Suomessa mitattiin tänä kesänä myös kaikkien aikojen korkein virallinen varjolämpötila, 37,2 astetta Liperissä (Joensuun lentokentällä) 29. heinäkuuta. Myös lukuisia muita Suomen ennätyksiä pistettiin uusiksi.
Myös maailmanlaajuisesti vuosi 2010 on ollut ennätyksellinen. Tänä vuonna maailmalla on tähän mennessä (27. elokuuta) rikottu 18 kansallista kaikkien aikojen lämpöennätystä - enemmän kuin koskaan aiemmin yhden vuoden aikana:
Nämä ennätyksiä rikkoneet valtiot (alueet) kattavat 19 prosenttia koko maapallon maapinta-alasta. Koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lämpötilaennätyksiä ei ole rikottu näin suurella pinta-alalla yhden vuoden aikana. Tällainen tarkastelu ei kuitenkaan ole täysin totuudenmukainen, koska esimerkiksi Venäjällä on paikoin (mm. Keski-Venäjän pohjoisosissa) ollut poikkeuksellisen kylmääkin.
Myanmarissa (Burmassa) mitattiin 12. toukokuuta kautta aikojen kuumin varjolämpötila (47,0 astetta) Kaakkois-Aasiassa. Saman kuukauden lopulla (26.5.) Pakistanissa taas saavutettiin kuumin koskaan Aasian mantereella virallisesti mitattu varjolämpötila 53,5 astetta.
Kansallinen kylmyysennätys on tänä vuonna rikottu toistaiseksi vain yhdessä valtiossa, kun Guineassa mitattiin 9. tammikuuta vain 1,4 astetta lämmintä.
Paikallisesti vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Viime talvena Yhdysvaltojen itärannikko oli poikkeuksellisen kylmä, länsirannikko taas lämmin. Tänä kesänä tilanne on ollut päinvastainen.
Esimerkiksi Washingtonissa koko kesän keskilämpötila ylittää ensimmäistä kertaa 80 fahrenheitastetta (27 celsiusastetta) ja kesän keskimääräinen päivän ylin lämpötila 90 fahrenheitastetta (32 celsiusastetta). Tämä on myös kautta aikojen ensimmäinen kolmen kuukauden jakso, jolloin jokaisen kuukauden keskilämpötila on ollut yli 80 fahrenheitastetta. Louisvillen kaupungissa keskimääräinen lämpötila on ylitetty kesäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana peräti 73 päivänä, Memphisissä 72 päivänä. Louisvillessa päivän pitkän aikavälin tilastojen keskilämpötila on jäänyt saavuttamatta vain viitenä päivänä.
Sen sijaan Kaliforniassa on ollut paikoin viileää. Heinäkuun alussa San Diegon lämpötila sivusi kaikkien aikojen alinta heinäkuun päivälämpötilaa (18 celsiusastetta) ja Los Angelesissa mitattiin heinäkuun alin päivän ylin lämpötila (19 celsiusastetta) vuoden 1926 jälkeen. Kaiken kaikkiaan Los Angeleskin on kuitenkin ollut kesän ajan lähellä normaalilämpötiloja, mutta San Franciscossa keskimääräinen lämpötila on ylitetty vain yhtenä päivänä.
Viime vuosikymmen (vuodet 2000-2009) oli keskilämpötilaltaan kaikkien aikojen lämpimin maapallolla mitattu vuosikymmen. Kaikkien aikojen lämpöennätys rikottiin 75 valtiossa (33 % maapallon valtioista) ja kylmyysennätys 15 valtiossa (6 % valtioista).
Alkuvuosi (tammikuu-heinäkuu) 2010 on ollut kaikkien aikojen lämpimin maapallolla koskaan mitattu vastaava seitsemän kuukauden jakso. Heinäkuu 2010 oli maailmanlaajuisesti (yhdistetty meri- ja maa-alueiden lämpötila) koko tilastohistorian toiseksi lämpimin heinäkuu. Heinäkuu oli myös 305. peräkkäinen kuukausi, jolloin kuukauden keskilämpötila maapallolla ylitti 1900-luvun keskiarvon. Viimeksi 1900-luvun keskiarvon alle on jääty helmikuussa 1985!
Suomessa ajanjakso 1.5.-17.8. oli lämpimin (+13,94 astetta) vastaava ajanjakso ainakin vuodesta 1961 tarkasteltuna. Edellinen ennätys oli +13,79 astetta vuodelta 2002.
Onko ilmastonmuutos aiheuttanut kaikki nämä ennätykset? Tuskin kukaan osaa vastata tähän aukottomasti. Alkuvuoden ajan on vaikuttanut lämmittävä El Niño ja muutenkin monet olosuhteet ovat olleet tänä vuonna hyvin poikkeukselliset ja otolliset esimerkiksi Suomen, muun Euroopan ja Venäjän helteille. Esimerkiksi Venäjällä on vallinnut sulkukorkeapaine, joka on vaikuttanut myös Pakistanin tulvien syntyolosuhteisiin (lännestä tullut kylmä ilma pohjoisen kautta Pakistanin ylle, jolloin se kohtasi lämpimät monsuunituulet).
