torstai 20. kesäkuuta 2019

Suomen uljain vaellusreitti Paistunturin erämaassa ja Kevon kanjonissa

Tämän kesän vaellukseni suuntautui tiettömään Paistunturin erämaahan, Kevon luonnonpuistoon, Postipolulle ja Utsjoen retkeilyreitille. Saavuimme Eskelisen bussilla Sulaojalle torstai-iltana 13. kesäkuuta kello 18.10. Kuljimme reittiä Sulaoja - Ruktajärvi - Njávgoaivi (Njaugoaivi) - Akukammi - Guivi (Kuivi) - Fiellu (Fiellujohka) - Roajjasjavri - Gamajotnsuohpasaja - Njaggaljavri - Tapiola Goahti -Beahcelavojavrrit - Guoikgáhoitája - Silkeája - Genesjärvi (Kenesjärvi) - Kenestupa - Postipolku (6 km) - linja-autolla Utsjoen keskustaan - Utsjoen keskusta - Goahppelasjavri - Nammajärvi - Kirkkotuvat - Utsjoen keskusta. Viimeinen retkeilypäivä oli tiistai 18. kesäkuuta.

Kävellen tehtyä vaellusmatkaa tuli kaikkiaan noin 127 kilometriä. Rinkkani ja muiden kantamusteni paino oli noin 20 kilogrammaa, mikä on varsin siedettävä määrä, kun käytössä on hyvä rinkka. Toki louhikossa, jyrkissä ylämäissä ja vesistöjen ylityksissä rinkka aiheutti omat haasteensa.

Kevojoen ylityksiä helpottivat vaijerit, joista pystyi pitämään kiinni. Vettä oli useimmiten vain vähän yli polven korkeudelle, mutta joenpohja oli liukasta ja terävää louhikkoa. Onneksi rinkassa oli mukana uimakengät, joiden avulla jalkapohjat säästyivät vaurioilta.

Sää oli suosiollinen koko matkan ajan. Pari päivää aiemmin oli satanut kaksi senttimetriä lunta, mutta se oli jo sulanut pois vaelluksen alkaessa. Kevojokikaan ei tulvinut, vaikka virtaus olikin melko runsas. Vuonna 2017 suunnittelin tätä vaellusta samaan aikaan kuin nyt, mutta silloin lunta oli vielä niin paljon ja virtaamat niin suuria, että alueella liikkumista kehotettiin välttämään. Nyt kesäkuun 2019 puoliväli osoittautui kuitenkin erinomaiseksi ajankohdaksi. Lämpötilat vaihtelivat +3 asteen ja +17 asteen välillä, mikä oli vaelluksen kannalta erinomaista. Päivällä pystyi liikkumaan teepaidassa. Ensimmäiset sadepisarat tulivat, kun lähdimme linja-autolla Utsjoelta kohti Rovaniemeä.

Hyttysiäkään ei vielä ollut, vaikka Kevo on tunnettu usein runsaista hyttys- tai mäkäräismääristään. Räkkä eli hyönteisten massaesiintymä alkaa Kevolla yleensä kesäkuun lopulla.

Telttamme keskiyön auringon alla Paistunturin erämaassa.

Pienet joet ja tunturipurot tarjosivat sekä juomavettä että virkistystä varpaille.

Näkymä Guivin (Kuivin) huipulta 640,5 metriä merenpinnan yläpuolella.

Fantastinen Fiellun putous (26 metriä korkea porrasputous).

Ensimmäinen Kevojoen ylitys vaijereiden avulla. Tässä lyhytlahkeiset alushousut kastuivat. Päällyshousut olivat rinkassa.

Reitin varrella kuului useita vesiputouksia. Vain harvoja niistä kuitenkaan näki läheltä, koska luonnonpuistossa saa liikkua vain merkityillä poluilla.

Toinen Kevojoen ylitys. Tämä oli helppo!

Kaunis Kevojoki.

Kolmas Kevojoen ylitys. Ylitettävä matka oli melko pitkä, mutta muuten tämä oli helpohko ylityspaikka. Vain voimakas tuulenpuuska vaikeutti ylitystä.

Postipolku Kenesvaaralla.

Näkymä Utsjoen retkeilyreitiltä Tenolle.

Utsjoen retkeilyreitillä.

Lue myös nämä

Lumoava Lemmenjoki

Halti huiputettu!

Upea vaellusreitti Saariselkä-Kiilopää-Sompiojärvi-Tankavaara

Suomen jylhimmät maisemat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Ei kommentteja: