Ennätysvuosi 2010: Lämpöennätyksiä ympäri maapalloa!

Kouvolassa (Utti) on tänä kesänä tehty kaikkien aikojen Suomen ennätys yhden kesän hellepäivien lukumäärässä. Tämän kesän hellepäivien virallinen lukumäärä Utissa on 48.

Suomessa mitattiin tänä kesänä myös kaikkien aikojen korkein virallinen varjolämpötila, 37,2 astetta Liperissä (Joensuun lentokentällä) 29. heinäkuuta. Myös lukuisia muita Suomen ennätyksiä pistettiin uusiksi.

Myös maailmanlaajuisesti vuosi 2010 on ollut ennätyksellinen. Tänä vuonna maailmalla on tähän mennessä (27. elokuuta) rikottu 18 kansallista kaikkien aikojen lämpöennätystä - enemmän kuin koskaan aiemmin yhden vuoden aikana:

Nämä ennätyksiä rikkoneet valtiot (alueet) kattavat 19 prosenttia koko maapallon maapinta-alasta. Koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lämpötilaennätyksiä ei ole rikottu näin suurella pinta-alalla yhden vuoden aikana. Tällainen tarkastelu ei kuitenkaan ole täysin totuudenmukainen, koska esimerkiksi Venäjällä on paikoin (mm. Keski-Venäjän pohjoisosissa) ollut poikkeuksellisen kylmääkin.

Myanmarissa (Burmassa) mitattiin 12. toukokuuta kautta aikojen kuumin varjolämpötila (47,0 astetta) Kaakkois-Aasiassa. Saman kuukauden lopulla (26.5.) Pakistanissa taas saavutettiin kuumin koskaan Aasian mantereella virallisesti mitattu varjolämpötila 53,5 astetta.

Kansallinen kylmyysennätys on tänä vuonna rikottu toistaiseksi vain yhdessä valtiossa, kun Guineassa mitattiin 9. tammikuuta vain 1,4 astetta lämmintä.

Paikallisesti vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Viime talvena Yhdysvaltojen itärannikko oli poikkeuksellisen kylmä, länsirannikko taas lämmin. Tänä kesänä tilanne on ollut päinvastainen.

Esimerkiksi Washingtonissa koko kesän keskilämpötila ylittää ensimmäistä kertaa 80 fahrenheitastetta (27 celsiusastetta) ja kesän keskimääräinen päivän ylin lämpötila 90 fahrenheitastetta (32 celsiusastetta). Tämä on myös kautta aikojen ensimmäinen kolmen kuukauden jakso, jolloin jokaisen kuukauden keskilämpötila on ollut yli 80 fahrenheitastetta. Louisvillen kaupungissa keskimääräinen lämpötila on ylitetty kesäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana peräti 73 päivänä, Memphisissä 72 päivänä. Louisvillessa päivän pitkän aikavälin tilastojen keskilämpötila on jäänyt saavuttamatta vain viitenä päivänä.

Sen sijaan Kaliforniassa on ollut paikoin viileää. Heinäkuun alussa San Diegon lämpötila sivusi kaikkien aikojen alinta heinäkuun päivälämpötilaa (18 celsiusastetta) ja Los Angelesissa mitattiin heinäkuun alin päivän ylin lämpötila (19 celsiusastetta) vuoden 1926 jälkeen. Kaiken kaikkiaan Los Angeleskin on kuitenkin ollut kesän ajan lähellä normaalilämpötiloja, mutta San Franciscossa keskimääräinen lämpötila on ylitetty vain yhtenä päivänä.

Viime vuosikymmen (vuodet 2000-2009) oli keskilämpötilaltaan kaikkien aikojen lämpimin maapallolla mitattu vuosikymmen. Kaikkien aikojen lämpöennätys rikottiin 75 valtiossa (33 % maapallon valtioista) ja kylmyysennätys 15 valtiossa (6 % valtioista).

Alkuvuosi (tammikuu-heinäkuu) 2010 on ollut kaikkien aikojen lämpimin maapallolla koskaan mitattu vastaava seitsemän kuukauden jakso. Heinäkuu 2010 oli maailmanlaajuisesti (yhdistetty meri- ja maa-alueiden lämpötila) koko tilastohistorian toiseksi lämpimin heinäkuu. Heinäkuu oli myös 305. peräkkäinen kuukausi, jolloin kuukauden keskilämpötila maapallolla ylitti 1900-luvun keskiarvon. Viimeksi 1900-luvun keskiarvon alle on jääty helmikuussa 1985!

Suomessa ajanjakso 1.5.-17.8. oli lämpimin (+13,94 astetta) vastaava ajanjakso ainakin vuodesta 1961 tarkasteltuna. Edellinen ennätys oli +13,79 astetta vuodelta 2002.

Onko ilmastonmuutos aiheuttanut kaikki nämä ennätykset? Tuskin kukaan osaa vastata tähän aukottomasti. Alkuvuoden ajan on vaikuttanut lämmittävä El Niño ja muutenkin monet olosuhteet ovat olleet tänä vuonna hyvin poikkeukselliset ja otolliset esimerkiksi Suomen, muun Euroopan ja Venäjän helteille. Esimerkiksi Venäjällä on vallinnut sulkukorkeapaine, joka on vaikuttanut myös Pakistanin tulvien syntyolosuhteisiin (lännestä tullut kylmä ilma pohjoisen kautta Pakistanin ylle, jolloin se kohtasi lämpimät monsuunituulet).

Toisaalta ei ole täyttä varmuutta siitä, kuinka paljon ilmastonmuutos voi vaikuttaa näihin ääri-ilmiöitä synnyttäviin olosuhteisiin. Nasan ja NOAA:n uudessa tutkimuksessa esimerkiksi El Niñon lämpökeskuksen on havaittu siirtyneen idästä Tyynenmeren keskikohdille mahdollisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Myös El Niñon voimakkuus ja esiintymistiheys saattavat nousta. Meriveden lämpöjakauma voi vaikuttaa myös sulkukorkeapaineiden pitkäkestoisuuteen. Suihkuvirtausten reitit voivat ehkä tietyllä tavalla "tukkeutua" ja olosuhteet muuttua näin sulkukorkeapaineita suosiviksi.

Paikoitellen maapallolla on ollut myös keskimääräistä viileämpää, joskaan ei ennätyksellisen kylmää. Ilmastonmuutoksesta ei pidäkään tehdä johtopäätöksiä yhden alueen tai yhden vuoden perusteella. Ilmastonmuutos tulee näkyviin - ja näkyy jo nyt - pitkällä aikavälillä maailmanlaajuisesti tarkasteltuna.

Asiaa havainnollistaa hyvin Geophysical Research Letters -lehdessä julkaistu tutkimus "The relative increase of record high maximum temperatures compared to record low minimum temperatures in the U.S." (kirjoittajat Gerald A. Meehl, Claudia Tebaldi, Guy Walton, David Easterling, Larry McDaniel). Tutkimuksessa selvitettiin 1800 yhdysvaltalaisen sääaseman tiedot. Ylös kirjattiin kultakin vuodelta kaikkien aikojen päivittäisten lämpöennätysten lukumäärä (koko sääaseman mittaushistorian lämpimin mitattu lämpötila ko. päivämääränä) ja kylmyysennätysten määrä. Periaatteessa lämpö- ja kylmyysennätysten lukumääräsuhteen pitäisi lähestyä ajan myötä suhdetta 1:1, koska mittaushistorian pidentyessä uudet lämpöennätykset käyvät yhä harvinaisemmiksi, ellei ilmastossa tapahdu muutosta. 1950-luvulla lämpö- ja kylmyysennätysten suhde oli 1,09 : 1, 1960-luvulla 0,77 : 1, 1970-luvulla 0,78 : 1, 1980-luvulla 1,14 : 1, 1990-luvulla 1,36 : 1 ja 2000-luvulla 2,04 : 1. Ilmastonmuutos näkyy näissä suhdeluvuissa tilastollisesti merkitsevästi.

Lämpöennätysten määrä suhteessa kylmyysennätysten määrään on kasvanut selvästi. Kylmyysennätyksetkään eivät ole silti kadonneet, vaan säätilan luontainen vaihtelu jatkuu, vaikka pitkällä aikavälillä lämpötilakäyrän trendi onkin nouseva. Ilmaston lämpeneminen ei tarkoitakaan sitä, että kylmät jaksot katoaisivat kokonaan. Ilmastonmuutos voi jopa kiihdyttää lämpötilojen heilahtelua laidasta laitaan. Samaan aikaan, kun toisaalla on kylmää, toisaalla voi olla ennätyslämmintä.