Toisaalta ei ole täyttä varmuutta siitä, kuinka paljon ilmastonmuutos voi vaikuttaa näihin ääri-ilmiöitä synnyttäviin olosuhteisiin. Nasan ja NOAA:n uudessa tutkimuksessa esimerkiksi El Niñon lämpökeskuksen on havaittu siirtyneen idästä Tyynenmeren keskikohdille mahdollisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Myös El Niñon voimakkuus ja esiintymistiheys saattavat nousta. Meriveden lämpöjakauma voi vaikuttaa myös sulkukorkeapaineiden pitkäkestoisuuteen. Suihkuvirtausten reitit voivat ehkä tietyllä tavalla "tukkeutua" ja olosuhteet muuttua näin sulkukorkeapaineita suosiviksi.
Paikoitellen maapallolla on ollut myös keskimääräistä viileämpää, joskaan ei ennätyksellisen kylmää. Ilmastonmuutoksesta ei pidäkään tehdä johtopäätöksiä yhden alueen tai yhden vuoden perusteella. Ilmastonmuutos tulee näkyviin - ja näkyy jo nyt - pitkällä aikavälillä maailmanlaajuisesti tarkasteltuna.
Asiaa havainnollistaa hyvin Geophysical Research Letters -lehdessä julkaistu tutkimus "The relative increase of record high maximum temperatures compared to record low minimum temperatures in the U.S." (kirjoittajat Gerald A. Meehl, Claudia Tebaldi, Guy Walton, David Easterling, Larry McDaniel). Tutkimuksessa selvitettiin 1800 yhdysvaltalaisen sääaseman tiedot. Ylös kirjattiin kultakin vuodelta kaikkien aikojen päivittäisten lämpöennätysten lukumäärä (koko sääaseman mittaushistorian lämpimin mitattu lämpötila ko. päivämääränä) ja kylmyysennätysten määrä. Periaatteessa lämpö- ja kylmyysennätysten lukumääräsuhteen pitäisi lähestyä ajan myötä suhdetta 1:1, koska mittaushistorian pidentyessä uudet lämpöennätykset käyvät yhä harvinaisemmiksi, ellei ilmastossa tapahdu muutosta. 1950-luvulla lämpö- ja kylmyysennätysten suhde oli 1,09 : 1, 1960-luvulla 0,77 : 1, 1970-luvulla 0,78 : 1, 1980-luvulla 1,14 : 1, 1990-luvulla 1,36 : 1 ja 2000-luvulla 2,04 : 1. Ilmastonmuutos näkyy näissä suhdeluvuissa tilastollisesti merkitsevästi.
Lämpöennätysten määrä suhteessa kylmyysennätysten määrään on kasvanut selvästi. Kylmyysennätyksetkään eivät ole silti kadonneet, vaan säätilan luontainen vaihtelu jatkuu, vaikka pitkällä aikavälillä lämpötilakäyrän trendi onkin nouseva. Ilmaston lämpeneminen ei tarkoitakaan sitä, että kylmät jaksot katoaisivat kokonaan. Ilmastonmuutos voi jopa kiihdyttää lämpötilojen heilahtelua laidasta laitaan. Samaan aikaan, kun toisaalla on kylmää, toisaalla voi olla ennätyslämmintä.
Viilentävä La Niña käynnistyi heinäkuussa ja sen odotetaan vaikuttavan pohjoisella pallonpuoliskolla koko talven 2010-2011 ajan.
Lähteet ja lisätietoja:
AGW Observer (Ari Jokimäki): Papers on Rossby wave breaking
Capital Climate: Summer of simmer update, counting down the heat parade
Climate Signals: 18 national heat records set so far in 2010
Climate Signals: July 2010 - the 305th consecutive month hotter than average
Climate Signals: This summer's hottest U.S. cities
Dr. Jeff Masters' WunderBlog
Ilmastotieto (myös Twitterissä)
Jarin blogi: Kaikkien aikojen uusi lämpötilaennätys 37,2 astetta!
Jarin blogi: Miksi on kylmää, vaikka ilmastonmuutoksen pitäisi lämmittää?
Jarin blogi: Sään oikkuja - kylmät talvet, lämpimät kesät
Los Angeles Times: What summer? Record cold at LAX as July gloom continues
MeteorologyClimate.com: Extreme temperature records since 1850
NASA: Heatwave in Russia
New Scientist: Frozen jet stream links Pakistan floods, Russian fires
NOAA: NASA/NOAA study finds El Niños growing stronger
NOAA: Second warmest July and warmest year-to-date global temperature on record
NOAA: The Russian heat wave of 2010
Science Daily: Warmest year-to-date global temperature on record
Sääbriefing (Pauli J. Jokinen): Kesä, joka tullaan muistamaan
Sääbriefing (Pauli J. Jokinen): Syksy saapuu
The Huffington Post: Record heat - 9 nations that topped their highest temperatures this summer
YLE.fi: Suomalaistutkija - helteiden ja tulvien selitys johti harhaan