NTVKenya-televisiokanavan kuvaa YouTubessa maailman ensimmäisestä hallituksen vedenalaisesta kokouksesta (Malediivit lokakuussa 2009)
Viimeksi kirjoittelin siitä, millainen olisi neljä astetta nykyistä lämpimämpi maapallo. Tästä on julkaistu netissä myös hyvä interaktiivinen kartta.
Muutenkin ilmastonmuutokseen on jälleen viime aikoina kiinnitettynä paljon huomiota myös erilaisilla "sirkustempuilla". Malediiveillä hallitus piti ensimmäisenä maailmassa merenalaisen kokouksen muistutuksena siitä, että Malediivit voi hukkua ilmaston lämpenemisen nostaessa merenpintaa. Nepalissa taas ministerit aikovat kokoontua Mount Everestille 5360 metrin korkeuteen. He haluavat kiinnittää huomiota siihen, että 1,3 miljardin ihmisen vesihuolto on riippuvainen Himalajalta tulevista sulamisvesivirroista. Talvisin satava lumi ja muodostuva jää sulavat keväisin, mikä ruokkii puroja ja lähteitä. Jos ilmastonmuutoksen myötä lunta ja jäätä ei enää saada talvellakaan, yli miljardi ihmistä tulee kärsimään puhtaan (makean) veden puutteesta. Tämä taitaa itse asiassa olla yksi ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimpia seurauksia.
Kannattaa katsoa ja kuunnella myös ClimateCrisisJam-sivulta tai YouTubesta Maapallomiehen (Earthman) todella hauska mutta samalla hyvin opettavainen musiikkiesitys ilmastonmuutoksesta. Siinä tiivistyy oikeastaan kaikki: ilmastonmuutoksen syyt sekä seuraukset ja yksilön vaikutusmahdollisuudet. Mitäpä tässä enää muuta kirjoittelemaan tai opettamaan! :-)
En kuitenkaan malta olla lisäämättä vielä jotakin. Eilen nimittäin ole Helsingin Sanomissa (HS 2.11.2009 s. A5) erittäin hyvä eri asiantuntijatahojen (Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, maa- ja metsätalousministeriö, Arktinen keskus, Helsingin yliopisto) tietoihin perustuva tiivistelmä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen. Tässä joitakin keskeisiä ennusteita lyhennettynä:
-Suomen ilmaston ennustetaan lämpenevän 2-6 astetta seuraavien sadan vuoden aikana (Suomen lämpötila on jo kohonnut vuodesta 1959 lähtien 0,3 astetta / vuosikymmen).
-Suurimmat muutokset näkyvät talvella (pilvisyys lisääntyy, lumipeite vähenee, valoisasta lumitalvesta tulee pimeä sadetalvi).
-Lapissa porot tarvitsevat entistä enemmän ruokintaa (jäätyvä vesi tekee hankeen kannen, eivätkä porot pysty kuopimaan jäkälää sen alta).
-Sademäärä Suomessa kasvaa 10-30 %.
-Puuraja nousee jopa 200 metriä nykyistä korkeammalle, tunturipaljakat metsittyvät, puuttomat suot harvinaistuvat.
-Tunturien metsittymisestä kärsivät mm. jääleinikki, lapintiainen ja taviokuurna (Jäämeri estää niiden siirtymisen pohjoisemmaksi).
-Etelä- ja Keski-Suomessa lehdot yleistyvät.
-Lapissa ikiroutaiset palsasuot sulavat.
-Merten pinta kohoaa (Suomen länsirannikollakin meri valtaa yhä enemmän alaa, vaikka tapahtuu myös päinvastoin vaikuttavaa maankohoamista).
-Pohjois-Suomessa lumen määrä kasvaa aluksi ilmastonmuutoksen myötä, jolloin kevättulvat lisääntyvät.
-Järvien ja rannikovesien rehevöityminen lisääntyy (sateet ja tulvat lisäävät ravinteiden ja haitta-aineiden huuhtoutumista maalta vesistöihin).
-Teiden auraustarve vähenee, mutta suolaustarve (ja hiekotustarve) voi lisääntyä (nopeat ajokelin vaihtelut).
-Kettukannan kasvusta voi seurata kettujen välittämien tautien lisääntyminen. Esimerkiksi "ihmisen vaarallisin loinen" (Helsingin Sanomien ilmaus) myyräekinokokki-heisimato voi levitä Suomeen Keski-Euroopasta (Tanska, Puola) tai Vienanmeren itäpuolelta, mikä romahduttaisi metsämarjojen viennin. Metsämarjoja ei enää voisi syödä suoraan metsästä, vaan ne pitäisi keittää ensin. (Keski-Euroopassakin kettukannat ovat kasvaneet, mutta ilmastonmuutosta suurempi syy siellä lienee rabieksen vähentyminen.)
-Kasvukausi pitenee jopa 5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä.
-Pohjois-Suomessakin voidaan viljellä vehnää, kauraa, ohraa, pellavaa, auringonkukkaa ja hamppua (tosin kivikkoinen maaperä rajoittaa viljelyä monin paikoin) ja Keski-Suomessa maissia.
-Omenat, päärynät, luumut ja kirsikat menestyvät puutarhakasveina entistä paremmin.
-Kesän hellejaksojen aikaan kuivuus lisääntyy (perinteisen salaojituksen sijaan aletaankin tarvita kastelua).
-Viljelmillä sienitautien, homeiden ja tuhohyönteisten riski kasvaa.
-Metsien kasvu paranee, mutta myrskyt ja hyönteiset lisäävät tuhoja.
-Roudan vähentyminen vaikeuttaa puiden korjuuta.
-Jääpeitteen väheneminen on itämerennorpan (ja saimaannorpan) uhka.
-Kattohaikara voi alkaa pesiä Etelä-Suomessa.
-Villisika voi levitä Suomeen.
-Villikanit menestyvät entistä paremmin.
-Lämpenevissä vesistöissä lohikalat vähenevät ja särkikalat runsastuvat.
-Hirvieläimet hyötyvät vähenevästä lumipeitteestä.
-Lajien väliset peto-saalissuhteet muuttuvat, kun saalislajien (esim. riekko, kiiruna, metsäjänis, kärppä) valkoinen talviväri syntyy liian aikaisin ja pysyy liian pitkään (lumipeitteinen aika lyhentynyt).
-Pienpedot (kettu, supikoira, mäyrä) lisääntyvät.
Sinänsä muuten huvittavaa, että Helsingin Sanomienkin alkuperäisessä kirjoituksessa toistuu jälleen toimittajille (ja monille metsästäjille) yleinen virhe. Artikkelissa käytetään nimitystä supi, vaikka tarkoitetaan supikoiraa. Supi (eli entiseltä nimeltään pesukarhu) elää Amerikassa, ei Suomessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti