keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Millainen olisi neljä astetta lämpimämpi maailma?

Hyvää kansainvälistä Blog Action Day -blogiteemapäivää 15.10.2009!

Blogiteemapäivän aiheena on tänä vuonna ilmastonmuutos. Sen kunniaksi referoin New Scientist -lehden uutista, jossa pohditaan, millainen olisi neljä astetta nykyistä lämpimämpi maapallo. Lisäksi yhdistelen New Scientist -lehden tietoja muiden lähteiden tietoihin.

Ellei kasvihuonekaasupäästöjä rajoiteta, maapallon keskimääräinen lämpötila voi nousta neljä astetta vuoteen 2055 mennessä. Näin nopea lämpötilan nousu voi olla seurauksena, jos ilmastonmuutosta voimistavat positiiviset palautekytkennät toteutuvat. Lämpimässä esimerkiksi valtameriin voi sitoutua vähemmän hiilidioksidia ja niistä alkaa vapautua sinne aiemmin liuennutta hiilidioksidia. Myös hajotustoiminta maaperässä kiihtyy.

Brittiläinen ilmastontutkimuslaitos (Met Office Hadley Centre) teki 17 eri tietokonemallia näistä positiivisista palautekehistä. Kaikkien mallien mukaan neljän asteen lämpeneminen vuoteen 2055 mennessä on todennäköistä, ellei päästöjä vähennetä. Parhaassakin tapauksessa neljän asteen lämpeneminen tapahtuu kuitenkin näiden tietokonemallien mukaan vuoteen 2070 mennessä, jos päästöjä ei ole vähennetty.

Asiantuntijat ovat hyvin eri mieltä siitä, kuinka voimakkaita nämä palautekytkennät voivat olla. Jos kuitenkin ajatellaan, että maapallo todella voi lämmetä nuo neljä astetta, niin millaista täällä sitten olisi?

Lämpötilan nousu ei ole kaikkialla tasaista. Osa maapallon alueista voi jopa viilentyä ilmastonmuutoksen myötä. Esimerkiksi Suomi voi viilentyä, jos meille nyt lämpöä tuova Golfvirta (saks. Golf = iso lahti; Golfvirta alkaa Meksikonlahdelta) tyrehtyy tai muuttaa suuntaansa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä on kuitenkin epätodennäköinen äärivaihtoehto, ja todennäköisintä on Suomenkin lämpeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena.

Hieman yleistäen lämpötilan nousu on kuitenkin sitä voimakkaampaa, mitä lähemmäksi napa-alueita mennään. Jos maapallo lämpenee keskimäärin neljä astetta, Pohjoisnapa lämpiää jopa 15 astetta! Tietyt osat arktisesta alueesta voisivat kesäaikaan olla yhtä lämpimiä kuin Napa Valley Kaliforniassa!

Stefan Rahmstorfin mukaan (Potsdam Institute for Climate Impact Research, Saksa) merenpinta nousisi jopa 1,4 metriä. Jochen Hinkel kuitenkin laskee merenpinnan nousevan "vain" 0,65 metriä vuoteen 2100 mennessä. Tämäkin kuitenkin altistaisi tulville ainakin 190 miljoonaa ihmistä.

Klimatologi Wolfgang Cramerin (Potsadam Institute for Climate Impact Research, Saksa) mukaan neljän asteen lämpötilan nousu tuhoaa 30 % Amazonin sademetsästä vuoteen 2100 mennessä. Kun myös hakkuiden ja metsäpalojen vaikutukset otetaan huomioon, yli 80 % Amazonin sademetsistä voi olla tuhoutunut vuoteen 2100 mennessä. Näissä tietokonemalleissa on jo otettu huomioon "hiilidioksidilannoituksen" vaikutus eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tehostava vaikutus metsien kasvuun. Jos metsänkasvun tehostuminen ei olekaan oletetun suuruinen, vieläkin suurempi osa Amazoniasta voi tuhoutua lopullisesti.

Myös Kaakkois-Aasian monsuunituulet eli vuodenaikaistuulet voivat heikentyä neljän asteen lämpenemisen myötä. Todennäköisesti monsuunisateet vähenevät, vaikka ajoittain voi tulla hyvinkin runsaita monsuunisateita. Kaakkois-Aasian riisinviljely on lähes täysin riippuvainen kesämonsuunin eli merimonsuunin tuomista sateista. Jos sateet vähenevät, riisinviljely voi epäonnistua. Seurauksena voi olla nälänhätää.

Merenpinta nousee veden lämpölaajenemisen seurauksena, vaikkei meriin tulisi yhtään lisää vettä. Toinen merenpintaa nostava tekijä on meriin tuleva uusi vesi manneralueiden sulavista jäätiköistä. Sen sijaan jäävuorten (meressä kelluvan jään) sulaminen ei muuta merenpintaa lainkaan, koska kelluva jäävuori syrjäyttää täsmälleen saman vesimäärän, joka siitä sulaessaan tulee.

Vuoristojäätiköiden sulaminen aiheuttaa muitakin ongelmia kuin merenpinnan nousua. Miljoonat ihmiset saavat juomavetensä Himalajan vuoristojäätiköistä kesäisin sulavasta vedestä, joka muodostaa jokia ja lähteitä. Jos ilmaston lämpenemisen myötä uutta lunta ja jäätä ei vuoristossa muodostukaan edes talvisin, myös joet ja lähteet kuivuvat. Makeasta juomavedestä tulee pulaa.

Ilmastonmuutos voi lisätä ympäristöpakolaisten määrää. Arvioiden mukaan jopa 200 miljoonaa ihmistä voi joutua pakenemaan kodeistaan vuoteen 2050 mennessä juomaveden puutteen sekä kuivuuden (esimerkiksi Mauritania, Sudan, Ghana, Kenia), merenpinnan nousun (esimerkiksi Tuvalu, Kiribati, Malediivit, Papua Uusi-Guinea), ikiroudan sulamisen (osat Alaskaa ja Siperiaa) ja tulvien (esimerkiksi Bangladesh, Vietnam) takia. Myös Australian tulipalojen määrä kasvanee entisestään.

Katastrofi ei kuitenkaan välttämättä ole ovella. Edellä kuvattujen kauhuskenaarioiden ei tarvitse välttämättä toteutua. Jos poliitikot joulukuun 2009 suuressa ilmastokonferenssissa Kööpenhaminassa onnistuvat sopimaan päästöjen leikkaamisesta 3 % joka vuosi, lämpötilan nousu maapallolla voitaneen rajoittaa "suhteellisen turvalliseen" kahteen asteeseen.

Pitäisikö edellä mainituilla katastrofeilla sitten edes pelotella ihmisiä? Mielestäni näistä asioista täytyy kertoa, vaikka ne eivät olekaan täysin varmoja faktoja. Päästöjä voidaan onnistua leikkaamaan, jolloin kauhukuvat eivät toteudu. Vaikkei päästöjä leikattaisikaan, kauhuskenaariot eivät siltikään täydellä varmuudella toteudu tällaisina. Näihin kaikkiin ennusteisiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, eivätkä tietokonemallit ole täysin luotettavia. Äärimmäisen suurella todennäköisyydellä seuraukset ovat kuitenkin erittäin haitallisia, ellei kasvihuonekaasupäästöjä rajoiteta. Siksi näistä asioista on kerrottava, mutta toisaalta samalla on tähdennettävä epävarmuustekijöitä.

Jokainen voi kuitenkin omilla toimillaan osaltaan yrittää estää ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia. Ranskalaisen keksipaketin sijaan voi ostaa suomalaisen, jonka kuljettamiseen ei ole kulunut yhtä paljon fossiilisia polttoaineita. Ainakin välillä riisi- ja naudanliha-aterian sijaan voi nautiskella kotimaisia perunoita ja papuja. Pelikonsoli, kännykkälaturi ja pyykinpesukone kannattaa irrottaa pistorasiasta silloin, kun niitä ei käytä. Lyhyet matkat voi kävellä, pitemmät kulkea ainakin välillä julkisilla kulkuneuvoilla.

Ilmastonmuutoksen estäminen ei ole kylmässä ja pimeässä värjöttelyä, vaan vaihtoehtoja on paljon muitakin! Nyt on aika osoittaa, että ihmislajilla on älyä ja mielikuvitusta, joilla tällaiset ongelmat pystytään ratkomaan!

Blog Action Dayn videokavalkadi

Tässä blogiteemapäivän piristykseksi muutama video You Tubesta:




Lähde: YouTube, Ooops





Lähde: YouTube, Sea Level Rising





Lähde: YouTube, The Animals Save the Planet - Gassy Cows (Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaikista ihmisen toimintojen tuottamista kasvihuonekaasuista 14 % on metaania. Lehmistä suolistokaasu metaania vapautuu lehmien piereskellessä ja erityisesti röyhtäillessä. Lehmien osuus kaikista maapallon kasvihuonekaasupäästöistä on 4 %. Metaania on ilmakehässä vain 0,0002 %. Yksittäinen metaanimolekyyli seurannaisvaikutuksineen on kuitenkin noin 23 kertaa niin voimakas kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Niinpä koko karjatalouden maailmanlaajuinen osuus kasvihuoneilmiön voimistumisesta on noin 18 %, kun liikenteen vaikutus jää 13,5 %:iin. Tarkkaan ottaen lehmät eivät siis tuota niin paljon kuin 18 % kaikista kasvihuoneilmiötä pahentavista kaasuista, mutta karjatalouden - lähinnä lehmien - vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen voi joidenkin laskelmien mukaan olla jopa tämä 18 %.)

torstai 8. lokakuuta 2009

Hiljaa hyvä tulee...

Tänään on Hiljan nimipäivä ja valtakunnallinen hiljaisuuden päivä, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota hiljaisuuden tärkeyteen ja jatkuvan melun haittavaikutuksiin. Hiljaisuudesta on tulossa "katova luonnonvara".

Korva.net ja Kuuloliitto sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Korva.netin alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Tulokset kauhistuttavat...

Mielenkiintoista asiaa kannattaa tsekata myös Kuuloliiton Ohi meni -kampanjan sekä TKK:n Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratorion sivuilta.

EU:n tiedotteen mukaan kannettava musiikkisoitin vaarantaa kuulon. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuuloliiton tiedotteen mukaan myös kodinkoneilla voi olla merkittävä vaikutus meluvaurioiden aiheuttajina. Keittiöstä on tullut kodin meluisin paikka!

Nautitaan syksyn hiljaisuudesta luonnossa!

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Energiansäästölamput - huippujuttu vai huijausta?

Helsingin Sanomat julkaisi nettisivuillaan tänään uutisen ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”. Uutinen myös alkaa kovin dramaattisesti: ”Hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ei aina ole ympäristöteko – päinvastoin.”

Itse uutinen kertoo Teknillisen korkeakoulun vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Jos siis lisälämmitys tuotetaan epäekologisemmin kuin sähkö, hiilijalanjäli voi jopa kasvaa. Tällainen tilanne on silloin, jos lämpiää öljyllä.

Jos talo lämmitetään sähköllä, sähkön kulutus ja ilmastotaakka eivät muutu mihinkään vaihdettaessa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Tämä tosin edellyttää sitä, että kaikki hehkulampun tuottama lämpö on saatu hyödynnettyä.

Kaukolämpötalossa ratkaisevaa on se, millä sähkö ja kaukolämpö tuotetaan. Mikäli kaukolämpö tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla (esim. hakkeella), energiansäästölamppuihin eli pienloistelamppuihin siirtyminen on hyvä ekologinen valinta. Samoin jos talo lämpiää suoraan uusiutuvilla energianlähteillä (esim. klapit, pelletit, maalämpö), energiansäästölamppuihin siirtyminen on erittäin järkevää.

Helsingin Sanomien mukaan tutkimuksen takana oleva TKK:n sähkötekniikan professori Matti Lehtonen ei silti vastusta hehkulamppujen kieltämistä. Energiansäästölamppuihin siirtyminen on järkevää, kunhan vain huolehditaan lämmön tuottamisesta mahdollisimman vähän hiilipäästöjä aiheuttavalla tavalla. Lisäksi tutkimuksen tulokset pätevät vain lämmityskaudella.

Lampputieto-sivuston (taustalla Motiva Oy, entinen Energiansäästön palvelukeskus, joka on sataprosenttisesti Suomen valtion omistama) mukaan energiaa säästetään aina, kun hehkulamppu korvataan energiansäästölampulla. 60 W:n hehkulampun vaihtaminen 15 W:n energiansäästölamppuun vähentää tehon tarvetta 45 W, jos lamppua poltetaan lämmittämättömissä tiloissa tai ulkotiloissa. Lämmitettävissä tiloissa säästö pienenee, koska hehkulampun lämpö korvaa varsinaista lämmitysenergiaa. Vuositasolla hehkulamppujen ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormasta saadaan hyödynnettyä asunnon lämmityksessä Motivan mukaan noin 70 %, jolloin nettosäästö energiansäästölampun käytöstä lämmityskaudella on silti noin 14 W.

