. Me yksilöthän loppujen lopuksi olemme kaiken - sen teollisuudenkin - takana! Kaiken takana on nainen tai mies, ei pelkkä kasvoton teollisuus!
Uskon yhteiseen voimaamme vaikuttaa ja muuttaa asioita. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa otsonikadon voimistumisen pysäyttäminen aluksi yksilöiden tietoisuuden ja sitten kansainvälisten sopimusten seurauksena. Ellen uskoisi mahdollisuuksiimme, minun olisi aivan turha lätistä näistä asioista silloin tällöin blogissani ja päivittäin opetustyössäni koulussa.
Mottonamme olkoon vanha viisaus:
"Toimi lokaalisti, vaikuta globaalisti."
Nyt vietetään energiansäästöviikkoa. Onko se vain H potenssiin nelosta eli Hyvin Höllää Huulen Heittoa vai onko sillä todellista vaikutusta?
Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen vakuuttaa (Sähköviesti, KSS Energian asiakaslehti 3/07), että keskivertosuomalainen pystyy monissa tapauksissa jopa puolittamaan aiheuttamansa päästöt.
Energiansäästölamput kuluttavat 80 % vähemmän kuin hehkulamput. Se kaikkein tehokkain keino kuitenkin on sammutella turhat valot, turhaan päällä oleva tietokone ja muut käyttämättömät laitteet. Kännykän laturikin vie virtaa aivan turhaan, jos se on kiinni pistorasiassa, vaikkei kännykkää ladata. Digiboksista saa valmiustilan pois vain irrottamalla pistokkeen rasiasta. Jo boksia ostettaessa kannattaakin vertailla niiden virrankulutusta standby-tilan aikana.
Toivottavasti kovin moni ei enää ajattele samalla tavalla kuin 1970-luvun mainos: "Älkää olko räpsyttelijä. Helsingin sähkö on halpaa."
Nyt energiansäästöviikolla on kampanjoitu kovasti ilmalämpöpumppujen puolesta. Ne käyttävät hyväkseen ulkoilman lämpöenergiaa (jopa vielä -15 asteen pakkasella!) ja muuttavat sen lämmöksi. Erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa ne vähentävät huomattavasti lämmityssähkön tarvetta. Mainosten mukaan "ilmalämpöpumppuun sijoitetut eurot saadaan kolminkertaisesti takaisin lämpöenergian muodossa ja lämmityskustannuksissa voi syntyä säästöä jopa satoja euroja vuodessa." Toisaalta kesällä ilmalämpöpumppuja voidaan käyttää jäähdytyslaitteina, jolloin ne taas kuluttavat energiaa. Ennen tultiin toimeen +27 asteen sisälämpötilassa ikkunoita aukomalla, nyt sisälämpötila on saatava jäähdytettyä kesällä 21 asteeseen (ja talvella lämmitetään sitten +24 asteeseen!). Säästävätköhän ilmalämpöpumput loppujen lopuksi paljonkaan sähköä, jos niitä käytetään ahkerasti myös jäähdytykseen?
Kun laajennetaan tarkastelua pelkästä sähkönkulutuksesta yleisemmälle tasolle, yksilön vaikutusmahdollisuudet vain lisääntyvät. Kouvolan liikenteen päästöistä valtaosa tulee yksityisautoilusta. Yksi edestakainen lentomatka Thaimaahan puolestaan kasvattaa henkilökohtaisia päästöjä yhtä paljon kuin ajaisi autolla 30 000 kilometriä. Vuoden yksityisautoiluista tai kaukomatkasta luopuminen ovat isoja ekotekoja.
Ovatko yksilön teot kuitenkin vain kärpäsen surinaa Nightwishin konsertissa?
