tiistai 12. helmikuuta 2008

Tervetuloa ihana ilmastonmuutos?

Hämmästyksellä ja kummastuksella olen jälleen viime viikkoina lukenut Kouvolan Sanomien ja muiden lehtien yleisönosastoilta ilmastonmuutosta vähätteleviä tai epäileviä kirjoituksia.

Ilmastonmuutosta harmittomana pitävien tai ilmastonmuutosta jopa innolla odottavien kannattaisi aluksi tutustua Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälän kirjoitukseen.

Hiilidioksidi ja metaani ovat tärkeitä kasvihuonekaasuja. Ne päästävät auringon säteet maapallolle. Kun maasta ja vedestä sitten nousee aallonpituudeltaan muuttunutta infrapuna- eli lämpösäteilyä, se ei enää pääsekään karkaamaan takaisin avaruuteen vaan jää lämmittämään maapalloa entistä enemmän. Lämpö tavallaan jää poukkoilemaan maapallon pinnan ja kasvihuonekaasukerroksen väliin.

Kasvihuoneilmiö sinänsä on luonnollinen ilmiö. Sitä on ollut maapallolla niin kauan kuin täällä on ollut luonnollisesti kasvihuonekaasuja sisältävä kaasukehä. Kasvihuoneilmiö ei olekaan huolestuttava asia. Se itse asiassa mahdollistaa koko elämän maapallolla. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi noin 30 astetta nykyistä kylmempi.

Sen sijaan huolestuttava asia on ihmisen aiheuttama (fossiilisten polttoaineiden käytöstä seuraava) kasvihuoneilmiön voimistuminen eli ilmastonmuutos. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mitataan yksiköllä ppm. Se ei tarkoita paikallispuhelumaksua vaan sitä, kuinka monta miljoonasosaa (ppm = parts per million) ilman tilavuudesta on hiilidioksidia.

Professori Jyri Seppälän mukaan hiilidioksidipitoisuus ei ole ennen ihmisen vaikutuksia ainakaan 400 000 vuoteen ylittänyt arvoa 300 ppm, ei edes maailmanhistorian suurilla lämpökausilla. Nyt hiilidioksidipitoisuus on fossiilisten polttoaineiden polttamisen seurauksena jo noin 380 ppm.

Hiilidioksidimolekyyli säilyy ilmakehässä noin 200 vuotta. Nykypäästöillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tuleekin laskelmien nousemaan noin 525 miljoonasosaan. Tunnettu tosiasia kuitenkin on se, että päästöt tuppaavat jatkuvasti kasvamaan. Ennusteissa on arvioitu hiilidioksipitoisuuden vuonna 2100 olevan jopa yli 800 ppm. Tämä voisi aiheuttaa maapallon keskilämpötilan nousun yli viidellä asteella. Seurauksia tuskin uskaltaa edes ajatella...

6 kommenttia:

carrizo kirjoitti...

Hei, hei. Mihinkäs on unohtunut tutkimus, jossa sanotaan:

piereskelevät lehmät kehittävät 18 % kaikista kasvihuoneilmiötä pahentavista kaasuista.

Kyseessä on tietysti metaani.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hei ja kiitos kommentistasi.

Eipä ole tuo lehmäongelmakaan unohtunut.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaikista ihmisen toimintojen (mukaanlukien maatalous) tuottamista kasvihuonekaasuista 14 % on metaania.

Lehmistä suolistokaasu metaania vapautuu lehmien piereskellessä ja erityisesti röyhtäillessä. Lehmien osuus kaikista maapallon kasvihuonekaasupäästöistä on 4 %.

Metaania on ilmakehässä vain 0,0002 %. Yksittäinen metaanimolekyyli seurannaisvaikutuksineen on kuitenkin noin 23 kertaa (eri laskelmissa 20-24 kertaa) niin voimakas kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Niinpä koko karjatalouden maailmanlaajuinen lämmitysvaikutus (vaikutus kasvihuoneilmiön kiihtymiseen) on noin 18 %, kun liikenteen vaikutus jää 13,5 %:iin.

Tarkkaan ottaen lehmät eivät siis tuota niin paljon kuin 18 % kaikista kasvihuoneilmiötä pahentavista kaasuista, mutta karjatalouden (lähinnä lehmien) vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen voi joidenkin laskelmien mukaan olla jopa tämä 18 %.

