Maailman vesipäivä 22.3.2012: vesijalanjälki, hiilijalanjälki ja hauska video

Maapallolla on useammilla ihmisillä kännykkä kuin pääsy wc:hen. Yhä noin 2,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu kunnollinen wc. Tämän seurauksena myös juomaveteen leviää helposti ulosteperäisiä mikrobeja. Kehitysmaiden hökkelikylissä tunnetaan "lentävät wc:t" eli muovipussit, joihin on ulostettu, ja jotka sitten on heitetty mihin sattuu.

Likainen juomavesi tappaa vuosittain maapallolla enemmän ihmisiä kuin kaikki väkivalta (mukaan lukien sodat) yhteensä. Puhtaan veden puutteeseen kuolee joka viikko noin 42 000 ihmistä, koska likainen vesi levittää monia sairauksia (mm. salmonella, kolera, A-hepatiitti). Unescon mukaan vuonna 2050 puolet maapallon juomavesivaroista saattaa olla käyttökelvottomia.

Joka päivä Afrikan lapset ja naiset joutuvat kävelemään yhteensä 109 miljoonaa tuntia vedenhakumatkoillaan. Täytenä vesiruukut voivat painaa lähes 20 kiloa. Tämä aiheuttaa rasitusvammoja. Lisäksi veden hakemiseen kuluvan ajan takia lapset eivät voi mennä kouluun eivätkä naiset tuottaviin töihin.

YK:n organisoimaa maailman vesipäivää vietetään torstaina 22.3.2012.

Vesijalanjälki: Suomalainen kuluttaa yli 4 700 litraa vettä joka päivä

Puhdas vesi on siis todellakin arvokas luonnonvara. Suomalainen kuluttaa joka päivä keskimäärin 4 732 litraa vettä (vastaa 1 434 kertaa kuukauden toimistotyössä keskimäärin hikoiltua määrää)! Tästä on juomavettä vain pari litraa, kotona käytettyä talousvettä noin 160 litraa (vrt. suomalaisilla tyypillinen vaihteluväli 90-270 litraa, yhdysvaltalaisilla keskimäärin 550 litraa, madagaskarilaisilla vain 5 litraa) ja loppu noin 4 570 litraa käytettyjen elintarvikkeiden ja tuotteiden tekemisessä kulutettua vettä.

(c) julien tromeur - Fotolia.com

Keskimäärin yksi maapallolla elävä ihminen kuluttaa vuodessa vettä kaikkiaan 1 243 kuutiometriä eli 1 243 000 litraa. Tästä käytetään nimitystä vesijalanjälki. Selvästi suurin vesijalanjälki on yhdysvaltalaisilla (2 483 kuutiota) ja pienin jemeniläisillä (619 kuutiota). Suomalaisen vesijalanjälki on 1 727 kuutiota vuodessa.

Vesijalanjälki tarkoittaa kaiken kulutuksen yhteensä vaatimaa vesimäärää. Siihen kuuluvat talousvesi, teollisuuden käyttämä vesi ja hyödykkeiden tuotantoon (kasvattaminen, jalostaminen, valmistus) esimerkiksi maataloudessa (mm. kastelu) kulunut vesi. Valtion vesijalanjäljen (= valtion omien vesivarantojen suuruus + valtion ulkopuolisten vesivarantojen kulutus tuontituotteissa - valtiosta vietäviin tuotteisiin kulunut oma vesi) suuruuteen vaikuttavat olennaisesti ilmasto, viljelymenetelmät, viljelykasvien satoisuus (käytetyt lajikkeet), kastelutehokkuus, kulutustottumukset ja maan bruttokansantuote.

Esimerkiksi länsimaiden vesijalanjälki on yleensä kehitysmaita suurempi nimenomaan siksi, että elintason nousun myötä kulutus ja liharavinnon käyttäminen ovat kasvaneet. Liharuokien tuottamiseen kuluu vettä yli 15-kertainen määrä kalaan verrattuna. Mikäli kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat lihaa länsimaiseen tahtiin, vettä tarvittaisiin 75 prosenttia nykyistä enemmän. Vesi loppuisikin kesken, sillä jo nyt puolet pintavesistä on käytössä.

Kehitysmaista esimerkiksi Sudanissa on suuri vesijalanjälki, 2214 kuutiota henkilö kohden vuodessa. Syynä ovat kehittymättömät viljelymenetelmät ja kuivuudesta aiheutuva suuri kastelun tarve. Suomessa kesän helteet vaikuttavat selvästi vedenkulutukseen. Kun lämpötila ylittää hellerajan, asteen lisänousu lisää vedenkulutusta henkilöä kohden laskettuna keskimäärin 15 litraa vuorokaudessa. Iso osa lisäyksestä johtuu kasvimaiden ja nurmikoiden kastelemisesta. Todennäköisesti myös suihkussa käynnit lisääntyvät.


Piilovesi eli virtuaalivesi


Valtaosa ihmisten kuluttamasta vedestä on ns. piilovettä, josta käytetään myös nimitystä virtuaalivesi (virtual water) tai joskus myös varjovesi. Sillä tarkoitetaan hyödykkeen koko elinkaarensa aikana kuluttamaa vettä. Tuotteiden vaatimat piilovesimäärät ovat suuntaa antavia, ja todellisuudessa luvut voivat vaihdella melko paljon.


Piilovesi jaetaan kahteen osaan: sininen vesi ja vihreä vesi. Sinisellä vedellä tarkoitetaan makeaa pinta- tai pohjavettä. Vihreällä vedellä tarkoitetaan sadevettä ja maaperään sitoutunutta vettä (pohjaveden pinnan yläpuolella maassa oleva vesi). Erityisesti sinisen veden käyttäminen vaikuttaa ekosysteemeihin haitallisesti, koska pohjavedet ja vesistöt kuivuvat. Tästä äärimmäisenä esimerkkinä on Araljärvi. Puuvillan viljelyyn käytetäänkin lähinnä sinistä vettä.


Thaimaassa kasvatetun riisin piilovesimäärä on 5 500 litraa tuotettua riisikiloa kohti, yhdysvaltalaisen vain 2 000 litraa. Thaimaalaista riisiä voidaan kuitenkin pitää yhdysvaltalaista ekologisempana, koska Thaimaassa käytetään lähinnä vihreää vettä (kesämonsuunin sadevettä), Yhdysvalloissa voimakkaan kastelun takia sinistä vettä. Kaiken kaikkiaan riisi ei kuitenkaan ole ekologinen ruoka, koska sen tuotannossa syntyy suuria määriä voimakkaana kasvihuonekaasuna toimivaa metaania. Lisäksi riisiä joudutaan kuljettamaan meille hyvin kaukaa.


Käsite harmaa vesi puolestaan tarkoittaa ihmisen toiminnoissaan käyttämää vettä, joka on saastunutta tai muuten laadultaan huonontunutta. Laskelmissa harmaaksi vedeksi lasketaan se vesimäärä, joka kuluu veteen joutuneiden haitta-ainepitoisuuksien laimentumiseksi sallitulle tasolle.


Ihmiskunnan käyttämästä vedestä 70 prosenttia kuluu maanviljelyssä lähinnä kasteluun (sis. karjatalouden 8 %), 20 prosenttia teollisuudessa ja 10 prosenttia talousvetenä. Suomalaisten käyttämästä vedestä 72 prosenttia on maataloustuotteiden vettä, 25 prosenttia teollisuustuotteiden vettä ja kolmisen prosenttia talousvettä. Useat kuivuudesta kärsivät kehitysmaat käyttävät valtavia määriä vettä vientituotteiden kasvattamiseen, vaikkei edes omalle väestölle tahdo riittää puhdasta juomavettä.


Suomessa on 187 888 järveä, mutta silti maamme tuo piilovettä enemmän kuin vie. Suomalaisten kuluttamasta vedestä 41 prosenttia tulee piilovetenä ulkomailta (vastaavasti Isossa-Britanniassa 70 % kulutetusta vedestä on ulkomaista, Japanissa 64 %, Norjassa 61 %, Ruotsissa ja Saudi-Arabiassa 53 %, Yhdysvalloissa 19 %, Ruandassa 3 %, Intiassa 2 %). Meillä kulutettu piilovesi voikin entisestään pahentaa vesipulaa kehitysmaissa tuhansien kilometrien päässä meistä. Kun ostan lähikaupastani kilon riisiä, kulutan yli 3 500 litraa vettä maapallon toisella puolella. Toisaalta rahakasvien tuotanto voi olla kehitysmaiden ainoa tapa saada tarpeellista ulkomaanvaluuttaa, ja tuo viljeleminen on myös miljoonien ihmisten ainoa elinkeino.


Mitä muuta kannattaisi tehdä paitsi mennä suihkuun mainostauolla?

(c) JSD - Fotolia.com

Varsinkin teollisuusmaissa olisi varaa vähentää tavaroiden (turhaa) kulutusta. Kannattaa vertailla tuotteiden piilovesimääriä ja valita kotimaisia tuotteita. Perunakilon tuottamiseen käytetään maapallola vettä keskimäärin 900 litraa (Suomessa tätäkin selvästi vähemmän), riisikilon tuottamiseen 3 500 litraa. Lihan sijaan kannattaa suosia kasviksia. Jos haluaa herkutella lihalla, voi valita kalaa, broileria ja sianlihaakin mieluummin kuin nautaa.

