Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä voimakkaammin sään ääri-ilmiöihin

Kuvan © Rafael Ben-Ari - Fotolia

Ihmiskunnan toimista johtuva ilmastonmuutos vaikuttaa jo nykyään 75 prosenttiin kuumuuden ääri-ilmiöistä (erityisen kuumista päivistä) ja 18 prosenttiin vesi- ja lumisateen ääri-ilmiöistä, kun tarkastellaan "kohtalaisia" ääri-ilmiöitä, joiden esiintymistodennäköisyys nykyisissä oloissa on yhtenä päivänä tuhannesta. Tämä tänään Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimustulos varoittaakin siitä, että tulevaisuuden lämpeneminen voi rajusti lisätä tällaisia ääri-ilmiöitä.

Sveitsiläinen ilmastotieteilijä Erich Fischer toteaa seuraavasti: "Ilmastonmuutos ei 'aiheuta' yhtäkään yksittäistä sääilmiötä deterministisessä (syy-seuraussuhde) mielessä. Lämpimämpi ja kosteampi ilmakehä kuitenkin selvästi suosii toistuvampia kuumuuden ja kosteuden ääri-ilmiöitä."

Toistaiseksi maapallon keskilämpötila on noussut 0,85 celsiusastetta teollisen vallankumouksen jälkeen. Jos maapallo lämpenee kahdella asteella esiteollisesta ajasta, ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa tutkimuksen mukaan 96 prosenttiin kuumuuden ääri-ilmiöistä ja 40 prosenttiin vesi- ja lumisateen ääri-ilmiöistä.

Kahdella asteella lämmenneessä maailmassa päivittäisen kuumuuden äärilämpötilan saavuttaminen on kaksi kertaa niin todennäköinen kuin 1,5 asteella lämmenneessä maailmassa ja viisi kertaa niin todennäköinen kuin nykyisissä olosuhteissa. Mitä harvinaisemmasta ja voimakkaammasta ääri-ilmiöstä on kyse, sitä enemmän ilmastonmuutos vaikuttaa siihen.

On syytä huomata, että tutkimuksessa käytettyyn mallinnukseen liittyy monia epävarmuuksia. Tutkimus kuitenkin antaa muistutuksen siitä, että ilmastonmuutoksella voi olla huomattavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Lähde

Nature (News): Global warming brews weird weather, 27 April 2015

Lue myös nämä

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?

Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?

Ilmastonmuutos: Victorian osavaltiossa Australiassa korkeiden lämpötilojen todennäköisyys viisinkertaistunut

Lukion uusi opetussuunnitelma ja teemaopinnot

Opetushallitus on julkaissut syksyllä 2015 vahvistettavasta ja elokuussa 2016 käyttöön otettavasta lukion opetussuunitelmasta luonnoksen. Biologiassa ja maantieteessä kurssit modernisoituvat selvästi. Esimerkiksi maantieteessä geomedia ja kiertotalous tulevat olemaan hyvin keskeisessä osassa. Valitettavaa kuitenkin on se, ettei poliittisten päättäjien asettama liian kiireinen valmisteluaikataulu ole mahdollistanut sisältöjen hiomista aivan loppuun asti.

Biologia ja maantiede ovat sellaisia oppiaineita, joissa arviointi uudistuu enemmän kuin useimmissa muissa oppiaineissa. Osaamisen tasot määritetään perinteisen Bloomin taksonomian mukaisesti, mutta tietojaan ja taitojaan voi osoittaa hyvin monella tavalla: "Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä laatimalla yksin tai yhteisöllisesti biologisen tutkielman tai projektituotoksen kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut."

Ikävää on se, että maantieteestä poistui toinen pakollinen kurssi, joka siirtyi valinnaiseksi. Muiden reaaliaineryhmien kohdalla samanlaista vähennystä ei tapahtunut. Myös uskonnosta tai elämänkatsomustiedosta kyllä vietiin yksi pakollinen kurssi, mutta valinnaisia kursseja tuli peräti kaksi lisää. Lisäksi uskontoa ja filosofiaa opettavat opettajat saivat yhden pakollisen kurssin lisää filosofiaan, kun yksi filosofian valinnaiskursseista siirrettiin pakolliseksi. Uskonnon, psykologian ja filosofian opettajat olivat opetussuunnitelmauudistuksen selviä voittajia. Historiassa yksi pakollinen kurssi muuttui valinnaiseksi, mutta yhteiskuntaopissa puolestaan valinnainen kurssi muutettiin pakolliseksi. Fysiikasta vähennettiin yksi valinnainen kurssi. Vain ympäristö- ja luonnontieteet siis kärsivät uudistuksesta.

Tässä tilanteessa olisi kohtuullista ottaa paikallisessa opetussuunnitelmatyössä huomioon sekä lukiolaisten luonontieteellisen sivistyksen että luonnontieteellisten aineiden opettajien työllisyyden takaamisen kannalta se seikka, että luonnontieteisiin tulisi saada uusia kunta- tai koulukohtaisia kursseja. Lisäksi luonnontieteet sopisivat hyvin ainakin osaksi mukaan aivan uutena opetussuunnitelmaan tuleviin teemaopintoihin.

Näitä valinnaisia teemaopintokursseja tarjotaan kolme: Monitieteinen ajattelu (TO1), Ilmiöpohjaista työskentelyä teknologialla (TO2) ja Osaaminen arjessa (TO3). Osaaminen arjessa -kurssin monet opiskelijat tulevat todennäköisesti suorittamaan lähinnä autokoulukurssilla, mutta paikallisessa opetussuunnitelmatyössä olisi tärkeää tarjota autoilun lisäksi selkeitä muitakin vaihtoehtoja. Tällaisiksi sopisivat hyvin vapaaehtoistoiminta ympäristö- tai ihmisoikeusjärjestöissä sekä vaikkapa kansalaisjärjestön järjestämät kurssit, esimerkiksi Ympäristötoimintapäivät.

Erityisesti Monitieteinen ajattelu -kurssille luonnontieteillä olisi paljon annettavaa. Kyseessä on eräänlainen debatointikurssi, jossa asioita pitäisi oppia tarkastelemaan ja perustelemaan eri näkökannoilta.

Neljäntoista huippututkijan muodostama Ilmastopaneeli esitti tammikuussa hyvin perustellun kannanoton siitä, että ilmastonmuutosta tulisi käsitellä kaikissa oppiaineissa. Ilmastokasvatusta nimittäin tarvitaan kaikilla aloilla. Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa ilmastonmuutos taitaa kuitenkin olla selkästi mainittuna lähinnä vain maantieteen kohdalla. Lisäksi biologiassa todetaan yleisemmällä tasolla ympäristöongelmat, joihin ilmastonmuutoksen voidaan katsoa sisältyvän. Sen sijaan esimerkiksi yhteiskuntaopin globaalin maailman kurssilta ilmastonmuutos näyttää unohtuneen kokonaan aivan kuin talous tulisi toimeen täysin ilman ympäristöä.

Ilmastopaneelin esitys ilmastonmuutoksen käsittelystä kaikissa oppiaineissa on erittäin kannatettava. Esimerkiksi Ilmasto-oppaan oppimistehtävissä (ks. myös videot ja visualisoinnit) on jo kerätty eri oppiaineisiin sopivaa materiaalia. Sen lisäksi ehdottaisin kuitenkin säätä ja ilmastoa aiheeksi (tai ainakin yhdeksi aihevaihtoehdoksi) paikallisessa opetussuunnitelmatyössä pohdittavaksi Monitieteinen ajattelu -kurssille. Sää ja ilmasto ovat jokapäiväisen elämän ja tulevaisuuden kannalta tärkeä ilmiö, joka liittyy jollakin tavalla aivan kaikkiin lukion oppiaineisiin. Kieliä tarvitaan koko kurssin ajan lähdeaineistojen lukemiseen sekä tuotosten esittämiseen.

