lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kylmimmät ja lumisimmat vaput

Taas valketa vappua keskellä "suurten" hankien... (Kouvola 29.4.2017)

Helsingin Kaisaniemessä mittaushistorian (1829-2016) kylmin vappuaatto on koettu Ilmatieteen laitoksen mukaan vuonna 1851, jolloin mitattiin -8,0 °C, ja kylmin vappupäivä vuonna 1852, kun mittari näytti -7,0 °C. Vuonna 1917 yön alin lämpötila oli vappuaattona -6,6 °C ja vuonna 1935 vappupäivänä -4,8 °C.

Lunta oli Helsingissä maassa eniten vuoden 1941 vappuna, peräti 27 cm. Helsingissä lunta on ollut maassa myös vappuina 1929, 1956 ja 1957, enimmillään jopa 10-20 cm. Lumikuuroja on nähty ainakin jossain päin pääkaupunkiseutua esimerkiksi vappuina 1994, 1999 ja 2005.

Etelä-Suomessa vappuaamuna sataa lunta keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Vappuaattona 2015 lumensyvyys oli Jyväskylässä 4 cm. Tekniikka & Talous -lehden mukaan "sekä sisämaassa että rannikolla vappu on [pitkäaikaissa tilastoissa 1959-2007] itsenäisyyspäivää kylmempi 5-8 prosentin todennäköisyydellä, Helsingissä luku on 7,1 prosenttia".

Vapunpäivänä 1971 mitattiin Suomen kylmin toukokuun lämpötila aikavälillä 1961-2015, peräti -24,6 astetta Enontekiön Kalmankaltiossa. Usealla havaintoasemalla koettiin tuolloin paikkakohtaisia mittaushistorian kylmimpiä toukokuun lukemia. Toisaalta samana vuonna 30. ja 31. toukokuuta saavutettiin useassa mittauspisteessä siihenastisen mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila.

Ilmatieteen laitoksen lehdistötiedote vuodelta 1988 kuvailee näin: "Kuluneen huhtikuun lämpöolot olivat vaihtelevia, ja kuukauden 21.-25. päivinä vallitsi Etelä- ja Keski-Suomessa harvinaisen kylmä takatalvi. Maan keskiosissa oli kuukauden päättyessä lähes ennätyksellisen paljon lunta. Niinisalossa ja Joensuussa sitä oli vielä 40 senttiä ja Jyväskylässä 35 senttiä. Vastaava tilanne esiintyy mainituilla paikoilla joitakin kertoja sadassa vuodessa."

Vuonna 1995 lunta satoi reippaasti vielä äitienpäivänäkin 14. toukokuuta. Markus Hotakainen kuvailee Suomen säähistoria -kirjassa näin: "Poikkeuksellisen koleaa äitienpäivää vietettiin vuonna 1995. Lämpötila oli vain muutaman asteen plussan puolella. Päivän mittaan satoi lunta Etelä- ja Länsi-Suomessa niin paljon, että maa oli valkoinen. Seuraavana päivänäkin lunta oli maassa vielä kymmenisen senttimetriä. Toukokuun lopussa lämpötilat kuitenkin kääntyivät päälaelleen, sillä paikoin lämpömittari näytti lähes 30 astetta." 

Vielä kesäkuussakin Itä- ja Keski-Suomessa asti lunta on satanut esimerkiksi vuosina 2014, 2009 ja erityisesti 1982, jolloin lunta heitteli Helsinginkin tienoilla. Tuona kesänä Kilpisjärven jäät lähtivät vasta 22. kesäkuuta.

Samaan aikaan meidän kylmyytemme kanssa muualla on nyt tehty lämpöennätyksiä. Intiassa on vaarallinen helleaalto, ja myös Etelä-Siperian Tomskissa (noin 400 kilometriä Helsingin eteläpuolella) mitattiin toissa päivänä +29,5 °C. Lukema on siellä mittaushistorian uusi huhtikuun lämpöennätys. Alueen lämpötilat olivat laajemminkin 10-20 °C yli tavanomaisen. Suomessa ei ole huhtikuussa mitattu yhtä korkeita lämpötiloja. Suomen huhtikuun lämpöennätys on Jyväskylässä 27.4.1921 mitattu +25,5 °C. Moskovassa mitattiin tänäänkin + 22,0 °C.

Lue myös nämä

Viileät kesäkuut

Koko kesän 2017 sääennuste

Paljonko jouluaattona yleensä on lunta? (Onko vappuna 2017 enemmän?)

3 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Tänä iltana 29.4. Ilmatieteenlaitoksen Kouvolan Utin molemmissa mittauspisteissä lämpötila jämähti yli viideksi tunniksi täsmälleen 0.0 asteeseen. Lämpötila ei muuttunut tuona aikana siis asteen kymmenystäkään suuntaan tai toiseen.
Olisi hauska tietää mikä on pisin Suomessa mitattu vastaavanlainen "putki" vai oliko tässä ennätysainesta?

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi. Kysymys on erittäin mielenkiintoinen. Täytyy yrittää penkoa vastausta, mutta se voi osoittautua melko haastavaksi.

Hyvät blogini lukijat, katsokaapa tästä linkistä lumisia vappukuvia historian varrelta.

Hyvää vappua!

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kysyin Ilmatieteen laitokselta vastausta tuohon anonyymin kommentoijan kysymykseen. Valitettavasti tuollaista asiaa ei ole seurattu. Automaattihavaintojen ajalta (käytännössä siis likimain 2000-luvun ajalta) sen voisi koodaamalla selvittää, mutta tämä vaatisi aika paljon työtä ja tulos olisi kuitenkin aika lyhyeltä aikaväliltä. Ilmatieteen laitoksella muistelivat joskus seuranneensa tilannetta, jossa lämpötila tietyssä mittauspisteessä pysytteli yhden asteen sisällä useamman vuorokauden ajan.