maanantai 30. joulukuuta 2019

Vuosikatsaus: Blogini 15 luetuinta tekstiä vuonna 2019

Kuvat: Jari Kolehmainen

Tässä ovat blogini tämän vuoden 15 luetuinta tekstiä julkaisujärjestyksessä lueteltuina:

Vuonna 2018 meret olivat globaalisti tarkasteltuna ilmeisesti lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

Onko nyt paljon lunta?

Uudet tiedot hetki sitten: Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä

Joissakin tutkimuksissa Antarktiksen vaikutus merenpinnan kohoamiseen ilmastonmuutoksen seurauksena on arvioitu liian suureksi

Kouvolan keskilämpötila on noussut vuodesta 1959 nykypäivään, vuonna 2018 ennätyslämmin toukokuu

Kevään 2019 sää Suomessa

Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin suomalaisten kulutustasolla 3,8, qatarilaisten kulutustasolla 8,8 ja koko maailman keskimääräisellä kulutustasolla 1,7 maapalloa

Euroopan mittaushistorian kaikki kymmenen lämpimintä vuotta on koettu 2000-luvulla ja lämpimin kesä vuonna 2018

Noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa

Suomen uljain vaellusreitti Paistunturin erämaassa ja Kevon kanjonissa

Ennätysaikainen maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä on 29. heinäkuuta 2019

Euroopassa äärimmäisen kuumien päivien määrä on kolminkertaistunut ja äärimmäisen kylmien öiden määrä pudonnut alle puoleen aiemmasta

Mittaushistorian viisi lämpimintä kesää on koettu pohjoisella pallonpuoliskolla viiden viime vuoden aikana

Talven sää Suomessa 2019-2020

Kiitos kaikille blogini lukijoille ja kommentoijille!
Hyvää ja turvallista uutta vuotta 2020!

torstai 26. joulukuuta 2019

Mistä ilotulitteiden värit tulevat?


Ilotulitteiden sisältämä musta ruuti on seos, jossa on rikkiä, hiiltä ja kaliumnitraattia eli salpietaria. Ruudin haju tulee rikkidioksidista.

Ilotulitusrakettien värit syntyvät eri metallien tai useimmiten niiden suolojen palamisesta:
-keltainen tai kulta: hiili, rauta, kalsium, natrium + alumiini,
-oranssi: natrium, kalsium,
-punainen: strontium, litium,
-sininen: kupari,
-sinipunainen tai violetti: cesium, kalium, rubidium, strontium + kupari,
-valkoinen tai hopea: titaani, alumiini, beryllium, magnesium ja
-vihreä: barium.

Keltaista väriä antava lyijykromaatti on mutageeninen ja karsinogeeninen aine, joka rikastuu ravintoketjussa. Hengitettynä se aiheuttaa huonovointisuutta ja hengenahdistusta, sisäisesti käytettynä aivovaurioita, keskenmenoja ja halvauksia. Intiassa kromikeltaista on lisätty kurkumaan antamaan sille voimakkaampaa väriä sekä lisäämään painoa, jolloin mausteesta saa korkeamman hinnan.

Lyijykromaattia on hyödynnetty myös maalaustaiteessa. Esimerkiksi elämänsä aikana ilmeisesti vain yhden teoksen kaupaksi saanut Vincent van Gogh (1853-1890) käytti maalauksissaan voimakkaan keltaisia väriaineita, nimittäin lyijykromaattia (ns. pariisinkeltainen, kromikeltainen) ja kadmiumsulfidia (ns. kadmiumkeltainen). Erityisesti auringonkukkatauluissa lyijykromaatti oli tärkeä. Väri kuitenkin tummuu ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Näiden myrkyllisten aineiden on arveltu olleen mahdollisena osasyynä hänen mielisairauteensa, jonka seurauksena hän leikkasi vasemman korvalehtensä tai ainakin suuren osan siitä irti ja lahjoitti sen kangaspalaan käärittynä rakastetulleen. Tosin legendan toisen version mukaan hän ei itse leikannut korvaa irti, vaan se olisi repeytynyt tappelun tuoksinassa.

Lähteitä ja lisätietoja

Coloria.net: Kromikeltainen, Kromisitruuna, Pariisinkeltainen, Leipziginkeltainen

Teija Aaltonen: Kaikki on myrkyllistä, Tekniikan Maailma 21/2016, 16.11.2016

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

maanantai 23. joulukuuta 2019

Historian valkeat joulut: Helsinki-Vantaalla on ollut joulukuussa lunta 83 senttimetriä ja Kaisaniemessä 70 senttimetriä


Meteorologi Mika Rantanen on tarkastellut tilastoista Helsingin lämpimimpiä jouluja (24.-26. joulukuuta) 136 viimeisimmän vuoden ajalta. Neljä lämpimintä joulua ovat olleet seuraavat:

1. 2013

2. 2015

3. 2011

4. 2016

Helsingin Kaisaniemessä koko vuoden keskilämpötila on noussut vuodesta 1844 lähtien noin 2,8 celsiusastetta. Tässä on noin 0,5 celsiusastetta kaupunkilämpösaarekkeen ja mittausmenetelmien muutosten vaikutusta. Asian näkee havainnollisemmin tämän linkin diagrammista, jossa on esitetty Kaisaniemen lämpötilan vuosipoikkeamat vertailukauden 1971 – 2000 suhteen (musta viiva esittää lämpötilakehityksen 11 vuoden liukuvan keskiarvon, katkoviivassa on otettu huomioon kaupunkilämpösaarekeilmiö ja mittausmenetelmien muutokset, joten katkoviiva näyttää lämpötilakehityksen sellaisena kuin jos nykytilanne olisi vallinnut aina).

Suomessa joulukuun keskilämpötila nousi vuosina 1847-2013 lähes viisi astetta. Ennätyksellisen lauha joulu koettiin vuonna 2006, jolloin jouluaatto oli Suomen etelä- ja keskiosissa laajalti mittaushistorian lämpimin. Korkeimmillaan lämpötila kohosi Ahvenanmaalla +8,9 asteeseen ja Manner-Suomessa +8,3 asteeseen. Tapaninpäivä puolestaan oli ennätyslauha vuonna 2011, kun Maarianhaminan lentoasemalla ja Kemiönsaarella mitattiin +9,9 astetta.

Informaatiomuotoiluun erikoistunut Koponen+Hildén -toimisto toteaa Helsingin valkoisista jouluista Ilmatieteen laitoksen avoimen datan perusteella seuraavasti: "Valkoinen joulu käy Helsingissä harvinaisemmaksi: 1960-luvulla vain yksi aatto oli täysin lumeton, kun kymmenen viime vuoden aikana maa on ollut mustana puolet jouluaatoista."

Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingin Kaisaniemessä on lumetonta jouluaattoaamuna keskimäärin joka kolmas vuosi. Vuosina 1911-2018 on ollut 36 lumetonta jouluaattoa. Kolme peräkkäistä mustaa joulua, jolloin kaikki joulun juhlapäivät (24.-26. joulukuuta) ovat olleet lumettomia, on koettu kahdesti: 2006-2008 ja 2015-2017.

Ilmastonmuutos voikin tulevaisuudessa muuttaa myös joululauluja: "Silent night! Endless night! All is dark, there’s no light..." tai "Silent Night! Holy night! Stores are warm, malls are bright...". Lisää joululauluversioita voi katsoa tästä linkistä.

Lapin pitkäaikaisimmalla sääasemalla Sodankylän Tähtelässä lunta on ollut maassa jokaisena jouluaattona. Tällä hetkellä (23.12.2019) Tähtelässä sekä Inarin Saariselällä on lunta noin 70 senttimetriä ja Kittilän Pokassa lähes 80 senttimetriä. Itse asiassa Tähtelän tämänhetkinen lumensyvyys (75 cm) on koko sääasemakohtaisen mittaushistorian uusi joulukuun ennätys! Tähtelässä lunta on nyt lähes kaksinkertaisesti ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Tavallisesti yhtä paljon lunta on maaliskuun puolivälin tienoilla.

Sen sijaan Helsingin Kaisaniemessä ja Kouvolan Utissa on tällä hetkellä lumetonta. Lähes koko Suomessa joulukuu 2019 näyttääkin olevan hyvin lämmin verrattuna ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Mielelenkiintoista on kuitenkin se, että Helsinki-Vantaalla mittaushistorian lumensyvyysennätys joulukuussa on enemmän kuin Sodankylän Tähtelän ennätyksellinen lumimäärä tällä hetkellä. Helsinki-Vantaalla nimittäin mitattiin 83 senttimetriä lunta 19. joulukuuta vuonna 1965. Tuolloin Tähtelässä oli lunta vain 36 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyys vuonna 1965 oli Helsinki-Vantaalla 78 senttimetriä. Kaisaniemessäkin lunta on ollut joulukuussa (13.12.1915) peräti 70 senttimetriä.

Rentouttavaa ja rauhallista joulua!

Lue myös nämä






sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa

Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2018. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2018 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.

Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Viime jouluaattona lunta oli 11 senttimetriä. Suurin lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli jouluaattona 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013 ja 2015. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 22,4 senttimetriä ja 2000-luvulla 17,9 senttimetriä. Utin mittaushistorian joulukuun suurin lumensyvyys on 74 senttimetriä ja kaikkien kuukausien suurin lumensyvyys 120 senttimetriä.

Piirtämästäni diagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959-2018). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä.

Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain paikallinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Lucian päivä: Silmämunat lautasella ja paholaisen karkottavia pullia

Santa Lucian eli Pyhän Lucian muumioitu ruumis on nähtävissä Pyhän Jeremiaan ja Pyhän Lucian kirkossa Venetsiassa. Tarkkaan ottaen vain käpristyneet jalat näkyvät ja muu osa vartaloa on peitetty. Kirkossa kannattaa kiinnittää huomiota myös maalaukseen, jossa Pyhä Lucia ojentaa silmämunansa tarjottimella häneen ihastuneelle pakananuorukaiselle. Kuva: Jari Kolehmainen.

Pyhän Lucian silmämunat tarjottimella

Pyhä Lucia (ital. Santa Lucia, lat. Sancta Lucia, suomal. nimivastine Seija) syntyi noin vuonna 283 sisilialaisessa Syracusan kaupungissa ja surmattiin uskonvainoissa samassa paikassa noin vuonna 304 vain hieman yli 20 vuoden ikäisenä. Katolinen kirkko julisti Lucian pyhimykseksi 1300-luvulla, sillä häntä pidettiin uskonsa vuoksi kuolleena marttyyrina.

Legendan mukaan pakananuorukainen oli ihastunut Lucian kauniisiin silmiin ja ahdisteli Luciaa. Tähän kyllästyttyään Lucia kaivoi silmät irti päästään ja lähetti ne tarjottimella nuorukaiselle. Neitsyt Maria kuitenkin lahjoitti sokeutuneelle Lucialle uudet ja entistäkin kauniimmat silmät. Monissa kirkollisissa Lucia-maalauksissa hänet onkin kuvattu ojentamassa silmämuniaan tarjottimella, näin myös Pyhälle Jeremiaalle ja Pyhälle Lucialle omistetussa venetsialaisessa Parrocchia Santi Geremia E Lucia -kirkossa.

Historiallisesti ei kuitenkaan ole olemassa mitään todisteita Lucian sokeudesta. Tämän Italiassa ja Espanjassa 1300-luvulla syntyneen legendan ansiosta Luciasta silti tuli keskiajan lopulla silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys. Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut myös Lucia-nimi (suom. Valotar), jolla on yhteys latinan valoa tarkoittavaan lux-sanaan.

Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda

Luciaa pidetään valontuojana. Kuva: Pixabay.

Luciaa voidaan pitää valon tuojana myös siksi, että aiemmin talvipäivänseisausta vietettiin virheellisesti Lucian päivän aikoihin. Lucian päivä siis käänsi pimeyden valoksi, kun päivä alkoi vähitellen pidentyä. Sanottiin, että "På Lucia har dagen förlängts med ett tupptjät", "Luciana päivä on kukon askeleen pitempi". Toisen sananparren mukaan "Vitus et Lucia dant duo solstitia" eli "Vitus (15. kesäkuuta) ja Lucia (13. joulukuuta), ne tekevät auringonseisauksen". Suomessa oli käytössä myös sanonta "Lucia pisimmän yön anda, Vitus pisimmän päivän kanda".

Ajanlaskun virheet korjattiin gregoriaanisessa kalenterissa, joka otettiin käyttöön Keski-Euroopassa vuonna 1582 ja Ruotsi-Suomessa vuonna 1752. Korjauksen jälkeen talvipäivänseisaus siirtyi kalenterissa oikealle paikalleen 21.-22. joulukuuta (tänä vuonna 22. joulukuuta kello 0.23 Suomen aikaa, vuonna 2019 joulukuun 22. päivä kello 6.19 ha vuonna 2020 joulukuun 21.päivänä kello 12.02) ja kesäpäivänseisaus noin 21. kesäkuuta, mutta Lucian päivän ajankohdaksi jäi vanhan kalenterin mukaisesti 13. joulukuuta. Nykyään voidaankin sanoa, että "Tapanina päivä on kukon askeleen pitempi".

Silmien lisäksi Lucian on uskottu auttavan myös kaulan alueen sairauksissa ja verenvuotojen suojelemisessa, koska varhaisissa keskiaikaisissa kuvissa Lucia esitettiin verta vuotavana miekan iskeydyttyä hänen kaulaansa. Vanhan similia similibus curantur -periaatteen mukaisesti pyhimysten nimittäin uskottiin vaikuttavan samankaltaisiin asioihin, jotka liittyivät heidän omaan elämäänsä.

Lutun taikoja, lusiaiset ja tynnyrivannetanssia

Lucian päivää eli Luttua edeltävänä iltana on joskus tehty taikoja samaan tapaan kuin juhannuksena. Jaakkimassa 80 vuotta sitten annetun ohjeen mukaan tulevan sulhasen näkemiseksi kengät piti asetella sängyn viereen T:n muotoon ja hokea ennen nukkumaan menoa seuraava loitsu: "Lucia lempeä, tulevia tietävä, nähdä suo sulhoni tuo, joka mun kerran vihille vie, jolle mä kerran pienoista kannan."

Ruotsi-Suomessa alettiin 1700-luvun loppupuolella juhlia kouluissa lusiaisia eli eräänlaisia tanssiaisia Lucian päivänä, joka oli viimeinen koulupäivä ennen joululoman alkamista. Juhlan kunniaksi esitettiin esimerkiksi tynnyrivannetanssia. Valoa tuova Lucia-neito lähti kierrokselle valkoisiin puettuna, kynttiläkruunu kutreillaan. Valkoinen väri symboloi viattomuutta. Kynttilöiden liekki kertoo valon tuomisen lisäksi siitä, ettei Lucia palanut roviolla, vaikka hänet uskonvainoissa yritettiin polttaa, vaan vasta kaulaan isketty miekka tappoi hänet. Verivanaa kuvastava punainen silkkivyö symboloi tätä hänen marttyyrikuolemaansa.

Lucia-pullien sahrami silmäkatarrin hoitajasta ja paholaisen karkottajasta kolesterolilääkkeeksi

Mausteena käytettävää sahramia saadaan maustesahrami-nimisestä krookuksesta. Kuva: Pixabay.

Perinteisen tavan mukaan Lucia tarjoilee sahramilla keltaiseksi värjätystä taikinasta leivottuja usein ässänmuotoisia pullia. Sahramimaustetta saadaan maustesahrami-nimisen krookuslajin (Crocus sativus L.) kukasta. Sahrami-sana on peräisin arabian keltaista tarkoittavasta sanasta zafaran (za'faran).

Sahramia sanotaan maailman kalleimmaksi ja sen takia myös väärennetyimmäksi mausteeksi. Aidon sahramin kilohinta voi olla jopa useita tuhansia euroja, sillä yhteen kiloon sahramia tarvitaan peräti 200 000 - 600 000 käsin kerättyä kukan luottia. Keskiajalla ja renessanssiajalla yhdellä paunalla sahramia pystyi ostamaan kokonaisen hevosen.

Yhdessä maustesahramin kukassa on vain yksi naaraspuolinen osa eli emi ja siinä kolme luottia. Siten kiloon maustetta vaaditaan jopa 200 000 kukkaa. Jo kaksi luottia kuitenkin riittää värjäämään kolme litraa vettä, koska maultaan aromaattisen kitkerä krosiini on hyvin voimakkaan keltaista.

Sahramin yhteyttä Lucian päivän viettoon ei varmuudella tiedetä. Yksi mahdollinen selitys on se, että sahramia käytettiin vanhalla ja keskiajalla silmäkatarrin eli vuotavien silmien hoitoon. Näin yhteys voisi liittyä siihen, että Lucia oli silmälääkäreiden, likinäköisten ja sokeiden suojeluspyhimys.

Sahramilla värjättyjä lussekatter-pullia. Kuva: Pixabay.





k
Toisen selityksen mukaan sahramin käyttö liittyy itse Lucia-pullien eikä Lucia-pyhimyksen historiaan. Ruotsissa Lucia-pullia sanotaan nimellä lussekatter, jossa lusse ei ehkä viittaakaan Luciaan vaan Luciferiin. Lucifer eli sananmukaisesti valonkantaja tai valontuoja (lat. lux = valo, ferre = kantaja, tuoja) tarkoittaa kristillisessä perinteessä langennutta enkeliä, joka on yksi paholaisen muodoista.

Lucia-pullien historia juontuu 1600-luvun Saksaan, jossa kissan näköiseksi naamioitunut paholainen kuritti lapsia ja lapsen näköinen Jeesus jakoi pullia. Koska pimeydessä viihtyvä paholainen karttoi keltaista väriä, pullat alettiin paholaisen pelottelemiseksi värjätä keltaisiksi.

Nykytietämyksen mukaan sahramin sisältämät kroketiini ja lykopeeni saattavat alentaa kolesterolia ja suojata sydäntaudeilta. Liian suurina annoksina kroketiini kuitenkin on myrkyllistä kuten kanelin sisältämä kumariinikin. Runsaat sahramimäärät voivat aiheuttaa päänsärkyä, verenpaineen kohoamista ja monia muitakin terveyshaittoja. Raskaana oleville tai imettäville sahramin käyttöä ei suositella lainkaan. Hyvä ja paha siis kietoutuvat yhteen sekä sahramissa että Lucian päivän perinteissä.

Lähteitä ja lisätietoja

Arno Forsius: Kuvauksia lääketieteen historiasta, Pyhä Lucia

Meillä kotona: Sahrami – Espanjan punaista kultaa

Putkilahti: Lucia-perinteestä

Anna: Lucia ja muita joulun suosikkihahmoja

Ritva Rundgren: Lucia-perinne Pohjois-Pohjanmaalla