perjantai 17. marraskuuta 2017

Ilmansaastedenialistit voisivat väittää Muonion ilmaa epäterveellisen puhtaaksi

Muonion ja Enontekiön alueella on yksi maailman puhtaimmista hengitysilmoista. Kuva on Hetan kirkonkylästä kesäkuulta 2016.

Euroopassa ilmansaasteet tappavat kymmenen kertaa niin paljon kuin liikenne

Keväällä 2016 lehtien lööpit hehkuttivat, että Muoniossa on maailman puhtain ilma. Itse asiassa tarkasti sanottuna WHO:n tilastojen mukaan Ilmatieteen laitoksen Pallaksen Sammaltunturilla sijaitseva mittausasema on yksi paikoista, joissa mitataan maailman puhtainta ilmaa. Yhtä puhdasta ilma on esimerkiksi Islannin Hafnarfjordurissa ja Uuden-Seelannin Te Anaussa.

Arvioiden mukaan ilmansaasteet tappavat maailmanlaajuisesti vuosittain enemmän ihmisiä kuin aids, malaria, diabetes tai tuberkuloosi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa ilmansaasteiden haittavaikutukset vastaavat noin 0,4-1,6 tupakan polttamista joka vuorokausi. Euroopassa ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2010 noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa, kymmenen kertaa niin paljon kuin liikenne.

Pekingissä ulkoilu voi olla vaarallisempaa kuin tupakkahuoneessa istuminen

Kiinassa tilanne on huomattavasti huonompi. Tammikuussa 2013 Pekingin (Beijingin) pienhiukkaspitoisuus oli keskimäärin 194 ja hetkellinen maksimi 886 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tupakointihuoneissa 16 yhdysvaltalaisella lentoasemalla pienhiukkaspitoisuus oli keskimäärin 166,6 mikrogrammaa kuutiometrissä. Pekingissä ulkoilu oli siis vaarallisempaa kuin lentokentän tupakkaloungessa istuminen.

Handanin teollisuuskaupungissa 200 kilometriä Pekingin eteläpuolella keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus (mikrogrammoina kuutiometrissä) on 120, mikä vastaa 5,5 tupakan polttamista päivittäin. Shenyangin kiinalaiskaupungissa pienhiukkaspitoisuus oli marraskuussa 2015 korkeimmillaan jopa yli 1400, siis 56-kertainen WHO:n vuorokautiseen maksimisuositukseen (vuorokauden keskiarvo korkeintaan 25 mikrogrammaa kuutiometrissä) verrattuna. Tämä vastaa 63 tupakan sauhuttelua vuorokaudessa, siis noin 2,6 savuketta joka tunti ympäri vuorokauden.

Tänä syksynä Intian ja Pakistanin ilmansaastetilanne on vastannut pahimmillaan 50 savukkeen polttamista päivittäin

Viime viikkoina pahasta ilmansaastetilanteesta on kärsitty erityisesti Pakistanissa ja Intiassa. Delhin ilmansaastetilanteen on arvioitu vastaavan 50 tupakan polttamista päivittäin. Kaikissa näissä savukevertailuissa on kuitenkin huomattava, että tilanne on lasketun kaltainen, jos ihminen hengittää yhtä huonoa hengitysilmaa koko vuorokauden ajan. Mikäli sisäilma on puhtaampaa, tilanne on jonkin verran parempi.

Yhdysvalloissa ilmansaastedenialismi nostaa päätään jopa presidentin lähipiirissä

Vanhat tupakkamainokset ovat samalla hauskoja ja surullisia. Mainoksissa lääkärit, pienten lasten vanhemmat ja jopa joulupukki mainostavat tupakointia. Mainosten mukaan naiset pysyvät hoikkina, kun he karkinsyönnin sijaan tupakoivat. Äidit ovat lapsilleen parempia äitejä, kun he saavat hermoilleen rauhoitusta tupakasta.

Vanhojen savukemainosten tapaan yhä nykyäänkin ulkomailla voidaan mainostaa kivihiiltä houkuttelevana energianlähteenä. Itse asiassa näillä kaikilla asioilla on myös yhteys toisiinsa. Erityisesti Yhdysvalloissa samat tahot, jotka pitävät ilmastonmuutosta vain positiivisena asiana maapallolla ja vähättelevät tupakoinnin haittavaikutuksia, ovat nyt alkaneet puhua siitä, että joissakin paikoissa hengitysilma on nykyään jo lapsille liian puhdasta. Tällaisia näkemyksiä edustava henkilö on jopa nimitetty Yhdysvaltojen presidentin tieteelliseksi neuvonantajaksi.

Keskeinen toimija lähes kaikissa näissä ilmansaasteita vähättelevissä denialistisissa näkemyksissä on Heartland Institute -instituutti, joka on aiemmin tullut tunnetuksi ilmastonmuutosskeptikkojen - tai paremmin sanottuna ilmastonmuutosdenialistien - äänitorvena. Ajatus liian puhtaasta hengitysilmasta perustuu siihen, että elimistön puolustusjärjestelmä tarvitsee ympäristön epäpuhtauksia immuunijärjestelmän normaalin toiminnan kehittymiseen. Tutkijat ovat kuitenkin todellisuudessa puhuneet luonnollisten tekijöiden, esimerkiksi siitepölyaltistuksen ja muiden luontokontaktien, tarpeellisuudesta ensimmäisten elinvuosien aikana. Suomessa tästä aiheesta ovat tutkimuksia julkaisseet Ilkka Hanski ja Tari Haahtela.

Globaalisti noin seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain huonon hengitysilman vuoksi

Ilmansaasteiden ja kuolemantapausten välinen yhteys ei näy suoraan, koska kuolintodistukseen ei kirjata kuolemansyyksi ilmansaasteita vaan jokin elimistöllinen ongelma, esimerkiksi sydän- tai hengityselinsairaus. Tämä voi kuitenkin johtua ilmansaasteista tai sairaus on voinut voimistua ilmansaasteiden seurauksena. Vaikka yksittäisissä kuolemantapauksissa voi olla vaikea osoittaa suoraa yhteyttä kuolemaan, lääketieteellisissä tutkimuksissa ilmansaasteet on yksiselitteisesti todettu haitallisiksi.

WHO on arvioinut globaalisti jopa seitsemän miljoonan ihmisen kuolevan vuosittain huonon hengitysilman takia. Tästä määrästä yli puolet johtuu huonosta sisäilmasta, lähinnä ruoanlaitosta puu- ja hiiliuuneissa, ja vajaa puolet ulkoilman pienhiukkasista. Todellisuudessa näiden syiden erottelu on kuitenkin hyvin hankalaa, koska kehitysmaissa samat ihmiset altistuvat usein sekä huonolle sisäilmalle että huonolle ulkoilmalle. Lisäksi voi olla vaikea erottaa vaikkapa Saharan hiekkapölyn ja hiilenpolton aiheuttamia terveysvaikutuksia. Joka tapauksessa huono hengitysilma näyttää suurimmalta yksittäiseltä ympäristöterveysriskiltä.