Tässä Sää ja ilmasto -kurssin oma pikainen sisältöluonnokseni, joka tällaisenaan voi olla jo liiankin laaja yhdellä kurssilla toteutettavaksi (sisältöä riittää vaikkapa kursseille TO1 ja TO2):

Sään havainnointi ja ennustaminen

-säähavaintojen tekeminen (integrointi mm. fysiikkaan tarkasteltaessa säähavaintolaitteita ja niiden toimintaa)

-erilaiset sääilmiöt

-säähän liittyvä kansanperinne (integrointi historiaan ja äidinkieleen)

-sään eripituiset ennusteet ja sääennusteiden tulkinta

-sääennätykset

-sää- ja ilmastotilastojen käsittely ja tulkinta sekä säähän liittyvät paikkatietokannat (mahdollistaa sekä havainnoinnin että taulukkolaskennan, todennäköisyyslaskennan, tilastolliset analyysit ja muun tiedonkäsittelyn valmiista aineistoista, integrointi matematiikkaan)

Sää- ja ilmastohistoria

-ilmastoon ja säähän eri aikoina vaikuttaneet ja vaikuttavat tekijät

-kaupunki-ilmasto

-sää- ja ilmastohistorian esimerkkejä: integrointi mm. biologiaan (ilmasto eri maailmankausilla ja ilmaston vaikutukset evoluutioon) ja historiaan (ilmasto ja sää ihmiskunnan historian eri aikoina ja eri historiallisissa tapahtumissa)

Sään ja ilmaston vaikutuksia

-ihmisen ja muiden eliöiden fysiologinen sekä käyttäytymiseen liittyvä sopeutuminen erilaisiin sää- ja ilmasto-oloihin (integrointi biologiaan ja terveystietoon)

-sään terveysvaikutukset ja sääpsykologia (integrointi biologiaan, terveystietoon ja psykologiaan)

-säähasardit ja niihin varautuminen: pakkanen, helleaallot, myrskyt, tulvat, kuivuus, sään vaikutus teknisiin hasardeihin

Nykyinen ilmastonmuutos

-ilmastomallit (integrointi matematiikkaan ja fysiikkaan)

-nykyisen ilmastonmuutoksen syyt, seuraukset, hillintä ja sopeutuminen (integrointi fysiikkaan ja kemiaan)

-ilmastonmuutosdiskurssi uutisissa ja climate fiction -kirjallisuudessa (ajankohtaisten uutisten seuraaminen, ilmastoaiheiseen clifi-kirjallisuuteen tutustutuminen ja lähdekritiikki, integrointi yhteiskuntaoppiin sekä äidinkieleen ja kirallisuuteen)

-ilmastonmuutos ja lainsäädäntö (integrointi yhteiskuntaoppiin)

-ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet (integrointi filosofian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon etiikkaan)

-ihmisten ilmastonmuutostietoisuuteen vaikuttaminen tieteen ja taiteen keinoin (integrointi musiikkiin ja kuvataiteeseen, ks. esimerkkejä tästä linkistä sekä myös täältä)

Kritiikkiä ja parannusehdotuksia sekä kokonaan uusia ideoita eri oppiaineiden yhteisistä teemaopintokursseista saa esittää vapaasti kommentoimalla tätä kirjoitustani.

Anna Abreu, Jenni Haukio, Michael Monroe, Jasper Pääkkönen, Enni Rukajärvi...

Lukiolaiset kysyivät, ketkä ovat suosikkijulkkiksiani. Tieteilijöitä ei saanut valita. Tässä vastaukseni. Arvostan ja ihailen oman alansa rautaisia ammattilaisia, jotka lisäksi käyttävät mainettaan hyvien asioiden edistämiseen. 

Koska itselleni erityisen tärkeitä ovat ympäristö ja eläinten hyvinvointi, valitsen seuraavat viisi viime aikoina aktiivisesti esiintynyttä julkkista suosikeikseni ja esitän heidät aakkosjärjestyksessä.

Anna Abreu

Kuvan © Eläinsuojeluliitto Animalia

Anna Abreu on aiemmin ottanut kantaa turkisteollisuuteen ja toissa viikon keskiviikkona siihen, että Viettelysten saari (Temptation Island Suomi) -ohjelmassa vierailtiin jälleen eläinten kaltoinkohtelusta syytetyssä Hua Hin Safari and Adventure Park -puistossa Thaimaassa. Viettelysten saari -ohjelman tuotantoyhtiötä edustava Joonas Hytönen on nyt myöntänyt virheen ja luvannut muuttaa yhtiön toimintatapoja jatkossa.

Thaimaan epäeettisestä eläinturismista kohuttiin myös helmikuussa, jolloin suomalaiset matkanjärjestäjät mainostivat epäilyttäviä eläinkohteita sosiaalisessa mediassa. Kohun seurauksena syntyi ReilutBlogit-kampanja, johon osallistuin itsekin. Myös Iltalehti uutisoi aiheesta kiitettävän hyvin.

Jenni Haukio

Tasavallan presidentin puoliso ja Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio on kirjoittanut Seura-lehteen hyviä kolumneja sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnista että susien suojelusta. Viime viikolla Helsingin Sanomat ja Iltalehti uutisoivat turkistuottajien suuttuneen Haukiolle, joka on kirjoittanut Elisa Aaltolan ja Sami Kedon toimittamaan Eläimet yhteiskunnassa -uutuuskirjaan runon eläinten oikeuksista. Minun mielestäni runo on erinomaisen hyvä ja kuvaava. Sitä paitsi tuo turkistuottajien älähdys on kirjalle lähes parasta mahdollista mainosta.

Michael Monroe

Kuvan © Eläinsuojeluliitto Animalia

Kiitettävän usein myös Michael Monroe on kiinnittänyt huomiota eläinten kohteluun siileistä kissoihin. Muutama viikko sitten Monroe vei The Voice of Finland -kilpailijat tutustumaan eläinhoitolaan. Hän on jopa adoptoinut kissoja Turun eläinhoitolasta ja ollut useiden eläinsuojelukampanjoiden keulakuvana, viimeksi Anna Abreun tavoin Animalian organisoimassa Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjassa. Arvostan myös tätä polkupyörällä paljon liikkuvan Michael Monroen sitaattia: "Maailmassa on jo nyt liikaa autoja. Voin sanoa suoraan, ettei tarvitse autoa, jos ajaa vain yksin. Kohta koko planeetallamme ei ole puhdasta ilmaa hengittää."

Jasper Pääkkönen

Jasper Pääkkönen on toistuvasti ottanut kantaa kestävän ja vastuullisen kalastuksen sekä vapaiden koskien puolesta. Pari vuotta sitten vuoden kalamieheksikin nimetty Pääkkönen sai esimerkiksi Muonion Lohiviikot rauhoittamaan naaraslohet.

Enni Rukajärvi

Enni Rukajärvi on puolustanut luontoa ensin omissa haastattelukommenteissaan ja myöhemmin myös Pro Kuusamo -yhdistyksen kanssa tehdyllä videolla sekä toissa viikonloppuna näyttävästi startanneen uuden Protect Our Winters Finland -yhdistyksen yhtenä tärkeimmistä keulakuvista. Olympiahopeaa voitettuaan Rukajärvi toivoi Kuusamon kunnalta lahjaksi vain luonnon säilyttämistä puhtaana, ei kaivoksia. Enni Rukajärvestä kirjoittelin enemmän jo viime viikolla.

Ulkomaalaisista julkkiksista arvostan esimerkiksi ekomatkailun ja muovittoman maailman puolesta puhuvaa Alison Tealia. Seuraan mielelläni myös teatteria tai musiikkiesityksiä, joissa otetaan kantaa tärkeisiin ympäristöasioihin.

Lue blogistani myös seuraavista arvostamistani henkilöistä

-Elisa Aaltola
-Risto Isomäki
-Matti Leinonen
-Eveliina Lundqvist
-Enni Rukajärvi
-Leo Stranius
-Alison Teal
-Pasi Toiviainen

Seitsemän viimeisimmästä yhdestätoista kuukaudesta globaalisti ennätyslämpimiä ja viimeksi 1900-luvun keskiarvoa viileämpää helmikuussa 1985

Millaisen maapallon ojennamme tuleville sukupolville? Kuvan © Romolo Tavani - Fotolia.

NOAA:n eilen julkaisemien tietojen mukaan maaliskuu 2015 oli globaalisti 136-vuotisen mittaushistorian lämpimin maaliskuu, maa- ja merialueet yhdistettyinä 0,85 celsiusastetta yli 1900-luvun maaliskuiden keskiarvon ja 0,05 astetta yli edellisen ennätyslämpimän maaliskuun 2010 keskiarvon. Lämpötilan nousu aiheutuu ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja luonnollisen Tyynenmeren alueella alkavan El Niño -vaiheen yhteisvaikutuksesta.

Suomessa maaliskuu oli 116-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, Pohjanmaan rannikolla jopa yli neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Tätä lämpimämpi maaliskuu Suomessa on koettu vain vuosina 2007 ja 2014.

Maaliskuu 2015 oli NOAA:n mukaan maailmanlaajuisesti lämpötilapoikkeamaltaan eli anomalialtaan (kuukauden lämpötila verrattuna ko. kuukauden keskiarvoon 1900-luvulla) mittaushistorian kaikista kuukausista kolmanneksi lämpimin, vain 0,01 astetta alle helmikuun 1998 ja tammikuun 2007 anomalian. Helmikuu 2015 sijoittuu anomalialistauksessa neljänneksi. Seitsemän viimeisimmästä 11 kuukaudesta ovat olleet ennätyslämpimiä tai sivunneet ennätyslämpötilaa (vuonna 2014 toukokuu, kesäkuu, elokuu, syyskuu, lokakuu ja joulukuu, vuonna 2015 maaliskuu), vaikka viime vuonna El Niño ei vielä vaikuttanut.

Vuoden 2015 ensimmäinen neljännes oli mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuun jakso, maa- ja merialueet yhdistettyinä 0,82 astetta ja pelkkiä maa-alueita tarkasteltaessa 1,59 astetta 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Maa- ja merialueiden edellinen eli vuonna 2002 saavutettu ennätys ylittyi 0,05 asteella.

Myös Japanin ilmatieteen laitoksen tiistaina julkaisemien tietojen mukaan kulunut maaliskuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin maaliskuu ja Nasan keskiviikkona julkaisemien lukujen mukaan tämän vuoden ensimmäinen neljännes mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuun jakso. Nasan aineistossa maaliskuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Huhtikuu 2014 – maaliskuu 2015 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin ”vuosi” (lämpimin mistä tahansa 12 peräkkäisen kuukauden jaksoista mittaushistoriassa).

Kyse ei ole vain yksittäisistä lämpimistä kuukausista, vaan nähtävissä on pitkäaikainen lämpenemistrendi. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan 14 mittaushistorian 15 lämpimimmästä vuodesta on koettu 2000-luvulla. Kaikki mittaushistorian 15 lämpimintä vuotta ovat olleet aikavälillä 1998-2014.

Viimeksi maapallo oli 1900-luvun keskiarvoa viileämpi helmikuussa 1985. Siis kaikkiaan 361 peräkkäistä kuukautta ovat olleet lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo. Jos olet alle 29-vuotias, et ole elänyt yhtäkään kuukautta, joka olisi ollut viileämpi kuin 1900-luvun keskiarvo.

Kokonainen vuosi oli viimeksi 1900-luvun keskiarvoa viileämpi globaalisti vuonna 1976, joka on siis "viimeisin kylmä vuosi". Jos olet alle 38-vuotias, et siis ole koskaan kokenut 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta. Siis noin 65 prosenttia maapallon väestöstä ei ole ikinä nähnyt yhtä viileää tai viileämpää vuotta kuin 1900-luvun keskiarvovuosi!

Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi!

Kansainvälisen mallin mukainen urheilijoiden Protect Our Winters -liike on nyt aloittanut toimintansa myös Suomessa. Yksi liikkeen keulakuvista on lumilautailija Enni Rukajärvi. Tällaiselle talviensuojeluliikkeelle on todella tarvetta. Nasan tänään julkaisemien tietojen mukaan tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuun jakso. Jos olet alle 38-vuotias, et ole koskaan kokenut 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta. Siis noin 65 prosenttia maapallon väestöstä ei ole ikinä nähnyt yhtä viileää vuotta kuin 1900-luvun keskiarvo. Vain 32 prosenttia talviolympialaisten entisistä isäntäkaupungeista tarjoaa tämän vuosisadan lopulla melko varmasti hyvät talviurheiluolosuhteet.

Lumilautailija Enni Rukajärvi on yksi Protect Our Winters -liikkeen lähettiläistä. Kuvan © Harri Tarvainen.

