Maaliskuun 2016 lämpötilat maapallolla alueittain verrattuna aikavälin 1951-1980 keskiarvoon. Ennätyskylmää oli 0,09 %, erittäin kylmää 0,29 %, hyvin viileää 1,08 %, vähän tavanomaista viileämpää 7,18 %, lähellä tavanomaisia lämpötiloja 15,72 %, vähän tavanomaista lämpimämpää 41,64 %, hyvin lämmintä 18,17 %, erittäin kuumaa 7,01 % ja ennätyskuumaa 8,82 % maapallon pinta-alasta. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Diagrammin lähde: Berkeley Earth, berkeleyearth.org. |
Myös Berkeley Earthin mukaan maaliskuu 2016 oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian selkeästi lämpimin maaliskuu katsotaanpa
-pelkkiä maa-alueita
(2,752 ± 0,162 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 2,176 ± 0,108 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon),
-pelkkiä merialueita
(0,929 ± 0,108 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 0,682 ± 0,079 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon) tai
-niitä yhdistettyinä
(1,565 ± 0,090 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 1,195 ± 0,064 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon).
Mittaushistorian 1850-2015 yksittäisten vuosien globaalit lämpötilat (ja harmaalla 95 %:n luottamusväli) maa- ja merialueet yhdistettyinä verrattuna aikajakson 1951-1980 keskiarvoon. Vuosi 2015 oli selvällä marginaalilla mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi. Vuoden 2016 keskilämpötila tähän mennessä (tammikuu-maaliskuu) on merkitty punaisella. Vihreällä on esitetty hyvin alustava ennuste koko vuoden 2016 (tammi-joulukuu) keskilämpötilasta. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Diagrammin lähde: Berkeley Earth, berkeleyearth.org. |
Kaikista mittaushistorian kuukausista maaliskuu oli anomalialtaan (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) Berkeley Earthin mukaan merialueita katsottaessa todennäköisimmin 3. lämpimin (vaihteluväli 1.-11.), maa-alueita tarkasteltaessa todennäköisimmin 2. lämpimin (vaihteluväli 1.-2.) ja molemmat yhdistettyinä todennäköisimmin 2. lämpimin (vaihteluväli 1.-3.). Erityisesti arktisen alueen yllä (painepinta 925 hPa) maaliskuun lämpötilat nousivat korkeiksi ja koko alkuvuoden astepäiväluvut menivät kirjaimellisesti yli diagrammin.
Korallimerellä Australian Ison valliriutan (Suuren valliriutan) alueella merivesi oli maaliskuussa noin asteen verran lämpimämpää kuin tavanomaisesti. Ilmastonmuutos on tehnyt alueella näin korkeat lämpötilat 175 kertaa todennäköisemmiksi kuin luonnollisessa tilanteessa ilman ihmiskunnan vaikutusta. Osaltaan maaliskuun lämpimyyteen vaikutti myös voimakas El Niño -ilmiö. Vastaavat lämpötilat näyttävät tutkimuksen mukaan yleistyvän ja muuttuvan tavanomaisiksi ("uudeksi normaaliksi") 2030-luvulle tultaessa.
Liian korkeassa lämpötilassa värikkäät korallit vaalenevat (haalistuvat). Tällä hetkellä peräti 93 % Ison valliriutan koralleista onkin vaalentunut. Ilmastotieto kertoo vaalenemismekanismista näin:
"Korallit haalistuvat, kun ne menettävät solujensa sisällä symbioosissa elävät mikrolevät. Nämä levät antavat koralleille värin, mutta myös tuottavat ravintoa isäntäkorallille fotosynteesin avulla. Haalistuminen voi tapahtua silloin, kun merivesi on poikkeuksellisen lämmintä, valoa on paljon tarjolla ja meriveden liike on vähäistä. Tällaisissa oloissa levät alkavat tuottaa runsaasti energiaa mutta myös happiradikaaleja, minkä seurauksena koralli alkaa hylkiä näitä leviä. Koralli ei siis oikeastaan menetä leviä, vaan se itse alkaa poistaa niitä. Haalistuminen saattaa tapahtua myös runsaiden saasteiden, meren suolapitoisuuden voimakkaan muutoksen tai myös poikkeuksellisen kylmyyden seurauksena. Korallit voivat toipua lievästä haalistumistapahtumasta saadessaan lisää leväkumppaneita, mutta pitkään jatkuvat haalistumisolosuhteet saattavat tappaa korallit."
Korallien vaalenemiseen riittää jo noin yhden asteen lämpötilan nousu, joten korallien vaaleneminen voimistuu erityisesti El Niño -vuosina. Tämän vuoden lisäksi näin tapahtui edellisen voimakkaan El Niñon 1997-1998 aikaan, jolloin kuudesosa maapallon koralleista kuoli. Myös merenpinnan nousu vaalentaa koralleja todennäköisesti siksi, että koralliriuttojen saaman valon määrä vähenee. Toisinaan myös bakteerit voivat aiheuttaa korallien vaalenemista. Pahimpien ennusteiden mukaan maailman korallit voisivat kadota lähes kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksen myötä korallit saattavat kuitenkin onnistua levittäytymään entistä kauemmaksi päiväntasaajasta.
PS. Kannattaa tutustua Climate Feedback -sivustoon, joka arvioi ilmastonmuutoksen liittyvien lehtikirjoitusten tieteellistä paikkansapitävyyttä.
Lue myös nämä
Maaliskuu rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset
Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä
Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin
Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan