maanantai 17. elokuuta 2020

Kuolemanlaaksossa mitattiin eilen lämpötilaksi +54,4 astetta

Kuolemanlaakso (Death Valley), Kalifornia, Yhdysvallat. Kuva: Pixabay.

Kuolemanlaaksossa mitattiin eilen Furnace Creekin automatisoidulla säähavaintoasemalla lämpötilaksi 54,4 celsiusastetta. Mittauspiste sijaitsee Kaliforniassa lähellä Nevadan rajaa. Mittaustulosta ei kuitenkaan ole vielä virallisesti vahvistettu. Viralliset sääennätykset vahvistaa WMO:n tapauskohtaisesti nimittämä komitea, johon kuuluu 7-15 kansainvälistä kyseisen sääennätystyypin asiantuntijaa, joista yhden täytyy olla siltä alueelta, jossa ennätys on tehty. He tutkivat esimerkiksi mittarin, sen kalibroinnin, havainnontekoprosessin ja säähavaintoaseman sijoittelun. Tähän tutkimukseen kuluu aikaa. Esimerkiksi vuonna 2016 tehty Aasian 53,9 asteen lämpöennätys vahvistettiin vuonna 2019. Jos eilen mitattu Furnace Creekin tulos vahvistetaan, kyseessä on kuumin maapallolla koskaan virallisesti mitattu elokuun lämpötila.

Samassa mittauspisteessä on mitattu maapallon koko mittaushistorian kuumin lämpötila 56,7 astetta, joka saavutettiin 10. heinäkuuta vuonna 1913 ilmeisesti hiekkamyrskyn seurauksena. Kyseinen ennätys on kuitenkin asetettu useista syistä hyvin kyseenalaiseksi. Siksi nyt mitattu lämpötila saattaa olla kuumin maapallolla koskaan luotettavasti mittareilla mitattu luonnollinen (varjo)lämpötila, jos komitea hyväksyy tuloksen.

Lue myös nämä

Heinäkuu oli globaalisti vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin

Päättynyt 2010-luku oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuosikymmen: Kuusi viimeisintä vuotta 1800-luvulta alkavan mittaushistorian lämpimimmät kuusi vuotta

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?

lauantai 15. elokuuta 2020

Heinäkuu oli globaalisti vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin

Heinäkuiden 1850-2020 globaalit keskilämpötilat verrattuna vertailukauteen 1951-1980. Heinäkuut 2019 ja 2020 ovat mittaushistorian lämpimimmät heinäkuut ja samalla myös kaikista kalenterikuukausista lämpimimmät. Credit: Berkeley Earth.

Heinäkuut 2019 ja 2020 mittaushistorian kaikista kalenterikuukausista lämpimimmät

Eilen Berkeley Earth julkaisi heinäkuun 2020 globaalin lämpötilakatsauksen. Sen mukaan päättynyt heinäkuu oli vuodesta 1850 alkavissa lämpötilatilastoissa jaetulla ykkössijalla heinäkuun 2019 kanssa. Heinäkuut 2019 ja 2020 ovat mittaushistorian lämpimimmät heinäkuut ja samalla mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimimmät kalenterikuukaudet. Näillä kahdella heinäkuulla on keskenään eroa alle 0,01 astetta, mikä on vähemmän kuin analyysin epävarmuus, joten näitä kahta kuukautta ei käytännössä pysty erottamaan toisistaan.

Heinäkuu lähes 1,2 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Heinäkuun 2020 globaali keskilämpötila oli 0,83 ± 0,07 korkeampi kuin vertailukaudella 1951-1980. Esiteolliseen aikaan (1850-1900) verrattuna heinäkuu oli 1,18 ± 0,09 astetta lämpimämpi. Maapallon pinta-alasta 4,5 prosentilla heinäkuun keskilämpötila oli koko mittaushistorian korkein ja 75 prosentilla lämpötila oli merkittävästi korkeampi kuin kyseisen alueen lämpötilakeskiarvo aikavälillä 1951-1980. Millään maapallon alueella ei ollut mittaushistorian kylmintä heinäkuuta, vaikka esimerkiksi osassa Suomea heinäkuun keskilämpötila jäikin pitkäaikasen keskiarvon alapuolelle.

Tammi-heinäkuun jakso mittaushistorian lämpimin tammi-heinäkuu ilman El Niñoa


Tammi-heinäkuun jakson alueelliset lämpötilat vuonna 2020. Monilla alueilla jakso on ollut mittaushistorian viiden lämpimimmän joukossa. Yhdelläkään alueella jakso ei ollut mittaushistorian viiden kylmimmän joukossa. Credit: Berkeley Earth.

Tänä vuonna myös huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu ovat olleet kyseisten kuukausien tilastoissa mittaushistorian lämpimimmät kuukaudet (kesäkuu jaetulla ykkössijalla). Tällä hetkellä Tyynellämerellä on kuitenkin kehittymässä luontaisesti globaalia ilmastoa viilentävä ENSO-ilmiön La Niña vaihe, joka alentaa lämpötiloja loppuvuodesta 2020 ja alkuvuodesta 2021. Tämä pienentää todennäköisyyttä sille, että vuodesta 2020 tulisi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka tammi-heinäkuun jakso onkin ollut yhtä lämmin kuin ennätyslämpimänä vuonna 2016. Silloin kuitenkin vaikutti voimakkaasti ENSO-ilmiön lämmittävä El Niño -vaihe. Erityisen merkittävää on se, että nyt on ollut yhtä lämmintä ilman El Niño -ilmiötä. Berkeley Earth laskee tämänhetkisten tietojen perusteella, että vuodesta 2020 voi tulla mittaushistorian lämpimin vuosi 36 prosentin todennäköisyydellä ja toiseksi lämpimin vuosi 51 prosentin todennäköisyydellä. Sen sijaan mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon tämä vuosi sijoittuu yli 99 prosentin todennäköisyydellä.

Lähde

Berkeley Earth: July 2020 Temperature Update

Lue myös tämä

Päättynyt 2010-luku oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuosikymmen: Kuusi viimeisintä vuotta 1800-luvulta alkavan mittaushistorian lämpimimmät kuusi vuotta

torstai 13. elokuuta 2020

Päättynyt 2010-luku oli globaalisti mittaushistorian lämpimin vuosikymmen: Kuusi viimeisintä vuotta 1800-luvulta alkavan mittaushistorian lämpimimmät kuusi vuotta

Vuoden 2019 globaali keskilämpötila celsiusasteina verrattuna ajanjaksoon 1981-2010 viiden eri lämpötilamittaussarjan mukaan. Myös 95 prosentin luottamusvälit on esitetty, mikäli ne on saatavana. 

Globaalisti ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on keskimäärin 410 ppm

Juuri julkaistua vertaisarvioitua State of the Climate in 2019 -raporttia oli kokoamassa 520 tieteilijää yli 60 valtiosta. Raportin mukaan kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä ovat nyt korkeammat kuin kertaakaan aiemmin mittaushistoriassa ja jääkairauksista saatujen näytteiden mukaan myös korkeammat kuin 800 000 vuoteen. Viime vuonna hiilidioksidipitoisuus maapallon ilmakehässä oli keskimäärin 409,8 ± 0,1 ppm. Vuodesta 2018 kasvua tapahtui 2,5 ± 0,1 ppm.

Maapallo on nyt noin asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla

Kuusi viimeisintä vuotta (2014-2019) ovat olleet globaalisti mittaushistorian lämpimimmät kalenterivuodet ja 2010-luku (2010-2019) on ollut mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen, 0,32-0,39 celsiusastetta vertailukautta 1981-2010 lämpimämpi. Päättynyt 2010-luku oli noin 0,2 astetta edellistä vuosikymmentä lämpimämpi. Erityisiä helleaaltoja koettiin sekä Yhdysvalloissa, Euroopassa että Intiassa ja maastopaloja esimerkiksi Australiassa, Kaliforniassa ja Kreikassa. Arktinen alue on ollut hyvin lämmin.

Vuodesta 1980 alkaen jokainen vuosikymmen on ollut edellistä lämpimämpi. Vuodesta 1880 lähtien lämpenemistä on tapahtunut noin 0,07 astetta vuosikymmentä kohden. Maapallo on lämmennyt noin asteella esiteollisesta ajasta. 

Viime vuosi oli 1800-luvun loppupuolelta alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi Nasan ja NOAA:n mukaan, kolmanneksi lämpimin brittiläisen Met Officen mukaan. Erityisen merkittävää tämä on siksi, että vain alkuvuodesta oli heikko El Niño ja muun ajan vallitsivat ENSO-neutraalit olosuhteet, joten luontaisesti vaihtelevat lämpimyyttä aiheuttavat tekijät eivät vaikuttaneet oleellisesti. Pohjoisella pallonpuoliskolla kasvukausi oli keskimäärin 8 vuorokautta pitempi kuin vuosina 2000-2010. Alppien jäätiköt menettivät massaansa 32. vuotta peräkkäin. 

Arktisella alueella lämpeneminen on noin kaksi kertaa niin nopeaa kuin maapallolla keskimäärin

Pohjoisilla leveyksillä ikiroudan lämpötila oli viime vuonna ennätyksellisen korkea. Pitkäaikaisen ikiroudan lämpenemisen ja leutojen sekä lumisten talvien 2017-2018 ja 2018-2019 seurauksena ikiroudan päällä oleva maakerros säilyi jäätymättömänä 26 tutkimuspaikalla Alaskan sisäosissa ja Sewardin niemimaalla ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa.

Viime vuoden pintalämpötila arktisilla alueilla keskimäärin oli 120-vuotisen mittaushistorian toiseksi korkein ja ennätyksellisen korkea Alaskassa sekä Luoteis-Kanadassa. Vuoden keskimääräinen ilman lämpötila on noussut 1980-luvun puolivälistä alkaen arktisilla alueilla kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin.

Maaliskuussa 2019, jolloin arktisen alueen merijään laajuus oli vuotuisessa kiertokulussa suurimmillaan, ohutta yksivuotista jäätä oli peräti 77 prosenttia koko laajuudesta, kun vielä 1980-luvulla sitä oli vain 55 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että paksua monivuotista jäätä on nykyisin yhä vähemmän. Beringinmerellä oli talvella jo toista vuotta peräkkäin ennätyksellisen vähän merijäätä koko vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian aikana. Syyskuinen merijään minimilaajuus oli 41-vuotisen satelliittimittaushistorian toiseksi pienin (jaetulla toisella sijalla vuosien 2007 ja 2016 kanssa). Vuoden 2019 sulamiskaudella Grönlannin mannerjäätikön sulaminen oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä ennätyksellisen sulamisen vuonna 2012. Grönlannin sulaminen nostaa globaalia merenpintaa noin 0,7 millimetriä vuodessa.

Meret lämpenevät sekä happamoituvat ja merenpinta kohoaa

Merten pintalämpötila oli viime vuonna globaalisti mittaushistorian toiseksi korkein (korkeampi vain ennätyksellisenä El Niño -vuonna 2016) ja globaali meriveden pinnan keskikorkeus ennätyksellisen korkea jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Vuodesta 2018 nousua oli 6,1 millimetriä. Noususta noin 4,5 millimetriä johtui siitä, että merten lämpösisältö syvyydellä 0-700 metriä oli mittaushistorian suurin. Vuodesta 2004 lähtien merten pintaosat ovat lämmenneet yli 0,2 astetta vuosikymmenessä ja yli 300 metrin syvyydellä olevat kohdat alle 0,03 astetta vuosikymmenessä. Meriveden lämpölaajenemisen ja sulaneista mannerjäätiköistä tulleen vesilisäyksen vuoksi valtamerten pinta onkin nyt keskimäärin lähes 9 senttimetriä korkeammalla kuin 30 vuotta sitten.

Meret sitovat myös osan ilmakehään päästetystä ylimääräisestä hiilidioksidista. Tämän seurauksena meret ovat happamoituneet esiteollisesta ajasta lähtien keskimäärin 0,018 ± 0,004 pH-yksikköä vuosikymmenessä. Erityisen merkittävää happamoituminen on ollut kylmillä merialueilla.

Myös järvet lämpenevät ja jääpeitteen kesto lyhenee

Järvivesien keskimääräinen lämpötila kohosi globaalisti viime vuonna. Pohjoisella pallonpuoliskolla järvet olivat jäätyneinä keskimäärin 7 vuorokautta vähemmän kuin ajanjaksolla 1981-2010.

Euroopan mittaushistorian neljä lämpimintä vuotta on ollut vuosina 2014-2019

Euroopassa viime vuosi oli mittaushistorian neljän lämpimimmän vuoden joukossa. Kaikki neljä lämpimintä vuotta sijoittuvat aikavälille 2014-2019. Viime vuosi oli ennätyksellisen lämmin Latviassa, Liettuassa, Moldovassa, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa, Ukrainassa, Unkarissa ja Valko-Venäjällä. Virossa vuosi oli lämpimyystilastojen jaetulla ensimmäisellä sijalla yhdessä vuoden 2015 kanssa. Sekä Britanniassa että Belgiassa talven ennätyslämpötila kohosi (26.2.2019) ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli +20 asteeseen. 

Keski- ja Länsi-Euroopassa koettiin viime vuonna merkittävät helleaallot sekä kesä- että heinäkuussa. Esimerkiksi Itävallan 269 havaintoasemasta yli puolet mittasi mittaushistorian uuden kesäkuun ennätyslämpötilan. Italian Milanossa koettiin 27. kesäkuuta mittaushistorian korkein kesäkuun minimilämpötila, kun lämpötila laski 27,5 asteeseen. Belgiassa ja Alankomaissa päivän lämpötila kohosi ensimmäistä kertaa yli 40 asteeseen. Kesäkuun lopulla mitattiin myös koko pohjoisen napapiirin pohjoispuolisen alueen korkein mittaushistorian lämpötila, kun Ruotsin Markusvinsassa lämpötila nousi 34,8 asteeseen. Helleaaltoja seurasi kuivuus, joka aiheutti satotappioita ja laski jokien veden pintaa, mikä puolestaan vaikeutti jokiliikennettä.

Lähde

State of the Climate in 2019

Lue myös nämä

Viimeisin viisi vuotta globaalisti mittaushistorian lämpimin aika ja Euroopassa lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpi

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2019: Jos olet alle 43-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Pitkäaikainen lämpenemistrendi jatkuu: Vuosi 2019 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 36 valtiossa ennätyslämmin

Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosikymmen on ollut 2010-2019: Koko mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana