Viime vuonna peräti yhdeksän kansallispuistoa ylitti sadantuhannen kävijän rajan

Metsähallitus julkaisi hetki sitten Suomen kansallispuistojen kävijämäärät vuodelta 2018. Vuoden 2018 kävijämäärien perusteella järjestyksessä lueteltuina Suomen seitsemän suosituinta kansallispuistoa ovat seuraavat:

1. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 549 200 kävijää

2. Nuuksion kansallispuisto 343 700 kävijää

3. Urho Kekkosen kansallispuisto 340 500 kävijää

4. Oulangan kansallispuisto 199 500 kävijää

5. Kolin kansallispuisto 190 900 kävijää

6. Pyhä-Luoston kansallispuisto 174 400 kävijää

7. Repoveden kansallispuisto 134 300 kävijää

Repoveden kansallispuiston sijoitus on vaihdellut viime vuosina sijoilla kuusi ja seitsemän. Vuonna 2018 kävijämäärien laskuun lienevät vaikuttaneet riippusillan romahtaminen ja Kinnin kemikaalionnettomuus Mäntyharjulla.

Itse olen retkeillyt neljän viime vuoden aikana erämaisempien alueiden lisäksi kaikissa näissä seitsemässä suosituimmassa kansallispuistossa, joten edellä olevat valokuvat ovat itse ottamiani. Loppukesällä 2018 vierailin myös suosituimmalla valtion retkeilyalueella eli Ruunaalla (83 800 kävijää).

Seitsemän suosituimman kansallispuiston lisäksi sadantuhannen kävijän rajan ylittivät viime vuonna Teijon kansallispuisto (105 700 kävijää) ja Hossan kansallispuisto (101 500 kävijää).

Lue myös nämä

Lumoava Lemmenjoki

Halti huiputettu!

Upea vaellusreitti Saariselkä-Kiilopää-Sompiojärvi-Tankavaara

Suomen jylhimmät maisemat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Kohtaaminen Käsivarressa: Pihtsusjärven pelastaja, laupias lappalainen

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Kouvola 24.1.2019

Lumi koostuu jäästä, ilmasta ja nestemäisestä vedestä. Lumen vesiarvo eli lumikuorma tarkoittaa sen vesikerroksen paksuutta (mm), joka lumipeitteestä muodostuisi sen sulaessa ja jäädessä paikoilleen. Usein lumikuorma ilmoitetaan kilogrammoina neliömetriä kohti (kg/m²). Suojasäällä puolestaan tarkoitetaan sitä, että ilman lämpötila nousee talvella nolla-asteen yläpuolelle, jolloin lumi muuttuu märäksi. Tällöin syntyy nuoskaa eli kosteaa lunta, josta saa helposti tehtyä lumipalloja. Parhaita lumipalloja tulee, kun lumessa on nestemäistä vettä noin viisi prosenttia. Erilaisiin lumisanoihin kannattaa tutustua tarkemmin Ari Mannisen erinomaisessa lumisanastossa.

Kattojen lumikuorma ei lisäänny merkittävästi suojasäällä. Suojasäällä lumen tiheys kasvaa ja lumi
muuttuu painavammaksi. Samalla lumikerros kuitenkin ohenee. Ämpärillinen märkää suojasään lunta painaa toki enemmän kuin ämpärillinen kuivaa pakkaslunta. Katolla olevan lumen paino ei kuitenkaan oleellisesti lisäänny lämpötilan kohotessa, koska lumen paksuus pienentyy. Ilmasta voi kyllä tiivistyä kosteutta 1 kg/m², mutta tämä on vain prosentin suuruusluokkaa paksuimmista lumipeitteistä. Sen enempää kosteutta lumi ei pysty imemään.

Lumi ei siis käytännössä ime ilmasta juurikaan vettä, ellei sitten jostakin tule uutta vettä. Jos suojasäällä sataa vettä, silloin lumikuorma toki kasvaa. Ympäristöministeriön julkaisussa kerrotaan näin: "Jos suojasää tuo tullessaan vesisateen, lumikuorma katolla kuitenkin lisääntyy. Lumi voi pidättää vettä nesteenä jopa viisi tilavuusprosenttia ennen kuin vesi alkaa valua lumipeitteen läpi. Jos katolla on esimerkiksi 60 cm hanki, voi siihen pidättyä vettä jopa 30 kg/m²."

Vastasatanut pakkaslumi voi olla hyvin kevyttä (tiheys 10-100 kg/m³), mutta märän lumen tiheys saattaa olla 300-700 kg/m³. Jää on vieläkin tiheämpää (830-920 kg/m³).

Rakennussuunnittelussa käytetty termi peruslumikuorma kuvaa tasakatolle kertyvän lumen määrää, joka tilastojen mukaan esiintyy kerran 30 vuodessa (länsirannikolla 140 kg/m², Uudellamaalla 200 kg/m², Sisä-Suomessa 180 kg/m² ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa 200–260 kg/m²). Peruslumikuorman arvoa määritettäessä on siis varauduttu harvoin esiintyvään lumikuormaan, jota vielä suunnittelussa nostetaan varmuuskertoimella.

Tällä hetkellä lumen tiheys on viimeisimpien havaintojen (tammikuu 2019) mukaan etelärannikolla ja Pohjanmaalla noin 159 kg/m³, Keski-Suomessa 169 kg/m³ ja Pohjois-Suomessa sekä Kainuussa 167 kg/m³. Kannattaa katsoa myös kartta tämänhetkisestä lumikuormasta ja lumikuormaennusteista. Lumikuorma on tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomessa 60–100 kg/m² ja Länsi-Suomessa 30–60 kg/m². Kotka-Joensuu -linjan ja Suomen kaakkoisrajan välisellä alueella lumikuorma on monin paikoin vähintään 100 kg/m². Tällä viikolla lumikuorma saattaa kasvaa yli 30 kg/m².

Kartalta voi katsoa myös lumikuorman tämänhetkisen määrän eri vuosien rakennusmääräyksissä noudatettuihin peruslumikuormiin verrattuna: 1955-1969, 1969-1998 ja 1998-2014. Suomen ympäristökeskuksen tämänpäiväisen tiedotteen mukaan "suurten hallien kattorakenteita on syytä tarkkailla, koska niissä piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m²:n tuntumaan". Sen sijaan omakoti-, pari- tai rivitalot eivät kuulu kattojen lumikuorman merkittäviin riskikohteisiin.

Lue myös nämä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Sääilmiöiden ABC-kirja

Vuonna 2018 meret olivat globaalisti tarkasteltuna ilmeisesti lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa

The Guardian -lehdessä oli torstaina hyvä tiivistelmä uusista meriin liittyvistä ilmastonmuutostutkimuksista. Uuden tutkimuksen mukaan merten lämpeneminen on kiihtynyt. Yksi torstaina Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen kirjoittajista toteaakin The Guardian -lehden haastattelussa, että vuonna 2018 merien lämpötila oli hyvin todennäköisesti mittaushistorian korkein. Aiempia ennätysvuosia olivat 2017 ja 2016. Maa- ja merialueet yhdistettyinä vuosi 2018 oli ilmeisesti mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

Lisääntyneiden kasvihuonekaasujen seurauksena maapallolle kertyy yhä enemmän lämpöä, josta noin 93 prosenttia varastoituu meriin. Meret siis vaikuttavat oleellisesti ilmastoon. Itse asiassa meret ovat sitoneet niin paljon lämpöä, että niiden jäähtyminen tavanomaisiin lämpötiloihin veisi vuosikymmeniä jopa siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että kasvihuonekaasupäästöt saataisi loppumaan pikaisesti.

