torstai 22. joulukuuta 2022

Nautitaan jouluna lökäriä ja molvaa!

Mikä aine tuoksuu joulukuusessa? Entä hyasintissa ja kynttilässä? Mistä tulevat hyasintin, piparkakun, pomeranssin ja glögin nimi? Mitä lipeäkala oikeastaan on? Haluatko kuulla aidon Sylvian joululaulun? Miten Kouvola liittyy joululaulujen historiaan? Lue hauskat joulufaktat tästä tekstistä ja yllätä mielenkiintoisilla yksityiskohdilla joulupöydässä!

Joulukuusimato (Spirobranchus giganteus).
(Source: Wikipedia. This image was originally posted to Flickr by Richard Ling at http://flickr.com/photos/82825649@N00/438038501.
It is licensed under the terms of the CC BY-NC-ND 2.0.)

Joulukuusimadot muistuttavat joulukuusta

Putkimatoihin kuuluvat joulukuusimadot (Spirobranchus giganteus) ovat todella värikkäitä, joko punaisia, oransseja, keltaisia tai sinisiä. Nämä parin sentin mittaiset koralliriutoilla elävät joulukuusimadot käyttävät putkimaisia ulokkeitaan sekä planktonin saalistukseen että hengittämiseen. Kannattaa katsoa myös tämä video.

Joulukuusimatoja emme Suomen joulussa näe. Kuusemme kuitenkin koristellaan hieman näitä matoja muistuttaviksi, mistä madot ovat nimensä saaneetkin. Millainen mahtaa olla tulevaisuuden joulukuusi? Jos kuuseen siirretään esimerkiksi meduusalta tai tulikärpäseltä loiston aiheuttava geeni, saadaan aikaan itsevalaiseva kuusi, johon ei tarvita lainkaan kynttilöitä! Tällaiset puut voisivat korvata myös teitä valaisevat katuvalot. Vastaavalla tekniikalla on jo tehty esimerkiksi pimeässä loistava tupakkakasvi sekä fluoresoivia sikoja ja kissoja.

Joulun äänimaailmassa hauskoja erikoisuuksia

Sakari Topeliuksen jouluaattona 1853 sanoittamassa Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan -runossa, josta on tehty Sylvian joululaulu (suomentanut opettaja Martti Korpilahti, säveltänyt Carl Collan), puhutaan Sisiliasta takaisin kaukaiseen Suomeen kaipaavasta Sylviasta. Kyseinen Sylvia on jokin kerttulintu, ilmeisesti mustapääkerttu, tieteelliseltä nimeltään Sylvia atricapilla. Aidon Sylvian joululaulun eli mustapääkertun äänen voit kuunnella Elävä luonto -sivuston äänigalleriasta. Kuvitettu Sylvian joululaulu kannattaa katsoa Aarne Hagmanin Aken mediaa -blogista.

Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja ja kouvolalainen opettaja Aukusti Simojoki (aiemmin Simelius, 1882-1959) kirjoitti säveleen sopivat suomenkieliset sanat alunperin virolaiseen joululauluun Kilisee, kilisee kulkunen. Virossa laulun nimi on Tiliseb, tiliseb aisakell. On todella hauskaa kuunnella laulu YouTubesta viroksi esitettynä.

Joulun äänimaailmaan kuuluu myös monia mielenkiintoisia bahuvriihiyhdyssanoja, joiden tarkoittama asia ei kuulu samaan lajiin eikä samaan luokkaan kuin yhdyssanan jälkimmäinen osa. Hyviä esimerkkejä ovat kirkassilmä, silkohapsi, herkkusuu ja (Petteri) Punakuono.

Joulun tuoksut ja hajut yllättävät

Kynttilöitä on tehty jo 5000 vuotta. Nykyisissä kynttilöissä ei yleensä käytetä oikeaa steariinia, jota saadaan nautojen, vuohien ja lampaiden rasvasta (tai palmuöljystä), vaan useimmiten öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvää parafiinia. Steariinin hyvän kynttilämäisen tuoksun sijaan parafiini ei tuoksu miltään tai huonolaatuisena haisee pahalta ja savuttaa. Toki kynttilöihin on käytetty myös traania eli valaanrasvaa, kallista mehiläisvajaa sekä pahanhajuista ja savuttavaa talia.

Yksi suosituimmista joulukukista on Carl von Linnén nimeämä hyasintti (Hyacinthus orientalis). Nimen pohjana on Kreikan mytologian Hyakinthos eli Hyacinthus, komea spartalainen prinssi, johon sekä Apollon-jumala että tuulen jumala Zephyros (Zefyr) olivat rakastuneet. Hyakinthos kuitenkin kuoli kiekonheitto-onnettomuudessa kiekon osuessa hänen päähänsä mahdollisesti mustasukkaisen Zephyroksen aiheuttaman tuulenpuuskan takia. Tämän jälkeen Apollon taikoi Hyakinthoksen verestä kukan, joka ei kuitenkaan alkuperäisen käsityksen mukaan liene ollut tämä nykyisin hyasinttina tuntemamme laji.

Suomen ensimmäinen joulukukkana esitelty hyasintti lienee nähty helsinkiläisen kukkakaupan ikkunassa vuonna 1879. Hyasintin pistävän voimakas tuoksu tulee hieman kanelia muistuttavasta kanelialkoholista, jolle monet ovat allergisia. Kukan nimi voisikin hyvin olla hajusintti. Voimakkaimmin tuoksuu sininen hyasintti, miedoimmin valkoinen.

Joulukuusessa puolestaan tuoksuu alfapineeni, joka on tärpätin pääkomponentti (50-80 %). Onko sinulla oma tekokuusi? Katsopa Fingerporin näkemys asiasta!

Jeesus sai itämaan tietäjiltä lahjaksi kultaa, suisuketta ja mirhaa (mirhamia). Lue tästä linkistä perusteellinen kuvaus siitä, mitä suitsuke ja mirhami ovat.

Joulun herkut täynnä mielenkiintoista historiaa

Monen mielestä keittämisvaiheessa pahalta haiseva lipeäkala eli livekala on keskiajalta peräisin oleva jouluherkku, joka on perinteisesti ollut ilmakuivattua turskaa eli kapakalaa, joskus myös seitiä tai koljaa. Nykyisin lähes kaikki Suomessa myytävä lipeäkala on kuivattua molvaa (Molva molva), koska 1970-luvun loppupuolella turskakannat romahtivat Pohjois-Norjassa. Siksi kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa.

Lipeäkala pehmitetään ja proteiineja hajotetaan liottamalla sitä emäksisessä lipeävedessä. Apuna voidaan käyttää koivutuhkasta valmistettua potaskaa, josta tulee miedompi maku kuin natriumhydroksidikäsittelystä. Lipeäkalan emäksisyys tekee hyvää ylensyönnin jälkeen. Eksoottiset eväät -ruokablogin mukaan lipeäkalan valmistaminen on oikea kemistin unelma ja lopputuotteena syntyvä valkoinen kala oli jouluna 2011 ainoa valkoinen asia.

Syksyllä 1993 Birminghamin yliopistossa järjestettiin kulinaristeille "eksoottinen suomalainen illallinen". Tilaisuuden jälkeen järjestäjät saivat kirjeen, jossa Suomen Kulttuurirahastoa kehotettiin ottamaan toimintaansa mukaan myös ruokakulttuuri, "paitsi ei lipeäkalaa, joka kyllä on kulttuuria, mutta ei ruokaa".

Hyvältä tuoksuvien piparkakkujen alkuperäinen mauste on pippuri, mihin viittaa myös piparkakkujen ruotsalainen nimitys pepparkaka.

Joululeivonnaisten mausteena käytetään usein pomeranssin (sitrushedelmä) kuorta. Nimi pomeranssi pohjautuu latinan omenaa tarkoittavaan sanan (pomum) ja italian appelsiinia tarkoittavan sanan (arancia) yhdistelmään. Alkuaan persialaislähtöinen arancia on muuntunut esimerkiksi englannin kielessä muotoon orange, joka tarkoittaa sekä appelsiinia että oranssia. Suomessakin appelsiinia sanottiin vielä 1800-luvun lopulla nimellä oranssi. Värin nimitykseksi oranssi muuntui vasta 1900-luvun alkupuolella.

Glögi puolestaan on sanana lainattu ruotsin kielen glögg-sanasta, joka taas on muodostettu sanaliitosta glödgat vin (hehkutettu viini). Suomessa glögi-sanaa on alettu käyttää 1900-luvun alkupuolella. Sitä ennen ainakin Elias Lönnrotin sanakirjassa vuodelta 1874 puhuttiin lökäristä.

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi

”Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha”, sanotaan. Itä-Pohjanmaalta peräisin olevan ajatelman mukaan ”joulurauha kestää Tuomaanpäivästä (21. joulukuuta) loppiaiseen; silloin ei saa metsää rikkoa eikä kehrätä, muuten karhu syö kesällä lehmiä”. Joulun juhlinta tosin on usein aloitettu jo ennen Tuomaanpäivää, sillä ”Antti (30. marraskuuta) joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa”.

Vanhan kansan mukaan joulu jatkuu Nuutinpäivään asti. Perinteisesti (1600-luvulle asti) Knuutinpäivää kuitenkin vietettiin jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta eikä 13. tammikuuta. Sotkamossa joulun juhliminen on lopetettu jo hyvissä ajoin: ”Hyvä tuomas joulun tuopi, Tapani takaisin viepi.”

Heikinpäivänä talven selkä katkeaa

Tammikuu on talven sydän ja satovuoden keskikohta. Tammikuun alkuosa tammi lieneekin alkuaan tarkoittanut akselia, napaa tai keskipuuta. Lappeella sanottiin ennen, että ”sydänkuu surkein, vaahtokuu vaikein, hankikuu haikein”. Sydänkuu luonnollisesti tarkoitti tammikuuta, vaahtokuu helmikuuta ja hankikuu maaliskuuta.

Talven ajateltiin ennen olevan puolivälissä Heikinpäivänä (19. tammikuuta). Kesälahtelaisen sanonnan mukaan karhukin toteaa silloin, että ”joko on yö puolessa, nälkä suolessa”.

Lue myös nämä

Yllättäviä ja hauskoja faktoja joulusta

Kultaa, suitsuketta ja mirhamia





Rentouttavaa ja rauhallista joulua!

tiistai 13. joulukuuta 2022

sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Joulun lumensyvyys on pienentynyt Kouvolassa digitoidun mittaushistorian aikana

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2021. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22 senttimetriä ja 2000-luvulla 16 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19 senttimetriä ja vuosina 2000-2021 puolestaan 12,5 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2021). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Suomen talvet ovat lämmenneet keskimäärin noin 2 astetta viimeisimpien 40 vuoden aikana. Meteorologi Mika Rantasen mukaan 1850-luvun kylmiin talviin verrattuna lämpenemistä on tapahtunut noin 4 astetta.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä

keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Historiallinen hetki: Maapallon väkiluku ylittää marraskuussa kahdeksan miljardin rajan ja Intian väkiluku on ohittamassa Kiinan

Arviot maailman väestönkasvusta (%, vasen pystyakseli) ja väkiluvusta (miljardia, oikea pystyakseli) vuosina 1950-2022 ja skenaario vuosille 2022-2050. Credit: United Nations Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2022). World Population Prospects 2022: Summary of Results. UN DESA/POP/2022/TR/NO. 3. License: Creative Commons license (CC BY 3.0 IGO).


Maailman väkiluku ylittää 8 miljardia marraskuun puolivälissä ja on korkeimmillaan 10,4 miljardia tämän vuosisadan lopulla

YK:n äskettäin julkaiseman World Population Prospects 2022 -raportin mukaan maapallon väkiluku ylittää 8 miljardin rajan noin 15. marraskuuta 2022. Ennusteen mukaan maailman väkiluku vuonna 2030 tulee olemaan 8,5 miljardia ja vuonna 2050 puolestaan 9,7 miljardia. Väkiluku saavuttaa 10,4 miljardin rajan 2080-luvulla. Sen jälkeen väkiluku ei näyttäisi enää kasvavan, vaan väkiluku vakiintuu tälle tasolle ainakin vuoteen 2100 asti. 

Historian saatossa maapallon väkiluvun arvioidaan kasvaneen näin:

-Vuonna 10 000 eaa.: maapallolla kuusi miljoonaa asukasta

-Vuonna 0: maapallolla 250 miljoonaa asukasta

-Vuonna 1804: maapallolla miljardi asukasta

-Vuonna 1927: maapallolla 2 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 123 vuodessa)

-Vuonna 1960: maapallolla 3 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 33 vuodessa)

-Vuonna 1974: maapallolla 4 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 14 vuodessa)

-Vuonna 1987: maapallolla 5 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 13 vuodessa)

-Vuonna 1999: maapallolla 6 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 12 vuodessa)

-Vuonna 2011: maapallolla 7 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 12 vuodessa)

-Vuonna 2022: maapallolla 8 miljardia asukasta (uusi miljardiluku täyttyi 11 vuodessa)

Tarkkoja väkilukuja on kuitenkin todellisuudessa mahdotonta sanoa. Tähän liittyviä ongelmia olen pohtinut aiemmassa blogikirjoituksessani.

Intian väkiluku ohittaa Kiinan ensi vuonna

Sekä Kiinassa että Intiassa on yli 1,4 miljardia ihmistä. Kiinassa syntyneiden määrä on romahtanut vuoden 2016 jälkeen. Intian väkiluku ohittaakin Kiinan väkiluvun vuonna 2023, jolloin Kiinan väkiluku alkaa laskea. Yli puolet maailman väkiluvun kasvusta vuosina 2022-2050 tapahtuu vain kahdeksassa valtiossa: Kongon demokraattinen tasavalta, Egypti, Etiopia, Intia, Nigeria, Pakistan, Filippiinit ja Tansania. 

Vuonna 2050 Intiassa tulee ennusteen mukaan olemaan 1,7 miljardia asukasta ja valtioiden väkilukutilastoissa toiseksi pudonneessa Kiinassa 1,3 miljardia asukasta. Sen jälkeen tulevat Yhdysvallat ja Nigeria, joissa kummassakin on noin 375 miljoonaa asukasta.

Väestönkasvu on hidastunut alle yhteen prosenttiin

Elinajanodote eli vastasyntyneelle laskettu oletettu keskimääräinen elinikä muuttumattomissa olosuhteissa oli globaalisti 72,8 vuotta vuonna 2019 (naisilla 73, 8 vuotta ja miehillä 68,4 vuotta), mikä on 9 vuotta enemmän kuin vuonna 1990. Vuonna 2021 elinajanodote oli kuitenkin vuotta 2019 pienempi, vain 71,0 vuotta. Tähän vaikutti lähinnä covid-19-pandemia. Vuonna 2050 elinajanodote tulee ennusteen mukaan olemaan 77,2 vuotta.

Vuonna 2021 hedelmällisyysluku eli naisen elämänsä aikana synnyttämien lasten lukumäärä keskimäärin oli globaalisti 2,5, mikä on viisi lasta vähemmän kuin vuonna 1950. Vuoteen 2050 mennessä hedelmällisyysluku tulee putoamaan noin 2,1:een. Tällä hetkellä globaali väestönkasvu on alle 1,0 % ensimmäistä kertaa World Population Prospects -raporteissa, jotka tarkastelevat tilannetta vuodesta 1950 alkaen.

Lähteet

United Nations Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2022). World Population Prospects 2022: Summary of Results. UN DESA/POP/2022/TR/NO. 3.

United Nations Department of Economic and Social Affairs. World Population Prospects 2022.

Lue myös nämä

Meitä on nyt 7 miljardia - vai onko?

Toiveet väestönkasvun roimasta hidastumisesta ennenaikaisia: 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100

torstai 20. lokakuuta 2022

Talven 2022-2023 sää Suomessa

Olen koonnut luettavaksenne yhdeksän kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2022-2023 säästä. Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Yksikään ennuste ei ennakoi keskimääräistä kylmempää talvea. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajoittaisten kireiden pakkasjaksojen mahdollisuutta. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella, joten ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. Ennusteita tarkennetaan talven edetessä, joten päivitän tietoja pitkin talvea tämän blogipostauksen kommentteihin.

Kuva: Pixabay

IRI: Tavanomainen, mahdollisesti hieman keskimääräistä leudompi ja vähäsateisempi talvi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) viime viikonloppuna julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan Suomessa on marraskuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuvalla jaksolla melko lailla pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia lämpötiloja. Paikoin voi kuitenkin olla keskimääräistä leudompaa, mutta todennäköisyys tälle ei ole kovin suuri.

Joulu-helmikuussa koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta on keskimääräistä leudompaa, mutta edelleenkään todennäköisyys ei ole kovin suuri, joten ennuste ei näytä antavan kovinkaan varmaa signaalia. Tammi-maaliskuussa 2023 on tämänhetkisen ennusteen mukaan keskimääräistä leudompaa vain paikka paikoin.

Loppusyksy ja alkutalvi vaikuttavat siis Suomessa melko tavanomaisilta, ehkä ainakin paikoin jonkin verran keskimääräistä leudommilta, mutta keskimääräistä kylmempää ei näytä olevan missään Suomen alueella. Sen sijaan helmi-huhtikuussa Pohjois-Lapissa saattaa olla keskimääräistä kylmempää, vaikka Etelä-Suomessa on keskimääräistä leudompaa.

Sademäärät ovat kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla tavanomaisia tai paikoin vähän keskimääräistä pienempiä, paitsi helmi-huhtikuussa voi varsinkin idässä olla keskimääräistä sateisempaa.

NOAA/NWS: Suomen talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja mahdollisesti tavanomaista sateisempi

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kolmen kuukauden jaksot marras-tammikuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu ja maalis-toukokuu ovat Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Huhti-kesäkuussa Itä-Suomessa jatkuu edelleen 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi sää, kun taas Länsi-Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Marraskuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on helmikuu, jolloin koko Suomessa on 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Marraskuu, tammikuu ja maaliskuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Joulukuussa on 0,5-2 ja huhtikuussa 0-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla paikoin viitteitä keskimääräistä sateisemmasta säästä, varsinkin vuoden 2023 puolella. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisimpia ovat kuitenkin marraskuu ja helmikuu. Sen sijaan joulukuu on ainoa kuukausi, jolloin sademäärät näyttävät varsinkin Suomen eteläosissa keskimääräistä pienemmiltä.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Britannian ilmatieteen laitos: Suomen talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteessa marraskuun 2022 alusta tammikuun 2023 loppuun ulottuva jakso on koko Suomessa keskimäärin 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Sama tilanne jatkuu joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa. Sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän keskimääräistä suurempia.

Ranskan ilmatieteen laitos: Suomen talvi pääosin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan Suomessa on marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paitsi Pohjois-Lapissa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tammi-maaliskuussa tilanne jatkuu muuten samana, mutta Itä-Suomen lämpötilat ovat täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Sademäärät ovat kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia.

Italian ilmatieteen laitos: Talvi on tavanomaiseen verrattuna sitä lämpimämpi, mitä pohjoisemmaksi mennään

Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa jatkuvat muuten samalaiset olosuhteet, mutta etelärannikon lämpötilat ovat täysin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia. Sademäärissä ei ole poikkeamaa tavanomaisesta.

Saksan ilmatieteen laitos: Suomen talvi 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa marras-joulukuu on Järvi-Suomessa ja itärajalla 1-2 astetta ja muualla 0,5-1 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat tavanomaisia.

ECMWF: Suomen talvi pääosin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa Etelä-Suomessa on 0,5-1 ja Keski- sekä Pohjois-Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Joulu-helmikuussa Pohjois-Pohjanmaan tienoilla on edelleen 1-2 astetta ja muualla 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Tämä jatkuu myös tammi-maaliskuussa, mutta 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämmän sään alue kutistuu aiempaa pienemmäksi. Sademäärät ovat tavanomaisia. Vain paikoin on viitteitä vähän keskimääräistä sateisemmasta säästä.  

ECMWF:n ennustetta on analysoitu Copernicuksen sivulla ja Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.

Copernicus Climate Change Service: Lounais-Suomea lukuun ottamatta 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi

Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien (ECMWF, brittiläinen Met Office, ranskalainen Météo France, italialainen CMCC ja saksalainen DWD) ennusteiden yhdistelmä on katsottavissa Copernicuksen sivuilla kohdassa "C3S multi-system T2m".

Tämän yhdistelmäennusteen mukaan Suomen länsiosissa on marras-tammikuussa 0,5-1 astetta ja itäosissa 1-2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpää. Joulu-helmikuussa ja tammi-maaliskuussa koko Suomessa on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää lukuun ottamatta lounaisinta Suomea, jossa poikkeama jää 0,5-1 asteeseen. Sademäärät ovat kaikilla ennustejaksoilla tavanomaisia.

Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä lämpimämpi alkutalvi

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että marras-tammikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu.

Lue tästä jouluaaton 2022 sää, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi pilvistä säätä, ajoittaista lumisadetta, kylmää viimaa, ylimmillään +2 asteen ja alimmillaan -10 asteen lämpötiloja. Sen sijaan Metcheckin ennuste näyttää puolivälistä, lumikuuroja ja nollan tienoilla olevaa lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Suomen talvisään kannalta merkittäviä tekijöitä ovat NAO ja polaaripyörre sekä sen mahdollinen hajoaminen, joita on erittäin vaikea ennustaa.

Pohjoisnapaa ympäröivä polaaripyörre vaikuttaa ratkaisevasti Suomen talvisäähän. Polaaripyörre pitää normaalisti kylmän ilman napa-alueella. Jos polaaripyörre hajoaa, kylmää ilmaa pääsee kulkeutumaan kohti etelää. Polaaripyörteestä ja sen vaikutuksesta Suomen säähän kannattaa lukea meteorologi Joanna Rinteen kirjoitus.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita. Lisäksi vuodenaikaisennusteillekin on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä. 

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.

Lue myös nämä

Sääilmiöiden ABC-kirja

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

keskiviikko 19. lokakuuta 2022

Pohjoisen pallonpuoliskon kesä 2022 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin

Vuosien 1850-2022 kesä-elokuun jaksojen globaalien keskilämpötilojen poikkeamat verrattuna ajanjakson 1951-1980 kesä-elokuiden globaaliin lämpötilakeskiarvoon. Lähde: Berkeley Earth.

Berkeley Earthin mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesä (kolmen kuukauden jakso kesäkuun alusta elokuun loppuun) oli maailmanlaajuisen keskilämpötilan perusteella koko mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso. Ero aiempiin erityisen lämpimiin kesä-elokuun jaksoihin (2019 ja 2020) on pieni, mutta pitkällä aikavälillä lämpenemistrendi on selvä. Tarkasteltavana on siis globaali keskilämpötila pohjoisen pallonpuoliskon kesien ajalta.


Kiinan kesien (kesä-elokuun jaksojen 1850-2022) keskilämpötilojen poikkeamat verrattuna kesien 1951-1980 keskilämpötiloihin. Lähde: Berkeley Earth.

Kesällä 2022 koettiin voimakkaita helleaaltoja esimerkiksi Kiinassa ja Euroopassa. Isossa-Britanniassa mitattiin ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli 40 celsiusasteen lämpötiloja. Kiinassa kesä 2022 oli yli 0,5 celsiusastetta edellistä ennätyslämmintä kesää lämpimämpi. Myös koko vuodesta 2022 on tulossa Kiinassa mittaushistorian lämpimin. Edellinen ennätyslämmin vuosi oli vasta viime vuonna.


Vuosien 1850-2021 globaalien keskilämpötilojen poikkeamat verrattuna ajanjakson 1951-1980 globaaliin keskilämpötilaan. Punaisella on esitetty tammi-syyskuun jakso 2022 ja vihreällä ennustettu koko vuoden 2022 globaali keskilämpötila. Lähde: Berkeley Earth.

Globaalisti koko vuodesta 2022 on tulossa Berkeley Earthin mukaan lähes 90 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian 4. tai 5. lämpimin. Todennäköisyys siihen, että tämä vuosi sijoittuisi mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon, on alle yksi prosentti. Syynä on meneillään oleva, luontaisesti viilentävä La Niña -ilmiö. Vuosi 2022 kuitenkin on yli 99 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian kuuden lämpimimmän vuoden joukossa, siis lämpimämpi kuin yksikään vuosi ennen vuotta 2015.

Lähde

Berkeley Earth

Lue myös tämä

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

tiistai 11. lokakuuta 2022

Miksi ruskaantuviin puiden lehtiin jää vihreitä laikkuja?

Ruskaantuneita haavan lehtiä, joissa näkyy vihreitä laikkuja. Kuva: Jari Kolehmainen.

Ruskan aikaan kellastuneissa lehdissä saattaa näkyä vihreitä laikkuja. Syynä ovat pikkuruiset hyönteistoukat, ns. miinaajat, esimerkiksi haavan lehdissä yleensä impikääpiökoi (Ectoedemia argyropeza). Tarkemmin sanottuna syynä ovat toukan kanssa mutualistisessa eli molemminpuolisessa hyötysuhteessa elävät bakteerit (Wolbachia). 

Bakteerien tuottamat yhdisteet vaikuttavat siihen, ettei puu pysty imemään lehtivihreää talteen toukan elinalueen ympäriltä. Näin toukan ympäristö pysyy vihreänä, kyseisessä lehden kohdassa tapahtuu fotosynteesiä eli valon avulla yhteyttämistä ja muodostuu ravintoa toukalle. Bakteerit puolestaan saavat turvatun elinympäristön toukan sisältä.

Impikääpiökoi. Kuva: R. Siloaho. Lisenssi: CC BY-NC 4.0.

Impikääpiökoin toukat ovat aktiivisia yöllä. Päiväksi ne yleensä vetäytyvät lehtiruodin sisälle. Myöhään syksyllä impikääpiökoin toukka koteloituu. Keväällä kotelosta kuoriutuu pieni koiperhonen (siipiväli noin 5-7 mm). Lajinimen alkuosa impi eli neitsyt viittaa siihen, että laji pystyy lisääntymään partenogeneettisesti, pelkästä munasolusta ilman siittiötä.

Lue myös nämä



perjantai 9. syyskuuta 2022

Kesä 2022 oli Euroopan mittaushistorian kuumin

Elokuun 2022 lämpötilan poikkeama vertailukauden 1991-2020 elokuista. Tiedot: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Euroopassa sekä elokuun että koko kesän (kesä-elokuu) keskilämpötilat olivat tänä vuonna mittaushistorian korkeimmat. Elokuu oli 0,8 astetta edellistä ennätyslämmintä elokuuta lämpimämpi ja koko kesä 0,4 astetta edellistä ennätyslämmintä kesää lämpimämpi.

Edellinen mittaushistorian kuumin kesä oli Euroopassa vasta viime vuonna, joskin sen ero seuraavaksi lämpimimpiin kesiin 2018 ja 2010 oli vain 0,1 astetta.

Myös Pohjois-Amerikassa kesä 2022 oli yksi mittaushistorian kuumimmista. Keski- ja Etelä-Kiinassakin helleaallot vallitsivat kaikkina kolmena kesäkuukautena.

Lähde

Copernicus: Summer 2022 Europe's hottest on record

Lue myös nämä

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

Kesä 2021 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin

Päättynyt vuosikymmen oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ja kuusi lämpimintä vuotta on koettu viimeisimmän kuuden vuoden aikana

Viimeisin viisi vuotta globaalisti mittaushistorian lämpimin aika ja Euroopassa lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

maanantai 11. heinäkuuta 2022

Kesälomalle Suomen helteisimpään kaupunkiin – 24 vinkkiä Kouvolasta

Tervetuloa kesälomalle Kouvolaan, joka on Suomen helteisin ja muutenkin kesäsäältään paras kaupunki. Kouvolassa kannattaa viivähtää pidempäänkin. Tässä muutama vinkki kesäisestä tekemisestä Kouvolassa.

1. Maailmanperintökohde Verla (Werla)


Lue tästä linkistä lisää Verlasta.

2. Repoveden kansallispuisto


Repovedellä on upean luonnon lisäksi sotahistoriaa. Tämän kallion juurella sijaitsevassa louhikossa oli vielä 1960-luvun alussa kertomusten mukaan joitakin riukuja jäljellä desantin kämpästä. Desantti oli ilmeisesti pudotettu Repoveden korpeen tarkkailemaan Mikkelin-radan liikennettä. Mahdollisesti hänelle oli annettu tehtäväksi räjäyttää Hillosensalmen silta, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Lue tästä linkistä lisää Repovedestä.

3. Niivermäen luontopolku


Lue tästä linkistä lisää Niivermäestä.

4. Myllypuron luontopolku


Lue tästä linkistä lisää Myllypurosta.

5. Alakylän luontopolku ja sotahistoria


Lue tästä linkistä lisää Alakylästä.

6. Mustila arboretum


Lue tästä linkistä lisää Mustilasta.

7. Urheilupuiston uimahalli ja ulkoallas


Urheilupuiston uimahalli on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Valmistuttuaan vuonna 1965 se oli Suomen 15. ja silloisen Kymen läänin ensimmäinen uimahalli. Tarkasta tästä uimahallin ja ulkoaltaan aukioloajat.

8. Urheilupuisto frisbeegolfratoineen ja skeittipaikkoineen


Lue tästä linkistä lisää Urheilupuistosta.

9. Kaunisnurmen museokortteli


Kuvassa on rautatieläisten kaivo museokorttelissa. VR pystytti ainakin neljä tällaista kaivoa 1900-luvun alussa omistamiensa asuintalojen lähistölle asukkaiden käyttövedensaantia varten. Lue tästä linkistä lisää Kaunisnurmen museokorttelista.

10. Kettumäen kansanpuisto


Lue tästä linkistä lisää Kettumäen kansanpuistosta.

