perjantai 29. huhtikuuta 2016

Maaliskuu ennätyslämmin myös Berkeley Earthin mukaan: Ison valliriutan korallit vaalenevat

Maaliskuun 2016 lämpötilat maapallolla alueittain verrattuna aikavälin 1951-1980 keskiarvoon. Ennätyskylmää oli 0,09 %, erittäin kylmää 0,29 %, hyvin viileää 1,08 %, vähän tavanomaista viileämpää 7,18 %, lähellä tavanomaisia lämpötiloja 15,72 %, vähän tavanomaista lämpimämpää 41,64 %, hyvin lämmintä 18,17 %, erittäin kuumaa 7,01 % ja ennätyskuumaa 8,82 % maapallon pinta-alasta. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Diagrammin lähde: Berkeley Earth, berkeleyearth.org.

Myös Berkeley Earthin mukaan maaliskuu 2016 oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian selkeästi lämpimin maaliskuu katsotaanpa

-pelkkiä maa-alueita 
(2,752 ± 0,162 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 2,176 ± 0,108 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon),

-pelkkiä merialueita 
(0,929 ± 0,108 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 0,682 ± 0,079 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon) tai

-niitä yhdistettyinä 
(1,565 ± 0,090 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 1,195 ± 0,064 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon).

Mittaushistorian 1850-2015 yksittäisten vuosien globaalit lämpötilat (ja harmaalla 95 %:n luottamusväli) maa- ja merialueet yhdistettyinä verrattuna aikajakson 1951-1980 keskiarvoon. Vuosi 2015 oli selvällä marginaalilla mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi. Vuoden 2016 keskilämpötila tähän mennessä (tammikuu-maaliskuu) on merkitty punaisella. Vihreällä on esitetty hyvin alustava ennuste koko vuoden 2016 (tammi-joulukuu) keskilämpötilasta. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Diagrammin lähde: Berkeley Earth, berkeleyearth.org

Kaikista mittaushistorian kuukausista maaliskuu oli anomalialtaan (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) Berkeley Earthin mukaan merialueita katsottaessa todennäköisimmin 3. lämpimin (vaihteluväli 1.-11.), maa-alueita tarkasteltaessa todennäköisimmin 2. lämpimin (vaihteluväli 1.-2.) ja molemmat yhdistettyinä todennäköisimmin 2. lämpimin (vaihteluväli 1.-3.). Erityisesti arktisen alueen yllä (painepinta 925 hPa) maaliskuun lämpötilat nousivat korkeiksi ja koko alkuvuoden astepäiväluvut menivät kirjaimellisesti yli diagrammin.

Korallimerellä Australian Ison valliriutan (Suuren valliriutan) alueella merivesi oli maaliskuussa noin asteen verran lämpimämpää kuin tavanomaisesti. Ilmastonmuutos on tehnyt alueella näin korkeat lämpötilat 175 kertaa todennäköisemmiksi kuin luonnollisessa tilanteessa ilman ihmiskunnan vaikutusta. Osaltaan maaliskuun lämpimyyteen vaikutti myös voimakas El Niño -ilmiö. Vastaavat lämpötilat näyttävät tutkimuksen mukaan yleistyvän ja muuttuvan tavanomaisiksi ("uudeksi normaaliksi") 2030-luvulle tultaessa.

Liian korkeassa lämpötilassa värikkäät korallit vaalenevat (haalistuvat). Tällä hetkellä peräti 93 % Ison valliriutan koralleista onkin vaalentunut. Ilmastotieto kertoo vaalenemismekanismista näin:

"Korallit haalistuvat, kun ne menettävät solujensa sisällä symbioosissa elävät mikrolevät. Nämä levät antavat koralleille värin, mutta myös tuottavat ravintoa isäntäkorallille fotosynteesin avulla. Haalistuminen voi tapahtua silloin, kun merivesi on poikkeuksellisen lämmintä, valoa on paljon tarjolla ja meriveden liike on vähäistä. Tällaisissa oloissa levät alkavat tuottaa runsaasti energiaa mutta myös happiradikaaleja, minkä seurauksena koralli alkaa hylkiä näitä leviä. Koralli ei siis oikeastaan menetä leviä, vaan se itse alkaa poistaa niitä. Haalistuminen saattaa tapahtua myös runsaiden saasteiden, meren suolapitoisuuden voimakkaan muutoksen tai myös poikkeuksellisen kylmyyden seurauksena. Korallit voivat toipua lievästä haalistumistapahtumasta saadessaan lisää leväkumppaneita, mutta pitkään jatkuvat haalistumisolosuhteet saattavat tappaa korallit."

Korallien vaalenemiseen riittää jo noin yhden asteen lämpötilan nousu, joten korallien vaaleneminen voimistuu erityisesti El Niño -vuosina. Tämän vuoden lisäksi näin tapahtui edellisen voimakkaan El Niñon 1997-1998 aikaan, jolloin kuudesosa maapallon koralleista kuoli. Myös merenpinnan nousu vaalentaa koralleja todennäköisesti siksi, että koralliriuttojen saaman valon määrä vähenee. Toisinaan myös bakteerit voivat aiheuttaa korallien vaalenemista. Pahimpien ennusteiden mukaan maailman korallit voisivat kadota lähes kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksen myötä korallit saattavat kuitenkin onnistua levittäytymään entistä kauemmaksi päiväntasaajasta.

PS. Kannattaa tutustua Climate Feedback -sivustoon, joka arvioi ilmastonmuutoksen liittyvien lehtikirjoitusten tieteellistä paikkansapitävyyttä.

Lue myös nämä

Maaliskuu rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset

Japanin ilmatieteen laitos hetki sitten: Maaliskuu oli globaalisti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu 125-vuotisessa mittaushistoriassa

Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan

torstai 28. huhtikuuta 2016

El Niño ja ilmastonmuutos: Huhtikuussa jälleen koko mittaushistorian lämpöennätyksiä

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään 28. huhtikuuta 2016.
Credit: 
Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, US

Huhtikuussa esimerkiksi Kaakkois- ja Etelä-Aasiaa on koetellut raju helleaalto. Maailman sääennätystilastoja päivittävän meteorologi Maximiliano Herreran mukaan Kaakkois-Aasian tämänkertainen helleaalto on samankaltainen kuin vuosina 1960, 1983 ja 1998, mutta "kestoltaan, voimakkuudeltaan ja vaikutusalueeltaan se on ehdottomasti Thaimaan, Laosin ja Kambodžan voimakkain helleaalto".

Intian Titlagarhissa Odishan osavaltiossa lämpötilaksi mitattiin 24. huhtikuuta 48,5°C, joka on korkein luotettava huhtikuinen lukema koko Intian mittaushistoriassa. Maharashtran osavaltion pahin kuivuus ainakin neljään vuosikymmeneen on tuhonnut satoja, tappanut karjaa, kuivuttanut vesivarastoja ja vaikeuttanut vesienergian tuotantoa. Odishan koululaiset päästettiin yllättäen kesälomalle jo tiistaina. Loma jatkuu ainakin heinäkuun kolmannelle viikolle asti. Kouluja on suljettu myös Malesiassa.

Kambodžan uudeksi mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätyslämpötilaksi saatiin 15. huhtikuuta 42,6°C Preah Vihean provinssissa. Pohjoisnaapuri Laosissa puolestaan uudeksi koko mittaushistorian ennätykseksi mitattiin 13. huhtikuuta 42,3°C Senossa.

Myanmarissa (Burmassa) taas lämpötila on noussut 46 asteeseen useissa paikoissa, mikä kuitenkin jää hieman uupumaan koko mittaushistorian kaikkien kuukausien lämpöennätyksestä (47,2°C Myinmussa 14. toukokuuta 2010).

Myös kymmenet Thaimaan sääasemat ovat sivunneet tai tehneet lämpöennätyksiä tässä kuussa. Kuivuuden takia riisisadon pelätään jäävän jopa ennätyspieneksi. Vietnamissa puolestaan kahvinviljely kärsii pahimmasta kuivuudesta ainakin kolmeen vuosikymmeneen. Bangkokissa, Manilassa ja Mumbaissa uv-indeksi on ollut tällä viikolla useina päivinä peräti 12.

Lähes toisella puolella maapalloa sijaitsevassa Venezuelassa on samankaltaisia ongelmia. Öljyn viennistä riippuvainen valtio kärsii öljyn hinnan laskemisen lisäksi ankarasta kuivuudesta. Sähköä tuottavat vesivoimalat ovat pulassa, ja kahta miljoonaa julkisissa viroissa työskentelevää työntekijää on kehotettu sähköpulan vuoksi tulemaan töihin vain maanantaisin ja tiistaisin. Nyt työviikko on siis väliaikaisesti typistetty kaksipäiväiseksi. Jo aiemmin huhti- ja toukokuun perjantait oli annettu sähköpulan vuoksi vapaaksi 2,8 miljoonalle julkisen alan työntekijälle.

Helmikuussa Venezuelan kauppakeskusten aukioloaikoja supistettiin puoleen tavanomaisesta. Lisäksi energiaa säästetään päivittäisillä monen tunnin sähkökatkoksilla. Hallitus on myös suunnitellut kellonajan siirtämistä puolella tunnilla eteenpäin, jotta lähellä päiväntasaajaa olevan valtion aamut eivät olisi niin pimeitä.

Ennätyslämpötilat ovat osaltaan vaikuttaneet merkittävästi moniin muihinkin ilmiöihin eri puolilla maapalloa. Grönlannissa jään sulaminen alkoi ennätysaikaisin. Arktisella alueella oli merijään pienin talvimaksimi koko mittaushistoriassa. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli mittaushistorian toiseksi pienin maaliskuinen lumipeite.

Viime aikoina tehdyt ennätykset johtuvat ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksesta. ENSO-ennusteen mukaan El Niñosta siirrytään ENSO-neutraaliin vaiheeseen pohjoisen pallonpuoliskon loppukevään tai alkukesän aikana. Vuoden toisella puoliskolla kasvaa El Niñon vastailmiö La Niñan todennäköisyys. Esimerkiksi Intiassa odotetaankin hartaasti El Niñon päättymistä, jotta tavanomaisesti kesäkuun puolivälissä alkava monsuunisadekausi toisi riittävästi helpotusta kuivuuteen.

Lähteet ja lisätietoja





Lue myös nämä

Maaliskuu rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset

Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet juurikaan vähentämään hiilijalanjälkeään seitsemään vuoteen

Kahdenkymmenen lentoyhtiön kasvihuonekaasupäästöt miljoonina tonneina vuosina 2007-2014. Mukana ovat sekä Scope 1 -päästöt (suorat kasvihuonekaasupäästöt, lähinnä polttoaineen kulutus) että Scope 2 -päästöt (epäsuorat päästöt, esimerkiksi sähkön ostaminen). Tuloksista on syytä huomata se, että ne esittävät kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä, joita ei ole verrattu eri lentoyhtiöiden lentämiin kilometreihin tai lentomäärien muuttumiseen selvityksen kohteena olleen jakson aikana. Credit: University of Warwick / Warwick Business School.

Uudessa selvityksessä tarkasteltiin 20 lentoyhtiön kasvihuonekaasupäästöjä vuosina 2007-2014. Useimpien yhtiöiden tuottamat päästöt pysyivät tasaisina tai kasvoivat. Yksikään yhtiö ei onnistunut merkittävästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, vaikka monet niistä ovat siirtyneet käyttämään laivastossaan entistä modernimpia ja tehokkaampia lentokoneita. Tämä on merkittävä ongelma, koska lentojen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Kaikkiaan maailmassa on yli 200 kansainvälistä lentoyhtiötä, mutta selvitykseen onnistuttiin kokoamaan vain 20 merkittävän lentoyhtiön tiedot. Tämä johtuu siitä, että tietojen julkaiseminen on lentoyhtiöille täysin vapaaehtoista. Toivottavaa olisi se, että useammat lentoyhtiöt julkaisisivat hiilijalanjälkitietonsa, jotta matkustajat voisivat ottaa yhtiöiden ympäristöystävällisyyden huomioon matkasuunnitelmissaan.