Toisen, viime viikolla Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan valtameret ovat sitoneet 150 vuoden aikana tuhat kertaa niin paljon lämpöenergiaa kuin koko ihmiskunta käyttää energiaa vuodessa. The Guardian -lehden tekemän analyysin mukaan tämä tarkoittaa pitkällä aikavälillä (vuodesta 1871 nykypäivään) sitä, että meriin imeytynyt energiamäärä vastaa keskimäärin yhden atomipommin (1,5 kertaa Hiroshiman pommin kokoinen) räjäyttämistä kerran sekunnissa 150 vuoden ajan. Lisääntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi merten lämpeneminen on kuitenkin kiihtynyt niin paljon, että 150 vuoden tarkastelujakson lopulla lämpeneminen vastaa jo 3-6 atomipommin energiamäärää sekunnissa. Vaikka The Guardian -lehden tekemän vertauksen asiallisuus voidaankin kyseenalaistaa, vertaus antaa hyvän kuvan lämpenemisen suuruusluokasta.

Pelkästään meriveden lämpölaajenemisen seurauksena valtamerten pinta tulleekin nousemaan tämän vuosisadan loppuun mennessä noin 30 senttimetriä. Lisäksi merten pintaa nostavat sulavat jäätiköt. Meret vaikuttavat myös trooppisiin pyörremyrskyihin, pienempiin myrskyihin ja rankkasateisiin. Trooppiset pyörremyrskyt rantautuvat entistä voimakkaampina ilmastonmuutoksen seurauksena. Merten lämpeneminen voi vaikuttaa myös merivirtoihin arvaamattomalla tavalla.

Lue myös nämä

Vuosi 2018 oli sekä Euroopassa että globaalistikin yksi mittaushistorian lämpimimmistä, vaikka El Niño ei lämmittänyt

Globaali merijään laajuus nyt pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella

Science-lehti eilen: Maapallo lämpenee nopeammin kuin koskaan aiemmin

Onko Golfvirta heikentynyt ja mitä tästä seuraa?

Eikö Tuvalu hukukaan ilmastonmuutoksen seurauksena?

Tieteelliset todisteet Tyynenmeren viiden pikkusaaren hukkumisesta merenpinnan nousun myötä

Uusi tutkimus: Merenpinta nousee tällä vuosisadalla ilman päästörajoituksia 0,5-1,3 metriä ja Pariisin sopimusten toteutuessa 0,2-0,6 metriä

Miksi merenpinta on noussut tällä vuosituhannella?

Onko Heikin päivänä talvi puolessa, nälkä suolessa?

Tammikuu on talven sydän ja satovuoden keskikohta. Tammikuun alkuosa tammi lieneekin alkuaan tarkoittanut akselia, napaa tai keskipuuta. Lappeella sanottiin ennen, että ”sydänkuu surkein, vaahtokuu vaikein, hankikuu haikein”. Sydänkuu tarkoitti tammikuuta, vaahtokuu helmikuuta ja hankikuu maaliskuuta.

Talven ajateltiin ennen olevan puolivälissä Heikin päivänä (19. tammikuuta). Kesälahtelaisen sanonnan mukaan karhukin toteaa silloin, että ”joko on yö puolessa, nälkä suolessa”. Heikin päivänä siis talven selkä katkeaa.

Tänä talvena kovimmat pakkaset näyttävät vasta alkavan Heikin päivän tienoilla. Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että meillä on - ja tulee aina olemaan - pakkasjaksoja riippumatta siitä, kuinka ilmastonmuutos etenee. Nyt saapuvaa pakkasjaksoa selittää stratosfäärissä joulukuun lopulla tapahtunut äkillinen lämpeneminen. Tällainen tilanne tarkoittaa usein lämpötilan voimakasta kylmenemistä maanpinnalla, koska pohjoisella alueella tapahtuva stratosfäärin äkillinen lämpeneminen hajottaa napapyörteen eli polaaripyörteen, joka eristää kylmän ilman pohjoisnavan ympärille. Esimerkiksi helmikuussa 2018 polaaripyörteen hajoaminen johti kylmään helmi-maaliskuuhun Suomessa. Kouvolassa maaliskuu 2019 oli 2000-luvun neljänneksi kylmin.