Kiinassa 8-vuotiaan tytön keuhkosyövän arvioidaan aiheutuneen ilmansaasteista. Ilmansaasteet aiheuttavatkin Kiinassa WHO:n laskelmien mukaan yli miljoona kuolemaa joka vuosi, siis 76 kuolemaa sataatuhatta ihmistä kohden. Vastaavasti väestömäärään suhteutettu ilmansaasteiden aiheuttamien kuolemien määrä on Ukrainassa 120, Bulgariassa 118, Intiassa 49, Pakistanissa 33, Thaimaassa 33, Suomessa 6 ja Australiassa alle 1.

Saasteettomassa ilmassa delhiläiset eläisivät keskimäärin yhdeksän vuotta nykyistä pidempään

Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan kiinalaisten keskimääräinen elinikä on ilmansaasteiden vuoksi noin kolme vuotta lyhempi kuin puhtaassa ilmassa. Jos hengitysilman laatu täyttäisi WHO:n asettamat kriteerit, intialaiset eläisivät keskimäärin neljä ja delhiläiset peräti yhdeksän vuotta kauemmin. Puhtaassa ilmassa elinikä pidentyisi Bangladeshissa viisi ja Nepalissa neljä vuotta. Noin kahden vuoden pidennyksen elinaikaansa saisivat Pakistanin, Tadžikistanin ja Kongon demokraattisen tasavallan asukkaat. Kaliforniassa, jossa suuren väestömäärän ja ympäröivien vuorten vuoksi sijaitsee kahdeksan Yhdysvaltojen ilmanlaadultaan huonoimmasta kaupungista, eliniän pidennys olisi kahdeksan kuukautta.

Tarkkoihin lukuarvoihin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota näissä savuke- ja elinikälaskelmissa. Monet tutkimukseen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa lukuarvoihin vaihtelua, mutta jotakin suuntaa ne toki antavat.

Ilmansaastedenialismin ja valeuutisten torjumiseen tarvitaan perusteellista luonnontieteiden opetusta

Jotta perusteettomalta ilmansaastedenialismilta sekä tahalliselta manipulaatiolta vältytään ja valeuutiset tunnistetaan valeuutisiksi, tarvitaan perusteellista luonnontieteiden (biologian, maantieteen, fysiikan, kemian) opetusta kaikilla kouluasteilla peruskouluista lukioiden kautta korkeammalle asteelle. Tähän on hyvä palauttaa mieleen keskeinen kohta Tiina Raevaaran kouluvierailustamme:

"Raevaara muistutti myös siitä, että tiedettä ymmärtäville toimittajille on paljon kysyntää. Hän arvosteli kovin sanoin huonoa tiede- ja terveysjournalismia, kohuotsikoita, tieteen brändin alle levitettyä pseudotiedettä ja suoranaisen huuhaan ylläpitoa, mistä hän mainitsi esimerkkeinä horoskooppipalstat ja ennustajachatit. Pseudotieteellisyydestä Raevaara nosti esiin rokotteisiin liittyvät valheet, sähköallergian, homeopatian, enkeleihin uskomisen, uskonnollisen terveyshuuhaan ja tieteellisiltä kuulostavat, silkkaa huuhaata olevat terveydenhoitovälineet. Hyvin näkyvästi Raevaara toi esille sen, että tieteellä voi hallita maailmaa. Vähintäänkin yhtä selvästi hän tähdensi sitä, että tiede on tiedonhankintajärjestelmä, ei mikään lopullinen totuus. Tiede on itseään täydentävää ja korjaavaa. Yksittäinen tutkimus voi tuoda jotakin uutta, mutta yksittäinen tutkimus on aina vain yksittäinen tutkimus. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee, eikä yksittäisestä tutkimuksesta pitäisikään vielä vetää kohuotsikoita ja rajuja johtopäätöksiä."

Muonion ilma ei siis ole epäterveellisen puhdasta. Se on todella terveellistä hengittää, vaikka se välttämättä ei maailman puhtainta olekaan. Läheskään kaikista maailman kolkista ei edes ole olemassa mittaustuloksia.

Lue myös nämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Reaaliaikainen maailman ilmansaastekartta: Tällä hetkellä ilmansaasteiden terveysvaikutus vastaa Puolassa jopa seitsemän ja Kiinassa kuudentoista savukkeen polttamista vuorokaudessa

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

Hyviä uutisia ilmansaasteista, huonoja uutisia merenpinnan noususta

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

torstai 16. marraskuuta 2017

Mennäänkö ottamaan yhdet kasteiset?

Kuvan lähde: Pixabay

Arkisessa kielenkäytössä monia termejä käytetään tieteelliseltä kannalta katsottuna virheellisesti. Esimerkiksi kylmän lasipullon pintaan tai kylmän juoman kylmentämän juomalasin pintaan sanotaan tulevan huurretta. Todellisuudessa kyseessä kuitenkin on kaste. Oikea termi tietenkin riippuu siitä, kuinka käsitteet halutaan määritellä. Huurre määritellään "virallisesti" siten, että siinä nestemäinen vesi jäätyy pieninä pisaroina. Sen sijaan kasteessa ilman vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi, mikäli ilmankosteus on riittävä. Huurteessa on siis jäätä, kasteessa vettä. Auton ikkunan sisäpinnalle tulee siis yleensä kastetta, vaikka silloinkin arkikielessä puhutaan huurteesta, ja oikeasti perjantaina mennään kasteiselle eikä huurteiselle!

Huurre on hyvin kostealla (sumuisella) ja tuulisella säällä usein tuulen puolelle varsinkin puihin ja sähkölankoihin sekä myös pilvessä lentävän lentokoneen siipiin syntyvä esiintymä, jossa on ilmaa jääkiteiden välissä. Jäätävän sumun tai udun alijäähtyneet pisarat jäätyvät heti tarttuessaan kylmiin (pakkasen puolella oleviin) pintoihin. Sopivissa olosuhteissa huurrekerros voi synnyttää puiden päälle paksun tykkylumikerroksen, kun jääkiteet kasvavat kiinni toisiinsa. Huurretta kehittyy myös pakastimen jäähdytysritilään. Etelä-Suomessa kuura on huurretta yleisempi, vaikka kansanomaisessa kielessä kuurastakin käytetään virheellisesti usein nimeä huurre. Huurteesta puuttuvat kuuran fraktaalikuviot, eikä huurre ole yhtä valkoista kuin kuura.

Kuura on kiteinen (neulamainen, suomumainen tai sulkamainen), tyypillisesti katoille, ruohikkoon, puihin, ikkunoihin, auton tuulilasiin tai kuuraliukkautena tien pinnalle muodostuva jääesiintymä. Kuura syntyy selkeällä ja tyynellä tai lähes tyynellä säällä, kun ilmassa oleva vesihöyry härmistyy tarpeeksi kylmässä kaasusta suoraan kiinteään olomuotoon. Kuurassa siis on fraktaalikuvioita ("kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin"), jotka huurteesta puuttuvat. Kuurankukkaset muodostuvat ikkunoissa naarmuuntuneisiin tai likaisiin (esimerkiksi kesältä jäänyttä kärpästen ulostetta) kohtiin. Kuuraa voi kehittyä myös pakastimesta otetun jäätelöpakkauksen pintaan. Kuuratilanteessa teille voi syntyä mustaa jäätä, kun auton renkaat rikkovat jääkiteet ja sulattavat ne, mutta kosteus jäätyy kylmään tienpintaan.