Yksittäisistä lentoyhtiöistä eniten päästöjä tuottivat järjestyksessä lueteltuina yhdysvaltalaiset American Airlines, Delta Airlines ja United Airlines. Vähiten päästöjä tuottivat suomalainen Finnair, portugalilainen TAP ja australialainen Virgin Australia lueteltuina vähiten päästöjä tuottaneesta alkaen. Finnairin etuja ovat koneiden ikä ja tyyppi sekä lennetyt reitit. Finnair on myös luultavasti aktiivisessa päästöjen laskemisessa ja vähentämisessä yksi pisimmällä olevista lentoyhtiöistä.

Selvityksen tuloksia hehkutetaankin Finnairin Oneworld-allianssin blogissa. Tässä täytyy kuitenkin huomauttaa, että selvityksessä laskettiin lentoyhtiöiden kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä, eikä niitä mitenkään suhteutettu kokonaislentokilometreihin, matkustajamääriin tai henkilökilometreihin. Paras lentoyhtiö olisikin sellainen, joka ei lentäisi yhtään lentoa.

Selvityksen toteuttaneen tohtori Frederik Dahlmannin mukaan ilmailu tuottaa noin kaksi prosenttia ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilman toimenpiteitä osuuden ennustetaan kasvavan noin kolmeen prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) tavoitteena kuitenkin on vähentää ilmailun nettohiilidioksidipäästöt 50 prosenttiin vuodesta 2005 vuoteen 2050 mentäessä. Lisäksi se päätti äskettäin kaikkien aikojen ensimmäisestä sitovasta sopimuksesta leikata kaikkien vuoden 2028 jälkeen toimitettavien kaupallisten suihkukoneiden päästöjä neljällä prosentilla verrattuna vuoteen 2015.

Eniten päästöjä tuottava American Airlines ilmoittaa päästöt nettisivuillaan ja kertoo onnistuneensa vähentämään lennettyjä maileja kohden laskettuja päästöjä vuosina 2001-2011.

Esimerkki lentomatkan ilmastovaikutusten selvittämisestä Atmosfairin laskurin avulla. 
Vastaus a-kohtaan on Economy-luokassa 3083 kg/hlö ja b-kohtaan 4460 kg/hlö.

Lentämisen vaikutuksia ilmastonmuutokseen voi selvittää esimerkiksi Atmosfairin laskurin avulla. Sen mukaan edestakainen Teneriffan-tilauslento Airbus A330-300 -koneella vastaa Economy-luokassa 3083 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja ja edestakainen Pattayan-tilauslento Boeing 767-300 -koneella 4460 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja. Lisätietoja päästöistä on hyvä katsoa tästä linkistä. Kannattaa huomata, että tässä on laskettu koko päästövaikutusta (esimerkiksi tiivistymisjuomien ja otsonin muodostumisen vaikutus), ei vain todellisia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi luvut ovat vain suuntaa antavia, ja niitä kannattaakin vertailla muihin päästölaskureihin.

Katso myös nämä
ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa

Pitävätkö matkanjärjestäjien Teneriffan säätiedot paikkansa?

Hyvää auton vapaapäivää!

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Mukavaa kansainvälistä kirjan ja tekijänoikeuksien päivää hyvien ympäristöaiheisten kirjojen parissa!

Kirjastoauto Tuusulan Rusutjärvellä vuonna 1971.
Kuva: Pekka Kyytinen, Museoviraston kuvakokoelmat, Vuodet 1970-1979, Flickr,
julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0.

UNESCO on julistanut päivämäärän 23. huhtikuuta kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi. Sekä William Shakespeare, Cervantes että Inca Garcilaso de la Vega kuolivat 23.4.1616. Esimerkiksi Vladimir Nabokov, Halldor Laxness, Henry Fielding ja Manuel Mejía Vallejo ovat puolestaan syntyneet eri vuosina 23. huhtikuuta.