Suomen mittaushistorian pakkasennätys -51,5 astetta on mitattu Kittilässä Pokan kylässä 28. tammikuuta 1999. Tuosta ennätyksestä tulee siis kahden viikon kuluttua kuluneeksi 20 vuotta. Meteorologi Pekka Pouta arvioi MTV:n Studio55:n haastattelussa, ettei tätä pakkaslukemaa tulla Suomessa enää koskaan ylittämään: "En usko, että Suomessa enää koskaan mitataan pakkasennätystä. Kovimmat pakkaset on täällä jo koettu. Kylmin aika tulee siirtymään niin pitkälle kohti kevättä, että tuolloin aurinko alkaa jo vaikuttaa ja Jäämeri on tavallista sulempi. Vaikka viime vuosina on ollut kunnon pakkasia, niin ne ovat olleet yllättävän heikkoja siihen nähden, mistä ilma on tullut. Käytännössä on ollut niin äärikylmä säätyyppi kuin voi olla, ja silti ollaan oltu kaukana pakkasennätyksestä."

Lue myös nämä

Kuuden tutkimuslaitoksen ennusteet: Talven 2018-2019 sää Suomessa

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Vuorokauden lumisade-ennätys

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?

Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet: Lämpöennätys pohjoisnavan ympärillä, poikkeuksellisen kylmää Euroopassa

Vuosi 2018 oli sekä Euroopassa että globaalistikin yksi mittaushistorian lämpimimmistä, vaikka El Niño ei lämmittänyt

Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta joulukuun 2018 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2018 keskiarvoja. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim. Credit: Copernicus Climate Change Service / ECMWF.

Eurooppalaisen analyysin (Copernicus Climate Change Service, ECMWF) mukaan kalenterivuosi 2018 oli globaalisti noin 0,43 astetta vertailuajanjaksoa (1981-2010) lämpimämpi. Täten vuosi 2018 oli mittaushistorian kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin vuosi.

Maailmanlaajuisesti lämpimin kalenterivuosi on ollut 2016 (+0,62 astetta vertailukauteen verrattuna) ja toiseksi lämpimin 2017 (+0,53 astetta). Kolmanneksi sijoittuu kalenterivuosi 2015 (+0,43 astetta), mutta sen ero vuoteen 2018 verrattuna on mitättömän pieni. Siten vuodet 2015 ja 2018 ovat käytännössä jaetulla kolmannella sijalla.

Kaikkein lämpimin 12 kuukauden jakso (muistakin kuin kalenterivuosista) on ollut jakso lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun. Se oli 0,64 astetta vertailukautta 1981-2010 lämpimämpi ja lähes 1,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Useimmat vuoden 2018 kuukaudet olivat 1,0-1,1 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä.

Yksittäisiä ennätyslämpimiä vuosia tärkeämpää on pitkäaikainen lämpenemistrendi. Globaali lämpeneminen on selvästi havaittavissa 1970-luvulta lähtien. Vuoden 2001 jälkeen on ollut jatkuvasti vertailukautta lämpimämpää.

Euroopassa vuosi 2018 oli noin 1,2 astetta vertailukautta (1981-2010) lämpimämpi ja siten mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi. Vuoden 2018 keskilämpötila jäi alle 0,1 asteen päähän mittaushistorian lämpimimpien vuosien (2014 ja 2015) keskiarvosta. Lämpimin 12 kuukauden jakso on ollut heinäkuun 2006 alusta kesäkuun 2007 loppuun, jolloin oli 1,5 astetta vertailukautta lämpimämpää.