Kukaan ei voi yksin pysäyttää ilmastonmuutosta. Omaan sähkölaskuunsa voi kuitenkin vaikuttaa (ehkä jopa merkittävästi). Myös kunto kohenee, jos auton vaihtaa polkupyörään. Ja ellei autoilun vähentäminen ilmastonmuutosta pysäytä, niin ainakin se vähentää terveydellekin haitallisten saasteiden päästöjä, esimerkiksi pakokaasuja ja mikrohiukkasia. Autojen renkaat jauhavat asfalttia ja hiekkaa näkymättömän pieniksi mikrohiukkasiksi, jotka kulkeutuvat sisäänhengityksen mukana keuhkoihin. Seurauksena on tulehduksia ja astman pahenemista. Verenkierrossa kulkeutuessaan hiukkaset voivat aiheuttaa tulehduksia verisuonten seinämissä, mikä voi lisätä sydäninfarktiriskiä. Kansanterveyslaitoksen laskelmien mukaan suomalaisten elinikä olisi keskimäärin vuoden korkeampi ilman näitä mikrohiukkasia.
Vallankumouskin alkaa aina yhdestä ihmisestä. Suuret ihmisjoukot voivat yhdessä pienilläkin teoilla saada isoja vaikutuksia aikaan. Realistista on kuitenkin tunnustaa, että suurin vaikutus on teollisuudella. Mielestäni meillä ei kuitenkaan ole kovin suurta oikeutta mennä vaatimaan "vihreämpää" ja energiatehokkaampaa teollisuutta, ellemme myös me yksilöt osoita olevamme valmiita energian ja muiden luonnonvarojen säästöön. Ja millä perustelemme miljardivaltioiden eli Kiinan ja Intian päästöjenvähentämisvelvoitteita, ellemme ole itse valmiita radikaaleihin päästösäästöihin?
Yhden blogin, yhden energiansäästöviikon ja yhden blogiteemapäivän (Blog Action Day) vaikutus ei ole suuri. Olen kuitenkin optimisti realisti tai realisti optimisti. Me yksilöthän loppujen lopuksi olemme kaiken - sen teollisuudenkin - takana! Kaiken takana on nainen tai mies, ei pelkkä kasvoton teollisuus!
Uskon yhteiseen voimaamme vaikuttaa ja muuttaa asioita. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa otsonikadon voimistumisen pysäyttäminen aluksi yksilöiden tietoisuuden ja sitten kansainvälisten sopimusten seurauksena. Ellen uskoisi mahdollisuuksiimme, minun olisi aivan turha lätistä näistä asioista silloin tällöin blogissani ja päivittäin opetustyössäni koulussa.
Mottonamme olkoon vanha viisaus:
"Toimi lokaalisti, vaikuta globaalisti."
sunnuntai 7. lokakuuta 2007
Säästetään energiaa ja kuuloa
Energiansäästöviikkoa vietetään 8.-14.10.2007. Jos kaikki julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain niitä käytettäessä, verovaroja säästyisi arvioiden mukaan noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa! Samalla energiankulutus ja saasteiden tuotto vähenisivät. Siis jo suhteellisen pienillä teoilla on valtavia vaikutuksia!
Myös kotitalouksissa voi melko helpostikin säästää kymmeniä tai ääritapauksissa jopa satoja euroja vuodessa järkevällä energian- ja vedenkäytöllä. Hyviä vinkkejä löytyy kodin energiaoppaasta.
Maanantai 8.10. on paitsi Hiljan nimipäivä myös valtakunnallinen hiljaisuuden päivä. Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, Kuulonhuoltoliitto, Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto ja Suomen Akustisen Ekologian Seura haluavat kiinnittää huomiota hiljaisuuden merkitykseen. Tinnitus ja muut korvan vauriot kasvavat vuosi vuodelta nuortenkin keskuudessa. Hiljaisuudesta on tulossa korvaamaton ja katoava "luonnonvara"!
Korva.net kertoo tärkeää asiaa kuulosta, melusta ja kuulonhuollosta. Sivuston erinomaisista linkeistä pääsee helposti etsimään syvällisempääkin tietoa asiasta. Myös koulumme ympäristöekologian kursseilla on tehty mielenkiintoisia melumittauksia esimerkiksi jääkiekko-otteluista, Kouvolan liikennemelusta, yökerhoista, tietokoneen melusta ja ilotulituksen äänenvoimakkuuksista. Joitakin näistä tutkimuksista on myös julkaistu biologian ja maantieteen wikisivullamme.
HAASTE: Haastan kaikki sammuttamaan valot ja elektroniset laitteet (esim. television ja tietokoneen) sekä nauttimaan hämärästä hiljaisuudesta maanantaina 8.10.2007 kello 20.00 vähintään 20 minuutin ajan.
Myös kotitalouksissa voi melko helpostikin säästää kymmeniä tai ääritapauksissa jopa satoja euroja vuodessa järkevällä energian- ja vedenkäytöllä. Hyviä vinkkejä löytyy kodin energiaoppaasta.
Maanantai 8.10. on paitsi Hiljan nimipäivä myös valtakunnallinen hiljaisuuden päivä. Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, Kuulonhuoltoliitto, Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto ja Suomen Akustisen Ekologian Seura haluavat kiinnittää huomiota hiljaisuuden merkitykseen. Tinnitus ja muut korvan vauriot kasvavat vuosi vuodelta nuortenkin keskuudessa. Hiljaisuudesta on tulossa korvaamaton ja katoava "luonnonvara"!
Korva.net kertoo tärkeää asiaa kuulosta, melusta ja kuulonhuollosta. Sivuston erinomaisista linkeistä pääsee helposti etsimään syvällisempääkin tietoa asiasta. Myös koulumme ympäristöekologian kursseilla on tehty mielenkiintoisia melumittauksia esimerkiksi jääkiekko-otteluista, Kouvolan liikennemelusta, yökerhoista, tietokoneen melusta ja ilotulituksen äänenvoimakkuuksista. Joitakin näistä tutkimuksista on myös julkaistu biologian ja maantieteen wikisivullamme.
HAASTE: Haastan kaikki sammuttamaan valot ja elektroniset laitteet (esim. television ja tietokoneen) sekä nauttimaan hämärästä hiljaisuudesta maanantaina 8.10.2007 kello 20.00 vähintään 20 minuutin ajan.
tiistai 2. lokakuuta 2007
Eläimellistä menoa
Huomenta!
Tänään 2.10. vietetään maailman maatalouseläinten päivää ja torstaina 4.10. maailman eläinten päivää, josta alkaa kokonainen eläinten viikko.
Eläinten päivää vietetään Franciscus Assisilaisen muistopäivän kanssa samanaikaisesti. Katolisen kirkon mukaan hän on eläinten suojeluspyhimys.
Tänä vuonna eläinten viikon teemana on suomenhevosen juhlavuoden kunniaksi suomenhevonen. Lisätietoja kannattaa kurkata seuraavista linkeistä:
http://www.sey.fi/elaintenviikko/evk07luettelo.html
http://www.sey.fi/
http://www.ksey.net/
http://www.animalia.fi/
Netissä voit myös allekirjoittaa veroomuksen eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamisen puolesta: http://www.adressit.com/elainvaltuutettu .
Franciscus Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on myös toivoa."
Eläinrakasta viikkoa ja koko loppuvuotta!
Tänään 2.10. vietetään maailman maatalouseläinten päivää ja torstaina 4.10. maailman eläinten päivää, josta alkaa kokonainen eläinten viikko.
Eläinten päivää vietetään Franciscus Assisilaisen muistopäivän kanssa samanaikaisesti. Katolisen kirkon mukaan hän on eläinten suojeluspyhimys.
Tänä vuonna eläinten viikon teemana on suomenhevosen juhlavuoden kunniaksi suomenhevonen. Lisätietoja kannattaa kurkata seuraavista linkeistä:
http://www.sey.fi/elaintenviikko/evk07luettelo.html
http://www.sey.fi/
http://www.ksey.net/
http://www.animalia.fi/
Netissä voit myös allekirjoittaa veroomuksen eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamisen puolesta: http://www.adressit.com/elainvaltuutettu .
Franciscus Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on myös toivoa."
Eläinrakasta viikkoa ja koko loppuvuotta!
maanantai 1. lokakuuta 2007
Pohjoisnapa sulaa elinaikanamme?
Keväällä YK:n ilmastopaneeli arvioi pohjoisnavan sulavan ilmastonmuutoksen seurauksena vuosina 2050-2100. Nyt lehtitietojen mukaan Merentutkimuslaitos varoittaa, että sulaminen näyttääkin olevan selvästi ennakoitua nopeampaa. Arvio pohjautuu tuoreimpiin yhdysvaltalaisiin tutkimustuloksiin.
Syyskuussa 2007 pohjoisnavan alueen jääpeite oli pienempi kuin koskaan aiemmin, noin 4,2 miljoonaa kilometriä (keskimääräinen jääpeite syyskuussa 2007 oli 4,3 miljoonaa neliökilometriä, vuosien 1978-2007 keskiarvo 6,7 miljoonaa kilometriä). Huippuvuorten ympäriltä paljastui uusia saaria, joita ei ole merkitty karttoihin, ja joita ei ole edes tiedetty olevan olemassa jään alla. Viimeisimpien kymmenen ja erityisesti viimeisimpien viiden vuoden aikana jääpeitteen sulaminen on kiihtynyt merkittävästi.
Jos vuosien 1978-2007 sulamisvauhti jatkuu samanlaisena, Jäämeri olisi kesäkautena kokonaan sula ensi kertaa noin vuonna 2032, vain 25 vuoden kuluttua! Niin se ikijää katoaa! Onko mikään enää pysyvää?
Lehtitietoja tarkempi analyysi löytyy USA:n lumi- ja jäätutkimuskeskuksen (NSIDC) nettisivuilta: http://nsidc.org/news/press/2007_seaiceminimum/20070810_index.html ja http://nsidc.org/seaice/ .
Miksi pohjoisen ikijään sulaminen sitten on huolestuttavaa?
1) Se vaikuttaa alueen elinkeinoihin, kulttuureihin ja eläimiin. Esimerkiksi jääkarhut kärsivät. Voi jääkarhuraukkoja!
2) Lumi- ja jääpeite toimivat kuin jättiläispeili ja heijastavat takaisin avaruuteen suuren osan auringosta tulevasta lämpösäteilystä. Kun lumi ja jää sulavat, lämpö imeytyykin veteen. Tämä kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta, maapallon lämpenemistä.
3) Jäätikön nopea sulaminen voisi ainakin teoriassa heikentää merkittävästi Golfvirtaa, mistä voisikin olla seurauksena Pohjois-Euroopan (mm. Suomen) kylmeneminen, jopa uusi jääkausi, vaikka muu maapallo lämpenee kasvihuoneilmiön voimistumisen myötä. Tämä seurausvaikutus ei kuitenkaan ole täysin kiistaton eikä läheskään varma.
Erityisesti tuo toisena mainittu seuraus voi olla hyvin vakava. Vaikka jään sulaminen helpottaakin laivaliikennettä, negatiiviset vaikutukset lienevät paljon suuremmat.
Kaikkiin näihin ilmastoennusteisiin, myös ennustettuun pohjoisen ikijään sulamiseen, liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä: tietokonemalleissa voi olla virheitä, luonnollista vaihtelua voi olla vaikea erottaa ihmisen vaikutuksista ja myös hiilidioksidin päästörajoitusten tehokkuus vaikuttaa merkittävästi.
Meilläkin täällä Suomessa syys-lokakuun vaihde oli poikkeuksellisen lämmin, paikoin lämpötilat jopa lähellä 20 astetta. Näin lämmintä on tähän aikaan keskimäärin vain pari kertaa vuosisadassa. Toisaalta nyt saamme nauttia jo kolmannesta peräkkäisestä poikkeuksellisen lämpimästä syksystä.
Ihmisen hiilidioksidipäästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen näkyvät jo selvästi, kun tarkastellaan asiaa pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti. Lyhyen ajanjakson ja pienen alueen poikkeuksellisia sääilmiöitä ei kuitenkaan voi laittaa kiistatta ilmastonmuutoksen syyksi. Ne voivat olla myös luonnollista vaihtelua tai johtua ilmastonmuutoksen ja luonnollisen vaihtelun yhteisvaikutuksista. Vaikka ilmasto maailmanlaajuisesti lämpenee, voimme Suomeen saada talvella jopa pitkiäkin paukkupakkasten jaksoja. Jännityksellä odotamme...