Suosittelen tutustumista seuraaviin biologia- ja ympäristöaiheisiin kirjoihin sekä kirjapostauksiin:







Lue myös tämä

Tänään vietetään YK:n julistamaa maailman runouden ja metsien päivää

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Maan päivän hyviä ja huonoja uutisia


Tänään on 46. kansainvälinen Maan päivä (Earth Day). Tänä vuonna erityisteemana ovat puut. Niiden käyttö muodostaa noin 70 % ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä. Niitä tarvitaan sekä paperin että puutavaran tuotantoon mutta myös sitomaan ihmisten aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä hiilidioksidin sitominen onkin merkittävä metsien tuottama ekosysteemipalvelu. Vaikka koko maapallo olisi metsien peitossa, niiden määrä ei silti olisi riittävä ihmiskunnan tämänhetkisiin tarpeisiin, kun otetaan huomioon myös tuo ylimääräisen hiilidioksidin sitominen.

Maapallolla on 422 ja Suomessa 5600 puuta yhtä asukasta kohden

Koko maailman metsien biokapasiteetti (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) on pienentynyt 5 % vuodesta 1961, josta on saatavissa ensimmäiset luotettavat tiedot. Yhtä maapallolla elävä ihmistä kohden pudotus on peräti 59 %. Pinta-alassa mitattu eniten metsiä on maailman valtioista Brasiliassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Kaikkiaan maapallolla saattaa olla uusimpien arvioiden mukaan yli 3 biljoonaa (3000 miljardia) puuta eli noin 422 puuta yhtä ihmistä kohden. Näistä noin 1,03 biljoonaa (1030 miljardia) on trooppisissa ja subtrooppisissa metsissä, 0,74 biljoonaa (740 miljardia) havumetsävyöhykkeellä ja 0,66 biljoonaa (660 miljardia) lauhkealla vyöhykkeellä. Suomessa on noin 31 miljardia puuta eli noin 5600 yksilöä jokaista suomalaista kohden. Vuosittain kaadetaan maailmanlaajuisesti yli 15 miljardia ja istutetaan 5 miljardia puuta. Vuotuinen nettotappio on tällä hetkellä vain prosentin osia koko puumäärästä. Ihmissivilisaation alusta nykypäivään tultaessa maailman puuyksilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt noin 46 %. Noin 150 vuoden kuluttua maapallolla on arvioiden mukaan enää 214 puuta yhtä asukasta kohti.

Vuoden 2016 globaali uusiutuvien luonnonvarojen ylikulutuspäivä jo 8. elokuuta

Ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus onkin lisääntynyt niin paljon, että vuonna 2016 maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä tulee arvioiden mukaan jo 8. elokuuta, vain 108 päivän kuluttua. Suomalaisten osalta ylikulutuspäivä oli jo 17. huhtikuuta.

Keskimääräisellä eurooppalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomen kulutustasolla tarve olisi 3,4 maapalloa. Pohjoisamerikkalaisten kulutustasolla maapalloja täytyisi olla 4,7 ja afrikkalaisten kulutustasolla riittäisi 0,8 maapalloa.

Katso Art Works for Change -sivuston upeat taidegalleria 1 ja taidegalleria 2 ihmiskunnan ympäristövaikutuksista.

Päivän positiivinen uutinen: Ennätysmäärä ilmastosopimuksen allekirjoittajia jo ensimmäisenä päivänä

Päivän hyvä uutinen on se, että tänään on ensimmäinen päivä, jolloin valtiot voivat allekirjoittaa Pariisin ilmastosopimuksen. Ilmeisesti ennätykselliset 150 maata saattaa allekirjoittaa sopimuksen jo tänään, kun takana on 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta ja lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset rikkonut maaliskuu

Tavoitteena on saada pidettyä maailmanlaajuinen lämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna noin 1,5 asteessa tai ainakin selvästi alle kahdessa asteessa.

Hyvää Maan päivää!

Lue myös nämä

Tänään on suomalaisten ylikulutuspäivä: Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Suomen kulutustasolla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa

Suomen kulutuksella tarvittaisiin 3,4 maapalloa - Dominikaaninen tasavalta, Georgia ja Sri Lanka maailman parhaat valtiot

Tänään vietetään YK:n julistamaa maailman runouden ja metsien päivää

Pariisin ilmastokokous, askel eteenpäin ja ilmastoX

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Maaliskuu rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset

Maapallon eri alueiden lämpötilat maaliskuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for March 2016, published online April 2016, retrieved on April 20, 2016.