Viime vuosi oli useiden kansainvälisten tutkimuslaitosten mukaan globaalisti yksi mittaushistorian lämpimimmistä tai jopa lämpimin. Myös talvi 2014-2015 oli Yhdysvaltojen valtameren- ja ilmakehäntutkimusorganisaation (NOAA) mukaan maailmanlaajuisesti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin, jos tarkastellaan maa- ja merialueiden keskiarvoa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Suomessa talvi oli Ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian toiseksi lauhin. Osaan Suomea terminen talvi jäi tulematta kokonaan.

Japanin ilmatieteen laitoksen tiistaina julkaisemien tietojen mukaan kulunut maaliskuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin maaliskuu. Nasan tänään keskiviikkona julkaisemien lukujen mukaan tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuun jakso.

Kyse ei ole vain yksittäisistä lämpimistä kuukausista, vaan nähtävissä on pitkäaikainen lämpenemistrendi. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan 14 mittaushistorian 15 lämpimimmästä vuodesta on koettu 2000-luvulla.

Viimeksi maapallo oli 1900-luvun keskiarvoa viileämpi helmikuussa 1985. Siis kaikkiaan 361 peräkkäistä kuukautta ovat olleet lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo. Jos olet alle 29-vuotias, et ole elänyt yhtäkään kuukautta, joka olisi ollut viileämpi kuin 1900-luvun keskiarvo.

Kokonainen vuosi oli viimeksi 1900-luvun keskiarvoa viileämpi globaalisti vuonna 1976, joka on siis "viimeisin kylmä vuosi". Jos olet alle 38-vuotias, et siis ole koskaan kokenut 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta. Siis noin 65 prosenttia maapallon väestöstä ei ole ikinä nähnyt yhtä viileää tai viileämpää vuotta kuin 1900-luvun keskiarvovuosi!

Suorista lämpötilahavainnoista tehtyjen tilastojen mukaan 1980-luku oli siihen mennessä mittaushistorian lämpimin vuosikymmen. Sen jälkeen 1990-luku rikkoi 1980-luvun ennätyksen. Jokainen vuosi oli 1990-luvulla lämpimämpi kuin 1980-luvun keskiarvo. Taas 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen rikkoi 1990-luvun ennätyksen. Jokainen vuosi oli lämpimämpi kuin 1990-luvun keskiarvo.

Aikoinaan ennätyskuumana pidetty vuosi 1988 ei enää mahdu 20 lämpimimmän vuoden listalle. Myös 2010-luvusta näyttää ensimmäisten vuosien perusteella tulevan aiempia vuosikymmeniä lämpimämpi.

Ilmastomallien mukaan esimerkiksi helmikuun keskilämpötila kohoaa talviolympialaisten 19 entisessä isäntäkaupungissa 1,9-2,1 astetta tämän vuosisadan puoliväliin ja 2,7-4,4 astetta tämän vuosisadan loppuun mennessä. Vain 32 prosenttia entisistä isäntäkaupungeista tarjoaa vuosisadan lopulla melko varmasti hyvät talviurheiluolosuhteet. Yhdysvalloissa olympiamitalistit ovatkin esittäneet vetoomuksen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

Suomessa kansainvälisen mallin mukainen Protect Our Winters (POW Finland) -liike eli "laskijoiden ilmastoliike" lanseerattiin Rukalla viime viikonloppuna lumilautailun ja freestylen SM-kilpailujen yhteydessä. Liikkeen lähettiläinä toimivat Miikka Hast, Pekka Hyysalo, Jani Johansen, Markku Koski, AJ Kemppainen, Anton Lindfors, Arto Majava, Enni Rukajärvi, Merle Soppela, Matti Suur-Hamari ja Jussi Taka.

Laskijat haluavat kiinnittää huomiota talviamme uhkaavaan ilmastonmuutokseen, jonka vuoksi jopa puolet Etelä- ja Keski-Suomen sekä Euroopan hiihtokeskuksista voi joutua lopettamaan toimintansa vuoteen 2050 mennessä. Liike haluaa haastaa mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen rintamaan kaikki talven ystävät pilkkijöistä laskettelijoihin.

Tällaista suomalaista talvenpelastusliikettä olin jo odottanut ja Twitterissä sitä Enni Rukajärvelle ehdottanutkin. En silloin vielä tiennyt, että Niklas Kaskeala oli tätä toimintaa jo suunnittelemassa. Onkin todella upeaa, että nyt tällainen liike on syntynyt. Iloitsen todella suuresti siitä, että meillä on näin järkevästi toimivia urheilijoita.

Enni Rukajärven ajatuksiin ihastuin jo silloin, kun hän olympiahopean voitettuaan toivoi Kuusamon kunnalta lahjaksi vain puhdasta luontoa. Kiitos teille, Niklas Kaskeala, Enni Rukajärvi ja kaikki liikkeen toiminnassa mukana olevat henkilöt tai muut tahot!

Tämä blogikirjoitus sai alkunsa siitä, kun opiskelijat kysyivät, ketä julkkiksia minä ihailen. Luettelin viisi oman alansa huippua, jotka ovat rautaisen ammattitaidon lisäksi käyttäneet mainettaan ja julkisuutta jonkin hyvän asian edistämiseen. Enni Rukajärvi on yksi heistä. Muut neljä paljastan seuraavassa blogikirjoituksessani ensi viikolla.

Lähteet ja lisätietoja

Protect Our Winters Finland ry

POW-blogi

Facebook: Protect Our Winters Finland

Twitter: POW Finland

Instagram: Protect Our Winters Finland

Jarin blogi: Ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden talviolympialaisia

Jarin blogi: Globaalisti talvi 2014-2015 oli mittaushistorian lämpimin

Jarin blogi: Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014 - Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Jarin blogi: WMO tänään - 14 mittaushistorian 15 kuumimmasta vuodesta ollut 2000-luvulla, 2014 ehkä kuumin

Kuusi kesän 2015 sääennustetta: Erinomainen kesä kotimaan matkailuun?

Miltä näyttää Suomen kesän 2015 pitkän ajan sääennuste eli vuodenaikaisennuste? Milloin on paras aika pitää kesälomaa? Tässä luettavaksenne kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen ennusteet pitkän aikavälin säästä kesällä 2015. Ennusteet päivittyvät tämän tekstin linkkeihin. Ajoittain päivitän niitä myös kommentteina tämän blogitekstin alle.

Kuvan © Syda Productions - Fotolia

Talven ja kevään vuodenaikaisennusteet osuivat kohdalleen suhteellisen hyvin. Jo marraskuun alussa arvioitiin ainakin alkutalven olevan tavanomaista lämpimämpi. Monet ennusteet kuitenkin povasivat jossakin vaiheessa selvää kylmenemistä, mikä jäi toteutumatta. Talven kaikki kolme kuukautta (joulu-helmikuu) olivat tavanomaista lauhempia. Helmikuun alun ennusteet puolestaan arvioivat kevään, erityisesti maaliskuun, olevan Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuu olikin hyvin lauha. Paikoin näin lauha maaliskuu toistuu vain pari kertaa vuosisadassa. Miltä näyttävät kesän sääennusteet?

ECMWF: Ainakin alkukesä tavanomaista lämpimämpi ja sademääriltään normaali

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) arvioi, että alkukesä toukokuun alusta heinäkuun loppuun on Suomessa keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi. Todennäköisyys lämpimään kesäsäähän on paras Itä-Suomessa, koska tavanomaiseen verrattuna lämpimin alue sijaitsee Venäjällä lähellä Suomen itärajaa. Sademäärät ovat tavanomaisia. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

NOAA/NWS: Koko kesä tavanomaista lämpimämpi ja kuivempi vain Pohjois-Euroopassa

Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa koko kesän olevan Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Ennusteen mukaan Euroopassa vain Pohjoismaat, Baltian maat ja Länsi-Venäjä ovat tavanomaista lämpimämpiä. Myös tavanomaista vähäsateisempi sää keskittyy kevään jälkeen pääosin samoille alueille. Muualla Euroopassa voi olla monin paikoin hieman tavanomaista sateisempaa ja lämpötilat ovat lähellä normaalia tai Välimeren alueella paikoin jopa hieman sen alapuolella.

Kolmen kuukauden jaksoista sekä huhti-kesäkuu, touko-heinäkuu että kesä-elokuu ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan lähes koko Suomessa 1-2 celsiusastetta tavanomaista lämpimämpiä. Vain lounaisimmassa ja läntisimmässä Suomessa ero tavanomaiseen voi olla hieman pienempi. Heinä-syyskuussa Suomessa näyttäisi olevan 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, Lapissa hieman enemmänkin. Elo-lokakuun ja syys-marraskuun hyvin alustavissa ennusteissa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi sää keskittyy Itä- ja Pohjois-Suomeen, kun taas muualla on palattu tavanomaisiin lukemiin.

Yksittäisistäkin kuukausista sekä huhtikuu, toukokuu, kesäkuu että heinäkuu näyttävät suurimmassa osassa Suomea 1-2 astetta tavanomaista lämpimämmiltä. Vain aivan lounaisimmassa Suomessa voidaan jäädä hieman pienempiin lämpötilapoikkeamiin (0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää). Elokuussa koko Suomessa ja syyskuussa Lapissa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät vaikuttavat Suomessa kaikilla ennustejaksoilla huhtikuusta marraskuun tavanomaisilta tai hieman tavanomaista vähäisemmiltä. Suurin todennäköisyys tavanomaista kuivempaan säähän on keskikesällä kesäkuusta elokuuhun (keskimäärin 0,2-0,4 mm tavanomaista vähemmän sadetta vuorokaudessa). Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kuivimmilta näyttävätkin kesäkuu, heinäkuu ja Lapissa myös elokuu.

Venäjän ilmatieteen laitos: Lämmin ja sateinen alkukesä

Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa Suomessa olevan touko-heinäkuussa hyvin todennäköisesti tavanomaiseen verrattuna lämpimämpää ja sateisempaa.

IRI: Tavanomainen kevät

Kolmen kuukauden jaksolla huhtikuusta kesäkuuhun tavanomaista lämpimämmän sään alue keskittyy IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan Lounais- ja Länsi-Eurooppaan. Suomen lämpötiloihin ja sademääriin ennuste ei näytä mitään poikkeamaa tavanomaisesta. Alkukesän ennuste julkaistaan 16. huhtikuuta.

Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomainen kevät

Kolmen kuukauden jaksolla huhti-kesäkuu myös Japanin ilmatieteen laitos ennustaa Suomen lämpötilojen olevan tavanomaisia. Vain lounaisimmassa Suomessa on pieni mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän. Sen sijaan Länsi-Euroopan osalta japanilainen ennuste on täysin päinvastainen IRI:n ennusteeseen verrattuna. Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan Länsi-Euroopassa on tavanomaista viileämpää. Sademäärien osalta japanilainen ennuste ei näytä Suomeen selkeää poikkeamaa suuntaan tai toiseen. Alkukesän ennuste julkaistaan lähipäivinä.

WSI: Tavanomaista lämpimämpi ja hieman sateisempi kevät

WSI:n (Weather Services International) ennusteen mukaan vallitseva tilanne jatkuu pääpiirteissään myös huhti-kesäkuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että Länsi- ja Lounais-Euroopassa on tavanomaista viileämpää, kun taas Pohjois- ja Itä-Euroopassa on 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Myös yksittäisistä kuukausista sekä huhtikuu, toukokuu että kesäkuu näyttävät olevan Suomessa tavanomaista lämpimämpiä, mutta myös sademäärät saattavat olla yli tavanomaisen. Hyvin alustavien tietojen perusteella Suomen kesä vaikuttaa keskimäärin tavanomaista lämpimämmältä ja kuivemmalta.

Kuvan © sergign - Fotolia

Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste yli kuukaudeksi 

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi. Tässä esimerkkeinä toukokuun sääennusteet muutamille paikkakunnille: Helsinki, Kouvola, Tampere, Turku, Kuopio ja Rovaniemi. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).

AccuWeatherista voi katsoa esimerkiksi vapun sään. Tällä hetkellä vappuaatto näyttää pilviseltä ja melko sateiselta, mutta vappupäivänä on mahdollisuus parempaan säähän. Ensimmäiset ennusteet juhannuksen säästä tulevat toukokuun ensimmäisellä viikolla.

Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estää tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy. Kun vuodenaikaisennuste ennustaa touko-heinäkuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko touko-heinäkuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä jopa viileitä, mutta jossakin vaiheessa on erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.