Suomen mataanipäästöistä karjatalous tuottaa noin 38 %, mikä vastaa noin 1,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Lehmien mataanipäästöjä voidaan vähentää ottamalla metaani talteen ja käyttämällä se biokaasuna. Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota lehmien oikeaan ruokavalioon. Ulkomailla on kehitelty myös pilleri, jonka avulla lehmien metaaniröyhtäisyjä on mahdollista vähentää.

Kannattaa huomata myös se, että maan peittäminen vedellä synnyttää aina metaanipäästöjä (suoltakin syntyy suokaasua, metaania). Niinpä esimerkiksi riisinviljely on paha metaanin tuottaja. Riisikilon tuottamisessa syntyy noin 40 kertaa niin paljon metaania kuin perunakilon tuottamisessa.

Aina kasviravinto ei siis välttämättä olekaan luonnon kannalta hyvä valinta! Lähellä tuotettu luomuruoka on erinomainen valinta, mutta paljon metaanipäästöjä aiheuttava ja kaukaa kuljetettava riisi ei!

Lisätietoja metaanista:

http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/
kasvihuonekaasut/metaani.html

http://www.guardian.co.uk/environment/2007/mar/
22/germany.climatechange

http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/
longshad/A0701E00.pdf

Anonyymi kirjoitti...

Eikös nimenomaan maapallolta poistuva lämpö yöaikaan kulkeudu säteilynä infrapuna alueella? Silloinhan CO2 johtaa tuota lämpöä pois maapallolta avaruuteen jos se päiväaikaan helpottaa lämmön kulkeutumista maanpinnalle.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hei anonyymi,

Asia on päinvastoin.

Mitä lyhyempi on aallonpituus, sitä suurempi energia säteilyllä on - ja toisinpäin.

Auringosta lähtee hyvin lyhytaaltoista säteilyä, koska sen pintalämpötila on erittäin korkea (fotosfääri noin +5000 astetta). Auringosta ilmakehään tulevan infrapunasäteilyn eli lämpösäteilyn aallonpituus onkin pääosin 0,3-2 mikrometriä.

Infrapunasäteily menettää energiaa heijastuessaan maasta, koska maan pintalämpötila on alhainen. Näin infrapunasäteilyn aallonpituus kasvaa. Maasta takaisin ilmakehään (ja edelleen avaruuteen) heijastuvan infrapunasäteilyn aallonpituus on pääosin 1-20 mikrometriä (jopa 100 mikrometriä).
Tästä on kuva sivulla http://www.ilmasto.org/media/perusteet/i2b3k3.jpg (linkki ei tässä toimi, mutta sen voi kopioida ja liittää nettiosoitelaatikkoon).

Mitä suurempi aallonpituus on, sitä huonommin kasvihuonekaasut (mm. hiilidioksidi) päästävät infrapunasäteilyä lävitseen. Tämän takia maahan päässyt lämpösäteily ei enää pääsekään yhtä nopeasti takaisin avaruuteen. Näin ilmasto lämpenee.

Asia on selostettu tarkemmin sivulla http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/
hiilidioksidi.htm

Hyvää kesää!

Anonyymi kirjoitti...

Tuolta löytyy seikkaperäisempi kuva:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7c/Atmospheric_Transmission.png

Siitä näkyy, että veden eri olomuodot ovat tehokkain kasvihuonekaasu. CO2 ja veden absoptiospekti menee osttain päällekkäin ja hiilidioksidin kyky absorboida lämpöä on jo nykyisillä pitoisuuksilla kyllästynyt.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Veden eri olomuodot ovat kiistatta tärkein kasvihuonekaasu.

Vesihöyry lämmittää maapalloa noin 21 astetta, hiilidioksidin luonnollinen pitoisuus noin 7 astetta ja muut kasvihuonekaasut noin 5 astetta.

Vesihöyryä ei kuitenkaan ilmastonmuutostarkasteluissa lasketa varsinaiseksi kasvihuonekaasuksi, koska ihminen ei toiminnoillaan suoraan muuta sen pitoisuuksia. Lämpenemisen seurauksena meriveden höyrystyminen kyllä lisää vesihöyryn määrää ilmassa, mutta vaikutus tulee muiden kasvihuonekaasujen aiheuttaman lämpenemisen kautta.

Lisääntyvän vesihöyryn vaikutus ilmastonmuutokseen sisältyy siis laskelmissa muiden kaasujen seurannaisvaikutuksiin, koska perimmäisenä syynä ovat nämä muut kaasut. Vesihöyrymäärä ei lisääntyisi, elleivät nämä muut kasvihuonekaasut lisääntyisi.