Maaliskuu oli 137-vuotisen mittaushistorian lämpimin maaliskuu

NOAA:n eilisiltana julkaisemien tietojen mukaan maaliskuu 2016 oli mittaushistorian (1880-2016) globaalisti lämpimin maaliskuu, maa- ja merialueet yhdistettyinä 1,22 ± 0,14 celsiusastetta lämpimämpi kuin 1900-luvun maaliskuiden keskiarvo (12,7 astetta). Vasta viime vuoden maaliskuussa tehty edellinen ennätys ylittyi 0,32 asteella.

Mikään muu kuukausi koko mittaushistoriassa ei ole ollut yhtä epätavallisen lämmin

Maaliskuu oli myös anomalialtaan (eli poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen, ei absoluuttisilta lämpötiloiltaan) koko mittaushistorian kaikista 1635 kuukaudesta lämpimin. Vasta helmikuussa tehty anomaliaennätys ylittyi 0,01 asteella. Mittaushistorian yhdeksän suurinta anomaliaa on mitattu yhdeksän viimeisimmän kuukauden aikana!

Mittaushistorian pisin ennätyslämpimien kuukausien putki

Maaliskuu oli jo 11. peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi (verrattuna ko. kuukausien tavanomaisiin lukemiin). Tämä on 137-vuotisen mittaushistorian pisin yhtämittainen ennätyslämpimien kuukausien ketju. Aiempi ennätys oli vuonna 1944 mitattu kymmenen peräkkäisen ennätyslämpimän kuukauden putki. Silloin ennätykset kuitenkin olivat paljon alhaisemmalla tasolla kuin nyt. Mittaushistorian pidentyessä useiden peräkkäisten ennätyslämpimien kuukausien ketjujen - ja myös yksittäisten ennätyslämpien kuukausien - pitäisi käydä yhä harvinaisemmiksi, ellei ilmasto muuttuisi.

Uusi kuukauden lämpöennätys jo 37 kertaa tällä vuosituhannella, kylmyysennätys viimeksi lähes sata vuotta sitten

Tämä oli NOAA:n tilastoissa 37. kerta 2000-luvulla, kun tehtiin kuukauden uusi globaali lämpöennätys. Viimeisestä kylmyysennätyksestä on aikaa yli 99 vuotta. Katso tämän linkin havainnollinen animaatio.

Myös pelkkiä maa-alueita katsottaessa maaliskuu anomalialtaan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin

Myös pelkkiä maa-alueita katsottaessa maaliskuu oli maailmanlaajuisesti keskimäärin mittaushistorian lämpimin maaliskuu, 2,33 ± 0,11 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Vuodelta 2008 ollut edellinen maaliskuun lämpöennätys ylittyi 0,43 asteella. Jälleen ylittyi myös koko mittaushistorian minkä tahansa kuukauden anomaliaennätys. Nyt oli 0,02 astetta lämpimämpää kuin vasta helmikuussa tehdyssä anomaliaennätyksessä.

Merialueilla seitsemän mittaushistorian suurinta anomaliaa seitsemän viime kuukauden aikana

Globaali merialueiden keskilämpötila oli maaliskuussa helmikuun tavoin 0,81 ± 0,14 astetta yli 1900-luvun ko. kuukausien keskiarvon. Tämä on koko mittaushistorian maaliskuiden suurin anomalia, 0,18 astetta yli viime vuoden maaliskuussa tehdyn ennätyksen. Samalla se on koko mittaushistorian kaikkien 1635 kuukauden anomaliaennätyslistalla jaetulla kuudennella sijalla. Seitsemän mittaushistorian suurinta anomaliaa on tehty seitsemän viimeisimmän kuukauden aikana!

