keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Kesän 2010 sääennuste ja vapputervehdys!

Nimitys vappu tulee sanasta Walborga, Valpuri, joka taas viittaa 700-luvulla Saksassa eläneeseen ja pyhimykseksi julistettuun Walborga-nimiseen nunnaan. Vappu on työväen ja opiskelijoiden juhla. Monien yllätykseksi työväen juhliminen vappuna on lähtöisin Yhdysvalloista.

YLE:n Elävästä arkistosta voi katsoa hauskoja ja vakaviakin vappupätkiä menneiltä vuosikymmeniltä. Mielenkiintoista lukemista ovat myös Ilmatieteen laitoksen vappusäätilastot ja Tilastokeskuksen tilastot vappuun liittyvistä nimityksistä, ruoista ja juomista.

Vappua pidetään myös kevään juhlana. Perinteisesti joillakin Suomen alueilla esimerkiksi karja on päästetty laitumelle juuri vappuna.

Nyt onkin hyvä hetki kääntää katseet myös tulevaan kesään. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen vuodenaikaisennusteen ("kesän 2010 sääennuste") mukaan toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu 2010 näyttäisivät olevan melkein koko Suomessa (läntisintä ja lounaisinta rannikkoa lukuun ottamatta) 0,5-1,0 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sademäärät vaikuttavat normaaleilta paitsi Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa voi olla normaalia sateisempaa. Tarkempi analyysi löytyy Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. Tuossa vuodenaikaisennusteessa ei ole otettu huomioon Islannin tuhkapilven vaikutusta. Ellei purkaus voimistu uudelleen, tuhkapilven vaikutus jäänee mitättömän pieneksi. Koska tuhkaa ei paljonkaan noussut stratosfääriin asti, tuhka ilmeisesti tulee sateiden mukana melko nopeasti alas.

Maapallolla on monia kirjainten muotoisia rakennuksia. Niihin perustuu salainen tervehdykseni, jonka voit lukea tästä linkistä (odota latautumista ja klikkaa "Click to view"): GeoGreeting for Jari's blog readers.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Uhkaako Eyjafjöll kesämuotia ja uuden auton hankkimista?

Islannin tulivuorenpurkauksen tilannekatsaus ja hienoja valokuvia

Islantilaisella Eyjafjallajökull-jäätikköalueella purkautuvasta Eyjafjöll-tulivuoresta ovat julkaisseet upeita kuvia sekä The Reykjavik Grapevine että NASA. Purkauksen tuhka ja rikkidioksidi näkyvät myös Aura-satelliitin kuvissa. Tällä hetkellä purkaus näyttää rauhoittuneen. Runsaan tuhkapilven sijaan purkausaukosta pulppuaa nyt laavaa. Kukaan ei tosin varmasti tiedä, onko rauhoittuminen lopullista vai väliaikaista. Vaikka purkaus loppuviikosta jälleen kiihtyisikin, tuuliennusteet näyttävät Suomen kannalta suotuisilta (tuuli kääntyy Islannista kohti Grönlantia), eikä uutta erityisen sankkaa tuhkapilveä ilmeisesti olekaan odotettavissa Pohjois-Eurooppaan ainakaan ihan heti. Tosin parina lähipäivänä vanha tuhka voi Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan vielä pyöriä Suomen yllä.

"Ja pahempaa on luvassa" - vai onko?

Uutisissa on kerrottu dramaattisia otsikoita siitä, että koko Islannin asutetun historian ajan Eyjafjöll-tulivuoren purkautumista on aina seurannut vieressä (20 kilometrin päässä) sijaitsevan paljon suuremman Katla-tulivuoren purkautuminen Myrdarsjökull-jäätiköllä kuten kävi vuonna 1823 (Eyjafjallajökull alkoi purkautua joulukuussa 1821, Katla 26.6.1823). Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että Eyjafjöll on purkautunut viimeisimmän tuhannen vuoden aikana vain kolme kertaa. Tilastollisesti tarkasteluaineisto on siis mitättömän pieni. Lisäksi Katla on muutenkin aktiivinen tulivuori, joka on purkautunut useasti Eyjafjöll-pikkusiskosta riippumattomasti (viimeksi vuonna 1918). Vuoden 1755 purkauksessa Katla pölläytti ilmaan noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä tuhkaa, josta tuli lähialueille jopa useamman metrin paksuisia kerroksia. Tällä hetkellä mitkään merkit eivät kuitenkaan viittaa siihen, että Katla olisi aktivoitumassa.

Purkauksen vaikutukset globalisoituneen maapallon kulutusyhteiskuntaan

Maailman talous on nykyään todella riippuvainen lentoliikenteestä. Nyt lentoliikennekaaosta on ollut vain viikon ajan. Silti sillä nähdään suuria vaikutuksia muuhunkin kuin lentoyhtiöiden talouteen.

Esimerkiksi Saksassa autojen valmistajat ovat ilmoittaneet joutuneensa sulkemaan tuotantolinjoja. Jopa lomautuksilla on peloteltu. Syynä on se, etteivät rahtikoneet ole pystyneet tuomaan valmistuksessa tarvittavia osia.

Tiedotusvälineissä on otsikoitu myös Euroopan kesämuodin olevan vaarassa. Monien kansainvälisten ketjujen kesävaatteet ovat jumittuneet Aasian lentokentille. Esimerkiksi Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa odottaa yli miljoona kiloa vaatteita ja muita tekstiilejä pääsyä Euroopan markkinoille.

Tuhkapilven on jopa pelätty sysäävän maailman uuteen lamaan, koska lentorahtikuljetukset eivät toimi. Tällä hetkellä tosin lentoliikenne näyttää vähitellen palautuvan normaaliksi.

Taloudellinen paine lentorajoitusten purkamiseen on ilmeisesti ollut hyvin suuri. Virallisissa ohjeissa lentämiskieltoa on höllennetty niillä alueilla, joilla tuhkapilvi ei ole erityisen sankka. Myös lentokonevalmistajat ovat vähitellen todenneet, ettei täydelle lentokiellolle tuhkapilvessä ehkä olekaan perusteita, jos moottoreiden huollosta ja tarkastuksesta huolehditaan entistä tarkemmin. Ilmavoimien mukaan myöskään suomalaiset Hornet-hävittäjät eivät vaurioituneet tuhkapilveen lennettyään niin paljon kuin aiemmin pelättiin. Moottorin osille riittää ehkä pelkkä puhdistus ja vain joitakin osia jouduttaneen vaihtamaan.

Ekologiselta kannalta katsottuna lähes viikon lentokatkos Pohjois- ja Keski-Euroopassa on ollut myönteinen asia. Valtava määrä kasvihuonekaasuja on jäänyt päästämättä ilmakehään. Ehkä tämä on ollut myös hyvää harjoitusta tulevaisuuteen. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja myöhemmin vielä selvemmin öljyn loppuminen voivat rajoittaa lentoliikennettä huomattavasti enemmän tai jopa lopettaa sen. Toivottavasti tämä kaaos johtaa myös entistä runsaampiin videoneuvotteluihin jatkuvien liike- ja kokousmatkojen sijaan.

Blogissani uusi kävijäennätys - mutta miksi?

Viimeisimmän viikon aikana blogissani on vieraillut laskurin mukaan yli 1400 erillistä kävijää, jotka viettivät blogissa aikaa keskimäärin 3 minuuttia 18 sekuntia. Sivulatauksia viikossa tehtiin yli 3500. Tämä on blogini uusi ennätys. Ilmeisestikin siis suomenkieliselle tiedonvälitykselle tuhkapilvestä oli suuri tarve. Samaa asiaa toki kerrottiin monilla muillakin sivustoilla. Omaan blogiini kirjoittelin lähinnä yhteenvetoja muualla julkaistuista tiedoista.

Loppujen lopuksi mieltäni jäi kuitenkin häiritsemään tämä kysymys: Miksi tästä tuhkapilvestä tuli niin suosittu aihe? Vain siksikö, että monella oma (tai tuttavan) kotiinpaluu ulkomaanmatkalta viivästyi useita vuorokausia, ja että monella odotettu etelänloma peruuntui kokonaan tai siirtyi?

Omakohtaiset asiat ymmärrettävästi koskettavat. Kuitenkin olen kirjoittanut sekä täällä omassa blogissani että yhdessä muiden kanssa Ilmastotieto-blogissa maapallon tulevaisuuden kannalta paljon tärkeämmistäkin asioista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos, kesän 2010 sääennuste ja tuhkapilven vaikutus

Ilmastonmuutos on kaikkein vakavin uhka maapallolla. Se ei vielä kosketa ihmisiä kovin henkilökohtaisesti, mutta pian siitäkin voi tulla henkilökohtainenkin ongelma. Objektiivinen tiedonvälitys aiheesta on kuitenkin vaikeaa, koska siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Tarkemmin sanottuna ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen fysikaalinen perusta on hyvin selkeä, mutta seurausten ennustaminen ja tarkka arviointi on erittäin vaikeaa.

Tiedotusvälineisiin mahtuu usein vain yksi suuri aihe kerrallaan. Vuosi sitten se oli nasuflunssa, viimeisimmän viikon aikana tuhkapilvi. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu valitettavan vähän, vaikka koko alkuvuosi 2010 on maailmanlaajuisesti tarkastellen ollut poikkeuksellisen lämmin.

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen vuodenaikaennusteen ("kesän 2010 sääennuste") mukaan toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu 2010 näyttäisivät olevan melkein koko Suomessa (läntisintä ja lounaisinta rannikkoa lukuun ottamatta) 0,5-1,0 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sademäärät vaikuttavat normaaleilta paitsi Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa voi olla normaalia sateisempaa. Tarkempi analyysi löytyy Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta.

Tuossa vuodenaikaisennusteessa ei ole otettu huomioon Islannin tuhkapilven vaikutusta. Ellei purkaus voimistu uudelleen, tuhkapilven vaikutus jäänee mitättömän pieneksi. Koska tuhkaa ei paljonkaan noussut stratosfääriin asti, tuhka ilmeisesti tulee sateiden mukana melko nopeasti alas. Täyttä yksimielisyyttä asiantuntijoiden keskuudessa ei kuitenkaan näytä olevan siitä, kuinka kauan tuhka voi troposfäärissä säilyä.

On huomattava, että tämä vuodenaikaennuste kuvaa säätä, ei ilmastoa. Sään ennustaminen on pitkälle aikavälille huomattavasti vaikeampaa kuin ilmaston muuttumisen ennustaminen. Säähän liittyy niin paljon hetkittäistä vaihtelua.

Usein tiedotusvälineissä liioitellaan ja yksinkertaistetaan myös ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimustuloksia ja kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksia. Otsikoiden on lehtien välisessä uutiskilpailussa oltava näyttäviä ja dramaattisia. Kuitenkin asia on liioittelemattakin poikkeuksellisen vakava. Tässäkin on silti se ongelma, ettei huomio saa keskittyä pelkästään ilmastonmuutokseen. On monia muitakin ympäristöongelmia, joita pitäisi muistaa ratkoa samanaikaisesti.

Toivottavasti luontoäiti opetti Eyjafjöllin avulla ihmiskuntaa edes vähän. Mielestäni ei olisi kovin iso murhe, vaikka nuo kesän muotivaatteet jäisivät pysyvästikin Aasiaan. Tuhlailevalle, teknologiasta riippuvaiselle länsimaiselle kulutusyhteiskunnalle pitäisi tehdä jotakin...

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Päivitettyä tietoa Eyjafjöll-tulivuoren purkauksesta ja vulkaanisesta tuhkapilvestä

Lue uusimmat tiedot ja ennusteet tuhkapilvestä. Katso myös mielenkiintoinen video autosta, joka ajaa tuhkapilven läpi, ja ihaile Islannin tulivuoren salamointikuvia. Entä miksi suomalaisetkin pääsivät maailmankartalle tuhkapilviuutisoinnin yhteydessä?

Tulivuorista pääsee ilmaan yleensä vesihöyryä, hiilidioksidia, rikkidoksidia (muuttuu rikkihappoaerosoleiksi), vetykloridia, fluorivetyhappoa ja vulkaanista tuhkaa. Vetykloridi ja fluorivetyhappo aiheuttavat happamia sateita. Tuhkaa muodostuu erityisen paljon pinnalle purkautuvan magman eli kivisulan kohdatessa jäätä, aivan kuten on tapahtunut nyt Eyjafjöll-tulivuoren purkautuessa Eyjafjallajökull-jäätiköllä. Tuhkan muodostuminen voi loppua, jos purkauskanava sulattaa jäättömän kraatterin päällä olevaan jäätikköön. Vielä suurempi tuhkamäärä saattaa kuitenkin syntyä, mikäli Eyjafjöll töytäisee liikkeelle 20 kilometrin päässä sijaitsevan isomman Katla-vuoren purkauksen. Sen päällä on Helsingin Sanomien mukaan jopa 700 metriä jäätä.

Meteorologi, Ph.D. Jeff Mastersin mukaan 1666 metriä korkean Eyjafjöllin ilmaan sylkemän tuhkapatsaan korkeus on viime päivinä oleellisesti pienentynyt. Viime viikolla tuhkaa nousi 6-11 kilometrin korkeuteen, josta jetvirtaus eli suihkuvirtaus on kuljettanut sitä Suomeenkin. Tuo on myös juuri suihkumoottorikoneiden lentokorkeus, joten tuhkapilvi on oleellisesti haitannut lentokoneiden lentämistä.

Nyt vulkaaninen tuhka kohoaa vain 1800 metriin. Tämä on jetvirtauksen eli suihkuvirtauksen alapuolella, joten tuhka ei enää leviä yhtä helposti pitkiä matkoja. Myös tuhkan määrä näyttäisi nyt joko lopullisesti tai väliaikaisesti vähentyneen. Vielä lähipäivinä tuhkaa kuitenkin tulee meille ennusteiden mukaan runsaastikin. Viikonloppuna ennusteet näyttäisivät ilmavirtausten kääntyvän siten, että tuhka alkaa levitä Islannista kohti pohjoisnapaa.

Suurimmat tuhkahiukkaset jäävät lähelle tulivuorta ja pienemmät voivat kulkeutua pitkällekin. St. Helensin toukokuun 1980 purkauksen yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan hiukkasten koko alle 100 kilometrin etäisyydellä tulivuoresta oli noin 4 mm, noin 150 kilometrin päässä noin 0,1 mm ja 300-700 kilometrin päässä noin 0,04 mm. Tutkimuksesta, vulkaanisesta tuhkasta ja yleensäkin purkauksista on kerrottu tarkemmin USGS-tulivuorisivuilla.

Rajuissa tulivuorenpurkauksissa näkyy myös salamointia, jonka syitä ei täysin tiedetä. Salamointi kuitenkin liittynee tuhkapilven hiukkasten lataukseen. Hiukkasten hankautuessa toisiaan vasten kehittyy jännitekenttä, jossa salamat välähtelevät. Asiasta kertovat tarkemmin Tähdet ja avaruus -lehti sekä Suomen Kuvalehti.

Eyjafjöllin salamointikuvia voi ihailla esimerkiksi Flickr-sivustolla, Nine MSN Newsin sivulta, Telegraphin sivulta ja Daily Mailin sivulla. YouTube-videossa näkyy havaijilaisen tulivuoren salamointia.

Uutinen tuhkapilveen Suomessa lentäneiden Hornet-hävittäjien mahdollisista moottorivaurioista on levinnyt ympäri maapalloa. Asiasta ovat kirjoittaneet myös kanadalaiset Global Montreal ja Vancouver Sun, tanskalainen Politiken-lehti sekä saksalainen Spiegel jne.

Edelliseen blogipostaukseeni olen koonnut paljon linkkejä Eyjafjöll-tulivuoresta ja tuhkapilvestä (reaaliaikaiset satelliittikuvat, live-webkamerat, animaatiot, tuhkapilven kulkuennusteet, valokuvat jne.).

Tietoja Eyjafjöllin purkauksesta löytyy kootusti myös uudelta Wikipedian sivulta ja IAVCEI RSC -sivulta, John Seachin sivulta sekä Suomen Kuvalehden kuvakoosteesta. Todella upea kuvasarja on TechOat-sivulla. Tuhkapilven leviämistä voi seurata myös Kölnin yliopiston tuhka-animaatiosta.

YouTubesta voit katsoa mielenkiintoiset videot, kun kuljettaja ajaa autolla tuhkapilven läpi.

