maanantai 4. tammikuuta 2010

Me napojamme tuijoteltiin...

Päättynyt vuosi 2009 oli poliittisten kohujen, sikainfluenssan ("nasuflunssan") ja kiivaan ilmastonmuutoskeskustelun vuosi.

Marraskuu 2009 oli Suomessa (Utin lämpötilat -6,8 - +8,7 astetta, keskilämpötila +1,3 astetta, kun pitkän aikavälin 1971-2000 keskiarvo on -1,1 astetta) ja koko Pohjois-, Länsi- ja Keski-Euroopassa hyvin lämmin (osissa Pohjois-Norjaa paikoin 5-6,5 astetta normaalia lämpimämpää). Yhdysvallat ja Aasia olivat keskimääräistä viileämpiä. Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-lehti marraskuulta 2009 kertoo perusteellisesti tietoa marraskuun sääoloista meillä ja maailmalla, ilmastogate-kohusta ja Suomen ilmastonmuutosennusteista.

Joulukuu ja varsinkin vuoden vaihtuminen kuitenkin toivat meille pakkaset. Eilen sunnuntaina Kuusamon Kiutakönkäällä oli pakkasta -36,6 astetta, Lappeenrannan Konnunsuolla -34,5 astetta, Kouvolan Utissa -27,0 astetta ja Anjalassa -27,6 astetta. Oma mittarini Kouvolassa näytti sunnuntaiaamuna kello 8 lukemaa -26 astetta. Nyt pakkanen on tilapäisesti lauhtunut (tänä aamuna -7 astetta) lumisaderintaman myötä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan alkutalvi on viimeksi ollut tätä talvea 2009-2010 kylmempi vuonna 2003, jolloin tammikuussa mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemallakin -31,3 astetta. Sen jälkeen talvet ovat olleet valtakunnallisesti ajatellen poikkeuksellisen leutoja, vaikka Lapissa (Inarin Sevettijärvellä 7.2.2009) mitattiin viime talvenakin 37,6 astetta pakkasta.

Vuodenvaihteen pakkaset ovat saaneet jälleen liikkeelle ilmastonmuutokselle naureskelijat, jotka kirjoittelevat lehtien yleisönosastoihin sekä netin keskustelupalstoille. En ole vieläkään varma, ovatko nämä kirjoitukset tarkoituksellista provokaatiota vai ovatko ihmiset kerta kaikkiaan ymmärtämättömiä ilmastoasioiden suhteen.

Maapallon ilmastosta ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä omaa lämpömittaria tuijottamalla. Silloin tällöin Suomessa tulee olemaan jatkossakin ankaria pakkasjaksoja, vaikka maapallon ilmasto lämpenisi useilla asteilla.

Ilmastonmuutos on pitkän aikavälin prosessi laajalla alueella. On turha tuijotella pelkkää omaa napaa (tai omaa mittaria). Koko maapallo ei pyörikään oman navan ympärillä!

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan koko 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2000-2009) oli Suomessa selvästi keskimääräistä lämpimämpi koko maassa. Edelliseen vuosikymmeneen (1990-1999) verrattuna Lappi oli noin asteen ja Etelä- sekä Keski-Suomi puoli astetta lämpimämpi. Myös koko vuosi 2009 ja vuoden 2009 syksy olivat keskimääräistä lämpimämpiä, vaikka joulukuussa saatiinkin kunnon pakkasia. Vuosi 2009 sijoittuu mittaustilastojen historiassa Lapissa 10-15:n ja Etelä- sekä Keski-Suomessa 15-20:n kaikkien aikojen lämpimimmän vuoden joukkoon.

Samaisen Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan suurimmassa osassa maatamme kaikki 2000-luvun vuodet ovat olleet pitkän aikavälin (1971-2000) keskiarvoja lämpimämpiä. Näihin pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna koko vuosikymmen 2000-2009 oli Suomessa ennätyslämmin (Lapissa +1-1,5 astetta, Etelä- ja Keski-Suomessa +0,5-1 astetta). Jopa erityisen lämpimänä pidetty 1930-luku jää kakkoseksi tälle 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle!

Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutosraportissa arvioidaan, että lämpötila Suomessa kohoaisi tämän vuosisadan loppuvuosikymmeniin mennessä talvella 3-9 ja kesällä 1-5 astetta. Mikäli toteutuva lämpötilan kohoaminen asettuu näiden epävarmuushaarukoiden keskivaiheille, nykyinen Etelä-Suomen ilmasto siirtyy Keski-Lappiin. Vuosi 2008 oli Etelä-Suomessa poikkeuksellisen lämmin. Ilman ilmastonmuutosta noin lämmintä olisi keskimäärin vain kerran 200 vuodessa, mutta ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimien vuosien ennustetaan toteutuvan noin kerran 35 vuodessa. Luonnon monimutkaisista palautekytkennöistä ja satunnaistekijöistä johtuen lämpötilan nousu ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Ajoittain lämpötilan nousu voi pysähtyä tai jopa kääntyä hetkelliseen laskuun, mitä yleensä seuraa kiihtyvä lämpeneminen.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF ennustaa alkuvuoden 2010 sääennusteessaan Suomen lämpötilan tammikuusta maaliskuuhun 2010 olevan pitkän aikavälin keskiarvojen mukainen tai hieman sen alapuolella. Jännityksellä jään odottelemaan lyhyen aikavälin säämuutoksia ja pitkän aikavälin ilmastomuutoksia.

Kannattaa muistaa, että oman navan tuijottelun sijaan on järkevämpää seurata maapallon napoja, jäätiköiden sulamista Pohjoisnavan ja Etelänavan alueella!

Hyvää "loppuvuotta" 2010 kaikille blogini lukijoille!

Jari

PS. Skeptical Science -sivusto on julkaissut jo pitkään hyviä vastauksia ilmastonmuutosskeptikoiden väitteisiin. Nyt Kaj Luukko ja Ari Jokimäki ovat suomentaneet osan näistä teksteistä - ja lisää lienee tulossa. Kiitokset teille Kaj Luukko ja Ari Jokimäki! Mielenkiintoisia lukuhetkiä kaikille!

4 kommenttia:

Ari Jokimäki kirjoitti...

Jari sanoi:
"Nyt Kaj Luukko ja Ari Jokimäki ovat suomentaneet osan näistä teksteistä - ja lisää lienee tulossa. Kiitokset teille Kaj Luukko ja Ari Jokimäki!"

Ole hyvä vaan, kiva kun löytyy tyytyväistä yleisöä meidän räpellyksille. Aikomuksena on pikkuhiljaa suomentaa kaikki Skeptical Sciencen argumenttiosiossa olevat tekstit.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Hienoa! Kiitos Sinulle, Ari! Odotan jo mielenkiinnolla seuraavia suomennoksia. Niille on paljon käyttöä opetustyössä.

Ari Jokimäki kirjoitti...

Jari sanoi:
"Odotan jo mielenkiinnolla seuraavia suomennoksia. Niille on paljon käyttöä opetustyössä."

Kappas. Kuuluuko änkyräväitteet opetusohjelmaan, vai oppilaatko niistä kyselee? :)

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Aina löytyy muutama opiskelija, joka on tarkasti perehtynyt noihin "änkyräväitteisiin" ja tuo niitä voimakkaasti esille.

Sinänsä tämä on erittäin hyvä, koska näin syntyy keskustelua ja saadaan tieteellisesti kumottua perusteettomat väitteet. Eivätpähän opiskelijat sitten jatkossa toivottavasti herkästi usko näitä vääriä väitteitä, kun niitä myöhemmin elämässään kuulevat.

Ilmastoskeptikoiden perusteettomat väitteet haluan kumota selkeästi. Toisaalta mielestäni yhtä selkeästi pitää tuoda esiin myös se, että tieteellisissäkin ilmastoennusteissa on paljon epävarmuustekijöitä.

Ilmasto varmasti lämpenee ihmisen toimintojen (erityisesti fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidi) takia, mutta tämän lämpenemisen tarkan aikataulun ja seurausten ennustaminen on erittäin vaikeaa.