Ennätyslämmintä myös katsottaessa erikseen eri pallonpuoliskoja sekä maa- ja merialueita

Myös pelkkää pohjoista pallonpuoliskoa tai pelkkää eteläistä pallonpuoliskoa tarkasteltaessa maa- ja merialueet sekä yhdessä että erikseen olivat maaliskuussa ennätyslämpimiä. Pohjoisella pallonpuoliskolla maa-alueet olivat peräti 2,72 ± 0,16 lämpimämpiä kuin 1900-luvun maaliskuiden keskiarvo.

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-maaliskuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for March 2016, published online April 2016, retrieved on April 20, 2016.

Tammi-maaliskuu mittaushistorian anomalialtaan kaikkein lämpimin kolmen kuukauden jakso

Tämän vuoden kolme ensimmäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuun jakso, maa- ja merialueet yhdistettyinä 1,15 ± 0,16 lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo. Vasta vuosi sitten tehty ennätys ylittyi 0,28 asteella. Viimeksi vuonna 1998 tammi-maaliskuussa on ollut likimain yhtä voimakas El Niño kuin nyt. Nyt oli kuitenkin 0,45 astetta lämpimämpää kuin tammi-maaliskuussa 1998. Tammi-maaliskuu 2016 oli myös anomalialtaan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin kolmen kuukauden jakso. Tämä kolmen kuukauden anomaliaennätys on mennyt uusiksi seitsemänä peräkkäisenä kuukautena alkaen heinä-syyskuun 2015 jaksosta!

Tammi-maaliskuussa ylitettiin selkeästi edellisen yhtä voimakkaan El Niñon aikaiset ennätykset, joten El Niño selittää vain osan tämänhetkisistä ennätyslukemista

Maa-alueillakin tammi-maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin, 2,05 ± 0,17 astetta yli 1900-luvun keskiarvon ja 0,47 astetta yli vuoden 2015 vastaavan ajanjakson ennätyksen. Edellisen yhtä voimakkaan El Niño -kauden eli tammi-maaliskuun 1998 lukema ylittyi 0,95 asteella. Yllätyksettömästi myös merialueilla tammi-maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin, 0,82 ± 0,15 astetta yli tavanomaisen. Edellinen ennätys vuosilta 2010 ja 2015 ylittyi 0,21 asteella. Tammi-maaliskuun 1998 lukema ylittyi 0,27 asteella.

Ennätyslämpötiloilla selvä vaikutus jää- ja lumipeitteeseen

Ennätyslämpötilat ovat osaltaan vaikuttaneet merkittävästi eri sääilmiöihin eri puolilla maapalloa. Grönlannissa jään sulaminen alkoi ennätysaikaisin. Arktisella alueella oli merijään pienin talvimaksimi koko mittaushistoriassa. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli mittaushistorian toiseksi pienin maaliskuinen lumipeite. Nyt puhutaan niin historiallisista ennätyksistä, että toivoisin tiedotusvälineiden kertovan näistä näkyvämmin. Vai ovatko kuhameemit sittenkin tärkeämpiä? Aiheesta kannattaakin lukea Lari Lohikosken kirjoitus "Mistä valtamedia oikeasti vaikenee?".

El Niño -ennuste näyttää viilenevää

Viime aikoina tehdyt ennätykset johtuvat ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksesta. ENSO-ennusteen mukaan El Niñosta siirrytään ENSO-neutraaliin vaiheeseen pohjoisen pallonpuoliskon loppukevään tai alkukesän aikana. Vuoden toisella puoliskolla kasvaa El Niñon vastailmiö La Niñan todennäköisyys. Tämän myötä globaalit lämpötilaennätykset loppuvat tältä erää.

Lähteet

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for March 2016, published online April 2016, retrieved on April 20, 2016




Lue myös nämä

Japanin ilmatieteen laitos hetki sitten: Maaliskuu oli globaalisti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu 125-vuotisessa mittaushistoriassa

Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Kymmenen globaalisti ennätyslämpimän kuukauden putki: Talvi mittaushistorian kaikista kolmen kuukauden jaksoista lämpimin verrattuna tavanomaiseen

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan

Maailman ilmatieteen päivän faktat ilmastonmuutoksesta

Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?