Hallalla tarkoitetaan kasvukaudella maanpinnassa (alle kahden metrin korkeudella) olevaa pakkasta. Mikäli pakkanen ulottuu viralliselle lämpötilojen mittauskorkeudelle eli kahteen metriin asti, puhutaan yöpakkasesta.

Kuvan lähde: Pixabay

Myös eri sadetyypit menevät helposti sekaisin. Räntäsateessa sataa samanaikaisesti sekä vettä että lumihiutaleita. Ilman lämpötila on sellainen, että osa lumihiutaleista sulaa vedeksi matkalla pilvistä maanpinnalle. Aidossa räntäsateessa ilmassa on siis myös vesipisaroita. Usein ihmiset tulkitsevat virheellisesti märän lumisateen räntäsateeksi.

Lumipyry tarkoittaa samanaikaisesti esiintyvää lumisadetta ja voimakasta tuulta. Sen sijaan lumituiskussa voimakas tuuli kuljettaa jo maassa ollutta lunta ja kasaa sitä kinoksiksikin.

Onko mielestäsi myrsky vai rajuilma tuulennopeuksiltaan voimakkaampi? Suomalaisessa määrittelyssä myrsky liittyy aina tuuleen, ei mihin tahansa voimakkaaseen sääilmiöön. Virallisen suomalaisen määritelmän mukaan myrskystä on kyse, kun tuulen nopeus ylittää 10 minuutin keskiarvona 21 m/s (76 km/h). Kansainvälisesti myrskyn raja-arvo on 25 m/s (90 km/h). Sen sijaan rajuilmalle ei ole olemassa tuulen raja-arvoa, vaan rajuilmassa esiintyy vahinkoa aiheuttavaa salamointia, rankkaa sadetta, ukkospuuskia, rakeita tai trombeja. Rajuilmasta voi olla kyse, vaikka tuuli ei olisikaan kovaa, esimerkiksi jos alle tunnissa sataa 20 millimetriä vettä.

Suomen havaintohistorian aikana maassamme on esiintynyt edellä olevan määritelmän mukaista myrskyä vain merillä ja tuntureilla. Muualla kymmenen minuutin keskituuli ei ole ylittänyt raja-arvoa 21 m/s. Sen sijaan maa-alueillakin esiintyy myrskypuuskia, joissa tuuli on hetkellisesti voimakasta ja tuhot mahdollisia. Ilmatieteen laitoksen mukaan lyhytaikaiset, 5–10 sekunnin tuulenpuuskat ylittävät 10 minuutin keskituulennopeuden säätilanteesta riippuen noin 1,5-kertaisina, enimmillään kaksinkertaisina.

Pouta on kyseessä, kun sää on sateetonta. Poudalla voi siis olla joko aurinkoista tai pilvistä. Poutapäivän aikana sen sijaan voi sataa hieman. Poutapäiviksi luokitellaan yleensä vuorokaudet, jolloin vuorokauden sademäärä on alle 0,3 mm. Ilmatieteen laitoksen tilastoissa voidaan kuitenkin luokitella sadepäiviksi jo ne päivät, jolloin sadetta on ollut vähintään 0,1 mm.

Suomessa ja yleensäkin Pohjoismaissa helteen rajana pidetään sitä, että vuorokauden ylin lämpötila varjossa ylittää kahden metrin korkeudella 25 astetta. Lämpötila 25,0 ei ole hellettä, mutta 25,1 astetta on hellettä. Mikä tahansa mukavan lämmin sää ei siis ole hellettä. Suomea lämpimämmillä alueilla helteen lämpötilaraja on korkeampi tai helteen määritelmä puuttuu kokonaan.

Myös käsitettä intiaanikesä käytetään usein väärin. Todellisuudessa se on poikkeuksellisen lämmin kausi syksyllä. Tyypillisesti intiaanikesästä voidaan puhua vasta sen jälkeen, kun ensin on ollut syksyisen viileää ja sen jälkeen tuleekin vielä lämmintä ja aurinkoista säätä. Legendan mukaan nimitys intiaanikesä tulee siitä, että silloin pitkälle syksyyn jatkuneen kuumuuden uuvuttamat Amerikan alkuperäisasukkaat eli intiaanit tulevat kaupunkeihin hakemaan suojaa kuumuudelta ja kuivuudelta. Todellisuudessa termin alkuperää ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Mahdollisesti se on alun perin tarkoittanut Amerikan alkuperäisasukkaiden metsästyskautta.

Kuvan lähde: Pixabay

Auer muodostuu ilmassa leijailevista pienistä ja kuivista tomuhiukkasista (pölystä, hiekasta, savusta), jotka samentavat maisemaa niin, että se näyttää himmeältä tai rusehtavalta, tummaa tausta vasten sinertävältä. Ilman suhteellinen kosteus on pienempi (alle 70 %) kuin udussa tai sumussa.

Utu tarkoittaa sitä, että ilmassa leijailee hyvin pieniä (silmälle näkymättömiä) vesipisaroita, jotka huonontavat näkyvyyttä siten, että näkyvyys on 1-10 km. Utu on väriltään harmahtavaa.

Sumussa ilmassa leijailee hyvin pieniä vesipisaroita (halkaisija noin 0,01 mm), jotka huonontavat näkyvyyttä siten, että näkyvyys on alle kilometrin. Sumu on ikään kuin maanpinnalle asti ulottuva pilvi. Sumu syntyy ilmassa olevan vesihöyryn tiivistyessä pisaroiksi, kun lämpötila laskee tai kosteus lisääntyy. Syntytavan mukaan voidaan puhua siirtymäsumusta (lämmin ilma jäähtyy kylmässä ympäristössä), säteilysumusta (jäähtyvä maanpinta jäähdyttää ilmaa), sekoitussumusta (kylmä sekä kostea ilma sekoittuvat) tai haihtumissumusta (lämmin veden pinta haihduttaa runsaasti vesihöyryä). Haihtumissumua ovat esimerkiksi merisavu ja järvisavu, jotka syntyvät hyvin kylmän (ainakin -15 astetta) pakkasilman virratessa juuri ja juuri sulana pysyvän vesialueen päälle.

Säärintama tarkoittaa kahden ominaisuuksiltaan erilaisen ilmamassan rajapintaa. Säärintama voi olla lämmin rintama (lämpimän ilmamassan etureuna), kylmä rintama (kylmän ilmamassan etureuna) tai okluusiorintama. Syklonin eli polaaririntamassa liikkuvan matalapaineen yhteydessä tapahtuu ns. kylmä okluusio eli lämmintä rintamaa nopeammin liikkuva kylmä rintama saavuttaa lämpimän rintaman ja kohottaa lämpimän ilman maanpinnan yläpuolelle tunkeutuessaan raskaampana sen alle. Termejä saderintama tai kuurorintama ei pitäisi käyttää.