11. Kettumäen kotiseututalo


Kettumäen kansanpuiston vieressä sijaitseva kotiseututalo on arvokas osa Kouvolan historiaa. Sitä sanotaan Lars Sonckin parhaiten säilyneeksi kansallisromanttiseksi pyöröhirsirakennukseksi Suomessa. Alunperin se rakennettiin Kymintehtaan kansakouluksi vuonna 1897. Kettumäelle se siirrettiin vuosina 1955-1957.

12. Kymin huvila ja Taideruukki


Kymin huvila Ahlmannintien Kuusankosken päässä (Kymintehtaan läheisyydessä) on Pohjois-Kymenlaakson vanhin käytössä oleva asuintalo. Alun perin talo rakennettiin isännöitsijän asunnoksi vuonna 1873. Nykyisin Kymin huvilassa toimii lounas- ja tilausravintola. Sitä käytetään myös juhlatilana, ja majoitustakin on tarjolla. Lue tästä linkistä lisää Kymin huvilasta ja tästä linkistä Taideruukista.

13. Kouvolan tori (Hansatori) ja kävelykatu Manski


Lue tästä linkistä lisää Hansatorista ja Manskista.

14. Pienoisrautatiemuseo Semaforo


Lue tästä linkistä lisää pienoisrautatiemuseosta.

15. Kouvolan uusi kaupungintalo


Vuonna 1968 valmistunut Kouvolan kaupungintalo on äänestetty valtakunnallisessa äänestyksessä Suomen komeimmaksi kaupungintaloksi.

16. Kouvolan vanha kaupungintalo


Tuulensuoja on Kouvolan vanha kaupungintalo.

17. Kouvolan seurakuntakeskus


Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-sali edustaa modernia arkkitehtuuria.

18. Kouvolan keskuskirkko


Vuonna 1977 valmistunutta Kouvolan modernia Keskuskirkkoa verrattiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteen "identtisiä kaksosia" esittelevällä Kuin kaksi marjaa -palstalla Kouvolan Etola-kauppaan.

19. Kouvolan kukkaistutukset


Kouvola on kuuluisa upeista kukka-asetelmistaan. Tässä esimerkki Helvi Hongan patsaan ja pääkirjaston edestä.

20. Kouvolan jäähalli


KooKoon kotijäähalli Lumon Areena valmistui vuonna 1982.

21. Kouvolan puistot


Kouvolassa on useita kauniita puistoja. Kuvassa Pentsojan puisto.

22. Anu Pentikin veistokset


Anu Pentikin Ogoh-Ogoh -veistoksia (2011/2012) voi ihailla Poikilo-taidemuseon pihalla.

23. Käyräjoki


Käyräjoen (Jokelanjoen) rantamaisemat Valkealassa ovat kauniita.

24. Utin sotahistoria


Utti ovat sotahistoriallisten muistomerkkien aluetta. Kuvassa on Utissa valtatie 6:n varrella (Vennan tien kohdalla) sijaitseva "mainehikkaan" Utin taistelun (28. kesäkuuta 1789) muistomerkki. Myös nimi Tykkimäki syntyi Utin taistelun aikaisista mäen itärinteen tykkiasemista. 

Tervetuloa Kouvolaan!

Lue myös nämä

Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Kouvolan luontopolut

lauantai 18. kesäkuuta 2022

Historiallisia helleaaltoja ja tänään jopa 50 astetta lämmintä

Biarritz. Kuva: Pixabay.

Lähi-idässä yli 50 astetta ja Manner-Euroopassakin yli 40 astetta

Helleaallot kiusaavat eri puolilla maailmaa. Tänään esimerkiksi Iranissa (Ahwaz ja Safi-Abad Dezful) on mitattu 50,3 astetta ja Arabiemiirikunnissa (Sweihan ja UAE University) 49,8 astetta. 

Ranskassa on meneillään voimakkain koskaan mittaushistorian aikana ennen kesäpäiväseisausta mitattu helleaalto. Biarritzissa helle kohosi tänään 42,9 asteeseen, mikä ylittää havaintopisteen vuodesta 1931 alkavan mittaushistorian kaikkien aikojen ennätyksen kahdella asteella. Koskaan aiemmin lämpötila ei ole kesäkuussa ylittänyt Biarritzissa 40 astetta. Aiempi kesäkuun korkeimman lämpötilan ennätys oli 39,2 astetta vuodelta 2003.

Muuallakin Ranskan ja Espanjan alueella on ollut hyvin kuumaa. Eri paikoissa on mitattu kuumempia kesäkuun lukemia kuin koskaan aiemmin ja paikoin jopa koko mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätyksiä, vaikka nyt on vasta kesäkuun puoliväli, jonka ei pitäisi olla erityisen voimakkaiden helleaaltojen aikaa. Esimerkiksi Biarritzissa keskimääräisen päivän ylimmän lämpötilan pitäisi olla tähän aikaan vuodesta noin 22 astetta. Koko Ranskan korkein lukema oli tänään (Pissos) 43,4 astetta.

Satelliitista mitattu maanpinnan lämpötila, joka voi tarkoittaa esimerkiksi hiekan, asfaltin tai rakennuksen katon lämpötilaa, kohosi Ranskassa 46 asteeseen ja Espanjassa 50 asteeseen. Kun Las Vegasissa Yhdysvalloissa ilman lämpötila nousi viikko sitten 43 asteeseen, katujen pintalämpötila nousi 50 asteeseen. Rakennusten ulkopinnat jäivät muutaman asteen viileämmiksi. Yhdysvalloissakin on ollut ennätyksellistä hellettä laajoilla alueilla. Erityisesti kaupungeissa lämpötila kohoaa usein hyvin korkeaksi kaupunkien lämpösaarekeilmiön vuoksi.

Eilen Jerseyssä Kanaalisaarilla (Maison St Louis) oli vuodesta 1894 alkavan mittaushistorian kuumin kesäkuun päivä, kun lämpötila kohosi 33,2 asteeseen. Saksassa lämpötila nousi tänään 37,1 asteeseen. Paikoin mitattiin kesäkuun mittaushistorian lämpöennätyksiä.