Kastelu- ja viljelymenetelmiä voisi ehkä tehostaa kaikkialla. Ainoastaan 15 % maapallon pelloista on keinokastelun varassa, mutta niillä tuhlataan 70 prosenttia käytetystä makeasta vedestä. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 60 prosenttia kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Tihkukastelumenetelmän avulla vedenkulutus voisi pienentyä 30-70 prosenttia - ja sadot kasvaisivat 20-90 prosenttia. Kuivuudesta kärsivien maiden kannattaisi ostaa ulkomailta runsaasti piilovettä sisältäviä tuotteita ja keskittyä itse muiden tuotteiden valmistamiseen.

Omillakin teoilla on merkitystä. Kylpyhuoneen hanasta valuu vettä noin kuusi litraa minuutissa. Hana kannattaa siis sulkea hampaiden harjauksen ajaksi. Laskennallisesti hammasmukin käyttäminen veden lorottamisen sijaan säästää vuodessa keskimäärin 50 euroa hengeltä!

Kymmenen minuutin suihku kuluttaa vettä noin 120 litraa (vedensäästömalli 100 litraa, vesiputoussuihku 200 litraa) ja kylpyammeessa käynti 150 litraa. Vettä kierrättävässä autopesulassa sen sijaan saadaan autokin pestyä vain 10-15 litralla!

Höyrysuihkukaapissa, hierovassa suihkussa tai radiolla varustellussa suihkussa kuluu usein aikaa ja siis myös vettä paljon enemmän kuin tavallisessa perussuihkussa. Hyvä vinkki on käydä suihkussa suosikkitelevisio-ohjelman mainostauolla, jolloin suihkussa ei tule seisoskeltua turhan pitkään. Vettä tulisi kunnioittaa ja säästää. Pienistä puroista syntyy iso virta!


Vesijalanjäljen ja hiilijalanjäljen vertailu

(c) Steve Young - Fotolia.com

Hiili- ja vesijalanjäljen vertailu on mielenkiintoista, mutta se tekee ekologiset valinnat käytännössä kovin hankaliksi. Olen kirjannut itselleni muistiin yhden tutkimuksen tulokset:

Vertailtavina olivat annos kahvia (125 ml), viiniä (125 ml), maitoa (200 ml), appelsiinimehua (200 ml) ja olutta (250 ml).

Kahvilla ja appelsiinimehulla vesijalanjälki oli suuri, hiilijalanjälki pieni.

Viinillä vesijalanjälki oli pieni, hiilijalanjälki suuri.

Oluella sekä vesi- että hiilijalanjälki olivat kohtuullisen pienet. Näin vertaillen olut onkin näistä juomista paras!

Tämäkään vertailu ei kuitenkaan todellisuudessa anna lopullista totuutta. Kaikki juomat (mm. puhdas vesi) eivät olleet vertailussa mukana. Lisäksi sekä vesi- että hiilijalanjälki vaihtelevat tapauskohtaisesti mm. tuotemerkistä ja tuotantopaikasta toiseen. Kaiken lisäksi tässäkään vertailussa ei ole vielä otettu huomioon kaikkia ympäristöasioiden kannalta tärkeitä tekijöitä, mm. alkutuotannossa käytettyjen haitallisten aineiden määriä (rehevöittävät lannoitteet, myrkylliset kasvinsuojeluaineet jne.).


Pullovesi vai hanavesi?

Vuonna 1968 Ranskassa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön PVC-muovista (polyvinyylikloridi) valmistettu kevyt muovipullo. Tämä taisi olla loppujen lopuksi paljon merkittävämpi uusi asia kuin samanaikainen kuun valloitus. Juomapulloteollisuus lähti suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun. Neljännesvuosisataa myöhemmin alettiin käyttää paljon PET-muovista valmistettuja pulloja. Muovien valmistamiseen kuluu aina runsaasti öljyä.

Maailmassa myydään 560 miljoonaa litraa pullotettua vettä päivässä. Vuodessa pullovettä siis kulutetaan 206 miljardia litraa. Suomessa myydään 100 miljoonaa litraa pullovettä vuodessa. Pulloihin pakatusta vedestä onkin tullut vuotuiselta arvoltaan 400 miljardin dollarin globaali bisnes, maailman kolmanneksi suurin yksittäisen tuotteen tuotannonala heti öljyteollisuuden ja sähköntuotannon jälkeen.