Nämä Motivan jo ”vanhat” laskelmat eivät siis oleellisesti poikkea Hesarin uutisoimasta TKK:n tutkimuksesta, jossa on otettu huomioon vain lämmityskausi (8-9 kuukautta vuodessa). Tosin lämmityskausi on sikäli oleellisin, että silloinhan juuri suurin osa valojenkin käytöstä tapahtuu. Motiva kuitenkin huomauttaa näin:

”Vain osa hehkulampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Jotta lampun tuottama lämpö tulisi hyödynnettyä, pitäisi lämmitysjärjestelmän säätimien olla erityisen herkkiä ja hyvässä kunnossa. Lisäksi lämpiminä vuodenaikoina, jolloin lämmitystä ei tarvita lainkaan, menee hehkulamppujen tuottama lämpö kokonaan hukkaan. Energiansäästölamppu säästää energiaa siis myös lämmitettävissä tiloissa.”

Jos siis termostaatit eivät reagoi herkästi hehkulamppujen lisälämpöön, siitä ei ole hyötyä. Samoin jos katossa olevan lampun lämpö jää lämpökerrostuneisuuden takia kattoon, siitä ei ole hyötyä. Tosin asunnoissa tällainen tilanne lienee melko harvinainen.

Motiva on tehnyt myös tarkan laskelman. Suomessa on 2,4 miljoonaa kotitaloutta. Jos joka kodissa vaihdetaan vain yksi ainokainen 60 W:n hehkulamppu 15 W:n energiansäästölamppuun, vähenee energiankulutus vuositasolla noin 118 GWh (oletuksena polttoaika 3 h/vrk). Tämä energiansäästö vastaa runsaan 5 900 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian tarvetta. Kun lasketaan mukaan hehkulamppujen korvaamisesta aiheutuva lämmitysenergian lisäys, vähenee energiankulutus yhä 32 GWh eli 1 600 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian kulutuksen verran.

Vaikka energiansäästölamppujen hankintahinta on kallis, käyttöikä on erittäin paljon pitempi kuin hehkulampuilla. Kalliista hankintahinnasta huolimatta energiansäästölamppujen käyttäjä säästääkin rahaa: lamppuja tarvitsee vaihtaa harvoin ja sähkölasku pienenee. Suurin merkitys hehkulamppujen kieltämisellä on lämpimissä maissa, esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa lämmitystä ei kovin paljon tarvita. Pikemminkin liikalämpöä yritetään saada pois ja jäähdyttämiseen kulutetaan paljon sähköenergiaa.

Itsekin boikotoin energiansäästölamppuja aiemmin niiden sisältämän elohopean takia. Tälläkin asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Professori Peter Lund kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla (23.10.2007) näin:

"Jos koko Suomi saadaan mukaan lampunvaihtotalkoisiin, säästettäisiin enemmän energiaa kuin ehdotetuista Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaista ja uusista voimalaitoksista jokien alajuoksuilla saataisiin yhteensä. Ero ekologisessa jalanjäljessä näiden kahden vaihtoehdon välillä on kuin yö ja päivä. Ympäristön kannalta on muistettava, että energiansäästölamput sisältävät jonkin verran elohopeaa. Talvipakkasella marginaalisähkö tuotetaan kuitenkin kivihiilellä, jonka päästöt sisältävät enemmän elohopeaa kilowattituntia kohden.Energiansäästölampun elohopea saadaan poistettua luonnosta kokonaan, kunhan näiden kierrätys järjestetään. Näin olemme tehneet jo vuosikausia elektroniikkaromulle, loisteputkille tai paristoille."

Nyt minusta on tullut energiansäästölamppu-uskovainen.

maanantai 5. lokakuuta 2009

Aloita on-off -suhde!


Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään 5.-11. lokakuuta 2009. Maanantaina erityisteemana on lämmitys, tiistaina liikenne ja liikkuminen, keskiviikkona veden käyttö, torstaina hankinnat, perjantaina sähkön käyttö, viikonloppuna kierrätys ja energiankulutus.

Tiistain teemana on siis liikenne. Valtakunnallisesti suurin osa 1-3 kilometrin matkoista autoillaan. Omalla autolla liikkuvan kannattaa tarkkailla ajotyyliään. Taloudellinen ajaja ennakoi ja välttää tyhjäkäyntiä. Taloudellisesti ajaen voi säästää bensakuluissa helposti 10 prosenttia. Auton esilämmitys kannattaa, kun lämpötilat laskevat alle + 5 asteen. Moottorin esilämmitys vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Energia-Esterin mukaan kylmä moottori saastuttaa ensimmäisen kilometrin aikana yhtä paljon kuin lämmin moottori koko matkalla Helsingistä Ouluun!

Lisää tietoa voi lukea Easy Riderin sivulta ja hieman viihteellisemmässä muodossa Junttiauto-sivustolta.

Kannattaa tutustua myös näihin energia-aiheisiin sivuihin:
KSS Energia
Työtehoseura
Taloudellinen Tiedotustoimisto
Energia-Esteri
Energianeuvoja
Energiaa Suomessa
Helsingin Energia
Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)
Motiva
Energiateollisuus ry
Ydinreaktioita
Edu.fi
Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)
Standby
Vampire Energy (vampyyrienergia)
Jarin blogi: Energia
YLE X:n Peltsi testaa vähäenergistä dieettiä
Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

Nyt on aika aloittaa on-off -suhde! Suhdetta vaikkapa kännykkälaturin, tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

Myös Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian ryhmä osallistuu energiansäästöviikon viettoon omassa blogissaan.



Tällä viikolla vietetään myös eläinten viikkoa ja aikuisopiskelijan viikkoa. Aikuisopiskelijan viikon nettisivuilta voi lukea mielenkiintoisia tarinoita aikuisopiskelijoiden elämästä, uranvaihdoista, iloista, suruista, elämänkohtaloista jne. Lisäksi tänään on kansainvälinen opettajien päivä. Hyvää viikkoa kaikille!

perjantai 2. lokakuuta 2009

Kyvykkään eväkkään salatut elämät

Kuva: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry

Sunnuntaina 4.10.2009 vietetään Suomessa eläinten päivää sadatta kertaa. Päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit.

Myös kansainvälinen eläinten päivä järjestetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Eläinten päivästä alkaa myös eläinten viikko 4.-10.10.2009. Sitäkin vietetään Suomessa jo 51. kertaa. Tänä vuonna eläinten viikon erikoisteemana on "Kyvykäs eväkäs - kalakin tuntee ja oppii". Viikon tunnusjulisteessa komeilee Nemo-elokuvasta tuttu vuokkokala. Päävastuun viikon järjestelyistä ja tiedottamisesta kantaa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry, jonka nettisivuilta löytyy ansiokkaan monipuolisesti materiaalia eläinten oikeuksista, esimerkiksi uusi "Sukellus pinnan alla - kalojen salatut elämät" -tietopaketti.

Myös Suomen WWF on tiedotteessaan juuri kiinnittänyt huomiota kaloihin. Miksi Suomessa käytetään niin paljon tonnikaloja, joista monet ovat uhanalaisia lajeja, vaikka suomalaistakin kalaa olisi saatavilla, esimerkiksi Itämeren silakkaa? Tosin jokapäiväiseen ruokavalioon Itämeren silakka ei sovellu dioksiinipitoisuutensa takia. WWF on muutenkin koonnut hyviä vinkkejä ympäristötietoiselle ruokailijalle.

Ravinnon ympäristövaikutuksiin ja eläinsuojelullisiin näkökohtiin kiinnittävät huomiota myös Ilmastouhka-kampanja ja Irti mun munista -projekti. Näitä asioita olen pohtinut myös omissa aiemmissa blogipostauksissani, esimerkiksi "Vaikeat ekologiset ruokavalinnat". Lisää tietoa löytyy Delicious-linkkieni ruokatageista.

Ja Kouvolassa muuten järjestetään jo huomenna lauantaina 3.10.2009 Kasviskekkerit, joilla voi tutustua kasvisruokaan ja maistella ilmaiseksi vegaanista ravintoa.

Hyvää viikonloppua ja sydämellistä eläinten viikkoa!