sunnuntai 24. toukokuuta 2015

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Kuvan © Rafael Ben-Ari - Fotolia

Tämän päivän Kouvolan Sanomissa on erinomainen koko aukeaman kirjoitus elokuvaohjaaja ja -tuottaja Petri Luukkaisesta. Elimäellä syntynyt ja Korialla sekä Kouvolassa koulunsa käynyt Luukkainen tuli tunnetuksi Tavarataivas-elokuvasta, joka oli Jussi-ehdokkaana ja joka levisi elokuvateattereihin kymmenessä maassa. Sen jälkeen Luukkainen on tehnyt esimerkiksi netissä esitettävän lyhytelokuvan "Isojen poikien ilmastopelissä".

Tässä muutamia keskeisiä sitaatteja tämänpäiväisestä Kouvolan Sanomien artikkelista:

"Siitä lähtien, kun Luukkainen käsitteli julkisesti tavara-ahdistustaan, häneltä on pyydetty neuvoja tavarakaaoksen hallintaan. Ohjaajan mielestä tämä kertoo siitä, että 2000-luvun ihmiset painivat identiteettinsä kanssa. Se rakennetaan tavaroiden varaan."

"Meidät mielletään ennen muuta kuluttajiksi. Se on vastuutonta markkinaretoriikkaa, jos ajatellaan luonnonvaroja. On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

"Luukkainen on pohtinut omistamisen ja varastoimisen tarpeellisuutta. Hän on kehittänyt konkreettisen mittarin: Jos kosket johonkin, se tarkoittaa, että käytät sitä. Jos et koske, kyse on joko esteettisyydestä tai varastoimisesta. Jos et koske johonkin kahteen vuoteen, tarvitsetko sitä seuraavaan kahteen vuoteen?"

"Hän suhtautuu ristiriitaisesti ajatukseen esineiden tunnearvosta. Entä, jos esineestä riittäisi pelkkä valokuva, jonka parissa voisi kokea nostalgiaa, kaipuuta tai rakkautta? Tavaroiden sijaan Luukkainen haluaa vaalia kuvia, tarinoita, elokuvia ja paikkoja, joihin liittyy muistoja."

"Omaisuutta on päätynyt surutta kierrätyskeskukseen. Elokuvat ja levyt Luukkainen on lahjoittanut kavereille."

"Luukkainen sanoo eläneensä uuden teini-iän, opetelleensa kuluttamisen uudestaan. Hän huomaa herkästi, miten ostamisen tarve syntyy, ja käy tarvittaessa itsensä kanssa keskustelun."

"Käytän rahaa palveluihin. Jos ostan jotain itselleni uutena, se liittyy urheiluharrastukseen eli itseni toteuttamiseen."

"Luukkainen on ryhtynyt aiempaa enemmän jakamaan ja lainaamaan. Täysin omavarainen ei tarvitse olla."

Koko artikkeli kannattaa tutkia Kouvolan Sanomista (24.5.2015).

Kulutusyhteiskunnasta voi lukea enemmänkin. Vaikuttavaa katseltavaa ovat esimerkiksi kuvat ihmisistä makaamassa viikon jätteidensä keskellä. Kuinkahan suuri osa tuostakin jätemäärästä on tarpeetonta? Näyttää siltä, että haluamme vain saada kaikkea sitä samaa, mitä on muillakin.

Vielä 1970-luvulla oli helppoa olla ekologinen - huomaamattaankin ja asiaa ajattelematta. Tähän jatkoksi kannattaakin lukea Markku Leiwon hauska kolumni "Hirveetä, kun ei ollut vihreitä ajatuksia" ja heti sen jälkeen Pekka Pekkalan yhtä hauska kolumni "Suomalainen keskiluokka hukkuu teknologialeluihin".

Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautunut lähes 300 000 pullon meri, joka ottaa kantaa esimerkiksi merien muoviroskiin ja lintujen roskaruokaan eli muovijätelauttoihin. Kiinnostavaa oli kuulla myös uusi ilmastolaulu, joka esittää kritiikkiä kulutusyhteiskunnasta. Tämähän sopisi vaikkapa englannin tai saksan oppitunnille!

Lue myös nämä

Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä: Maapallon koko tämän vuoden luonnonvarat on tänään kulutettu loppuun

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

perjantai 22. toukokuuta 2015

Rakkausmania, palava halu tanssia, liioiteltu koti-ikävä, vastenmielisyys mansikan tuoksuun: vanhaa ja uutta tautien sekä lajien luokittelua

From: www.cartoonstock.com, Author: Ray Jelliffe

Tänään vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuspäivää (biodiversiteettipäivää) ja huomenna Carl von Linnén 308. syntymäpäivää. Erityisesti luonnon monimuotoisuuspäivän kunniaksi juuri tänään on avattu nettiin Suomen Lajitietokeskus, joka kokoaa eliölajeja koskevaa tietoa yhteen paikkaan. Tuohon valtavaan aineistoon kannattaa ehdottomasti tutustua.

Samoin kannattaa tutustua tarkemmin huomenna 308-vuotispäiväänsä viettävään eliöiden luokittelun isään nimeltään Carl von Linné. Hän itse tiivisti elämäntyönsä virkkeeseen "Jumala loi - Linné järjesti".

Tuohon aikaan vain lääkärit opiskelivat kasvitiedettä. Näin teki myös Linné, joka eliökunnan luokittelun lisäksi luokitteli nykyään ehkä huvittavilta tuntuvia sairauksia, esimerkiksi Eromania (rakkausmania, liiallinen rakastuminen yhteen kaipauksen ja halun kohteeseen), Theligonia (mieletön viehtymys kaikkiin vastakkaisen sukupuolen edustajiin, naisilla Nymphomania ja miehillä Satyriasis), Gnostalgia (liioiteltu ikävä kotiseudulle), Dipsia (sammumaton halu juoda) ja Tarantismus (palava halu tanssia).

Oman tautiluokituksensa saivat myös vastenmielisyys mansikantuoksua kohtaan, halu syödä kaikkea sopimatonta ja märän kammoaminen. Eläinten puolella Linné nimesi myös feenikslinnun, lohikäärmeen ja satyyrin. Näihin Linnén ajatuksiin voitte tutustua tarkemmin aiemmassa kirjoituksessani "Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!"

Tuosta aiemmasta kirjoituksestani voitte lukea myös Linnén ajatuksiin perustuvat suomalaiset terveysohjeet vuodelta 1786 sekä legendan siitä, kuinka Linné ehkä kosti kilpailevalle luonnontieteilijälle nimeämällä rumimman mahdollisen lajin kilpailijansa mukaan. Samoin kerron siellä siitä, kuinka nykyisiä latinalaisia - tai paremmin sanottuna tieteellisiä - lajinimiä on annettu Coca Colan, Microsoftin, Googlen, Hugh Hefnerin, Lady Gagan, Beyoncén, Barack Obaman, Peter Panin, Paavo Pesusienen ja Shrekin mukaan. Erityisesti opettajille vielä tämä: Gaudeamus igitur ei olekaan laulu vaan jyrsijä!

Valitettavasti iso osa tästä luonnon monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä on uhattuna ihmiskunnan toimien takia. WWF:n julkaiseman Living Planet 2014 -raportin mukaan maapallon monimuotoisuus on pienentynyt alle puoleen 40 vuodessa. Merkittävimpiä syitä ovat elinympäristöjen katoaminen ja pilaantuminen, luonnon hyväksikäyttö sekä ilmastonmuutos. Jo yli 40 vuoden ajan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on ylittänyt biokapasiteetin. Maapallolta kuluu noin 1,5 vuotta tuottaa ihmiskunnan vuodessa kuluttamat luonnonvarat. Jos koko maapallon ihmisillä olisi suomalaisten kulutustottumukset, vaadittaisiin peräti 3,1 maapalloa tarvittavien luonnonvarojen tuottamiseen. Suomen asukasta kohden laskettu ekologinen jalanjälki on maapallon 15. suurin.

Lue myös nämä

Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

"Jos sairaalle annetaan lasi vettä, huitoo hän rajusti kuin markkinakaupustelija"

Yhteiset tekohampaat

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luononvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

Ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä: Maapallon koko tämän vuoden luonnonvarat on tänään kulutettu loppuun

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Mittaushistorian yhdeksän lämpimintä 12 kuukauden jaksoa viimeisimmän kahden vuoden aikana?

Kallaveden rannalla 5. huhtikuuta 2015.

Yhdysvaltalaisen ilmakehän- ja merentutkimuslaitos NOAA:n eilisiltana julkaisemien tietojen mukaan viimeisimmät 12 kuukautta (toukokuu 2014 – huhtikuu 2015) ovat 136-vuotisen mittaushistorian lämpimimpien 12 kuukauden jaksojen jaetulla ykkössijalla yhdessä huhtikuun 2014 alusta maaliskuun 2015 loppuun ulottuvan jakson kanssa.

Tämä lämpimimpien 12 kuukauden jaksojen ennätys on rikottu useita kertoja viimeisimmän kahden vuoden aikana. Peräti yhdeksän mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä 12 kuukauden jaksosta on mitattu kahden viime vuoden aikana. Viimeisimmän vajaan kahden vuoden ulkopuolelta tälle 12 kuukauden jaksojen TOP 10 -listalle pääsee vain syyskuun 1997 alusta elokuun 1998 loppuun ulottuva jakso, joka sijoittuu jaetulle kahdeksannelle (8.-10.) sijalle. Voidaan siis sanoa, että mittaushistorian yhdeksän - tai ainakin seitsemän - lämpimintä 12 kuukauden jaksoa on koettu parin viime vuoden aikana.

Mittaushistorian kymmenen maailmanlaajuisesti lämpimintä 12 kuukauden jaksoa NOAA:n mukaan. Anomalia tarkoittaa lämpötilapoikkeamaa verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Vaikkei tuloksia mittaustarkkuuden rajoissa todellisuudessa voikaan laittaa varmuudella oikeaan järjestykseen, jotakin kertoo se, että viimeisimmän vajaan kahden vuoden ulkopuolelta tälle TOP 10 -listalle pääsee vain yksi ajanjakso (syyskuu 1997 - elokuu 1998). Lähde: NOAA National Climatic Data Center, State of the Climate: Global Analysis for April 2015, published online May 2015, retrieved on May 20, 2015

Vuoden 2015 neljä ensimmäistä kuukautta olivat globaalisti mittaushistorian lämpimin tammi-huhtikuun jakso. Maa- ja merialueiden lämpötilat yhdistettynä poikkeama tavanomaiseen (1900-luvun keskiarvoon) verrattuna oli +0,80 astetta, mikä ylittää tammi-huhtikuussa 2010 mitatun edellisen ennätyksen 0,07 asteella. Myös maa-alueet olivat tammi-huhtikuussa 2015 globaalisti lämpimämmät kuin kertaakaan aiemmin vuosien 1880-2015 aikana. Poikkeama tavanomaiseen verrattuna oli +1,48 astetta eli 0,03 astetta korkeampi kuin tammi-huhtikuun 2007 ennätys. Valtameret olivat tammi-huhtikuussa globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimimmät.

Maa- ja merialueiden yhdistetty globaali lämpötila huhtikuussa 2015 oli 0,74 celsiusastetta korkeampi kuin 1900-luvun huhtikuiden keskiarvo. Näin huhtikuu oli 136-vuotisen mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Lämpötilapoikkeama tavanomaiseen (vastaavaan kuukauteen) verrattuna oli kuitenkin pienin marraskuun 2014 jälkeen.

Japanin ilmatieteen laitoksen alustavissa tiedoissa huhtikuu 2015 oli globaalisti (keskiarvo ilman lämpötilasta lähellä maanpintaa ja merialueiden pintalämpötiloista) vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, 0,30 astetta lämpimämpi kuin ajanjakson 1981-2010 huhtikuiden keskiarvo ja 0,69 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun huhtikuiden keskiarvo. Mittaushistorian aikana huhtikuut ovat lämmenneet 0,74 astetta vuosisadassa. Viisi lämpimintä huhtikuuta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina 2014 ja 1998 (molemmat 0,31 astetta yli ajanjakson 1981-2010 keskiarvon) sekä 2015 (+0,30 astetta), 2010 (+0,27 astetta) ja 2005 (+0,20 astetta).

Nasan aiemmin julkaisemien tietojen mukaan huhtikuu 2015 oli globaalisti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin.

Myös Suomessa huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi. Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla aikaisemmin kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana, jo 7. toukokuuta.

torstai 14. toukokuuta 2015

Globaalisti mittaushistorian lämpimin tammi-huhtikuu sekä 12 kuukauden jakso ja ennätykset jatkuneet myös toukokuussa

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään. Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA

Eilen julkaistujen NASA:n GISS-tilastojen mukaan tammi-huhtikuun 2015 jakso oli maailmanlaajuisesti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin vuoden neljä ensimmäistä kuukautta.

Huhtikuu oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin, kun sekä maa- että merialueet otetaan huomioon. Kaikkein lämpimin huhtikuu on ollut vuonna 2010. (NOAA julkaisee tietonsa ensi tiistaina.)

Viimeisimmät 12 kuukautta (toukokuu 2014 - huhtikuu 2015) ovat myös olleet maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin minkä tahansa 12 peräkkäisen kuukauden jakso.

Vaikka Suomessa toukokuu on tuntunut viileältä, muualla maapallolla lämpö on jatkunut myös toukokuussa. Tänään Manner-Espanjan Algemesissa (Valencia) on mitattu koko Euroopan mittaushistorian kaikkien aikojen korkein toukokuun lämpötila, alustavien tietojen mukaan 42,6 astetta. Samaan lukemaan päästin eilen Lanzaroten lentokentällä, jossa lukema ylitti toukokuun aiemman mittaushistorian ennätyksen peräti kuudella asteella.

Edellinen Manner-Euroopan koko mittaushistorian toukokuun lämpöennätys 41,9 astetta oli mitattu vain viikko sitten (6.5.2015) Sisilian Catenanuovassa.

Eilen alkaneessa helleaallossa paikallisia toukokuun mittaushistorian lämpöennätyksiä on saatu sekä Espanjassa että Portugalissa, esimerkiksi Madridissa, Sevillassa, Cordobassa, Ciudad Realissa ja Granadassa.

Tänään koko maapallo oli keskimäärin 0,53 astetta lämpimämpi kuin pitkän aikavälin (1979-2000) keskiarvo (pohjoinen pallonpuolisko +0,91 astetta, eteläinen pallonpuolisko +0,15 astetta, tropiikki +0,69 astetta, Arktis +0,16 astetta, Antarktis -1,90 astetta).

Tässä kuussa on saatu myös Euroopan kaikkien aikojen keväiden aikaisin 40 asteen ylitys, kun Sardiniassa mitattiin 40,4 astetta 5. toukokuuta 2015. Aiempi ennätys oli Espanjan Andujarista vasta kuukauden toisella puoliskolla 17. toukokuuta 2006 mitattu 41,7 astetta.

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä voimakkaammin sään ääri-ilmiöihin

Kuvan © Rafael Ben-Ari - Fotolia

Ihmiskunnan toimista johtuva ilmastonmuutos vaikuttaa jo nykyään 75 prosenttiin kuumuuden ääri-ilmiöistä (erityisen kuumista päivistä) ja 18 prosenttiin vesi- ja lumisateen ääri-ilmiöistä, kun tarkastellaan "kohtalaisia" ääri-ilmiöitä, joiden esiintymistodennäköisyys nykyisissä oloissa on yhtenä päivänä tuhannesta. Tämä tänään Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimustulos varoittaakin siitä, että tulevaisuuden lämpeneminen voi rajusti lisätä tällaisia ääri-ilmiöitä.

Sveitsiläinen ilmastotieteilijä Erich Fischer toteaa seuraavasti: "Ilmastonmuutos ei 'aiheuta' yhtäkään yksittäistä sääilmiötä deterministisessä (syy-seuraussuhde) mielessä. Lämpimämpi ja kosteampi ilmakehä kuitenkin selvästi suosii toistuvampia kuumuuden ja kosteuden ääri-ilmiöitä."

Toistaiseksi maapallon keskilämpötila on noussut 0,85 celsiusastetta teollisen vallankumouksen jälkeen. Jos maapallo lämpenee kahdella asteella esiteollisesta ajasta, ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa tutkimuksen mukaan 96 prosenttiin kuumuuden ääri-ilmiöistä ja 40 prosenttiin vesi- ja lumisateen ääri-ilmiöistä.

Kahdella asteella lämmenneessä maailmassa päivittäisen kuumuuden äärilämpötilan saavuttaminen on kaksi kertaa niin todennäköinen kuin 1,5 asteella lämmenneessä maailmassa ja viisi kertaa niin todennäköinen kuin nykyisissä olosuhteissa. Mitä harvinaisemmasta ja voimakkaammasta ääri-ilmiöstä on kyse, sitä enemmän ilmastonmuutos vaikuttaa siihen.

On syytä huomata, että tutkimuksessa käytettyyn mallinnukseen liittyy monia epävarmuuksia. Tutkimus kuitenkin antaa muistutuksen siitä, että ilmastonmuutoksella voi olla huomattavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Lähde

Nature (News): Global warming brews weird weather, 27 April 2015

Lue myös nämä

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?

Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?

Ilmastonmuutos: Victorian osavaltiossa Australiassa korkeiden lämpötilojen todennäköisyys viisinkertaistunut

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Lukion uusi opetussuunnitelma ja teemaopinnot


Opetushallitus on julkaissut syksyllä 2015 vahvistettavasta ja elokuussa 2016 käyttöön otettavasta lukion opetussuunitelmasta luonnoksen. Biologiassa ja maantieteessä kurssit modernisoituvat selvästi. Esimerkiksi maantieteessä geomedia ja kiertotalous tulevat olemaan hyvin keskeisessä osassa. Valitettavaa kuitenkin on se, ettei poliittisten päättäjien asettama liian kiireinen valmisteluaikataulu ole mahdollistanut sisältöjen hiomista aivan loppuun asti.

Biologia ja maantiede ovat sellaisia oppiaineita, joissa arviointi uudistuu enemmän kuin useimmissa muissa oppiaineissa. Osaamisen tasot määritetään perinteisen Bloomin taksonomian mukaisesti, mutta tietojaan ja taitojaan voi osoittaa hyvin monella tavalla: "Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä laatimalla yksin tai yhteisöllisesti biologisen tutkielman tai projektituotoksen kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut."

Ikävää on se, että maantieteestä poistui toinen pakollinen kurssi, joka siirtyi valinnaiseksi. Muiden reaaliaineryhmien kohdalla samanlaista vähennystä ei tapahtunut. Myös uskonnosta tai elämänkatsomustiedosta kyllä vietiin yksi pakollinen kurssi, mutta valinnaisia kursseja tuli peräti kaksi lisää. Lisäksi uskontoa ja filosofiaa opettavat opettajat saivat yhden pakollisen kurssin lisää filosofiaan, kun yksi filosofian valinnaiskursseista siirrettiin pakolliseksi. Uskonnon, psykologian ja filosofian opettajat olivat opetussuunnitelmauudistuksen selviä voittajia. Historiassa yksi pakollinen kurssi muuttui valinnaiseksi, mutta yhteiskuntaopissa puolestaan valinnainen kurssi muutettiin pakolliseksi. Fysiikasta vähennettiin yksi valinnainen kurssi. Vain ympäristö- ja luonnontieteet siis kärsivät uudistuksesta.

Tässä tilanteessa olisi kohtuullista ottaa paikallisessa opetussuunnitelmatyössä huomioon sekä lukiolaisten luonontieteellisen sivistyksen että luonnontieteellisten aineiden opettajien työllisyyden takaamisen kannalta se seikka, että luonnontieteisiin tulisi saada uusia kunta- tai koulukohtaisia kursseja. Lisäksi luonnontieteet sopisivat hyvin ainakin osaksi mukaan aivan uutena opetussuunnitelmaan tuleviin teemaopintoihin.

Näitä valinnaisia teemaopintokursseja tarjotaan kolme: Monitieteinen ajattelu (TO1), Ilmiöpohjaista työskentelyä teknologialla (TO2) ja Osaaminen arjessa (TO3). Osaaminen arjessa -kurssin monet opiskelijat tulevat todennäköisesti suorittamaan lähinnä autokoulukurssilla, mutta paikallisessa opetussuunnitelmatyössä olisi tärkeää tarjota autoilun lisäksi selkeitä muitakin vaihtoehtoja. Tällaisiksi sopisivat hyvin vapaaehtoistoiminta ympäristö- tai ihmisoikeusjärjestöissä sekä vaikkapa kansalaisjärjestön järjestämät kurssit, esimerkiksi Ympäristötoimintapäivät.

Erityisesti Monitieteinen ajattelu -kurssille luonnontieteillä olisi paljon annettavaa. Kyseessä on eräänlainen debatointikurssi, jossa asioita pitäisi oppia tarkastelemaan ja perustelemaan eri näkökannoilta.

Neljäntoista huippututkijan muodostama Ilmastopaneeli esitti tammikuussa hyvin perustellun kannanoton siitä, että ilmastonmuutosta tulisi käsitellä kaikissa oppiaineissa. Ilmastokasvatusta nimittäin tarvitaan kaikilla aloilla. Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa ilmastonmuutos taitaa kuitenkin olla selkästi mainittuna lähinnä vain maantieteen kohdalla. Lisäksi biologiassa todetaan yleisemmällä tasolla ympäristöongelmat, joihin ilmastonmuutoksen voidaan katsoa sisältyvän. Sen sijaan esimerkiksi yhteiskuntaopin globaalin maailman kurssilta ilmastonmuutos näyttää unohtuneen kokonaan aivan kuin talous tulisi toimeen täysin ilman ympäristöä.

Ilmastopaneelin esitys ilmastonmuutoksen käsittelystä kaikissa oppiaineissa on erittäin kannatettava. Esimerkiksi Ilmasto-oppaan oppimistehtävissä (ks. myös videot ja visualisoinnit) on jo kerätty eri oppiaineisiin sopivaa materiaalia. Sen lisäksi ehdottaisin kuitenkin säätä ja ilmastoa aiheeksi (tai ainakin yhdeksi aihevaihtoehdoksi) paikallisessa opetussuunnitelmatyössä pohdittavaksi Monitieteinen ajattelu -kurssille. Sää ja ilmasto ovat jokapäiväisen elämän ja tulevaisuuden kannalta tärkeä ilmiö, joka liittyy jollakin tavalla aivan kaikkiin lukion oppiaineisiin. Kieliä tarvitaan koko kurssin ajan lähdeaineistojen lukemiseen sekä tuotosten esittämiseen.

Tässä Sää ja ilmasto -kurssin oma pikainen sisältöluonnokseni, joka tällaisenaan voi olla jo liiankin laaja yhdellä kurssilla toteutettavaksi (sisältöä riittää vaikkapa kursseille TO1 ja TO2):

Sään havainnointi ja ennustaminen
-säähavaintojen tekeminen (integrointi mm. fysiikkaan tarkasteltaessa säähavaintolaitteita ja niiden toimintaa)
-erilaiset sääilmiöt
-säähän liittyvä kansanperinne (integrointi historiaan ja äidinkieleen)
-sään eripituiset ennusteet ja sääennusteiden tulkinta
-sääennätykset
-sää- ja ilmastotilastojen käsittely ja tulkinta sekä säähän liittyvät paikkatietokannat (mahdollistaa sekä havainnoinnin että taulukkolaskennan, todennäköisyyslaskennan, tilastolliset analyysit ja muun tiedonkäsittelyn valmiista aineistoista, integrointi matematiikkaan)

Sää- ja ilmastohistoria
-ilmastoon ja säähän eri aikoina vaikuttaneet ja vaikuttavat tekijät
-kaupunki-ilmasto
-sää- ja ilmastohistorian esimerkkejä: integrointi mm. biologiaan (ilmasto eri maailmankausilla ja ilmaston vaikutukset evoluutioon) ja historiaan (ilmasto ja sää ihmiskunnan historian eri aikoina ja eri historiallisissa tapahtumissa)

Sään ja ilmaston vaikutuksia
-ihmisen ja muiden eliöiden fysiologinen sekä käyttäytymiseen liittyvä sopeutuminen erilaisiin sää- ja ilmasto-oloihin (integrointi biologiaan ja terveystietoon)
-sään terveysvaikutukset ja sääpsykologia (integrointi biologiaan, terveystietoon ja psykologiaan)
-säähasardit ja niihin varautuminen: pakkanen, helleaallot, myrskyt, tulvat, kuivuus, sään vaikutus teknisiin hasardeihin

Nykyinen ilmastonmuutos
-ilmastomallit (integrointi matematiikkaan ja fysiikkaan)
-nykyisen ilmastonmuutoksen syyt, seuraukset, hillintä ja sopeutuminen (integrointi fysiikkaan ja kemiaan)
-ilmastonmuutosdiskurssi uutisissa ja climate fiction -kirjallisuudessa (ajankohtaisten uutisten seuraaminen, ilmastoaiheiseen clifi-kirjallisuuteen tutustutuminen ja lähdekritiikki, integrointi yhteiskuntaoppiin sekä äidinkieleen ja kirallisuuteen)
-ilmastonmuutos ja lainsäädäntö (integrointi yhteiskuntaoppiin)
-ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet (integrointi filosofian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon etiikkaan)
-ihmisten ilmastonmuutostietoisuuteen vaikuttaminen tieteen ja taiteen keinoin (integrointi musiikkiin ja kuvataiteeseen, ks. esimerkkejä tästä linkistä sekä myös täältä)

Kritiikkiä ja parannusehdotuksia sekä kokonaan uusia ideoita eri oppiaineiden yhteisistä teemaopintokursseista saa esittää vapaasti kommentoimalla tätä kirjoitustani.