Syklonilla tarkoitetaan siis polaaririntamassa syntyvää matalapainetta. Syklonilla - tai tarkemmin sanottuna trooppisella syklonilla - voidaan tarkoittaa myös lähinnä Intian valtameren alueella esiintyvää trooppista hirmumyrskyä.

Trooppiset hirmumyrskyt - tai hieman huolimattomammin sanottuna trooppiset pyörremyrskyt -  voidaan nimetä hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai trooppisiksi sykloneiksi niiden esiintymisalueen perusteella samaan tapaan kuin avaruuslentäjät nimetään lähtömaan mukaan astronauteiksi, kosmonauteiksi, taikonauteiksi tai vaikkapa finnonauteiksi kotimaan mukaan. Jos hurrikaania vastaava ilmiö esiintyy Välimerellä asti, voidaan puhua medikaanista, vaikka termi onkin ainakin toistaiseksi epävirallinen.

Vaikka trooppinen pyörremyrsky on sinänsä täysin virallinen termi myös trooppisista hirmumyrskyistä puhuttaessa, pyörremyrsky kuitenkin mielletään usein vain tornadoksi tai trombiksi. Nämä tornado ja trombi ovatkin sitten hieman kiistanalaisia termejä. Trombit ovat tavallaan tornadojen pikkuserkkuja, mutta voiko ne luokitella pieniksi tornadoiksi vai ovatko trombit kokonaan eri ilmiö, onkin hankalampi sanoa. Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan "Suomessa ja monissa Euroopan maissa tavattavia tornadoja kutsutaan trombeiksi". Myös meteorologi Markus Mäntykangas toteaa näin: "Trombi ja tornado ovat käytännössä sama asia – valtaosassa maailmaa käytetään tornado-nimitystä, mutta useassa Euroopan maassa puhutaan trombista." Suomessakin siis esiintyy tornadoja, jos trombeja pidetään yhtenä tornadojen muotona.

Trombia ei pidä sekoittaa syöksyvirtaukseen, joka on ukkospilvestä alaspäin syöksyvä voimakas kylmä ilmavirtaus, joka maan- tai vedenpinnan kohdatessaan kääntyy vaakasuoraksi. Syöksyvirtauksessa puut voivat kaatua melko laajaltakin alueelta lähes samaan suuntaan. Sen sijaan trombin pyörivä liike kaataa puita sikinsokin ja vaikuttaa yleensä vain pienellä alueella.

Lue myös nämä

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä? ABC-kirja sadetyypeistä ja muista tärkeimmistä ilmakehän ilmiöistä.

Markus Mäntykangas: Väärinymmärretyt säätermit. Forecan blogi.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

"Ihmiskunta elää tällä hetkellä historiansa parasta aikaa"

Kuvan lähde: Pixabay

Lukiomme ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat 17F-ryhmästä saivat maantieteen oppitunnilla tehtäväksi ottaa kantaa väitteeseen "Ihmiskunta elää tällä hetkellä historiansa parasta aikaa". Varttitunnissa syntyi seuraavanlainen listaus. Nostan todella hattua näille nuorille ansiokkaasta pohdinnasta.

Puolesta

-köyhyys vähentynyt
-turvallisuus
-onnellisuus lisääntynyt
-ei ole säätyjä
-kouluruoka
-ihmisillä aikaa levätä
-saa päättää elinkeinonsa
-naisilla aiempaa enemmän oikeuksia
-sananvapaus
-ei laajalti leviäviä kulkutauteja
-koulutus mahdollista yhä useammalle
-ilmastonmuutosta vastaan on alettu taistella
-ei laajaa nälänhätää
-asioista puhutaan enemmän, ei tabuja
-saa päättää omista asioistaan (työ, rakkaus, ruoka, vaatteet)
-tekniikka kehittyy, elämä helpompaa
-lääketiede kehittyy, antibiootit, rokotukset
-tupakointi vähentynyt
-hygienia parantunut
-matkustaminen helpottunut, mikä lisää yleissivistystä
-globalisaatio
-rasismi vähentynyt
-sukupuolivähemmistöjen oikeudet
-kierrätys, biotalous
-fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyritty vähentämään
-väestönkasvua saatu hidastettua
-vaihtoehtoiset proteiininlähteet
-kasvisravinnon yleistyminen
-ruoan tuottaminen tehokkaampaa
-palvelut helpommin saatavilla
-viihdykkeet lisääntyneet
-ihmisten tietoisuus asioista lisääntyy
-demokratia
-orjuus loppunut
-lasten asema parantunut
-parempi terveydenhuolto
-vähemmän teiniraskauksia
-työturvallisuus parantunut
-eläintenoikeudet lisääntyneet
-jalkapallo keksitty ja on hyviä urheilijoita, joita voi ihailla (paljon esikuvia)
-hyvät mahdollisuudet käydä kauppaa
-ainakin rikkaiden maiden ihmiset hyvin koulutettuja
-maapallosta ja avaruudesta saadaan paljon tietoa
-paljon hyväntekeväisyyttä
-luonnonsuojelujärjestöt
-murhat vähentyneet
-yhä harvemmat kuolevat nuorena
-elinikä pidentynyt
-imeväis- ja lapsikuolleisuus laskenut
-teollistuminen
-ennen ylellisyytenä pidetyt tuotteet yleistyneet melkein kaikille
-elintaso parantunut, aiemmat luksustuotteet eivät enää niin luksusta
-jokapäiväinen elämä entistä helpompaa
-monipuolisempia ja kansainvälisempiä tuotteita
-ihmisten ostovoima lisääntynyt
-opiskelumahdollisuudet paremmat vähävaraisillakin
-uudet innovaatiot (teknologia, verkostoituminen, yhteydenpito, uudet vapaa-ajanviettomahdollisuudet)
-kaikki on helppoa rikkaille
-keskiluokka vaurastunut
-sodissa kuolee aiempaa vähemmän ihmisiä
-rauhan suosiminen
-kaikilla mahdollisuus sanoa mielipiteensä
-väkivaltarikokset vähentyneet
-globaalisti kuolemanrangaistukset vähentyneet
-samaa sukupuolta olevien avioliitto sallittu monissa valtioissa
-suvaitsevaisuus lisääntynyt
-sosiaalinen media, yhdistää eri maidenkin ihmisiä
-mahdollisuus kokea monia kulttuureja
-pakolaisten auttaminen
-monikulttuurisuus tuo "rikkautta" elämään
-ihmisten hyväksyntä huipussaan

Vastaan

-vieläkin on terrorismia, terrorismin pelko
-sademetsien ja muun luonnon tuhoaminen
-ilmakehän hiilidioksidipitoisuus yli 400 ppm
-ilmastonmuutos
-ikiroudan sulaminen
-merenpinnan nouseminen
-sään ääri-ilmiöt
-merien happamoituminen
-varallinen eriarvoisuus, köyhyys
-lihansyönti lisääntyy
-teknologia ihmisiä vastaan, vie työt
-globalisaatio
-aavikoituminen
-teollistuminen
-ilmansaasteet
-melusaaste
-valosaaste
-lukuisia pieniä konflikteja, esimerkiksi Lähi-idän kriisit
-ylikalastus
-salametsästys
-liikakulutus
-vesipula
-lukumääräisesti ihmispopulaatio kasvaa, vaikka väestönkasvu on hidastunut
-väestön vanheneminen
-ydinaseet
-Trump
-poliittiset selkkaukset valtioiden välillä, esimerkiksi Yhdysvallat ja Pohjois-Korea
-tekoäly kehittyy liian pitkälle
-riippuvaisuus nykyteknologiasta
-lapsityövoima
-internetin haitat
-antibiooteille immuunit bakteerit, antibioottiresistenssi
-lajien sukupuutot
-luonnon monimuotoisuus vähenee
-rikollisuus kehittyy
-uudet huumeet, alkoholi
-mielenterveysongelmien lisääntyminen
-äärijärjestöt
-uudenlainen orjuus
-luonnonvarojen vähentyminen
-lapsisotilaat
-naisten asema globaalisti yhä miehiä huonompi
-kateus
-tyhmät päätökset, ei ajatella asioita pidemmälle
-ahneus, vallanhimo
-pinnallisuus
-yleissivistys häviää
-turha valitus
-muovi saastuttaa paikkoja
-metaanipäästöt
-joissakin valtioissa valta keskittyy harvalle
-kaikki on helppoa rikkaille
-pakolaiskriisi ja siihen liittyvä voimakas mielipiteiden vastakkainasettelu
-ilmastonmuutoksen torjunnassa huomio kiinnitetään vain päästöihin, sademetsien tuhoaminen toissijaista
-kehittyneissä maissa fyysinen kanssakäyminen vähentynyt
-liikunnan määrä vähentynyt
-epäterveellinen ravinto, roskaruoka
-ylipaino, liikalihavuus
-sydänsairaudet, syöpä ja muut elintasosairaudet
-väestökeskusten saastuminen
-ei voi vain keskittyä elämään nykypäivässä, koska ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen uhkaavat
-kaupunkien laajentuminen
-liiallinen matkailu kuluttaa luonnonvaroja
-sosiaalinen media ohjaa elämää liikaa
-sosiaalinen media lietsoo turhaa pelkoa ja lisää kiusaamista, ulkonäköpaineita sekä mielenterveysongelmia
-itsemurhat
-yhä esiintyvä rasismi, epätasa-arvo, syrjintä ja hyväksikäyttö
-nettikiusaaminen
-sosiaaliset paineet ja ulkonäköpaineet lisääntyneet

Lue myös nämä

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon

Ennätysaikaista: Maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä nyt jo 2. elokuuta

Black Friday, Älä osta mitään -päivä ja Turkiton perjantai

Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Talven sääennuste 2017-2018

Kuuden kansainvälisen tutkimuslaitoksen sään vuodenaikaisennusteet näyttävät Suomeen tavanomaista lämpimämpää tai vähintäänkin lämpötiloiltaan tavanomaista talvea. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan erityisesti tammikuu olisi leuto ja sateinen, kun taas joulukuussa on mahdollisuus tavanomaista kylmempään säähän. Useimmissa ennusteissa varsinkin Pohjois-Suomi on talvella tavanomaista leudompi, mutta NOAA/NWS:n ennusteessa erityisesti Etelä-Suomen talvi näyttää jopa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämmältä. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista antaa tarkkoja ennusteita. Todellisuudessa toteutuvaan tilanteeseen vaikuttavat hyvin voimakkaasti polaarinen suihkuvirtaus ja Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO), joista voidaan kertoa ennusteita vasta myöhemmin.

HUOM.! Päivitän jatkossa talven 2017-2018 sään vuodenaikaisennusteet tämän blogitekstin kommentteihin.




IRI: Koko talvi Suomessa tavanomaista leudompi, Lapissa suurin poikkeama tavanomaiseen verrattuna

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan koko Suomessa on marraskuun 2017 alusta tammikuun 2018 loppuun ulottuvalla jaksolla keskimäärin tavanomaista lämpimämpää. Tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys kohoaa etelästä kohti pohjoista mentäessä. Sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän tavanomaista suurempia.

Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on tavanomaista leudompaa, joskaan todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän ei enää ole varsinkaan Pohjois-Suomessa yhtä korkea kuin marras-tammikuussa. Sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän tavanomaista suurempia.

Tavanomaista leudompi sää jatkuu koko Suomessa myös tammi-maaliskuussa 2018. Lämpimyys näkyy kaikkein selkeimmin Pohjois-Suomessa. Sademäärissä on suuri alueellinen vaihtelu. Lounais-Suomessa on pieniä viitteitä tavanomaista kuivemmasta säästä, kun taas Pohjois-Suomen sademäärät näyttävät paikoin tavanomaista suuremmilta.

Hyvin alustavan ennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpi sää jatkuu helmi-huhtikuussakin koko Suomessa, ehkä aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista, mutta jälleen tavanomaiseen verrattuna kuivimmalta vaikuttaa Lounais-Suomi.

NOAA/NWS: Koko talvi ja erityisesti tammikuu tavanomaista lämpimämpiä sekä sateisempia varsinkin Etelä-Suomessa

Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n mukaan kaikki kolmen kuukauden jaksot marraskuun 2017 ja kesäkuun 2018 välillä ovat Suomessa tavanomaista lämpimämpiä. Marras-tammikuu, joulu-helmikuu ja tammi-maaliskuu ovat koko Suomessa 0,5-3 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Muista ennusteista poiketen NOAA/NWS:n vuodenaikaisennusteessa lämpimyys näkyy kaikkein selkeimmin Etelä-Suomessa, jossa poikkeama tavanomaiseen on 2-3 astetta. Helmi-huhtikuussa ja maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa näyttäisi olevan 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, kun taas Pohjois-Suomessa lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Huhti-kesäkuussa koko Suomi on hyvin alustavan ennusteen mukaan 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2018 ulottuvan jakson yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi lämpimin kuukausi on tammikuu, jolloin koko Suomessa on 1-4 astetta tavanomaista lämpimämpää. Selkeimmin lämpimyys näkyy Suomen etelä- ja itäosissa. Marraskuu ja joulukuu ovat koko Suomessa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Helmi-, maalis- ja huhtikuussa tavanomaista lämpimämmän sään alue kutistuu pohjoisesta alkaen yhä pienemmälle alueelle Suomen eteläosiin.

Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät ovat tavanomaisia tai vähän tavanomaista suurempia. Tavanomaiseen verrattuna sateisimpia kolmen kuukauden jaksoja ovat joulu-helmikuu ja tammi-maaliskuu. Sateisuus näkyy erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, kun taas Lapissa jäädään tavanomaisiin sademääriin.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on tammikuu. Etelä-Suomessa on kaikkien muidenkin kuukausien osalta viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

The Weather Company: Joulukuu tavanomaiseen verrattuna talven kylmin kuukausi

The Weather Company arvioi toissa päivänä julkaistussa kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteessaan, että marras-tammikuussa Euroopan itäosissa on tavanomaista leudompaa ja vähäsateisempaa, kun taas aivan Euroopan läntisimmissä osissa on vähän tavanomaista kylmempää ja sateisempaa. Suomi jää juuri ja juuri tavanomaista leudomman sään puolelle ja meillä onkin keskimäärin 0-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Sekä marras- että tammikuu ovat Suomessa tavanomaista leudompia, mutta joulukuussa on mahdollisuus tavanomaista kylmempään säähän.

ECMWF: Tavanomaista lämpimämpi alkutalvi varsinkin Pohjois-Suomessa

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Suomessa on marraskuun 2017 alusta tammikuun 2018 loppuun ulottuvalla jaksolla keskimäärin asteen verran tavanomaista leudompaa. Lämpimyys näkyy sitä selvemmin, mitä pohjoisempana Suomessa ollaan. Sademäärät ovat tavanomaisia.

ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

Venäjän ilmatieteen laitos: Lämpötiloiltaan ja sademääriltään tavanomainen alkutalvi

Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste marras-tammikuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää Suomeen keskimäärin tavanomaisia lämpötiloja. Itse asiassa venäläisen ennusteen mukaan lähes koko Euroopan lämpötilat ovat tavanomaisia. Vain Islannissa sekä osassa Norjaa ja Ruotsia näyttäisi olevan tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät ovat lähellä tavanomaista. Ainoastaan Itä-Lapissa on pieniä viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä.

Japanin ilmatieteen laitos: Alkutalvi tavanomainen, Lapissa ehkä tavanomaista leudompaa ja sateisempaa

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa lämpötilojen olevan marras-tammikuussa Suomessa lähellä tavanomaista lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea, jossa on viitteitä tavanomaista leudommasta säästä. Sademäärissä on suuri paikallinen vaihtelu Kaakkois-Suomen tavallista vähäsateisemmasta säästä Pohjois-Suomen tavanomaista sateisempaan säähän.

Lue tästä jouluaaton sääennuste, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa joulun sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi +4 astetta ja pilvipoutaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa joulu-helmikuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko joulu-helmikuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Lue myös nämä

Faktantarkistus: Väite "meitä odottaa kylmin talvi sataan vuoteen" ei pidä paikkaansa

Paljonko jouluaattona yleensä on lunta?

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?

tiistai 10. lokakuuta 2017

Kesäaika päättyy 29. lokakuuta. Miksi kesäaikaa käytetään ja mistä saan täsmälleen oikean ajan kellooni?

Kesäaika päättyy ja normaaliaikaan eli "talviaikaan" palataan sunnuntaina 29. lokakuuta 2017 kello 4.00. Seuraavan kerran kesäaika alkaa sunnuntaina 25. maaliskuuta 2018 (lauantain ja sunnuntain välisenä yönä) kello 3.00. Normaaliaikaan siirtymisen johdosta tarjoilen luettavaksenne 15 mielenkiintoista faktaa, jotka liittyvät kesäaikaan. Mistä saa täsmälleen oikean ajan omaan kelloonsa? Miksi kellonaikaa siirrellään kesäajan ja normaaliajan välillä? Miten kesäaika vaikuttaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin? Mitkä ovat kesäajan hyödyt ja haitat?

Kuva: Pixabay

1. Benjamin Franklin laski aikaisemman heräämisen säästävän kynttilöitä ja ehdotti kirkonkellojen soittamista aikaisin aamulla

Joskus on sanottu, että kesäajan olisi keksinyt Benjamin Franklin vuonna 1784. Franklin ei kuitenkaan ehdottanut kellonajan siirtämistä, vaan ainoastaan kehotti pariisilaiseen lehteen lähettämässään satiirisessa kirjoituksessaan pariisilaisia heräämään ennen puolta päivää, jotta illalla ei tarvitsisi polttaa niin paljon kynttilöitä. Kirjoituksessa Franklin laski, että maaliskuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän välillä on 183 iltaa, joista kunakin kynttilää poltetaan 7 tuntia, mistä tulee yhteensä 1281 tuntia. Kerrottuna pariisilaisten asukasluvulla (100 000) tästä tulee 128 100 000 tuntia. Kun tunnissa yhdestä kynttilästä palaa puoli paunaa vahaa ja talia, painoksi saadaan kaikkiaan 64 050 000 paunaa. Tämä maksaa 96 075 000 livres tournoisia (yksi Ranskassa muinoin käytetyistä rahayksiköistä). Benjamin Franklin ehdotti myös monia ratkaisuja kirkonkellojen soittamisesta aikaisin aamulla hevosvaunuliikenteen kieltämiseen iltaisin.

2. Aluksi ehdotettiin kellojen siirtämistä 20 minuuttia kerrallaan kuukauden kaikkina sunnuntaina

Ensimmäisen varsinaisen idean kesäajasta esitti uusiseelantilainen taiteilija ja amatöörihyönteistutkija George Vernon Hudson vuonna 1895. Lontoolainen rakennusmestari William Willett kirjoitti vuonna 1907 pamfletin "Waste of Daylight", jossa hän ehdotti kellojen siirtämistä 20 minuuttia eteenpäin jokaisena huhtikuun sunnuntaina ja vastaavasti 20 minuuttia taaksepäin jokaisena syyskuun sunnuntaina. Hän teki myös tarkat laskelmat näin saavutettavista taloudellisista säästöistä.

3. Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa

Ensimmäisenä kesäaika otettiin todellisuudessa käyttöön Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikaan 30.4.1916 energian säästämiseksi. Iso-Britannia seurasi Saksan esimerkkiä toukokuussa ja Ranska kesäkuussa.

Saksa kuitenkin luopui kesäajan käytöstä sodan jälkeen vuonna 1919, kunnes kesäaika jälleen omaksuttiin vuonna 1980. Tuolloin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa useat Euroopan valtiot alkoivat käyttää kesäaikaa energiakriisin innoittamina, esimerkiksi Suomi vuonna 1981. Ensimmäistä kertaa Suomessa oli kokeiltu kesäaikaa sota-aikaan vuonna 1942.

4. Myös Etelämantereen joissakin osissa käytetään kesäaikaa

Myös Etelämantereen joillakin tutkimusasemilla käytetään kesäaikaa, jotta kellonaika pysyy samana Chilessä tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevien tavarantoimittajien kanssa.

5. Kanada on kokeillut kahden tunnin kesäaikaa

Vuonna 1988 Kanadassa siirrettiin kokeilumielessä kelloja kahdella tunnilla kesäaikaan siirryttäessä. Tarkoituksena oli saada vuorokauden valoisa aika mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.