Lue myös nämä

Vuoden 2018 sääkatsaus: Tammi-marraskuun jakso Euroopassa mittaushistorian lämpimin, Suomessa ennätyslämpimät toukokuu ja heinäkuu

Alle 42-vuotias ihminen ei ole NOAA:n mukaan kokenut yhtään globaaleilta lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta, vaan koko elämän ajan on ollut tavanomaista lämpimämpää

TOP 10: Koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimimmät vuodet

Kouvolan Arboretum Mustila valittiin vuoden retkipaikaksi

Retkipaikka.fi-sivustolla järjestettiin valtakunnallinen äänestys vuoden retkipaikasta. Tulokset julkistettiin eilen. Ykköseksi nousi Kouvolassa sijaitseva Arboretum Mustila.

Arboretum Mustila on Suomen suurin (120 hehtaaria, 100 havupuulajia, 200 lehtipuulajia) ja vanhin (ensimmäiset istutukset vuonna 1902) puulajipuisto. Mustila on merkittävä myös koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa.

Erityisen kuuluisa Mustila on alppiruusuistaan (Rhododendron), joita alueella kasvaa tuhansia pensaita. Niiden kukinta alkaa toukokuussa ja on parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella tai puolivälissä. Silloin Mustila on erityisen komeasti loistava näky. Viimeiset yksilöt kukkivat vielä heinäkuussa. Seuraavat kuvat olen ottanut Mustilassa heinäkuussa 2017.

Kesän 2019 asuntomessut järjestetään Kouvolan Korialla. Arboretum Mustila onkin hieno vierailukohde myös asuntomessujen kävijöille. Lisäksi Kouvolassa on monia muitakin luontokohteita, joihin kannattaa tutustua. Tässä joitakin esimerkkejä:

Repoveden kansallispuisto

Niivermäen luontopolku

Myllypuron luontopolku

Alakylän luontopolku

Maailmanperintökohde Verla

Rautakorven hyppyrimäki

Retkipaikka.fi-sivuston äänestyksessä toiseksi parhaaksi retkipaikaksi nousi Lemmenjoen kansallispuisto. Itse olin vaeltamassa siellä viime kesänä. Mustila ja Lemmenjoki ovat täysin erityyppisiä kohteita. Mustila sopii lyhyeen tunnin tai parin vierailuun ja tunnelmalliseen kahvitteluun. Sen sijaan Lemmenjoella riittää nähtävää ja koettavaa useammaksikin viikoksi. Blogikirjoitukseni Lemmenjoelta voit katsoa tästä linkistä.

Lue myös nämä

Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kuvia aamun työmatkapyöräilyn varrelta

Parhaat ja huonoimmat kadunnimet: Kurvinpussi, Vuorimunkintie, Ritarinkierros vai Sotatie?

Tusina blogini luetuinta tekstiä vuonna 2018

Nämä olivat blogini luetuimmat kirjoitukset vuonna 2018:

1. Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

2. Kevään sääennuste 2018

3. Syksyn 2018 sääennuste

4. Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

5. Kesän 2018 sääennuste

6. Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia

7. Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet: Lämpöennätys pohjoisnavan ympärillä, poikkeuksellisen kylmää Euroopassa

8. Suomalaisten ekovelkapäivä huhtikuun alkupuolella: Ekologisesti kestävään elämään tarvittaisiin Suomen kulutustasolla 3,6 maapalloa

9. Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

10. Lumoava Lemmenjoki

11. IPCC:n erikoisraportti muutama tunti sitten: Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä on se, mitä tapahtuu nykyhetken ja vuoden 2030 välillä

12. Suomen digitoidun mittaushistorian kahdeksan lämpimintä päivää ja lämpimin heinäkuu kesällä 2018, lukuisia ennätyksiä myös muualla maapallolla

Kiitos vuodesta 2018 kaikille lukijoille.

Hyvää uutta vuotta 2019!