PS. Viime päivinä Ilmastotieto-blogissa on julkaistu useita mielenkiintoisia kirjoituksia. Käykääpä tutustumassa.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Vulkaaninen tuhkapilvi vaivana tänäänkin

Eilen kirjoittelin perustietoja vulkaanisesta tuhkasta, Islannin tulivuorenpurkauksesta ja pahimmista tunnetuista vulkaanisen tuhkan aiheuttamista katastrofeista blogipostauksessani "Vulkaaninen tuhkatorstai". Tässä hieman päivitysmateriaalia:

NASA:n satelliittikuva tuhkapilvestä Pohjois-Euroopan yllä (sama isokokoisena)

Reaaliaikainen satelliittikuvasarja ja live-kameran kuva Eyjafjallajökull-jäätikön tulivuoresta

Eumetsat-satelliittikuvat
(valitse kohdasta "Frames in animation" kuvien määrä animaatiossa)

Animaatio satelliittikuvista

Animaatio tuhkapilven liikkeistä

Toinen animaatio tuhkapilven liikkeestä

Kolmas animaatio

Video Islannin tuhkapilvestä

Tarkka selostus sanoin ja havainnollisin kuvin Islannin purkauksen vaiheista

Geologi, Dr. Erik Klemetti selostaa purkausta

Brittiläisen MetOfficen uusin ennustekartta tuhkapilven leviämisestä

Ilmatieteen laitoksen tuorein ennuste tulivuorenpurkauksen päästöjen kulkeutumisesta

Ilmatieteen laitoksen tiedote tuhkapilven terveys- ja ilmastovaikutuksista

Puolustusvoimien tiedote tuhkapilven vaikutuksista lentoturvallisuuteen

Kuva Eyjafjallajökull-jäätikön tulivuoresta ennen tätä purkausta

Nettikamerat (webkamerat) Islannin tulivuorista
(Etna ja oikean laidan linkeistä Eyjafjallajökull-jäätikön tulivuori)

Nettikamerat Eyjafjallajökull-jäätikön lähistöllä

Islannin meteorologian laitoksen kuvat tuhkapilvestä ja purkauksesta

Interaktiivinen kartta purkausalueesta

Eyjafjallajökull-tulivuoren tuhkan kemiallinen koostumus

Hienoja kuvia ja tarkkoja tietoja aiemmista vulkaanisista tuhkapilvistä
(Tefra eli kaikki tulivuoresta ilmaan nouseva aines voidaan jaotella neljään osaan hiukkaskoon mukaan: vulkaaninen pöly alle 0,063 mm, vulkaaninen tuhka alle 2 mm, lapillit alle 64 mm, pommit yli 64 mm.)

Toba-tulivuoren purkaus Sumatralla 70 000 vuotta sitten
(aiheutti kuuden vuoden pimeyden tai hämäryyden ja oli vähällä tappaa ihmisen esi-isät sukupuuttoon, ns. pullonkaulavaihe ihmisen evoluutiossa)

Lisää aiheeseen liittyviä linkkejä

torstai 15. huhtikuuta 2010

Vulkaaninen tuhkatorstai

Lue, kuinka tulivuorenpurkaus auttoi Moosesta ja kuinka tuhkaa voi sataa tulivuoren ympärille kymmeniä metrejä paksu kerros. Vulkaaninen tuhkapilvi voi pimentää päivät yönmustiksi usean vuorokauden ajaksi, viilentää koko maapalloa ja aiheuttaa nälänhädän kokonaiselle maapallon puoliskolle. Tai ainakin näin on ilmeisesti tapahtunut joskus ihmiskunnan historian aikana.

Etna Sisiliassa.

Tulivuorenpurkaus Islannissa 15.4.2010

Lähes kaikki Pohjois- ja Länsi-Euroopan lentokentät on suljettu ja lentoliikenne lopetettu tänään. Suomessa vain Helsinki-Vantaan lentokenttä on auki ja sekin todennäköisesti suljetaan parin tunnin sisällä. Syynä on Islannissa Eyjafjallajökull-jäätiköllä tapahtuva Eyjafjöll-tulivuoren purkautuminen. Räjähdysmäinen purkaus on viimeisimmän vuorokauden aikana laajentunut jäätikön alle. Sulan magman ja jään kohdatessa syntyy ns. lasituhkaa, joka nousee ilmaan. Sama tulivuori on purkautunut kolmesti aiemmin viimeisimmän 1100 vuoden aikana: vuosina 920, 1612-1613 ja 1821-1823.

Mitä vulkaaninen tuhka on ja mitä se aiheuttaa?

Vulkaaninen tuhka muodostuu pienistä laavahipuista, vulkaanisesta lasista ja mineraaleista. Kaikkein räjähtävimpien purkausten tuhka voi nousta muutamassa kymmenessä minuutissa stratosfääriin 20 kilometrin korkeudelle asti ja levitä tuulien mukana satojen kilometrien päähän. Lähialueille tuhkaa voi sataa jopa metrin paksuinen kerros tunnissa. Vulkaaninen tuhka voi olla painavampaa kuin lumi, jolloin se saattaa romahduttaa heikkoja rakennuksia. Se myös vahingoittaa viljelyksiä, pilaa vesivarastoja ja samentaa vesistöjä.

Sinänsä vulkaaninen tuhka ei ole suoraan terveydelle vaarallista. Purkauksen lähialueilla tällaisten pienhiukkasten hengittäminen on kuitenkin haitallista. Kauemmaksi tuhka kulkeutuu niin korkealla ilmakehässä, ettei sillä pitäisi olla haittavaikutuksia edes astmaatikoille.

Vulkaanisen tuhkan vaikutukset lentoliikenteeseen

Nykyaikana vulkaaninen tuhka haittaa eniten lentoliikennettä, sillä se leijailee usein juuri lentokorkeudella. Tuhka paitsi samentaa näkyvyyttä on haitallista myös suihkukoneiden moottoreille. Lasimainen tuhka voi jopa sulaa moottoreissa ja pysähdyttää ne kokonaan. Vulkaanisessa tuhkassa raekoko on alle 2 millimetriä (0,001 - 2 mm) ja lisäksi siinä voi olla hyvinkin teräviä kulmia, joten se voi monella tavalla vaurioittaa lentokoneiden moottoreita.

Viimeisimpien 30 vuoden aikana vulkaaninen tuhka onkin lentokonevalmistaja Boeingin mukaan vaurioittanut yli 90 lentokonetta, joista osa on saanut moottorihäiriön. Esimerkiksi vuonna 1982 British Airwaysin kone joutui Indonesiassa tuhkapilveen. Kaikki neljä moottoria sammuivat joksikin aikaa, ja kone ehti vajota ilmassa monia kilometrejä, kunnes moottorit jälleen käynnistyivät. Vastaavasti vuonna 1989 Alaskassa tuhkapilveen lentänyt KLM:n Boeing 747 vajosi 7,5 kilometristä 3,6 kilometriin ennen kuin lentokapteeni sai pysähtyneet moottorit jälleen käynnistettyä. Myös tuhkapilvessä olevat kaasut voivat olla haitallisia päästessään lentokoneen matkustamoon.

Maailmanhistorian suurimmat tuhkapilvet ja niiden vaikutukset

Krakataun tulivuoren purkautuminen Indonesiassa vuonna 1883 oli poikkeuksellisen voimakas. Kiviä lensi 55 kilometrin korkeuteen ja vuoren huipulla olleet kivet lensivät 1300 kilometrin päähän. Räjähdys kuultiin 500 kilometrin päässä Australiassa asti. Naapurisaarille satoi kaikkiaan 60 metriä tuhkaa. Tuhka pimensi taivaan vielä 100 kilometrin päässä kahden vuorokauden ajaksi siten, että päivällä oli pimeää kuin yöllä. Mereen tapahtuva purkaus synnytti tsunamin, joka tappoi 36 000 ihmistä.

Raamatussa kerrotaan, kuinka Egyptiä koetteli kymmenen vitsausta faaraon kiellettyä Moosesta ja israelilaisia palaamasta Israeliin. Egypti esimerkiksi joutui kolmeksi päiväksi täydelliseen pimeyteen. Syynä tähän tapahtumaan on geologien mukaan voinut olla Kreikalle kuuluvalla Santorinin saarella noin 3500 vuotta sitten tapahtunut raju tulivuorenpurkaus. Tulivuori lennätti ilmaan 13-18 kuutiokilometriä vulkaanista ainesta. Muutamia vuosia sitten viiden Niilin kerrostumiin tehdyn kairauksen maanäytteistä löytyi vulkaanista tuhkaa, jonka iäksi määritettiin 3512 - 3595 vuotta. Tämä sopii hyvin yhteen 800 kilometrin päässä sijaitsevan Santorin purkauksen kanssa ja myös koostumus vastasi muualta (Kreeta, Rodos) kerättyjä Santorinin näytteitä. Sama purkaus saattoi tuhota myös Kreetan minolaisen kulttuurin.

Vulkaanisen tuhkan vaikutus säähän

Tulivuoren tuhka voi säilyä stratosfäärissä yli kaksikin vuotta ja kiertää useita kertoja ilmavirtausten mukana maapallon ympäri. Tuhka estää auringon säteilyä, mikä voi viilentää maapalloa. Esimerkiksi vuonna 1991 Pinatubon purkautuminen pölläytti ilmaan 17 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, minkä todettiin laskeneen maapallon keskilämpötilaa 0,5 - 1 astetta noin 1-2 vuoden ajaksi. Osa tutkijoista yhdistää myös Suomen 1860-luvun nälkävuodet tulivuorten tuhkapilviin. Vuonna 1815 Indonesiassa tapahtunut Tambora-tulivuoren purkaus taas ilmeisesti aiheutti nälänhädän lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla vuotta myöhemmin eli 1816. Säät viilenivät noin kolmen vuoden ajaksi.

Suurimmat viilentävät vaikutukset säähän on trooppisten alueiden purkauksilla, joissa syntyy runsaasti rikkidioksidia. Rikkidioksidista syntyvät rikkihappohiukkaset estävät tehokkaasti auringon säteilyn pääsyä maahan. Kvartsia sisältävät purkaukset eivät vaikuta yhtä paljon. Trooppisten alueiden purkaukset vaikuttavat eniten siksi, että tropiikissa ilmakehän kiertoliike nostaa tuhkapilven helposti stratosfääriin noin 20 kilometrin korkeudelle asti. Stratosfäärissä ei ole sääilmiöitä, joten sateet eivät tuo tuhkaa sieltä alas, vaan tuhkaa säilyy siellä hyvin pitkään. Sen sijaan kauempana päiväntasaajasta ilmakehän kiertoliike on erilainen, eikä tuhka nouse yhtä ylös.

Esimerkiksi Islannin tulivuorten tuhka kohoaa tyypillisesti troposfäärin (ilmakehän alin kerros) yläosaan, noin 6-11 kilometrin korkeuteen. Sieltä tuhka tulee herkemmin (sateen mukana) alas. Siksi Islannin tulivuorilla ei yleensä ole suuria vaikutuksia säähän. Tähän on tosin todettu olleen poikkeuksena Laki-tulivuori, jonka räjähdysmäiset purkaukset kestivät kahdeksan kuukautta vuosina 1783-1784. Ilmaan pääsi noin 120 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, ja tuhkapilvi nousi stratosfääriin 15 kilometrin korkeuteen. Maapallon keskilämpötila putosi asteella. Yhdysvaltojen itärannikolla lämpötila laski 4,8 astetta ja talvella 1784 jäätä oli Meksikonlahdella asti! Ilmaston väliaikainen viileneminen aiheutti myös Suomessa katovuodet 1783-1785.

Kukaan ei osaa ennustaa, kuinka kauan nyt meneillään oleva Islannin purkaus jatkuu. Tuhka ei kuitenkaan toistaiseksi näytä nousevan stratosfääriin asti, eikä se ilmeisesti säilykään ilmakehässä kovin monia viikkoja. Purkaus voi päättyä huomenna tai jatkua toista vuottakin. Suuria ilmastovaikutuksia purkauksella ei kuitenkaan tämänhetkisten tietojen mukaan näyttäisi olevan.

Ilta- ja aamuruskot saattavat meillä Suomessakin olla nyt poikkeuksellisen kauniita ja värikkäitä, kun ilmakehässä on vulkaanista tuhkaa. Taidankin laittaa huomenna kellon ajoissa soimaan ja nousta katsomaan auringon nousua.

Merkittävä Islannin purkauksesta tulee silloin, jos se laajenee myös vieressä (20 kilometrin päässä) olevaan paljon suurempaan Katla-tulivuoreen Myrdarsjökull-jäätiköllä kuten kävi vuonna 1823 (Eyjafjallajökull alkoi purkautua joulukuussa 1821, Katla 26.6.1823). Katla on Islannin aktiivisin tulivuori ja se on purkautunut 20 kertaa tuhannen vuoden aikana, viimeksi vuonna 1918. Ainakin paikallisesti Pohjois-Euroopassa purkauksella voi silloin olla selkeästi säätä viilentävä vaikutus. Savu- ja tuhkapilven muodostuminen kuitenkin vähenee merkittävästi siinä vaiheessa, jos purkaus jatkuu niin kauan, että koko tulivuoren jäätikkö sulaa.

Lisätietoja

Lisätietoja tulivuorista kannattaa katsoa herkkulinkeistäni. Ennustekartat vulkaanisen tuhkan leviämisestä löytyvät MetOfficen ja Eurocontrolin/CFMU:n nettisivuilta (esimerkiksi ennuste 15.4. klo 18.00). Erillisestä kartasta näkyy Euroopan lentoliikenteeltä suljettu ilmatila. Aamulehti on tehnyt Islannin purkauksesta, tuhkapilvestä ja lentoliikennekaaoksesta erittäin hyvän uutiskoosteen. Kannattaa lukea lisää myös meteorologi, PhD Jeff Mastersin Wunderground-blogista.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Kevät keikkuen tulevi

Kevät on alkanut virallisesti Ilmatieteen laitoksen mukaan koko Suomessa. Kevään alkamisajankohta oli Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen aikainen, Etelä-Suomessa likimain normaali. Pohjoisessa kevät alkoi kuukautta normaalia aiemmin, eikä joillakin pohjoisen sääasemilla ole ollut yhtä lämmintä huhtikuun alkua 50 vuoteen.

Kulunut talvi tuntui muutamien leutojen talvien jälkeen lumimassoineen ja tammikuun pakkasineen harvinaisen ankaralta. Nyt kevät on kuitenkin virallisesti alkanut - ja yllättävänkin nopeasti. Lumikinokset sulivat parissa viikossa.

Termisen kevään katsotaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila yltää (helmikuun päättymisen jälkeen) nollaan tai sen yläpuolelle "pysyvästi" (pitkäksi aikaa).

Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan terminen kevät alkoi tänä vuonna Kouvolassa 26.3., kun pitkän aikavälin (1971-2000) keskiarvo on muutamaa päivää myöhemmin. Viime vuonna terminen kevät alkoi 29.3. Nyt kevät onkin siis oikeastaan lämpötilojen perusteella hieman etuajassa!

Pohjois-Suomessa kevät 2010 alkoi kuukauden etuajassa normaaliin verrattuna. Tänä vuonna terminen kevät saavutti pohjoisimman Suomen aprillipäivänä 1.4., kun pitkän aikavälin keskiarvon mukaan se tapahtuu vappuna 1.5.

Meteorologi Pauli J. Jokisen mukaan osissa Pohjois- ja Itä-Suomea ei ole ollut yhtä lämmintä huhtikuun alkua 50 vuoteen. Jokisen laskelmien mukaan Suomen huhtikuut ovat lämmenneet tilastollisesti merkitsevästi vuoden 1961 jälkeen. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana huhtikuut ovat lämmenneet noin 0,4 astetta.

Luonnossa on paljon merkkejä kevään aikaistumisesta, kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Isossa-Britanniassa kevät tulee nykyään keskimäärin 11 päivää aikaisemmin kuin 1970-luvun puolivälissä. Selvimmin muutokset näkyvät ravintoketjujen alkupäässä olevissa lajeissa, vaikkapa kasveissa ja hyönteisissä. Esimerkiksi hyönteisten kuoriutuminen on aikaistunut enemmän kuin lintujen poikasten kuoriutuminen. Tämän seurauksena runsaimmat hyönteismäärät eivät enää välttämättä osukaan yksiin sen ajankohdan kanssa, jolloin linnunpoikasten ravinnontarve on suurimillaan. Tästä brittitutkimuksesta voi lukea tarkemmin Ilmastotieto-blogin viikon 7/2010 ilmastouutisista.

Kannattaa katsoa myös Ilmastotieto-blogin tänään julkaistu uutinen "Kukat kukkivat aikaisemmin". Japanin Kyotossa kirsikkapuiden kukinnan on havaittu aikaistuneen 800-luvulta nykypäivään.

Kouvolan Anjalassa lämpötila virallisten mittausten mukaan 11.4.2010 oli 12,3 astetta. Huhtikuun korkein lämpötila (13,9 astetta) kuitenkin mitattiin toissapäivänä Turussa ja Porissa. Tällä hetkellä kuiva sää saa kadut pöllyämään ja katupöly heikentää ilmanlaatua. Myös maastopalokausi on alkanut. Metsäpalosavujen leviämisennuste on nähtävillä nettianimaationa.

Kevättä seurattaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä vanha suomalainen viisaus "Kevät keikkuen tulevi". Loppuviikoksi ennustetaan jo hyvin koleaa säätä. Räntäkuuroja saattaa olla odotettavissa Etelä-Suomeenkin.