Ilmastonmuutos on lisännyt helleaaltojen todennäköisyyttä ja voimakkuutta

Yksittäiset helleaallot eivät ole merkittäviä, kun tarkastellaan ilmastonmuutosta. Sen sijaan pitäisi tarkastella trendiä, kuinka paljon korkeat lämpötilat ovat yleistyneet. Esimerkiksi Saksassa 35 asteen ylittäminen oli aiemmin hyvin harvinaista. Nyt näin tapahtuu lähes joka kesä ja ympäri maata. Päivän ylin lämpötila rikkoi 35 asteen rajan 1960-luvulla eri mittausasemilla yhteensä vain 122 kertaa, 1970-luvulla 158 kertaa, 1980-luvulla 328 kertaa, 1990-luvulla 672 kertaa, 2000-luvulla 1321 kertaa ja 2010-luvulla 2488 kertaa. 

Kesä 1976 oli Saksassa sen ajan mittakaavassa poikkeuksellisen lämmin, kun katsotaan 35 asteen ylityksiä. Seuraava yhtä lämmin kesä oli vasta vuonna 1983. Vuoden 2001 jälkeen on ollut vain kahteen kertaan kaksi peräkkäistä kesää, jotka eivät ole olleet yhtä lämpimiä kuin aikoinaan erityisen lämmin kesä 1976.

Ilmastonmuutos voimistaa nykyisin käytännössä kaikkia helleaaltoja hieman ja tekee ne myös aiempaa todennäköisemmiksi. Esiteollisella ajalla kerran kymmenessä vuodessa tapahtunut helleaalto tapahtuukin nykyisessä maailmassa keskimäärin 2,8 kertaa kymmenessä vuodessa ja on keskimäärin 1,2 astetta lämpimämpi. Jos globaali lämpötila kohoaa kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna, samanlainen helleaalto tapahtuu jo keskimäärin 5,6 kertaa vuosikymmenessä ja on 2,6 astetta lämpimämpi.

Vastaavasti esiteollisella ajalla kerran 50 vuodessa tapahtunut helleaalto sattuu nykyisessä maailmassa keskimäärin 4,8 kertaa 50 vuodessa ja on keskimäärin 1,2 astetta lämpimämpi. Mikäli maailman lämpötila kohoaa kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna, samanlainen helleaalto tapahtuu jo keskimäärin 13,9 kertaa 50 vuodessa ja on 2,7 astetta kuumempi.

Nämä edelliset laskelmat koskevat keskimääräisiä helleaaltoja globaalisti. Paikallisesti äärimmäisen voimakkaiden helleaaltojen todennäköisyys voi kuitenkin ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyä jopa monisatakertaiseksi.

Maalis-toukokuussa 2022 Intiassa, Pakistanissa ja muualla Etelä-Aasiassa oli voimakas helleaalto. Maaliskuu oli Intian 122-vuotisen mittaushistorian kuumin. Arvioiden mukaan tällaisen helleaallon todennäköisyys on kasvanut ilmastonmuutoksen vuoksi noin 30-kertaiseksi. Esiteollisen ajan ilmastossa helleaalto olisi ollut noin asteen viileämpi. Jos globaali keskilämpötila kohoaa kahdella asteella, vastaavan helleaallon todennäköisyys kasvaa vielä 2-20-kertaiseksi ja lämpötila kohoaa 0,5-1,5 astetta kuumemmaksi vuoteen 2022 verrattuna.

Lue myös nämä

Kesä 2021 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin

Euroopan mittaushistorian korkein koko kuukauden keskilämpötila yhdellä sääasemalla on nyt 32,8 astetta

Euroopan mittaushistorian uusi lämpöennätys on lähes 49 astetta

Heinäkuu 2021 oli todennäköisesti koko maapallon mittaushistorian lämpimin kalenterikuukausi

Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena

Ilmastonmuutos: Victorian osavaltiossa Australiassa korkeiden lämpötilojen todennäköisyys viisinkertaistunut

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

sunnuntai 5. kesäkuuta 2022

Maapallon ylikulutuspäivä 2022 on 28. heinäkuuta

Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2022 on tänään julkaistujen tietojen mukaan noin 28. heinäkuuta. Ihmiskunta on siis seitsemässä kuukaudessa käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Nykyisellä uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,75 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat ja sitomaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. 

Diagrammissa on esitetty maapallon ylikulutuspäivät vuosina 1971-2022. Mitä matalampi vihreä pylväs on, sitä aiemmin vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun. Ekovelka eli maapallon luonnonvarojen ylikulutus alkoi 1970-luvulla. Vuonna 2022 vuoden aikana syntyvät luonnonvarat on kulutettu loppuun noin 28. heinäkuuta. Täysin tarkkojen päivämäärien laskeminen on kuitenkin mahdotonta. Kun vielä 1960-luvun lopulla ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö oli sopusoinnussa maapallon luonnonvarojen tuotannon kanssa, nyt ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vuodessa yhtä paljon kuin 1,75 maapalloa ehtisi tuottaa. Credit: Earth Overshoot Day.


Torstaina 28. heinäkuuta on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä 2022. Ihmiskunta on siis 1.1.2022-28.7.2022 käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä uusiutuvia luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja (mukaan lukien luonnonvarat, joita tarvitaan sitomaan tuotetut kasvihuonekaasupäästöt). Loppuvuoden elämme siis velaksi ja kulutamme aiempina vuosikymmeninä säästöön jääneitä luonnonvaroja. Tätä pääomaa tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.

Laskelmat perustuvat lähinnä YK:n tilastoihin. Vuoden 2022 ylikulutuspäivän laskelmat pohjautuvat YK:n vuodelta 2018 keräämiin tilastotietoihin, koska ne ovat uusimmat kattavasti saatavilla olevat tilastot. YK:n tilastot saadaan kerättyä aina vasta 3-4 vuoden viiveellä. Siksi ylikulutuspäivää laskettaessa on käytetty lisäksi eräänlaista pikaestimaattia, lyhyen aikavälin kehitystä kuvaavaa nowcasting-mallia, jossa YK:n virallisia tilastoja on täydennetty uudemmilla tilastotiedoilla. Uusimmat tilastotiedot ovat todellista kerättyä dataa, eivät mitään ennusteita, mutta ne voivat olla esimerkiksi epävirallisempia tai epäsuoremmin asiaa kuvaavia tai niissä voi olla enemmän aukkoja kuin myöhemmin saatavissa YK:n tilastoissa.

Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.


Maailman ekologinen jalanjälki (punainen käyrä), biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja hiilijalanjälki (harmaa käyrä) globaalihehtaareina asukasta kohden vuosina 1961-2022. Hiilijalanjälki muodostaa osan ekologisesta jalanjäljestä, joka on esitetty kokonaisuudessaan punaisella käyrällä. Vaaleammilla värisävyillä esitetyt vuosien 2019-2022 tiedot ovat tämänhetkisiä ennakkoarvioita. Credit: Earth Overshoot Day.


Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan hiilidioksidipäästöt vähenivät covid-19-pandemian seurauksena vuoden 2020 alkupuolella (erityisesti toisella neljänneksellä) selvästi. Vaikka vuoden loppupuoliskolla ne kasvoivat jälleen, vuoden 2020 kokonaispäästöt olivat 5,2 % alhaisempia kuin vuonna 2019. Tämä osoittaa sitä, että laajamittaisilla kasvihuonekaasuja tuottavien toimintojen sulkemisilla päästömääriin voidaan vaikuttaa selvästi. Vuonna 2021 hiilidioksidipäästöt kuitenkin kasvoivat alustavien tietojen mukaan 6 % vuodesta 2020, joten päästöt nousivat hieman vuoden 2019 päästöjä suuremmiksi. Vuodesta 2021 vuoteen 2022 hiilidioksidipäästöjen ennustetaan kasvavan 1,5 % ja hiilijalanjäljen 1,4 %. Hiilijalanjäljessä on otettu huomioon suorien päästöjen lisäksi maankäytön ja hiilinielujen muutokset.

Vuodesta 2021 vuoteen 2022 ekologinen jalanjälki kasvoi globaalisti 1,2 % ja biokapasiteetti 0,4 %. Arvioinnin lopputuloksena voidaan todeta, että vuonna 2022 maapallon biokapasiteetti on 1,5 globaalihehtaria/asukas ja ihmiskunnan ekologinen jalanjälki 2,7 globaalihehtaaria/asukas, josta noin 60 % on hiilijalanjälkeä.

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Toisinaan laskelmissa on myös inhimillisiä virheitä, joita itsekin olen korjaillut. Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää onkin ymmärtää kehitystrendi. Kehityksen seurauksia ovat esimerkiksi metsäkato, maaperän eroosio, biodiversiteetin heikkeneminen ja ilmastonmuutos

Milloin ylikulutuspäivä olisi, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla elintasolla kuin tietyn valtion ihmiset? Mikäli kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin qatarilaiset, globaali ylikulutuspäivä olisi ollut jo noin 10. helmikuuta. Jos kaikki ihmiset puolestaan eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon ylikulutuspäivä olisi ollut noin 31. maaliskuuta. Credit: York University Ecological Footprint Initiative & Global Footprint Network. 


Eri valtioiden ekologisia jalanjälkiä voi tutkia erillisiltä teemasivuilta. Oman ekologisen jalanjälkensä voi puolestaan laskea osoitteessa www.footprintcalculator.org. Eri vuosien uusimpien tietojen mukaiset globaalit ylikulutuspäivät puolestaan näkee tästä linkistä.

Ylikulutuspäivän laskeminen näyttää aliarvioivan luontokatoa ja muita ympäristöongelmia


"Tieteellisessä keskustelussa mittaria on kritisoitu paljon, vaikkei tämä keskustelu juurikaan ole näkynyt julkisuudessa. Ehkä kritiikki tulkittaisiin helposti niin, että se kyseenalaistaa globaalin ylikulutuspäivän viestin. Asia on kuitenkin päinvastoin: kriitikkojen mukaan ekologinen jalanjälki aliarvioi pahanlaisesti ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. - - Kun hiilinielujen osuus on ekologisen jalanjäljen laskelmissa ainoa merkittävästi muuttuva osuus, biokapasiteetin ja ylikulutuksen määrittely on lopulta kiinni vain fossiilienergiasta (Galli et al. 2016, 229). Ilmastonmuutoksesta tulee oikeastaan ainoa merkittävä ongelma. Se eittämättä onkin kohtalokas ympäristöongelma, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun. - - Jos ilmastopäästöt onnistuttaisiin nollaamaan päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla, ekologinen jalanjälki olisi enää noin puoli maapalloa. Olisiko tilanne silloin kestävä? Mitä ilmeisimmin ei, sillä maailmassa on suuria ongelmia vesivarojen, biodiversiteetin, viljelysmaan, metsäkadon ja monen muun asian kanssa. Kasvihuonepäästöjen eliminoiminen ei yksinään johtaisi kestävään maailmaan. - - Kritiikin ydin on kuitenkin juuri tässä: voidaanko ympäristö- ja luonnonvaraongelmien moninaisuutta koskaan palauttaa yhteen mittariin? - - Kritiikin tärkein viesti on, että ekologinen jalanjälki ei anna meille todellista tilannekuvaa poliittisten toimien perustaksi vaan aliarvioivan kuvan tilanteen vakavuudesta. - - Mikä tärkeintä, emme ole enää tilanteessa, jossa hiilipäästöjen nollaaminen päästöleikkauksilla ja hiilinieluilla riittäisi. Päästöt täytyy saada lähivuosikymmeninä negatiivisiksi. - - On perustellumpaa sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. (Galli et al. 2016, 225) Tai pikemmin: koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä. - - Ja mitä koko ongelman tiivistäminen yhdeksi lukuarvoksi oikeastaan kertoo meille? Sillä voidaan viestiä, että tilanne on huono. Mutta jos halutaan etsiä toivon ja toiminnan mahdollisuuksia, tarvitaan viestejä ja välineitä, jotka kertovat meille, mitä on tehtävä."

Lähteet ja lisätietoja