6. Kelloa siirretään sekä keväällä että syksyllä kesää kohti

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

7. Netistä saatava tarkka kellonaika ei ole tarkka enää kotikoneen näytöllä

Tarkka aika kerrotaan useilla nettisivuilla. Todellisuudessa aika ei kuitenkaan ole täysin tarkka, koska verkkoyhteyden laadusta riippuen signaali voi viipyä matkalla jonkin aikaa. Täysin oikea aika voi siis poiketa noin 0,1 sekunnista useaan sekuntiin verrattuna näiltä nettisivuilta löytyviin aikoihin:

Mittatekniikan keskus (katso ko. sivun oikea yläkulma)

Time.is (sivu tarkastaa myös tietokoneesi kellonajan tarkkuuden)

Suomen aika

Kellonaika.fi

Greenwich Mean Time

8. Kesäajan tarkoitus on saada valoisa aika ja ihmisten valveillaolo osumaan yhteen

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Suomessa kesäajan merkitys näkyy selkeimmin alkukevään ja loppukesän iltoina, jotka ilman kesäaikaa olisivat paljon pimeämpiä.

9. Kesäaika voi lisätä harrastusmahdollisuuksia ja kohentaa taloutta

Ulkona näkee kesäajan ansiosta hyvin oleilla pitempään, mikä voi lisätä myös perheiden yhteisiä aktiviteetteja. Esimerkiksi puutarhatyöt tai liikuntaharrastukset onnistuvat helpommin, millä voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Sähkönkäyttö vähenee ja terveys kohenee myös siksi, jos ihmiset ulkoilevat enemmän viihde-elektroniikan käytön sijaan. Toisaalta televisioyhtiöt kärsivät, jos ihmiset ovatkin parhaaseen katseluaikaan ulkoilemassa.

Lisääntyvä ajanvietto kodin ulkopuolella iltaisin voi lisätä turismia, kauppojen sekä ravintoloiden asiakasmääriä ja muuta taloutta, mutta toisaalta mahdollisesti lisääntynyt liikkuminen voi kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa päästöjä.

10. Kesäaika saattaa tietyissä olosuhteissa vähentää rikollisuutta ja siten tuoda taloudellista hyötyä

Valoisammat illat voivat vähentää rikollisuutta. Pari vuotta sitten julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Jennifer L. Doleac ja Nicholas J. Sanders esittävät empiirisiä arvioita siitä, kuinka kesäaikaan siirtymisen myötä illalla lisääntyvä valoisuus vähentää väkivaltarikoksia. He havaitsivat esimerkiksi ryöstöjen määrän vähentyvän kesäajan alkaessa keväällä. Erityisen merkittävä pudotus tapahtui työpäivien päättymistä seuraavan tunnin aikana.

Tulokset osoittavat, että ryöstöjen, lievän väkivaltarikollisuuden ja muun katurikollisuuden määrä laskee noin 7 % kesäajan alkamista seuraavien viikkojen aikana. Näistä ryöstöjen määrä väheni 19 %, mitä selittää erityisesti 27 %:n lasku työpäivien päättymistä seuraavan auringonlaskutunnin aikana.

Kun päivänvaloa on enemmän kello 17-18 ihmisten kulkiessa kotiin, rikoksentekijät todennäköisesti välttelevät rikoksia, koska on olemassa suurempi mahdollisuus, että heidät tunnistetaan. Valoisassa tunnistaminen on helpompaa ja ulkona saattaa liikkua enemmän ihmisiä, mikä merkitsisi enemmän todistajia. Toisaalta kääntöpuolena on se, että myös mahdollisia uhreja on enemmän.

Doleac ja Sanders arvioivat myös kesäaikaan siirtymisen kustannuksia verrattuna rikosten vähentymisen aiheuttamaan taloudelliseen hyötyyn. Suurin osa syntyvistä lisäkustannuksista johtuu nimenomaan kellojen siirtämisestä eikä myöhäisemmästä auringonlaskusta sinänsä. Rahalliset kustannukset näyttävät todennäköisesti olevan hyvin pieniä verrattuna rikosten määrän vähenemisen tuomaan hyvin huomattavaan hyötyyn. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta eri kuukausina ja eri maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Suomessa kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa, joten Doleacin ja Sandersin tutkimuksessa havaitut hyödyt tuskin paljonkaan näkyvät meillä.

11. Laskelmat kesäajan tuomasta energiansäästöstä ovat ristiriitaisia

Vuonna 1986 kesäaika siirrettiin Yhdysvalloissa alkamaan huhtikuun alussa huhtikuun lopun sijaan. Tämän lisäkuukauden on väitetty tuovan Yhdysvalloissa vuosittain säästöä 300 000 öljybarrelin verran. Vuodesta 2007 alkaen kesäaikaa pidennettiin Yhdysvalloissa vielä nelisen viikkoa lisää (kesäaika nyt maaliskuun toisesta sunnuntaista lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin), jotta energiansäästö olisi mahdollista maksimoida. Kalifornialaisen selvityksen mukaan energiansäästö jäi kuitenkin hyvin pieneksi. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan koko Yhdysvalloissa pidennetty kesäaika säästi sähköä keskimäärin vain 0,5 % päivässä (ko. päivän sähkönkäytöstä), mistä tulee yhteensä 1,3 miljardia kWh. Tämä vastaa 122 000 yhdysvaltalaisen talouden keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä.

Toisaalta nykyaikainen energiatehokas valaistus pienentää kesäaikaan siirtymisen säästövaikutuksia. Lisäksi ilmastointi on usein valaistusta merkittävämpi sähkön kuluttaja. Kesäajan myötä vuorokauden lämpimin aika voi ajoittua niin, että ilmastointia saatetaan käyttää enemmän kuin noudatettaessa normaaliaikaa ympäri vuoden, joten kesäajan käyttäminen saattaa tällöin jopa lisätä energiankulutusta.

12. Myös kesäajan vaikutukset liikenteeseen ovat ristiriitaisia

Kesäajan on arveltu (Transport Research Laboratory ja University College of London) vähentävän liikenneonnettomuuksia ja liikenteessä kuolevien määriä, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena (kellojen siirtämisen seurauksena liian aikaisin heräämään joutuneena) rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia. Kellojen siirtämisen takia kesän iltaruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia. Ongelmia siirtymisyönä tulee myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. 

13. Onko kesäaika aamuvirkkujen johtajien ja poliitikkojen muille tekemää kiusaa?

Fyysikko Ernst Peter Fischer on ollut sitä mieltä, että kesäaika on aamuvirkkujen iltavirkuille keksimä kiusa, joka on mennyt läpi siksi, että monet tehokkaasti toimivat johtajat ja poliitikot ovat itse aamuvirkkuja.

Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Jopa pommit voivat räjähtää väärään aikaan.

Kesäaika tuottaa monia muitakin ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Pahimmillaan kesäaikaan siirtymisen on osoitettu jopa lisäävän joidenkin ihmisten itsemurhariskiä.

14. Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa sydänkohtausten ajoittumiseen, mutta ei niiden määrään

Aikaisempi herääminen heti kesäaikaan siirtymisen jälkeisinä aamuina voi lisätä myös sydänkohtausriskiä samaan tapaan kuin maanantaisin sydänkohtausriski voi olla muita viikonpäiviä suurempi, jos vuorokausirytmi on muuttunut viikonloppuna. Toisaalta normaaliaikaan siirryttäessä sydänkohtausriski on seuraavalla viikolla tavanomaista pienempi, kun aamulla voi nukkua tunnin pitempään.

Joulukuussa 2015 julkaistu suomalainen tutkimus ”Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland” päätyi Yle Uutisten mukaan tällaisiin johtopäätöksiin: ”Kun siirryttiin kesäaikaan, niin infarktien määrä lisääntyi keskellä viikkoa siirron jälkeen. Kun kesäajasta siirryttiin takaisin talviaikaan, niin silloin infarktien määrä ensimmäisenä työpäivänä väheni mutta lisääntyi taas loppuviikosta, jolloin kokonaismäärä pysyi samana.”

Muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa ”Daylight saving impacts timing of heart attacks” todetaan sydänkohtausten lisääntyneen 25 % kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina verrattuna normaalimaanantaihin. Kun Michiganin sairaaloissa hoidetaan maanantaisin keskimäärin 32 sydänkohtausta, kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina niitä oli keskimäärin 8 enemmän. Yleensäkin maanantaisin sydänkohtauksia on viikonpäivistä eniten, mikä voi johtua sekä viikonlopun epäsäännöllisemmästä vuorokausirytmistä että myös työviikon aloitusstressistä. Kesäaikaan siirryttäessä mukaan tulee vielä tuntia normaalia aikaisempi herätys. Kaiken kaikkiaan kesäaikaan siirtymistä seuraavalla viikolla ei kuitenkaan tapahtunut lukumääräisesti normaalia enempää sydänkohtauksia, vaan sydänkohtaukset keskittyivät nimenomaan maanantaihin.

Tämä viittaisi siihen, että sydänkohtaukselle alttiit henkilöt (jotka todennäköisesti olisivat muutenkin pian saaneet sydänkohtaukset) saivat sydänkohtauksen kesäaikaan siirtymisen seurauksena. Toisaalta syksyllä talviaikaan siirtymistä seuraavana tiistaina sydänkohtaukset vähenivät 21 %. Tutkijat eivät osaa selittää sitä, miksi vaikutus tuli näkyviin juuri tiistaina. Koko viikon sydänkohtausmäärä ei taaskaan poikennut tavanomaisesta. Aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Tämä tutkimus keskittyi vain Michiganin osavaltioon, eikä siinä otettu huomioon potilaita, jotka olivat kuolleet jo ennen sairaalaan tuontia. Mielenkiintoista olisi myös vertailu Havaijiin ja Arizonaan, joissa ei käytetä kesäaikaa. Jo aiemmin on tiedetty unen puutteen altistavan sydänkohtauksille, mutta unirytmin muuttumisen vaikutuksista on vähemmän tietoa.

Kesäaikaan siirtyminen näyttäisi siis vaikuttavan sydänkohtausten ajankohtaan (ajoittumiseen), mutta ei kuitenkaan niiden määrään.

15. Oikeuden tuomarit antavat pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä

Helmikuussa 2017 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan oikeuden tuomarit antavat ilmeisesti unenpuutteen aiheuttamasta väsymyksestä johtuen 5 % pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä verrattuna viikkoa aiemmin tai viikkoa myöhemmin annettuihin tuomioihin.

Lähteet

Annals of Medicine: Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland

Benjamin Franklin's Essay on Daylight Saving

Brookings: Fighting crime with Daylight Saving Time.

Business Insider: Daylight saving time is a huge inconvenience for criminals

California Energy Commission: The Effect of Early Daylight Saving Time on California Electricity Consumption, a Statistical Analysis

Deapartment of Energy, United States of America: Impact of Extended Daylight Saving
Time on National Energy Consumption, Report to Congress Energy Policy Act of 2005, Section 110, October 2008

Kyoungmin Cho, Christopher M. Barnes, Cristiano L. Guanara: Sleepy Punishers Are Harsh Punishers, Psychological Science Vol 28, Issue 2, pp. 242 - 247.

New Scientist: Changing clocks twice a year is bad for health and energy use

ScienceDaily: Daylight saving impacts timing of heart attacks

Smithsonian.com: Did Benjamin Franklin Invent Daylight Savings Time?

The New England Journal of Medicine: Shifts to and from Daylight Saving Time and Incidence
http://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMc0807104

The Review of Economics and Statistics: Under the Cover of Darkness - How Ambient Light Influences Criminal Activity (Online Appendix to: Under the Cover of Darkness: How Ambient Light Influences Criminal Activity)

TreeHugger: Should Daylight Saving Time be scrapped? (Survey)

WebExhibitis: Daylight Saving Time

Wiley Online Library: Small shifts in diurnal rhythms are associated with an increase in suicide: The effect of daylight saving

Yle: Saksalaistutkija - Kesäaika on aamuvirkkujen keksimä kiusa

Yle: Suomalaistutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista – vaikuttaa sydäninfarktiriskiin

torstai 5. lokakuuta 2017

Faktantarkistus: Väite "meitä odottaa kylmin talvi sataan vuoteen" ei pidä paikkaansa


Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä kiertänyt uutinen "Säätieteilijöiden yllättävä ennuste - meitä odottaa kylmin talvi sataan vuoteen". Uutinen ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Uutisessa olevan linkin perusteella se pohjautuu brittiläisen The Daily Star -lehden jo vuosi sitten (26.10.2016) julkaisemaan ennusteeseen, joka oli tehty Isoon-Britanniaan talveksi 2016-2017. Kyse ei siis ole Suomesta eikä talvesta 2017-2018.

Kaiken lisäksi uutisessa siteerattu James Madden on hyvin kyseenalaisessa maineessa. Kyseinen henkilö on toistanut vuodesta toiseen sensaatiohakuisia ennusteita, joita brittiläinen keltainen lehdistö (sensaatiolehdistö) on julkaissut. Ei siis kannata sokeasti luottaa lööppijournalismiin ja somessa kiertäviin uutisiin.

Hyvin alustavissa talven 2017-2018 vuodenaikaisennusteissa näyttää tällä hetkellä siltä, että Suomeen olisi tulossa tavanomaista leudompi talvi.

Lue myös nämä

Syksyn sääennuste 2017

Taas luvassa hirmutalvi. Mistä näitä ennusteita oikein tulee?

Jääkausi tulossa: Siperian sää uhkaa Suomea?

Puolalaismeteorologien talven 2010-2011 outo sääennuste: kylmin talvi 1000 vuoteen

Uusi jääkausi vuonna 2010?

Varma kevään merkki: Säälööppien mukaan on tulossa SUPERKESÄ!