torstai 5. maaliskuuta 2020

Euroopassa mittaushistorian selvästi lämpimin talvi: yli 2 astetta lämpimämpää kuin yhtenäkään talvena 1850-1974 ja 3,4 astetta lämpimämpää kuin keskimäärin talvina 1981-2010

Ilman keskimääräinen lämpötila-anomia (lämpötilan poikkeama vuosien 1981-2010 talvien keskilämpötilasta) kahden metrin korkeudella talvella 2019-2020. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Tietoaineisto: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Jos talvi määritellään joulukuun alusta helmikuun loppuun ulottuvaksi ajanjaksoksi, talvi 2019-2020 oli Euroopassa koko mittaushistorian selvästi lämpimin. Kuluneen kalenteritalven keskilämpötila nousi Euroopassa 3,4 astetta korkeammaksi kuin keskimäärin vertailukaudella 1981-2010. Päättynyt talvi olikin peräti 1,4 astetta Euroopan edellistä ennätyslämmintä talvea 2015-2016 lämpimämpi. Kaikkein selvimmin lämpimyys näkyi Euroopan pohjois- ja itäosissa.

Euroopan keskimääräinen lämpötila-anomia (lämpötilan poikkeama esiteollisen ajan eli vuosien 1850-1900 talvien keskilämpötilasta) eri talvina (joulukuun alusta helmikuun loppuun) ajanjaksolla 1850-2020. Viimeisimmän talven (2019-2020) pylväs on väritetty eri värillä. Ajanjaksolla 1850-1979 on käytetty 3-6 eri havaintoaineiston mediaania (NASA GISTEMP versio 4 vuodesta 1880 alkaen, Hadley-keskuksen ja Itä-Anglian yliopiston CRU:n HadCRUT4 vuodesta 1850 alkaen, Japanin ilmatieteen laitoksen JRA-55 vuodesta 1958 alkaen, NOAA GlobalTemp versio 5 vuodesta 1880 alkaen, Yorkin yliopiston HadCRUT 4 vuodesta 1850 alkaen ja Berkeley Earth Surface Temperature Project vuodesta 1850 alkaen). Käytetyt aineistot eivät ole täysin toisistaan riippumattomia. Ajanjaksolla 1979-2020 on käytetty ERA5-havaintoaineistoa. Eri havaintoaineistojen ilmoittamien lukuarvojen vaihteluväli on esitetty punaisilla viivoilla kunkin pylvään kärjessä. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF.

Euroopan talvilämpötilat vaihtelevat tyypillisesti hyvin paljon vuodesta toiseen. Esimerkiksi talvet 1924-1925 ja 1929-1930 olivat Euroopassa yli kaksi astetta ajankohdan 1850-1900 talvien keskilämpötilaa lämpimämpiä. Sen sijaan talvet 1892-1893 ja 1941-1942 olivat selvästi yli kaksi astetta keskimääräistä kylmempiä.

Vuodesta toiseen tapahtuvan vaihtelun lisäksi talvilämpötiloissa näkyy keskimääräisten talvilämpötilojen kohoaminen, kun tarkastellaan asiaa pitkällä aikavälillä. Noin 1990-luvun alusta alkaen lähes kaikki talvet ovat olleet vertailukauden 1850-1900 talvien keskilämpötilaa lämpimämpiä. Kuusi seitsemästä viimeisimmästä talvesta on ylittänyt vertailukauden keskimääräisen talvilämpötilan ainakin kahdella asteella. Talvi 2019-2020 oli Euroopassa keskimäärin yli kaksi astetta lämpimämpi kuin yksikään talvi ennen vuotta 1975.

Moskovassa kulunut talvi oli 140-vuotisen mittaushistorian lämpimin, peräti 2,5 astetta edellistä ennätyslauhaa talvea lämpimämpi. Moskovan talven keskilämpötila nousi ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa nollan yläpuolelle, +0,2 asteeseen, mikä on 6,3 astetta talvien 1981-2010 keskiarvoa korkeampi ja 2,8 astetta aiempaa talven lämpöennätystä (1960-1961) korkeampi.

Ruotsissa talvi 2019-2020 oli mittaushistorian lämpimin. Uppsalassa ja Tukholmassa talvi oli leudoin lähes 300-vuotisen mittaushistorian aikana.

Myös Suomessa talvi 2019-2020 oli mittaushistorian lämpimin. Vertailukelpoisia koko Suomen tilastoja on olemassa 1900-luvun alusta alkaen. Edellinen ennätyslämmin talvi Suomessa oli 2007-2008. Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lauha koko Suomessa lukuun ottamatta Keski- ja Pohjois-Lappia. Itä-Suomessa talvi oli lähes 7 astetta keskimääräistä (1981-2010) lauhempi. Pienin poikkeama oli Pohjois-Lapissa, jossa talven keskilämpötila nousi 2-3 astetta keskimääräistä korkeammaksi.

Helsingissä tammi-helmikuun jakso oli jopa yli 6 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Koko talven (joulukuun 2019 alusta helmikuun 2020 loppuun) keskilämpötila oli Kaisaniemessä +2,4 astetta, mikä on asteen verran korkeampi kuin edellisenä ennätyslauhana talvena. Helmikuun loppuun päättynyt jakso oli Helsingissä mittaushistorian lämpimin 365 päivän jakso. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa Kaisaniemessä ei mitattu tammi-helmikuussa lainkaan lunta aamun virallisella havaintohetkellä. Marras- ja joulukuussa lunta oli muutamaan kertaan 2 senttimetriä. Samaan aikaan, kun Helsingissä lumisumma oli mittaushistorian pienin, Sodankylässä lumisumma oli mittaushistorian suurin. Esimerkiksi Pohjanlahti on pysynyt lähes jäättömänä, joten sieltä on päässyt haihtumaan paljon kosteutta. Tiivistyessään kosteus muodostaa (lumi)sateita.

Lähteet

Copernicus: Surface air temperature for February 2020

Copernicus: European temperature for winter 2019/20: Long-term context

Ilmatieteen laitos: Lauha helmikuu päätti ennätyksellisen lauhan talven

SMHI: Rekordmild vinter i södra Sverige

SVT Nyheter: Varmaste vintern i Uppsala på 300 år – oroar vissa

Tekniikka&Talous: Etelä-Suomen talvi rikkoi ennätykset murskaavalla marginaalilla – Lapissa ennätyslumista

The Washington Post: Moscow crushes record for warmest winter as milestones are set across Europe and North America

Lue myös nämä

Kouvolassa mittaushistorian selvästi vähälumisin helmikuu

Vähälumiset talvet ovat yleistyneet Kouvolassakin

Antarktiksen niemimaalla torstaina mittaushistorian uusi lämpöennätys 18,3 astetta