Viilentävä La Niña käynnistyi heinäkuussa ja sen odotetaan vaikuttavan pohjoisella pallonpuoliskolla koko talven 2010-2011 ajan.

Lähteet ja lisätietoja:

AGW Observer (Ari Jokimäki): Papers on Rossby wave breaking

Capital Climate: Summer of simmer update, counting down the heat parade

Climate Signals: 18 national heat records set so far in 2010

Climate Signals: July 2010 - the 305th consecutive month hotter than average

Climate Signals: This summer's hottest U.S. cities

Dr. Jeff Masters' WunderBlog

Ilmastotieto (myös Twitterissä)

Jarin blogi: Kaikkien aikojen uusi lämpötilaennätys 37,2 astetta!

Jarin blogi: Miksi on kylmää, vaikka ilmastonmuutoksen pitäisi lämmittää?

Jarin blogi: Sään oikkuja - kylmät talvet, lämpimät kesät

Los Angeles Times: What summer? Record cold at LAX as July gloom continues

MeteorologyClimate.com: Extreme temperature records since 1850

NASA: Heatwave in Russia

New Scientist: Frozen jet stream links Pakistan floods, Russian fires

NOAA: NASA/NOAA study finds El Niños growing stronger

NOAA: Second warmest July and warmest year-to-date global temperature on record

NOAA: The Russian heat wave of 2010

Science Daily: Warmest year-to-date global temperature on record

Sääbriefing (Pauli J. Jokinen): Kesä, joka tullaan muistamaan

Sääbriefing (Pauli J. Jokinen): Syksy saapuu

The Huffington Post: Record heat - 9 nations that topped their highest temperatures this summer

YLE.fi: Suomalaistutkija - helteiden ja tulvien selitys johti harhaan

Maailman ylikulutuspäivä: Maapallon koko vuonna 2010 tuottamat luonnonvarat on kulutettu loppuun tänään!

Tänään on ns. ylikulutuspäivä. Global Footprint Network (kalifornialainen ympäristöntutkimusjärjestö) ja New Economics Foundation (riippumaton brittiläinen ajatushautomo) ovat tehneet laskelman, jonka mukaan ihmiskunta on vuoden 2010 alusta laskettuna tänään käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden 2010 aikana syntyneitä tai syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja.

Huolestuttavinta tässä on se, että viime vuodesta ylikulutuspäivä on aikaistunut yli kuukaudella! Luonnonvaroja käytetään ja kasvihuonekaasupäästöjä tuotetaan siis yhä enemmän kiihtyvään tahtiin. Esimerkiksi laidunmaita näyttää maapallolla olevan jäljellä huomattavasti vähemmän kuin vielä viime vuonna arvioitiin. Euroopassa tämän vuoden kalakantojen lisääntymistä vastaava kalamäärä kulutettiin loppuun jo heinäkuussa.

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen 31.12.1986. Sen jälkeen ylikulutuspäivä on melkein joka vuosi tullut vastaan aiemmin ja aiemmin. Tosin viime vuonna ylikulutuspäivä saavutettiin maailmanlaajuisen laman ansiosta kaksi päivää myöhemmin (25.9.2009) kuin edellisenä vuonna (23.9.2008).

New Economics Foundationin energia- ja ilmastonmuutosasioihin erikoistunut tohtori Victoria Johnson toteaa näin:

"Nasan uusimman tutkimuksen mukaan maailmanlaajuinen lämpeneminen ei osoita merkkejä hidastumisesta. Joka vuosi rikotaan uusia ennätyksiä - olipa kyseessä suurimman jäävuoren irtoaminen Grönlannista tai yleistyneet sään ääri-ilmiöt ympäri maapalloa. Vaikkei yksittäisiä tapahtumia voidakaan yhdistää ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, tämä antaa meille tuskallisen kuvan tulevaisuudesta ja siitä, kuinka haavoittuvaisia me olemme. Ilmastonmuutos on ylikulutuksemme oire ja kuvastaa kylmäkiskoista välinpitämättömyyttämme planeetan kyvystä elättää meitä."

Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin yli 1,4 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Erot eri kansakuntien välillä ovat suuria. Yhdysvaltalaisten elintasolla (jos kaikki maapallolla eläisivät samoin) ei riittäisi viisikään maapalloa. Myös suomalaisten kulutus on lähellä USA:ta. Todellisuudessa tietenkään nämä laskelmat eivät voi olla kovin tarkkoja. Jotakin suuntaa ne kuitenkin antavat...

Muovijätetsunami myös Atlantilla!

Plastic Soup from Lara Leslie on Vimeo.

Muovijätteiden määrä maapallolla on lisääntynyt 500 prosenttia vuodesta 1976 vuoteen 2008. Alle viisi prosenttia muovista kierrätetään. Arvioiden mukaan maapallon meriin heitetään 6,4 miljoonaa tonnia jätettä joka vuosi. Joillakin alueilla jopa 80 % mereen päätyvästä jätemäärästä on muovia, mutta on siellä paljon muutakin. Neljäsosa meristä tunnistetuista jätteistä on savukkeita ja tupakan filttereitä!

Aiemmin olen kirjoitellut Tyynenmeren valtavasta muovijätelautasta (muovijätepyörre). Parin kymmenen vuoden ajan myös Atlantilla on tiedetty olevan jonkinlainen muovijätelautta, mutta vasta nyt sen koosta ja muodosta on saatu tarkempia tutkimustuloksia. Myös Intian valtameressä saattaa olla vastaava jätepyörre.

Atlantilla eniten muovijätettä kertyy Pohjois-Atlantin subtrooppiseen pyörteeseen noin leveyspiireille 22-32 astetta pohjoista leveyttä. Enimmillään muovin kappaleita on 200 000 neliökilometrillä. Suurin osa muovijätteestä on erittäin pieninä hiukkasina. Laivoista muovijätettä on vaikea edes havaita, ellei meri ole täysin tyyni.

Muovipussit näyttävät meressä kelluessaan usein meduusoilta, jotka ovat kilpikonnien tärkeää ravintoa. Siksi merikilpikonnat syövät muovipusseja ja tukehtuvat niihin. Myös linnut ja muutkin vesieläimet syövät muovia, yleensä vahingossa. Pohjanmerellä tehdyn selvityksen mukaan lähes kaikkien arktisten merilintujen mahasta löytyi muovia. Muovi tukehduttaa eläimiä sekä tukkii suolistoja ja siitä voi liueta myrkyllisiä kemikaaleja. Näiden muovijätteiden arvioidaan tappavan vuosittain yli miljoona merilintua ja sata tuhatta merinisäkästä.

Eläinten myrkytys- ja tukehtumisongelmien lisäksi muovijäte saattaa levittää mukanaan myös pestisidejä ja muita myrkkyjä sekä uusia tulokaslajeja kaukaisillekin alueille. Suuri osa muovijätteestä ilmeisesti hajoaa hyvin pieneksi ja saattaa painua myös pohjaan. Pienet muovijätehiukkaset kuitenkin voivat olla jopa haitallisempia kuin suuret, sillä pienet hiukkaset pääsevät helposti rikastumaan ravintoketjuissa.

Parin kymmenen tutkimusvuoden aikana muovijätteen määrä meressä ei ole oleellisesti lisääntynyt, vaikka muovin käyttö on yleistynyt huomattavasti. Varmaa syytä tähän ei tiedetä. Ihmiset ovat voineet oppia entistä siistimmiksi, muovijäte voi hajota pieneksi ja painua pohjaan tai jäte voi kertyä johonkin vielä tuntemattomaan paikkaan.

Lisätietoja Tyynenmeren muovijätelautasta:

Katastrofin aineksia

Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret

Sakkoja yökastelusta!

The great Pacific garbage patch (Flickr)

Lisätietoja Atlantin muovijätelautasta:

Now Atlantic is found to have huge garbage patch (The Independent)

Massive north Atlantic garbage patch mapped (Wired Science)

Plastic accumulation in the North Atlantic subtropical gyre (Science)

Yleistä tietoa muovijätteestä merissä:

Plastic death on the seas (The Independent)

Where has all the plastic gone (Science)

Chemical from plastic water bottles found throughout oceans (Wired Science)

The dirt on ocean garbage patches (Science)

Koko kesän hellepäivien kaikkien aikojen lukumääräennätys nyt Kouvolassa 47!

Alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen kaikkien aikojen ennätys koko kesän hellepäivien lukumäärässä on nyt 47 hellepäivää Kouvolan Utissa kesällä 2010.

Meteorologi Pauli Jokinen kertoo seuraavat mielenkiintoiset tiedot: Kuopiossa on syntynyt myös vuorokauden keskilämpötilaennätys (ainakin 50 viimeisimmän vuoden tilastoissa). Siellä mitattiin vuorokauden keskilämpötilaksi 28,9 astetta 29.7.2010. Puumalassa oli tänä kesänä 15 päivää, jolloin ylin lämpötila oli vähintään +30 astetta. Kouvolan Utissa tällaisia päiviä oli 14 ja Lappeenrannassa 13. Kaikkien aikojen ennätyksiin nämä lukemat eivät kuitenkaan yllä. Tämän vuoden heinäkuun keskilämpötila oli Puumalassa 23,0, Kouvolassa 22,8 ja Lappeenrannassa 22,7 astetta.

Suomen Kuvalehti 13.8.2010 kuitenkin muistuttaa sekä paperi- että nettilehdessä, ettei säästä pidä päätellä ilmastoa:

"Tuntuu kuin Suomen sää olisi tänä vuonna mennyt raiteiltaan. Samanlaisia tietoja tulee myös ulkomailta. Kesän lämpöennätykset on rikottu 17 maassa, Grönlannista lohkeaa jättimäinen jäävuori, Venäjällä kesän kuumuus tappaa ihmisiä ja ruokkii metsäpaloja.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta pitää selvänä, että lämpötilojen osalta kysymys ei ole vain luonnollisesta vaihtelusta, vaan maapallon kuumekäyrä nousee.

--

Poikkeukselliset lämpötilat edellyttävät poikkeuksellisia ilmavirtauksia. Helteet ovat tulleet meille tänä kesänä erityisesti kaakon ja idän kautta.

--

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta toppuuttelee niitä, jotka tekevät johtopäätöksiä ilmastosta vallitsevan sään perusteella.

Hänen viestinsä on tämä: säälle on ominaista suuri luontainen vaihtelu. Se ei muutu miksikään ilmastonmuutoksen myötä.

--

Ilmakehän koostumus muuttuu, kasvihuonekaasut ja hiukkaspitoisuudet lisääntyvät. Sen perusteella voi sanoa, että keskilämpötilat kohoavat ja korkeat lämpötilat yleistyvät, toisin sanoen hellejaksot voimistuvat ja yleistyvät.

Toisaalta ilmakehän kosteus lisääntyy, joten rankkasateet tulevat Suomessa entistä todennäköisemmiksi."

Samaa asiaa olen yrittänyt tähdentää monissa blogipostauksissani. Yksittäisen paikan tai yksittäisen vuoden perusteella ilmastonmuutoksesta ei voi päätellä mitään. Ihmisen aiheuttama (voimistama) ilmastonmuutos on ollut käynnissä jo sata vuotta. Pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ilmastonmuutos (luontaisen kasvihuoneilmiön voimistuminen) näkyy selvästi.

Tämä ilmastonmuutos ei kuitenkaan tarkoita pelkkää ilmaston lämpenemistä, vaan siihen liittyy monenlaisia muutoksia (mm. sademäärien muuttuminen ja tietyillä paikoilla mahdollisesti jopa viileneminen). Lisäksi sään luontainen ajallinen ja alueittainen vaihtelu jatkuu ilmastonmuutoksenkin vallitessa. Saamme jatkossakin ainakin välillä kylmiä ja lumisia talvia, eivätkä kaikki kesämme ole tällaisia superhellekesiä!

Sään oikkuja: kylmät talvet, lämpimät kesät

Onko tämä vuosi 2010 poikkeuksellisten sääilmiöiden vuosi? Seuraako kylmää talvea lämmin kesä tai lämmintä kesää kylmä talvi? Onko ilmastonmuutos aiheuttanut hellekesän 2010? Onko lämmintä ollut koko maapallolla?

Australiassa meidän talviaikamme, sikäläinen kesä 2009-2010, oli poikkeuksellisen lämmin. Ilmastotieto raportoi maaliskuussa näin:

"Australiassa tämä vuosi alkoi sietämättömässä helteessä. Paikoitellen mitattiin jopa 49 asteen varjolämpötiloja (Mardie). Kokonaisuudessaan Australian kesän 2009-2010 sää oli lämmin ja vaihteleva. Länsi-Australiassa koko kesän keskilämpötila oli tilastohistorian korkein (29,6 astetta), 0,2 astetta yli edellisen ennätyksen (kesä 1997-1998) ja 1,3 astetta yli pitkäaikaisen kesälämpötilojen keskiarvon. Joulukuun keskilämpötila oli tilastohistorian kolmanneksi korkein, tammikuun toiseksi korkein ja helmikuun kolmanneksi korkein. Keskimääräinen vuorokauden ylin lämpötila oli 36,7 astetta, mikä on 1,5 astetta yli pitkän ajan keskiarvon ja ennätyslämpötiloissa jaetulla ensimmäisellä sijalla yhdessä vuoden 1997-1998 kanssa. Pilbarassa maksimilämpötilat olivat jopa viisi astetta yli normaalin. Kesän keskimääräinen minimilämpötila Länsi-Australiassa oli 22,5 astetta, mikä on tilastohistorian korkein ja 1,1 astetta yli pitkäaikasen keskiarvon. Paikoin keskimääräinen minimilämpötila oli jopa kolme astetta tavanomaista korkeampi. Joillakin sääasemilla saavutettiin mittaushistorian korkein yksittäisen vuorokauden minimilämpötila. Sademäärä oli keskimääräinen tai hieman sen alle. Myös koko Australiassa kesä oli tavanomaista lämpimämpi. Kun myös edeltävä talvi 2009 ja kevät 2009 olivat normaalia lämpimämpiä, Australiassa koettiin mittaushistorian lämpimin yhdeksän kuukauden jakso."

Tällä hetkellä Australiassa on poikkeuksellisen kylmä talvi. Kesäkuun 30. päivä Sydneyssä oli Telegraph-lehden mukaan kylmin kesäkuun aamu lähes 30 vuoteen, kun lämpötila jäi vain neljään asteeseen. Kylmempää on viimeksi ollut kesäkuussa vuonna 1983. Bourken maalaiskaupungissa lämpötila putosi jopa neljään pakkasasteeseen. Heinäkuun 2010 alussa Alice Springsin kaupungissa oli Telegraphin mukaan koko tilastohistorian kylmin päivä, kun lämpötila kohosi vain 6,3 asteeseen. Uuden Etelä-Walesin vuoristossa lämpötila laski Charlotte Pass -hiihtokeskuksessa 20. heinäkuuta -16,6 asteeseen.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on nyt muutenkin epätavallisen kylmää, esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Antarktiksella 4. heinäkuuta mitattu lämpötila -83,9 astetta on yksi koko maapallon alimmista lämpötiloista yli kymmeneen vuoteen.

Yhdysvaltojen itäosissa talvi oli erittäin kylmä, kun taas Pohjois-Amerikan länsiosissa oli poikkeuksellisen lämmintä. Tammikuussa 2010 Yhdysvaltojen itä- ja eteläosat olivat keskimääräistä kylmempiä, luoteisosat normaalia lämpimämpiä. New Yorkissa sää oli kylmintä sataan vuoteen. Sen sijaan Seattlessa tammikuun keskilämpötila oli mittaushistorian (1891-2010) kaikkien aikojen korkein, eivätkä tammikuun yhdenkään päivän lämpötilat jääneet pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolelle. Seattlessa tammikuun päivän ylimpien lämpötilojen keskiarvo oli kaikkien aikojen toiseksi korkein tammikuussa mitattu ylimpien lämpötilojen keskiarvo ja vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvo oli kaikkien aikojen korkein. Myös Bellinghamissa tammikuu oli kaikkien aikojen lämpimin, Olympiassa, Quillayutessa ja Hoquiamassa kaikkien aikojen toiseksi lämpimin. Myös Kanadan Vancouverissa tammikuu oli mittaushistorian (1937-2010) kaikkien aikojen lämpimin. Vancouverissa tammikuun 2010 keskilämpötila nousi noin 7 asteeseen, kun aiempi ennätys oli 6,3 astetta ja tilastohistorian keskimääräinen tammikuun lämpötila 3,3 astetta. Paikoin myös Intiassa oli hyvin lämmintä. Esimerkiksi Shimlassa tammikuu oli lämpimin kuuteen vuoteen, 3,8 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon.

Isossa-Britanniassa tammikuu 2010 oli kylmin 23 vuoteen. Helmikuussa Roomassa satoi lunta ensimmäistä kertaa vuoden 2005 jälkeen, eikä yhtä suurta lumisadetta ole ollut 24 vuoteen. Sen sijaan Brasiliassa Rio de Janeiron alueella oli pahin helleaalto 50 vuoteen. Sähkön kulutus nousi Brasiliassa uuteen ennätyslukemaan, koska jäähdytyslaitteiden käyttäminen vaatii paljon sähköä. Eteläisellä pallonpuoliskolla helmikuu 2010 olikin koko mittaushistorian lämpimin.

Suomessa Utsjoella oli tammikuussa pakkasta -36,7 astetta, Kuusamossa -37,1 astetta ja Ruotsin Lapissa yli -40 astetta. Suomessa talvi olikin kylmin vuoden 2003 jälkeen ja myös erittäin luminen. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa kevät oli kuitenkin ennätyslämmin.

Kesä 2010 on ollut pohjoisella pallonpuoliskolla erittäin helteinen. Suomessa mitattiin kaikkien aikojen korkein varjolämpötila, kaikkien aikojen korkein yhden kuukauden keskilämpötila ja suurin yhden kuukauden hellepäivien lukumäärä sekä elokuun kaikkien aikojen korkein lämpötila ja suurin yhden kesän hellepäivien lukumäärä. Yhden kesän hellepäivien lukumääräennätys tulee sääennusteiden mukaan vielä komistumaan entisestäänkin lähipäivinä.

Yhdysvaltojen itäosissa rikottiin heinäkuussa useita lämpöennätyksiä (mm. Baltimoressa 41 astetta 6. heinäkuuta). Washington D.C.:ssä heinäkuu oli kaikkien aikojen lämpimin kuukausi (keskilämpötila 28,4 astetta). Lännessä Kuolemanlaaksossa saavutettiin 15. heinäkuuta 51,7 astetta. Kolme Yhdysvaltojen osavaltiota oli kuitenkin heinäkuussa keskimääräistä viileämpiä: Idaho, Montana, Texas. Myös Kaliforniassa oli ajoittain viileää. Heinäkuun alussa San Diegon lämpötila sivusi kaikkien aikojen alinta heinäkuun päivälämpötilaa (18 celsiusastetta) ja Los Angelesissa mitattiin heinäkuun alin päivän ylin lämpötila (19 celsiusastetta) vuoden 1926 jälkeen.

Moskovassa on ennätyshelteet. Lämpötila on pysytellyt jo 50 päivää yli 32 asteessa. Tutkijoiden mukaan näiden helteiden syynä on ainakin osittain ilmastonmuutos. Heinäkuu oli Venäjällä koko mittaushistorian (130 vuotta) lämpimin. Seurauksena on ollut heinä-elokuussa laajoja metsäpaloja, joissa jo yli 1500 kotia on tuhoutunut.

Poikkeuksellisia säähän liittyviä hasardeja on viime aikoina ollut muutenkin paljon. Tulvat ovat koetelleet esimerkiksi Keski-Eurooppaa, Intian Himalajan alueita ja Pakistania. Pakistanin tulvissa on kuollut yli 1600 ihmistä, mutta kaikkiaan tulvat ovat vaikuttaneet noin 14 miljoonan pakistanilaisen elämään. Telegraph-lehden mukaan YK on kuvannut tätä tulvakatastrofia koko YK:n historian pahimmaksi humanitaariseksi hasardiksi, jopa pahemmaksi kuin Kaakkois-Aasian tsunami vuonna 2004.

Talvet näyttävät siis kylmiltä ja kesät lämpimiltä. Seuraako kylmää talvea siis lämmin kesä tai lämmintä kesää kylmä talvi? Näin voi olla, mikäli tuulien suunta pysyy pitkään muuttumattomana vuodenaikojen vaihtuessa. Esimerkiksi Suomeen idästä puhaltavat tuulet tuovat sekä kylmän talven että lämpimän kesän. Joskus siis kylmää talvea seuraa lämmin kesä tai lämmintä kesää kylmä talvi. Tämä on kuitenkin sattumaa, joka johtuu vain tuulien suunnasta. Tilastollisesti tarkasteltuna väite ei ole luotettava.

Vuoden 2010 säiden vaihtelut ääriarvosta toiseen osoittavat jälleen hyvin myös sen, ettei ilmastonmuutoksesta voi tehdä mitään johtopäätöksiä yhden paikan tai yhden vuoden - saati sitten yhden talven tai kesän - perusteella!

Maailmanlaajuisesti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ilmastonmuutos näkyy jo selvästi! Ja ihminen on ainakin osaltaan vaikuttanut tähän ilmastonmuutokseen (ilmaston lämpeneminen). Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutusta yksittäiseen säätapahtumaan on erittäin hankala osoittaa.

Kaksi uutta kaikkien aikojen lämpöennätystä syntyi tänään 7. elokuuta

Tänään on syntynyt koko kesän hellepäivien lukumäärässä kaikkien aikojen Suomen ennätys. Kouvolassa Utin säähavaintoasemalla on tänä kesänä ollut nyt 43 ja Lahdessa 42 hellepäivää.

Hellepäivällä tarkoitetaan suomalaisen määritelmän mukaan päivää, jolloin lämpötila varjossa kahden metrin korkeudella on yli 25 astetta. Aiempi koko kesän hellepäivien lukumääräennätys oli Heinolasta (Plaani), 42 hellepäivää vuonna 2006 (toisella sijalla oli aiemmin Piikkiö, 40 hellepäivää vuonna 1959, ja kolmannella tilalla Porvoo, 39 päivää vuonna 1997). Nyt "mestaruus" tuli siis Kouvolaan! Utin aiempi ennätys oli 36 hellepäivää vuonna 1988 (35 vuonna 1997 ja 33 vuonna 1999).

Tänään on rikottu myös kaikkien aikojen elokuun lämpötilaennätys Suomessa. Aiempi elokuun lämpöennätys oli 33,2 astetta (Sulkavalla vuonna 1912).

Tänään ainakin Heinolassa ja Puumalassa on mitattu 33,8 astetta sekä Lahdessa 33,7 ja Lappeenrannassa 33,4 astetta.

Aiemmassa postauksessani kirjoitin jo kolmesta heinäkuussa 2010 tehdystä kaikkien aikojen lämpötilaennätyksesta. Lisäksi heinäkuussa tehtiin ennätys myös painepinnan 850 mbar (noin 1,0-1,5 km merenpinnasta) lämpötilassa. Joensuussa kyseinen lämpötila oli 29.7.2010 noin 22-23 astetta eli pari astetta yli kaikkien aikojen ennätyksen (tilastoja ko. korkeudelta vuodesta 1948 asti).

Rikkomatta on jäänyt ainakin pari ennätystä: pisin yhtämittainen hellejakso (22 päivää vuonna 2003) ja korkein yön alin lämpötila (24,2 astetta Kotkassa 1.8.2003). Tänä kesänä ainakin toistaiseksi korkein yön alin lämpötila on ollut 24,0 astetta Savonlinnassa 14.7.2010.

Lähteet ja lisätietoja:

Meteorologi Pauli J. Jokisen Sääbriefing-blogi

Ilmatieteen laitos

Tekniikka ja talous: Etelä-Suomen heinäkuu oli yhtä kuuma kuin yleensä Las Palmasissa

YLEn uutiset: Vaarallisista ukkosista varoitus, Lahdessa ja Heinolassa elokuun lämpöennätys

Heinäkuu 2010 oli kaikkien aikojen lämpimin kuukausi Suomessa

Heinäkuussa mitatusta Suomen kaikkien aikojen lämpöennätyksestä kirjoitin jo aiemmassa postauksessani. Tuo Joensuun lentokentällä Liperissä 29.7.2010 mitattu varjolämpötila 37,2 astetta on koko Pohjoismaiden kaikkien aikojen toiseksi korkein lämpötila. Ruotsissa on päästy 38,0 asteeseen.

Heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan myös kuukauden keskilämpötilaltaan kaikkien aikojen lämpimin kuukausi Suomessa. Lämpimintä oli Puumalassa, jossa heinäkuun 2010 keskilämpötila oli 23,0 astetta.

Aiempi kuukauden keskilämpötilaennätys 22,1 astetta (Lappeenranta heinäkuussa 1925) ylittyi kaikkiaan 14 säähavaintoasemalla, myös molemmilla Kouvolan sääasemilla (Utti 22,7 astetta, Anjala 22,4 astetta). Kouvolan seudulla lämpimintä oli 28.7.2010 (Utti 34,5 astetta, Anjala 33,1 astetta).

Kolmanneksi heinäkuussa rikottiin kaikkien aikojen yhden kuukauden hellepäivien lukumääräennätys. Eniten hellepäiviä oli Kouvolassa (Utin säähavaintoasema), Heinolassa, Lahdessa ja Puumalassa. Kaikilla näillä säähavaintoasemilla hellettä oli heinäkuussa 27 päivänä. Aiempi ennätys (22 päivää vuonna 2003) ylittyi siis selkeästi. Ainoa heinäkuun päivä, jolloin millään Suomen havaintoasemalla ei mitattu hellelukemia, oli 24.7.2010.