Syyskuussa 2007 pohjoisnavan alueen jääpeite oli pienempi kuin koskaan aiemmin, noin 4,2 miljoonaa kilometriä (keskimääräinen jääpeite syyskuussa 2007 oli 4,3 miljoonaa neliökilometriä, vuosien 1978-2007 keskiarvo 6,7 miljoonaa kilometriä). Huippuvuorten ympäriltä paljastui uusia saaria, joita ei ole merkitty karttoihin, ja joita ei ole edes tiedetty olevan olemassa jään alla. Viimeisimpien kymmenen ja erityisesti viimeisimpien viiden vuoden aikana jääpeitteen sulaminen on kiihtynyt merkittävästi.
Jos vuosien 1978-2007 sulamisvauhti jatkuu samanlaisena, Jäämeri olisi kesäkautena kokonaan sula ensi kertaa noin vuonna 2032, vain 25 vuoden kuluttua! Niin se ikijää katoaa! Onko mikään enää pysyvää?
Lehtitietoja tarkempi analyysi löytyy USA:n lumi- ja jäätutkimuskeskuksen (NSIDC) nettisivuilta: http://nsidc.org/news/press/2007_seaiceminimum/20070810_index.html ja http://nsidc.org/seaice/ .
Miksi pohjoisen ikijään sulaminen sitten on huolestuttavaa?
1) Se vaikuttaa alueen elinkeinoihin, kulttuureihin ja eläimiin. Esimerkiksi jääkarhut kärsivät. Voi jääkarhuraukkoja!
2) Lumi- ja jääpeite toimivat kuin jättiläispeili ja heijastavat takaisin avaruuteen suuren osan auringosta tulevasta lämpösäteilystä. Kun lumi ja jää sulavat, lämpö imeytyykin veteen. Tämä kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta, maapallon lämpenemistä.
3) Jäätikön nopea sulaminen voisi ainakin teoriassa heikentää merkittävästi Golfvirtaa, mistä voisikin olla seurauksena Pohjois-Euroopan (mm. Suomen) kylmeneminen, jopa uusi jääkausi, vaikka muu maapallo lämpenee kasvihuoneilmiön voimistumisen myötä. Tämä seurausvaikutus ei kuitenkaan ole täysin kiistaton eikä läheskään varma.
Erityisesti tuo toisena mainittu seuraus voi olla hyvin vakava. Vaikka jään sulaminen helpottaakin laivaliikennettä, negatiiviset vaikutukset lienevät paljon suuremmat.
Kaikkiin näihin ilmastoennusteisiin, myös ennustettuun pohjoisen ikijään sulamiseen, liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä: tietokonemalleissa voi olla virheitä, luonnollista vaihtelua voi olla vaikea erottaa ihmisen vaikutuksista ja myös hiilidioksidin päästörajoitusten tehokkuus vaikuttaa merkittävästi.
Meilläkin täällä Suomessa syys-lokakuun vaihde oli poikkeuksellisen lämmin, paikoin lämpötilat jopa lähellä 20 astetta. Näin lämmintä on tähän aikaan keskimäärin vain pari kertaa vuosisadassa. Toisaalta nyt saamme nauttia jo kolmannesta peräkkäisestä poikkeuksellisen lämpimästä syksystä.
Ihmisen hiilidioksidipäästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen näkyvät jo selvästi, kun tarkastellaan asiaa pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti. Lyhyen ajanjakson ja pienen alueen poikkeuksellisia sääilmiöitä ei kuitenkaan voi laittaa kiistatta ilmastonmuutoksen syyksi. Ne voivat olla myös luonnollista vaihtelua tai johtua ilmastonmuutoksen ja luonnollisen vaihtelun yhteisvaikutuksista. Vaikka ilmasto maailmanlaajuisesti lämpenee, voimme Suomeen saada talvella jopa pitkiäkin paukkupakkasten jaksoja. Jännityksellä odotamme...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)