Muovisten pullojen tuotantoon kuluu paljon öljyä. Lisäksi vesipullojen kuljettelukin aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Täytetyt vesipullot ovat painava tuote rahdata. Pullovedellä onkin hurja hiilijalanjälki. Keskimäärin yhden pullovesilitran tuotantoon kuluu neljänneslitra öljyä. Kaikkiaan maapallolla kuluu vuodessa 52 miljardia litraa öljyä maailman pullovesien tuotantoon. Tämä vastaa Suomen kaikessa liikenteessä 12 vuoden aikana kulunutta öljymäärää!

Guardian-lehden englantilaistutkimuksen mukaan esimerkiksi Evian-lähdevesi aiheuttaa keskimäärin 0,172 kilogramman hiilidioksidipäästöt litraa kohden, Volvic-vesi jopa 0,185 kg/litra. Vastaavasti Thamesin vesiyhtiön hanaveden päästöt ovat vain 0,0003 kg/litra!

Vaikka pullojen kierrätys toimisi hyvin, sekä pullojen rahtaaminen että materiaalin käsittely tuottavat päästöjä. Aina kierrätys ei kuitenkaan toimi. Muovijätteiden määrä maapallolla on lisääntynyt 500 prosenttia vuodesta 1976 vuoteen 2008. Alle viisi prosenttia muovista kierrätetään. Arvioiden mukaan maapallon meriin heitetään 6,4 miljoonaa tonnia jätettä joka vuosi. Joillakin alueilla jopa 80 % mereen päätyvästä jätemäärästä on muovia.

Pullovesi ei edes maistu hyvältä. Tästä on olemassa useita sokkotestejä, joita on tehty sekä tavallisilla kuluttajilla että huippuasiantuntijoilla. Esimerkiksi Decanter-viinisaitin testissä sommelieerit ja muut viiniasiantuntijat maistelivat 24 tunnettua vettä. Parhaaksi asiantuntijat arvioivat Waiwera-pulloveden. Toiseksi tuli Vittel. Kolmanneksi parhaaksi arvioitiin Thamesin vesiyhtiön hanavesi (hanasta South Kensingtonista, Lontoosta). Esimerkiksi tunnettu pullovesi Evian jäi vasta sijalle 15!

Sokkotestien mukaan pullovesi ei siis ole edes hyvän makuista. Pullovesi maistuu hyvältä vain, jos siinä näkee houkuttelevan ja tunnetun etiketin. Varsinkin meillä Suomessa on erityisen laadukas hanavesi, joka päihittää pullovedet sekä maultaan että mikrobiologiselta puhtaudeltaan. Miksi siis pitäisi ostaa pullovettä, joka on usein 100 000 prosenttia kalliimpaa ja lisäksi ympäristölle paljon haitallisempaa kuin kraanavesi?

Pullovesi voi joskus olla tarpeellista, esimerkiksi vesikatastrofien aikana, jos vesijohtovesi on pilaantunut. Normaalielämässä pullovettä ei tarvita. Mikäli esimerkiksi koulussa tai retkellä haluaa käyttää pullovettä eväänä, kannattaa ostaa vain yksi vesipullo, jonka sitten aina tarpeen tullen täyttää hanavedellä.

Pelasta siis maailma pullo kerrallaan - jätä pullovesi kauppaan! Pulloveden boikotointi on myös isänmaallinen teko. Monet pullovedet tulevat ulkomailta. Vaikka ostaisit suomalaistakin pullovettä, ainakin pullon raaka-aineet tulevat ulkomailta. Suositaan siis suomalaista hanavettä.


Summa summarum

Tärkein ohje jälleen kerran onkin siis turhan kulutuksen välttäminen. Vesi on vanhin voitehista ja paras janojuoma, kunhan se on hanavettä eikä kaupan pullovettä. Jos jättää pullovedet ostamatta, välttää jatkuvaa riisin ja naudanlihan syöntiä, ei pese astioita juoksevalla vedellä (vaan astianpesukoneessa tai käsin altaaseen lasketussa vedessä), eikä lotraile suihkussa pitkään, vesiasiat ovat todennäköisesti hyvällä mallilla.


Kaksi mielenkiintoista tehtävää - tee, jos uskallat!

Käy laskemassa oma vesijalanjälkesi osoitteessa http://www.vesijalanjalki.fi/.

Katso myös Mikko Kivisen hauska, mielenkiintoinen ja hengästyttävä Pullovesi-video.



Lähteet ja lisätietoa:

Akateemiset kirkasvesiasiantuntijat

Eri valtioiden vesijalanjälki

Ilmastotieto: Ilmastonmuutoksen seurauksena juoma- ja kasteluveden saanti Aasiassa voi heikentyä

Jarin blogi: Kuva-arvoitus

Jarin blogi: Paha, pahempi, pullovesi!

Vesijalanjalki.fi

Vesijalanjalki.org

Water Footprint

Water Wise